KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2015 Sivu 151 (167) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 9.11.2015 kello 17.00-18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. - Varis Antti x Laaksonen Vappu, 1. vpj. x Hänninen Seija - Poikolainen Virpi, 2. vpj. - Mäkäräinen Ritva - Hytölä Matti - Mehto-Hämäläinen Ulla x Kytölä Pentti x Kakko Matti - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Väisänen Simo x Manninen Timo - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Oittinen Heikki - Valtuuston II vpj. Hänninen Mauri x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jokitalo Juha, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t 95-103 PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Vappu Laaksonen Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Pentti Kytölän ja Mirja Minkkisen. Tarkastusaika Konnevedellä 9.11.2015 Pentti Kytölä Mirja Minkkinen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa 10.11.2015 kello 9-15 Virka-asema Allekirjoitus Kunnansihteeri Jouko Hyppönen
Kunnanhallitus 9.11.2015 152 1. TULOVEROPROSENTTI VUONNA 2016 Kh. 95 Kuntalain (410/2015) 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n (520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Kunnan on ilmoitettava tuloveroprosentti neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto määrää vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 21,50.
Kunnanhallitus 9.11.2015 153 2. KIINTEISTÖVEROPROSENTIT VUONNA 2016 Kh. 96 Kuntalain (410/2015) 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001) mukaan valtuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Valtuuston tulee määrätä veroprosentit prosentin sadasosan tarkkuudella. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä (527/2010). Kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat (861/2014): * yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,80-1,55; * pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävät rakennukset: 0,37-0,80. Valtuusto voi kiinteistöverolain 13 :n (862/2014) mukaan määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä erikseen veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 :ssä tarkoitettuun vakituiseen asumiseen. Tämä veroprosentti voi olla enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Mikäli näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, veroprosentti voi olla enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen. Kiinteistöverolain 12 a :n (1026/1999) mukaan valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. 14 :n (1131/2005) 1 momentin (969/2009) mukaan valtuusto voi lisäksi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Tämä veroprosentti voi olla enintään 2,85. Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia (1131/2005).
Kunnanhallitus 9.11.2015 154 Kiinteistöverolain 13 a (476/1998) koskee yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosenttia. Valtuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin 11 :ssä säädettyä alarajaa alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi valtuusto voi määrätä myös 0,00. Jos valtuusto määrää edellä mainituille kiinteistöille ja rakennuksille oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä kiinteistöt ja rakennukset kunnassa täyttävät pykälän ehdot. Kunta ei siis itse voi nimetä kiinteistöjä ja rakennuksia, joihin pykälän mukaista veroprosenttia sovelletaan. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto määrää vuodelle 2016 yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,10, pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,55 ja muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,10. Lisäksi kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto määrää tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi 0,00, mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.
Kunnanhallitus 9.11.2015 155 3. VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUS VESIHUOLTOLAITOKSEN KIRJANPITOON JA TILINPÄÄTÖKSEEN Ymp.ltk. 28.10.2015 43 Liite 5 Vesihuoltolakia koskevat muutokset (22.8.2014/681) ovat tulleet voimaan 1.9.2014. Lain mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja vesihuollolle on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase ja tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Mikäli vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä vesihuoltolain 17a :n mukaisen kunnan päätöksen perusteella, myös huleveden viemäröinnin kirjanpito pitää eriyttää. Eriyttämisellä pyritään tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella arvioimaan, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Vesihuoltolain muutoksen mukaisesti eriyttämisellä tarkoitetaan taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ja niiden liitetietojen laatimista vesihuollolle ja huleveden viemäröinnille. Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin eriyttäminen ei edellytä erillisten kirjanpitoyksiköiden muodostamista. Taseen ja tuloslaskelman laatimisessa on noudatettava kirjanpitolain säännöksiä. Kuntajaoston yleisohjeen mukaan vesihuoltolaitoskokonaisuus tulee eriyttää kirjanpidollisesti joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Sen sijana huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Erityisesti sekaviemäröidyillä alueilla huleveden viemäröinnille ei käytännössä ole mahdollista laatia tuloslaskelmaa, tasetta ja rahoituslaskelmaa muulla tavoin kuin laskennallisesti. Konneveden kunnan vesi- ja viemärilaitosta on hoidettu omana tulosyksikkönä, joka on laskennallisesti eriytetty. Yleisohjeen mukaisesti vuoden 2015 tilinpäätös laaditaan liikelaitosohjeen mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksessa esitettäviin tunnus-lukuihin valtioneuvoston asetuksella ei ole toistaiseksi annettu tarkempia ohjeita tunnuslukujen laskemiseksi. Vesihuollon tietojärjestelmätkään eivät ole vielä valmiina, joten niiden avulla tunnuslukuja ei ole toistaiseksi mahdollista laatia. Kuntajaoston mukaan kunnalliset vesihuoltolaitokset voivat esittää tarpeellisia hintatasoa, laatua ja tasokkuutta koskevia tietoja, kunnes laissa mainittu järjestelmä on valmis tai tunnusluvut muutoin tarkemmin määritelty.
