Kansainvälistä kasvua Lappeenrannan kaupungin kasvusopimus Tällä kasvusopimuksella Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Kaakkois-Suomen ELYkeskus sekä sopimusprosessiin osallistuvat ministeriöt edistävät yhteisesti sovittavin toimin kaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista. Sopimuksella tavoitellaan elinkeinoelämän merkittävää kasvua ja uudistumista kestävällä tavalla.
Kansainvälistä kasvua -kasvusopimuksella Lappeenranta tähtää EU:n ja Venäjän rajalla sijaintiasemansa tarjoamien voimakkaiden kasvunäkymien hyödyntämiseen koko maan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla. Lappeenranta asettaa tavoitteekseen kasvaa 200 000 kuluttajan markkina-alueeksi. Tavoitteena on, että vuonna 2026 kaupunkiseudulla vierailee päivittäin 20 000 venäläistä matkailijaa. Tämä luo vankan perustan uusien työpaikkojen ja liiketoiminnan syntymiselle sekä asukasluvun kasvulle. EU:n ja Venäjän yhteinen raja luo niin ikään edellytykset kansainvälisen liiketoiminnan etabloitumiselle raja-alueelle, kuten palvelin- ja datakeskusten sijoittumiselle Kaakkois- Suomeen. Kansainvälistä kasvua -kasvusopimuksen painopisteet ovat: Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) - ohjelman hyödyntäminen osana elinkeinorakenteen uudistumista Kaupan alan työpaikkojen kasvun varmistaminen Venäjän matkailuvirtojen ydinalueella Uusien kaupunkivyöhykkeiden kestävä rakentaminen 200 000 kaupungissa asuvan ja asioivan ihmisen edellyttämälle tasolle ICT-alan liiketoiminnan kehittäminen sekä koulutuksen ja osaamisen edistäminen Lappeenrannan lentokentän uuden liiketoimintamallin pilotointi 1. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun INKA -ohjelman hyödyntäminen osana elinkeinorakenteen uudistumista Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on valmistellut oman INKA -ohjelmahakemuksensa. Ohjelman yhtenä keskeisenä lähtökohtana on Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja osaamispohjaisen liiketoiminnan voimakas kasvattaminen Venäjän ja Suomen välillä. INKA-ohjelman painopiste on älykkäässä erikoistumisessa painottuen: vihreän kasvun, puhtaan ympäristön, kaatopaikattoman maailman ja materiaalitehokkuuden edistämiseen kestävän hyvinvoinnin, uudistuvien terveyspalvelujen ja terveysmatkailun tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien kasvattamiseen Kaakkois-Suomi muodostaa ainutlaatuisen kokeiluympäristön mm. Venäjä-liiketoiminnan uusien mahdollisuuksien realisoimiselle sekä vihreään kasvuun ja yhdyskuntarakentamiseen liittyvien kestävien toimintamallien rakentamiselle. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ansiosta Lappeenrannassa on Suomen suurin energia-alan tutkimuksen ja osaamisen keskittymä. 2. Kaupan alan työpaikkojen kasvun varmistaminen Venäjän matkailuvirtojen ydinalueella Kaupan ja palvelujen rakentamisen tarve on venäläisten kasvavien asiakasvirtojen ansiosta alueella ainutlaatuisen vireää. Kasvua hidastaa kaupan rakentamista säätelevät
ohjeet ja maakuntakaava, jotka eivät salli kaupan suuryksiköiden rakentamista keskustan ulkopuolella. Nämä valtakunnalliset säädökset rajoittavat satojen uusien työpaikkojen syntymistä Etelä-Karjalaan. Kansallisessa lainsäädännössä ei ole huomioitu venäläisten asiointimatkailun kasvua. Kaupan sijoittumisperusteet ja ympäristönäkökohdat eroavat tältä osin olennaisesti maakunnan oman väestön kysynnästä. Kaupungit esittävät, että maankäytön suunnittelussa käynnistetään kokeilu, jossa päätösvaltaa siirretään ympäristöministeriöstä Etelä-Karjalan liitolle sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungeille. Kaupungit voisivat käynnistää kaupan rakentamisen osalta kestävän kehityksen mukaisen paikallisen ohjeistuksen valmistelun, jossa kaupan suuryksiköiltä edellytettäisiin uusiutuvan energian huomioimista mm. kesäaikaisen jäähdytyksen energialähteenä sekä energiatehokasta rakentamista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus puolestaan näkee, että ympärivuotinen ja jatkuvasti kasvava, venäläisestä matkailijavirrasta johtuva kaupallisten palvelujen kysyntä otettaisiin huomioon Etelä-Karjalan maakuntakaavan suunnittelussa, ohjauksessa ja vahvistamisessa. 3. Uusien kaupunkivyöhykkeiden kestävä rakentaminen 200 000 kaupungissa asuvan ja asioivan ihmisen edellyttämälle tasolle Väestön ja palvelujen kysynnän kasvu edellyttävät Lappeenrannan keskusta-alueen laajenemista ja uusien asunto-alueiden rakentamista. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen suunnittelussa sekä rakentamisessa hyödynnetään kaupunkiseudun INKA - ohjelmassa esitettyjä kestävän kehityksen ja energiatehokkaan rakentamisen periaatteita. Palveluelinkeinot tulevat laajenemaan nykyisestä ydinkeskustasta VT 6:n suuntaan. Matkakeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Ratakadun ja rautatien välinen valtion omistama maa-alue olisi perusteltua ottaa aktiivisen elinkeinopolitiikan kohdealueeksi sekä mahdollistaa alueella palvelujen ja uusien työpaikkojen rakentaminen. Yliopiston kampusalueen laajentamista ja valjastamista osaamisintensiivisten yritysten käyttöön tulisi suunnitella yhdessä valtion kanssa. Yliopiston läheisyydessä sijaitsee Ruohosaari, joka voisi palvella uudenlaisena ekologisen ja energiatehokkaan rantarakentamisen mallialueena sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeena. Kaupungin ja valtion omistamien maa-alueiden maankäytönsuunnittelu esitetään käynnistettäväksi kestävällä ja kasvua edistävällä tavalla.
