Alueen käyttö jatkuu nykyisellään maa- ja metsätalousalueena.

PÄÄTÖS POKELY/27/07.00/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2013 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA Maxim Ivanov Valtakatu 46 A 53100 LAPPEENRANTA KIINTEISTÖ, SEN SIJAINTI JA KÄYTTÖTARKOITUS Puhdistettava kohde sijaitsee Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylässä kiinteistöllä, jonka rekisterinumero on 276-404-16-54. Kiinteistön lähin katuosoite on Jaamankankaantie 47. Alueen käyttö jatkuu nykyisellään maa- ja metsätalousalueena. KIINTEISTÖN OMISTAJA Jaakko Eerik Varis, Pirjo Talvikki Lappalainen Jaamankankaantie 47 80170 KOHTIOLAHTI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Selvitys pilaantumista aiheuttaneista tapahtumista Ilmoituksessa kerrotaan, että alueella sattui pienkoneonnettomuus (8.12.2012), jonka seurauksena pudonneen lentokoneen hylystä valui maaperään kerosiinia ja öljyä. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 026 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu Faksi (013) 123 622

2/10 Selvitys pilaantumisen aiheuttaneesta aineesta, pilaantuneen maan määrä ja pilaantuneen alueen pinta-ala Ilmoituksessa kerrotaan, että kohteen maaperässä todettiin alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Pilaantuneen alueen laajuuden arvioidaan olevan maksimissaan noin 50 m 2 ja pilaantuneen maan määräksi noin 50 m 3 -ktr. Ilmoituksen liitteenä olevan tutkimusraportin mukaan maanäytteessä T1 (peräosa) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus ksyleeniä (64 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus haihtuvia hiilivetyjä C5-C10 (290 mg/kg) sekä raskaita öljyjakeita C21-C40 (670 mg/kg). Maanäytteessä T2 (keulaosan reuna-alueet) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus haihtuvia hiilivetyjä C5-C10 (550 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus ksyleeniä (43 mg/kg).kasasta otetussa kokoomanäytteessä T3 todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus ksyleeniä (15 mg/kg). Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot Maaperätiedot Ilmoituksen mukaan kohteen maaperä oli näytteenoton perusteella turvetta (0-1,0 m). Pohja- ja pintavesitiedot Ilmoituksen mukaan tutkimuskohde ei sijaitse luokitella pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Lähin pohjavesialue on noin 550 metrin päässä pohjoisessa sijaitseva Jaamankankaan pohjavesialue (0727602A, veden hankintaan tärkeä pohjavesialue). Tutkimuksen yhteydessä todettiin pohja/orsivettä noin 0,2 metrin syvyydessä. Alue on käytännössä suoaluetta. Kohteesta noin 10 metrin päässä idässä on metsäaluetta ja viereisen tontin turvetuotantoaluetta erottava oja. Kyyrönsuon alueen pintavedet kulkeutuvat Siilaistenpuron kautta Pyhäselkään. Onnettomuuspaikan lähistöltä on noin 6,5 km matka Pyhäselkään. SELVITYS PUHDISTUSTYÖN SUORITTAMISESTA Selvitys puhdistustavoitteesta Ilmoituksessa kerrotaan, että tapahtunut pilaantuminen on onnettomuustyyppinen ja tapahtunut toisen kiinteistöllä, esitetään kohde kunnostustavoitteeksi öljyhiilivetyjen osalta Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin kynnysarvoarvotasoihin.

3/10 Selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä ja jätteiden käsittelystä Ilmoituksen kerrotaan, että maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Alueelta kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Selvitys puhdistustyön suorittamisesta, työn valvonnasta ja aikataulusta Ilmoituksessa kerrotaan, että kohteen maaperä kunnostetaan ns. massanvaihdolla, jossa pilaantunut maa poistetaan kaivamalla ja tarpeen mukaan korvataan puhtaalla maa-aineksella. Työ suoritetaan kaivinkoneella. Alue aidataan ulkopuolisilta tarpeen mukaan ja merkataan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Kunnostuksen valvojana toimii riittävän kokemuksen omaava ympäristöasiantuntija. Valvojan tehtävänä oli kunnostustyön seuranta ja ohjaus näytteenotoin sekä pilaantuneiden maa-ainesten ohjaaminen asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään: tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Kaivun aikaiset näytteet tutkitaan aistinvaraisesti ja PetroFLAGkenttäanalyysein. Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestituloksista vähintään noin 10% varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C5-C40 pitoisuudet eri jakeittain (bensiinihiilivedyt C5-C10, kevyet tisleet C10-C21 ja raskaat öljyjakeet C21-C40) sekä BTEX-yhdisteet. Kaivetut maa-ainekset toimitetaan näytteenottotulosten perusteella luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään. Kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat vastaanottopaikkaan. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista noin 100 m2:n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan kenttätestein. Kenttätestien perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden (suuremmat kaivannot). Näytteistä tutkitaan hiilivetyjakeiden C5-C40 pitoisuudet eri jakeittain (bensiinihiilivedyt C5-C10, kevyet tisleet C10-C21 ja raskaat öljyjakeet C21-C40) sekä BTEX-yhdisteet. Työn päätteeksi kaivantoihin jäävistä vesistä pyritään ottamaan edustavat vesinäytteet.