Kunnanhallitus 9.11.2015 156 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen käsittely 1.1.2015 alkaen Konneveden kunnan vesihuoltolaitoksen laskennallisesti eriytetty taseyksikkö muutetaan vuoden 2015 alusta kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi. Avaavan taseen tulee perustua kunnan edellisen tilikauden tasearvoihin. Kirjanpidollista taseyksikköä muodostettaessa yksilöidään liiketoimintaan kohdistuvien omaisuus- ja velkaerien sisältö. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Koska aloittavassa taseessa määritellään omaisuus ja velkaerät lähtökohtaisesti pysyväisluonteisesti, valtuuston on päätettävä asiasta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan jatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen yksikkö, aloittavaan taseeseen on suositeltavaa merkitä myös ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt yli-/alijäämä. Ellei yli/alijäämää ole mahdollista selvittää toiminnan aloittamiseen asti, on perusteltua selvittää ali-/ylijämät vähintään viidestä edeltävästä tilinpäätöksestä. Aloittavaa tasetta ensimmäistä kertaa laadittaessa tase-erien siirrot tehdään kirjanpitoarvioissa tasetilien välisinä käsittelemättä siirtoja eriyttämisvuoden talousarviossa. Aloittavan taseen valtuustokäsittely on johdettavissa kuntalain säännöksistä, jonka mukaan toiminnan ja talouden tavoitteista päättää valtuusto. Peruspääomasta maksettava korvaus on liiketoiminnassa keskeinen taloudellinen tavoite, jonka kohtuullisuutta arvioidaan taseeseen merkittyjen erien perusteella. Näin ollen korvauksen on perustuttava valtuuston vahvistamaan peruspääomaan. Vesihuoltolaitoksen taseen 1.1.2015 mukaan pysyvien vastaavien määrä on 1.767.619,92 euroa. Suositeltavaa on, että peruspääoma on 2/3 pysyvien vastaavien määrästä 1.178.413,28. Kumulatiivinen alijäämä vuosien 2002-2014 tilinpäätöksissä on 537.694,81 euroa. Kunnan laina vesihuolto-laitokselle olisi 10 vuoden tasaerälaina, jolle kunta perisi vuotuista korkoa 1 %. Peruspääomalle 1.178.413,28 määritellään 1 %:n vuotuinen korvaus. Liitteenä 5 on kirjanpidollisesti eriytettävän vesihuoltolaitoksen avaava tase, joka on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Konneveden kunnalla ei ole erillistä hulevesiverkostoa.
Kunnanhallitus 9.11.2015 157 Teknisen johtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle, että 1. vesihuoltolaitos eriytetään kirjanpidollisesti 1.1.2015 ja aloittava tase hyväksytään liitteen no 5 mukaisesti 2. peruspääoman määräksi vahvistetaan 1.178.413,28 euroa ja sille kunta perii korvausta vuosittain 1 % 3. 589.206,64 euron laina on vesihuoltolaitoksen vieraassa pääomassa josta kunta perii 1 %:n vuotuisen tuoton 10 vuoden ajalla. : Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kh. 97 Esityslistan liite 1 Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto 1. eriyttää vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisesti 1.1.2015 lukien ja hyväksyy aloittavan taseen esityslistan liitteen mukaiseksi; 2. vahvistaa peruspääoman määräksi 1 178 413,28 euroa, josta kunta perii vuosittain 1 %:n korvauksen; 3. päättää periä vesihuoltolaitoksen vieraassa pääomassa olevasta 589 206,64 euron lainasta 1 %:n vuotuisen tuoton 10 vuoden aikana.
Kunnanhallitus 9.11.2015 158 4. KUNTAKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Ymp.ltk. 28.10.2015 46 Jouko Leskisen esityksestä keskusteltiin kuntakeskuksen kehittämisestä asemakaava-alueella ja siihen mahdollisesti liittyvän rakennuksen perustamisesta. Teknisen johtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se käynnistää kuntakeskuksen kehittämisen selvitystyön. : Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kh. 98 Kunnanhallitus päättää, että kunta käynnistää kuntakeskuksen kehittämisen selvitystyön yhteistyössä Ääneseudun Kehitys Oy:n kanssa.