4. ICT-alan liiketoiminnan kehittäminen sekä koulutuksen ja osaamisen edistäminen 4.1. Datakeskusten etablointi Suomen tavoitteena on kansainvälisten palvelin- ja datakeskustoimintojen sijoittumisen edistäminen maahamme. Lappeenrannan vahvuutena on Venäjän läheisyys, tietoliikenneyhteydet EU:n ja Venäjän välillä sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietotekniikan ja energiatehokkuuden osaaminen. Palvelinkeskukset kuluttavat runsaasti energiaa. Yliopisto voi osaltaan olla edistämässä ratkaisuja, joilla keskusten energiatehokkuutta voidaan parantaa. TEM:n tehtävänä on huolehtia, että energian hinta on Suomessa kilpailukykyinen esim. Ruotsiin tai muihin kilpailijamaihimme verrattuna. Lappeenrannan kaupunki ja LUT esittävät, että Suomeen perustettaisiin cloud-toimintojen testauslaboratorio. Tutkimusyhtiö Gartner arvioi cloud-toimitusmallin mullistavan ohjelmistotuotannon rakenteen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä muutos vaikuttaa sekä olemassa olevaan ohjelmistotuotantoon että avaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille päästä maailman markkinoille. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ohjelmistotekniikan laboratoriolla on meneillään Tekesin ja yritysten rahoittaman ohjelmistotestauksen tutkimushanke, STX - Hajautettu laatu. LUT ja Lappeenrannan kaupunki valmistelevat Cloud-testauslaboratorion perustamista yhdessä kiinalaisten asiantuntijoiden kanssa. Shanghain Tongji-yliopisto kuuluu kymmenen arvostetuimman yliopiston joukkoon Kiinassa, ja sillä on tukenaan Kiinan hallituksen erityisrahoitus cloud-tutkimukselle. Yhteistyöllä varmistetaan se, että laboratorio voidaan varustaa riittävillä laitteisto-, ohjelmisto- ja henkilöresursseilla. Suomalaiselle teollisuudelle ja tutkimukselle laboratorio tarjoaisi mahdollisuuden päästä mukaan tutkimuksen keihäänkärkialueelle. Testauspalvelut ja niissä syntyvä osaaminen tuovat merkittävän lisän maamme kilpailukyvylle toimia palvelinkeskusten eurooppalaisena keskittymänä. Testauslaboratorion vuotuiset kustannukset ovat n. 900 000 euroa/vuosi. Rahoitus esitetään toteutettavaksi käynnistysvaiheessa EAKR-ohjelman ja kansallisen osarahoituksen turvin. Myöhemmin toimintaa rahoitetaan myymällä palveluja yrityksille ja muille asiakkaille. 4.2. Ohjelmistoalan koulutuksen ja yritystoiminnan kehittäminen Ohjelmisto-osaaminen on yritystoiminnan arvoketjun tuottavuuden lisäyksen avaintekijä. Pekka Ala-Pietilän työryhmän raportissa todetaan, että suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia on eräs tärkeimmistä seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta.