Kunnanhallitus 9.11.2015 159 5. KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kh. 13.10.2014 89 Esityslistan liite 2 Kivisalmen levähdysalue on Liikenneviraston omistuksessa, ja sitä hallinnoi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Alue olisi nykyistä tehokkaammin hyödynnettävissä vesistömatkailuun ja muuhun elinkeinotoimintaan, mikäli se olisi kunnan omistuksessa. Paikka on maantieteellisesti tärkeä muun muassa juuri perustetun kansallispuiston vuoksi. Käytännössä levähdysalueen saaminen kunnan omistukseen onnistuu vain kaavoituksen kautta, koska levähdysalue on tiealuetta. Tästä syystä kunnan tulisi käynnistää ranta-asemakaavan laadinta alueelle. Va. kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää käynnistää Kivisalmen ranta-asemakaavan laadinnan. Kh. 1.12.2014 115 Keulatniemen ranta-asemakaava on ristiriidassa Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan kanssa. Ristiriidan korjaus olisi järkevää tehdä Kivisalmen ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä. Anitta ja Mikko Etula ovat jättäneet kuntaan hakemuksen rantarakennuspaikan siirtämiseksi Savolaisniemi-nimisella tilalla (1:38). Myös tämä muutos olisi järkevää tehdä Kivisalmen ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä. Kunnanhallitus päättää, että esittelyosassa mainitut muutokset tehdään Kivisalmen ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä. Etulat maksavat rantarakennuspaikan siirtämisestä aiheutuvat kustannukset suoraan kaavoittajalle. Kunta laskuttaa heiltä muut siirtämisestä aiheutuvat kustannukset.
Kunnanhallitus 9.11.2015 160 Kh. 20.4.2015 39 Esityslistan liitteet 7-9 Kivisalmen ranta-asemakaavaluonnos asemakaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esityslistan liitteinä. Kunnanhallitus päättää asettaa Kivisalmen ranta-asemakaavan valmisteluaineiston luonnoksena yleisesti nähtäville ajaksi 23.4.-25.5.2015. Samalla kunnanhallitus päättää pyytää valmisteluaineistosta lausunnon Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Suomen museolta ja Rautalammin kunnalta. Kaavatmk 17.6.2015 3 Luonnoksesta on saatu lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen Liitolta, Rautalammin kunnalta sekä Siikakosken- Puteron kalastuskunnan hoitokunnalta. Keski-Suomen Liitolla ja Rautalammin kunnalla ei ollut lausuttavaa. Siikakosken-Puteron kalastuskunnan hoitokunta hyväksyi yksimielisesti kaavan ulottamisen vesialueelle rakennettavien laiturien osalta. Keski- Suomen ELY-keskus kehottaa täydentämään selostusta liikenteellisten vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavakarttaan tulee lisätä merkintä pohjakartan hyväksymisestä. Selostusta ja kaavakarttaa on täydennetty saatujen lausuntojen perusteella. Kaavakarttaan on myös korjattu kiinteistörekisterikartassa havaittujen virheiden johdosta tehdyn rajankäynnin perusteella. Kaavatoimikunnan esitys kunnanhallitukselle: Ehdotetaan kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen laittamista nähtäville.
Kunnanhallitus 9.11.2015 161 Kh. 24.8.2015 74 Esityslistan liitteet 13-15 Kivisalmen ranta-asemakaavaluonnos asemakaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esityslistan liitteinä. Lisäksi esityslistan liitteinä ovat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Rautalammin kunnan lausunnot. Kaavan valmisteluaineistosta ei ole jätetty muistutuksia. Esityslistan liitteet on toimitettu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille sähköpostilla. Va. kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää asettaa Kivisalmen ranta-asemakaavan valmisteluaineiston ehdotuksena yleisesti nähtäville ajaksi 27.8. - 28.9.2015. Samalla kunnanhallitus päättää pyytää valmisteluaineistosta lausunnon Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Suomen museolta ja Rautalammin kunnalta. Kh. 99 Esityslistan liitteet 2-9 Kivisalmen ranta-asemakaavaehdotus asemakaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esityslistan liitteinä. Lisäksi esityslistan liitteinä ovat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Keski-Suomen museon ja Rautalammin kunnan lausunnot sekä kaavoittajan vastine. Kaavan valmisteluaineistosta ei ole jätetty muistutuksia. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Kivisalmen ranta-asemakaavaehdotuksen.