LUT:ssa tietotekniikan koulutus keskittyy ohjelmistotuotannon alueelle. Ohjelmistotuotannon ja tiedonhallinnan yksikkö tutkii ohjelmistotyön tehostamista käyttäjälähtöisistä ratkaisuista organisaatiokeskeiseen kehittämiseen. Ratkaisuja arvioidaan useasta eri näkökulmasta; liiketoiminnallisista mahdollisuuksista käyttäjäkokemuksien kautta aina ratkaisun tehokkuuteen, tietoturvaa unohtamatta. Yksikkö linkittyy läheisesti Tuotantotalouden tiedekunnan innovaatio- ja arvoverkostoyksiköihin. Eri toimialojen sovelluksilla ja palveluilla sekä käytännön toteutuksilla on oma roolinsa yksikön tutkimuksessa. Toimialojen yli ulottuva monitieteisyys saavutetaan parhaiten verkostoitumalla kunkin alan parhaiden partnereiden kanssa. LUT on osallistumassa Microsoftin maailmanlaajuiseen Azure Go Big verkostoon yhtenä valittavista 20 yliopistosta. Koulutusohjelma syventää ohjelmistoalan koulutusta ja tuottaa osaajia pilvipalvelu-, pelialan, terveydenhuollon ja monien muiden sovellusyritysten tarpeisiin. 4.3. Peliala ja hyötyohjelmat Kaakkois-Suomessa tavoitellaan vahvaa peliklusterin syntymistä ja alueella toimii jo nyt lukuisa määrä pelialan, simulaatio-ohjelmistojen sekä uudenlaisen ohjelmisto-osaamisen kasvuhakuisia yrityksiä. Yhdessä LUT, Saimaan ammattikorkeakoulu ja alueelliset elinkeinoyhtiöt ovat rakentaneet kampusalueelle pelienkehittelyyn sopivan toimintaympäristön. Näin kaupallisesta pelinkehityksestä kiinnostuneet opiskelijat ja alullaan olevat peliyritykset voivat suunnitella ja kokeilla ideoitaan, testata tuotteidensa toimivuutta ja käytettävyyttä sekä rakentaa peleistä demoversioita, joiden avulla haetaan maailmalta sijoittajien rahaa, kaupallisia jakelusopimuksia sekä peliteollisuuden kokonaisarvoketjujen kehittämistä. Liiketoiminta on laajenemassa myös hyötyohjelmiin ja simulaatiosovelluksiin. Pelit tarvitsevat kaikenlaisia osaajia; piirtäjiä, muusikoita sekä ideoijia, jotka keksivät pelin toimintaan ja pelimaailmaan liittyviä asioita. Pelin tekeminen on tietyssä mielessä enemmän taidetta kuin tekniikkaa. Lappeenrannan ja Imatran kaupungit yhdessä Kymenlaakson alueen kanssa esittävät, että Kaakkois-Suomen vahvaa pelialan klusteria rakennetaan yhdessä valtiovallan kanssa. 5. Lappeenrannan lentokentän uuden liiketoimintamallin pilotointi Liikenne- ja viestintäministeriö on parhaillaan kokoamassa kansallista lentoliikenteen strategiaa. Maakuntakentiltä on viime vuosina käynnistynyt lukuisia suoria kansainvälisiä lentoyhteyksiä sen sijaan, että lennettäisiin Helsinki-Vantaan kautta. Lappeenrannan lentokentän kansainvälisten reittien matkustajamäärä on Suomen kuudenneksi vilkkain, 90 000 116 000 matkustajaa vuosittain.
Lappeenrannan lentokentän alueella on valtion omistamia maa-alueita. Näiden maaalueiden aktiivinen hyödyntäminen lentokenttää ja muuta yritystoimintaa palvelevassa käytössä on kaupungille ensiarvoisen tärkeää. Kaupunki esittää, että Lappeenrannan lentoaseman toiminta voitaisiin kilpailuttaa ja tarjota yrityslähtöisesti järjestettäväksi. Näin haettaisiin lentoliikennepalveluille uudenlaista liiketoimintamallia. Finavialle esitetään, että se vastaisi edelleen lennonjohtoon ja lentoturvallisuuteen liittyvistä tehtävistä. Lappeenrannan kaupunki ja valtio käynnistävät lentokentän alueen maankäytön suunnittelun tavoitteena edellytysten luominen vireälle yritystoiminnalle ja uusille työpaikoille. 6. Kytkennät muihin prosesseihin Kaupunkissopimusta on valmisteltu yhteistyössä Seinäjoen, Porin, Joensuun ja Vaasan kaupunkien kanssa nk. viisikkoyhteistyönä. Lappeenrannan ja Imatran kaupungit osallistuvat aktiivisesti myös Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimuksen rakentamiseen ja kaakkoissuomalaisten kaupunkien yhteistyön vahvistamiseen. Lappeenrannan kaupunki osallistuu lisäksi YM:n asuinalueiden kehittämisohjelmatyöhön Länsi-Lappeenrannan kehittämisohjelma-hankkeella. 7. Toteutus ja seuranta Kasvusopimuksen ohjausryhmä johtaa ja koordinoi sopimuksen toimeenpanoa ja toimii osapuolena valtion kanssa käytävissä sopimuskeskusteluissa. Ohjausryhmässä ovat edustettuna Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ja kaupunkien kehitysyhtiöt, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjalan liitto sekä Kaakkois- Suomen ELY-keskus.