Kunnanhallitus 9.11.2015 162
Kunnanhallitus 9.11.2015 163 6. VAKINAISTEN VIRANHALTIJOIDEN PALKANMAKSUPÄIVÄN MUUTTAMINEN Yhteistyötoimikunta 30.10.2015 2 Johtoryhmässä on keskusteltu palkanlaskijoiden aloitteesta palkanmaksupäivän muuttamista kk:n toisesta pankkipäivästä kuukauden 15 päiväksi. Palkanmaksupäivän siirtäminen helpottaisi palkanlaskijoille kertyviä työruuhkia ja muita kuukauden vaihteessa tehtäviä töitä. Tämä päätös koskisi 46 eri toimipisteissä toimivia viran- ja toimenhaltijoita. Esitys: Yhteistyötoimikunta päätti esittää yksimielisesti kunnanhallitukselle, että palkanmaksupäivä muutettaisiin kuukauden toisesta pankkipäivästä kuukauden seitsemänteen päivään. : Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kh. 100 Vakinaisten viranhaltijoiden palkanmaksupäivä on kuukauden toinen pankkipäivä. Tämä palkanmaksupäivä olisi tarkoituksenmukaista siirtää toisen palkanmaksupäivän yhteyteen. Tuntipalkkaisen henkilöstön kuukauden ensimmäinen palkkapäivä on viimeistään kuukauden seitsemäs työpäivä ja muun työsuhteisen henkilöstön palkkapäivä kuukauden 15. päivä. Kunnanhallitus päättää, että vakinaisten viranhaltijoiden palkanmaksupäivä 1.1.2016 lukien on sama kuin tuntipalkkaisen henkilöstön palkkapäivä eli viimeistään kuukauden seitsemäs työpäivä.
Kunnanhallitus 9.11.2015 164 7. KUNNAN HENKILÖ- JA RUOKAPALVELUKULJETUSTEN YHDISTÄMINEN JA KILPAILUTTAMINEN Kh. 2.2.2015 14 Esityslistan liite 2 Tällä hetkellä kunnan kuljetukset ovat hajallaan eri hallintokunnissa: asiointikuljetukset keskushallinnossa, koulukuljetukset sivistystoimessa, VPL- ja SHL-kuljetukset sosiaali- ja terveystoimessa sekä ruokapalvelukuljetukset sivistystoimessa, sosiaali- ja terveystoimessa ja ympäristötoimessa. Kuljetusten yhdistäminen ja kilpailuttaminen yhdellä kertaa olisi järkevää ja saattaisi tuoda kunnalle merkittäviäkin säästöjä. Kuluva vuosi on koulukuljetusten optiovuosi ja ne pitää kilpailuttaa joka tapauksessa tänä vuonna. Tarkoituksenmukaista olisi, että uusi kausi alkaisi kalenterivuoden alusta. Mikäli kunta käyttää kuljetustensa yhdistämisessä ja kilpailuttamisessa ulkopuolista konsulttia, kunnan on mahdollista saada työhön valtionapua ely-keskukselta. Kunnanhallitus päättää, että kunta selvittää kunnan henkilö- ja ruokapalvelukuljetusten yhdistämismahdollisuudet ja kilpailuttaa kuljetukset ensi vuoden alusta lukien. Selvittämisessä ja kilpailuttamisessa kunta voi käyttää ulkopuolista konsulttia. Kh. 14.9.2015 79 Konsultin laatima tarjouspyyntö löytyy osoitteesta www.hilma.fi. Kunnanhallitus merkitsee konsultin laatiman tarjouspyynnön tietoonsa saatetuksi. Samalla kunnanhallitus delegoi hankintapäätöksen teon Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy:lle. Kunnanhallitus merkitsi konsultin laatiman tarjouspyynnön tietoonsa saatetuksi.
Kunnanhallitus 9.11.2015 165 Kh. 101 Konsultti suosittelee kilpailutuksen lykkäämistä mm. seuraavilla perusteilla. - Kutsuperusteisen asiointiliikenteen suunnitteluun, tiedottamiseen ja käynnistämiseen pitää varata 1-2 kk aikaa sopimusten allekirjoittamisesta. - Koulukuljetukset voi olla tarkoituksenmukaisinta kilpailuttaa niin, että uudet sopimukset alkavat uuden lukuvuoden alkaessa, ei kesken lukuvuoden. Kunnanhallitus päättää lykätä henkilökuljetusten kilpailuttamista siten, että asiointikuljetussopimukset ja sosiaalitoimen kuljetusten sopimukset tulevat voimaan 1.6.2016 ja koulukuljetussopimukset 1.8.2016.
Kunnanhallitus 9.11.2015 166 8. KONNEVEDEN KOSKIREITIN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Kh. 102 Esityslistan liite 10 Esityslistan liitteenä on Konneveden koskireitin hoito- ja käyttösuunnitelma. Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan liitteenä olevan suunnitelman.
Kunnanhallitus 9.11.2015 167 9. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN HOITOHENKILÖKUNNAN VETOOMUS KONNEVEDEN AKUUTTIOSASTON TILARATKAISUIHIN Kh. 103 Esityslistan liite 11 Esityslistan liitteenä on seututerveyskeskuksen hoitohenkilökunnan vetoomus Konneveden akuuttiosaston tilaratkaisuihin. Kunnanhallitus merkitsee esityslistan liitteenä olevan vetoomuksen tietoonsa saatetuksi. Samalla kunnanhallitus päättää toimittaa vetoomuksen palvelurakennetyöryhmän käsiteltäväksi.