4/10 Veden pinnalle mahdollisesti kertyvä polttoainefaasi poistetaan imeytysaineella tai imuautolla. Kunnostus on päättynyt, kun kunnostustavoitteet on saavutettu, tai kun alueelle kunnostustavoitteet ylittävien maiden jättämisestä on sovittu asianomaisten (maanomistajat ja viranomaiset) kanssa. Jos alueelle jää kunnostustasot ylittäviä haittaainepitoisuuksia, neuvotellaan asiasta tilaajan, alueen ympäristöviranomaisten sekä maan omistajan kanssa. Tarpeen mukaan pilaantuneet maat eristetään, kohteen kunnostamista jatketaan muilla menetelmillä tai kohteeseen jääneiden haitta-aineiden riskejä arvioidaan ympäristölle ja terveydelle erillisellä riskinarviolla. Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa, maan omistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneen alueen levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, maanomistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen jatkamisesta naapurikiinteistön puolelle sovitaan tarpeen mukaan kiinteistön omistajan kanssa. Kohteeseen laaditaan työsuojeluohje, jossa esitetään kohteessa todetut haitta-aineet ja niiden mahdolliset riskit terveydelle ja ympäristölle. Työsuojeluohjeessa käsitellään lisäksi kaivutyöhön liittyviä työturvallisuusasioita. Pilaantuneen maaperän kunnostuksesta laaditaan loppuraportti kunnostustyön päätyttyä. Loppuraportissa esitetään suoritetut kunnostustoimenpiteet kirjanpitoineen. Kunnostustyö suoritetaan vuoden 2013 alkupuolella. Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ilmoituksessa arvioidaan, ettei kunnostuksen aikaisen työn ympäristövaikutukset poikkea normaalista massanvaihtotyöstä. Pilaantuneen maaperän kaivu suoritetaan siten, ettei ympäristössä tapahdu työstä aiheutuvaa pilaantumista. Ympäristöhaittoja ehkäistään mm. peittämällä välivarastoidut kaivetut pilaantuneet maa-ainekset ja kuljetettavat kuormat. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 21.1.2013. Tiedottaminen, lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja.

5/10 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä: 1. Ilmoituksessa mainitulta pilaantuneella alueelta on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetypitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) tarkoitetun kynnysarvopitoisuuden hiilivetyjakeiden C 5 -C 40 pitoisuudet eri jakeiden osalta (bensiinihiilivedyt C 5 -C 10, kevyet tisleet C 10 -C 21 ja raskaat öljyjakeet C 21 -C 40 ) sekä BTEX-yhdisteiden osalta. Mikäli maaperän puhdistamisessa ei jostain kaivutöitä tai muusta rajoittavasta tekijästä saavuteta, tulee puhdistamistarve ja jatkotoimenpiteet arvioida riskiarvioinnin avulla. 2. Maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa yllä esitetyt arvot, voidaan jättää paikalleen tai käyttää täyttöinä alueelle tuotavan puhtaan maa-aineksen lisäksi. 3. Kaivun ja lastauksen aikana on huolehdittava siitä, etteivät eri jätejakeet sekoitu tarpeettomasti keskenään. Mikäli kunnostettavalta alueelta löytyy vaarallista jätettä, on jäte pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa. 4. Määräyksen 1 tarkoittamat puhdistustasot on varmennettava riittävillä kenttä- ja laboratorionäytteillä, joiden ottaminen ja analysointi on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän valvojan kontrolloimana. Laboratorionäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa. 5. Mikäli kunnostuksen yhteydessä pintavedessä todetaan haitta-aineita, tulee asiasta ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Mahdollisesta kaivantoon kertyvän pintaveden puhdistustarpeesta sovitaan erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 6. Määräyksen kohdassa 1 tarkoitettu pilaantunut maa-aines tai alueelta mahdollisesti poistettava pilaantunut vesi on toimitettava sellaiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tällaista toimintaa varten. Veden käsittelystä paikanpäällä on sovittava erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 7. Jos alueelle välivarastoidaan ylös kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia tai jätteitä tulee toimenpiteen yhteydessä huolehtia riittävästä maaperän suojauksesta. Varastokasat on suojattava tuulelta ja sateelta ainesten kulkeutumisen estämiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen esikäsittelyssä, välivarastoinnissa, lastauksessa kuljetuskalustoon ja kuljetuksessa on huolehdittava ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisystä.

6/10 8. Alueelta siirrettävien pilaantuneiden maa-ainesten ja veden määristä, laadusta sekä sijoituskohteista on pidettävä kirjaa. Alueelta lähtevät jätekuormat tulee varustaa siirtoasiakirjoin. 9. Kunnostuksesta on ennen töiden aloittamista ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tässä yhteydessä tulee antaa myös tieto määräyksessä 4 edellytetystä kunnostuksen valvojasta. 10. Maaperän puhdistamisesta kustannustietoineen ja lupamääräyksen 4 tarkoittamien analyysien tuloksista on esitettävä loppuraportti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viiden kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä. Samalla tulee toimittaa määräyksen 8 tarkoittama kirjanpito valvontaviranomaiselle tiedoksi. RATKAISUN PERUSTELUT Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Asetuksen mukaan öljyhiilivetyjen alempi ohjearvo keveillä jakeilla C 5 -C 10 on 100 mg/kg, keskitisleillä C 10 -C 21 300 mg/kg ja raskailla öljyhiilivedyillä C 21 -C 40 600 mg/kg. Öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 summapitoisuuden kynnysarvo on 300 mg/kg. Asetuksen mukaan alempi ohjearvo bentseenille on 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibenseenille 10 mg/kg, ksyleenille 10 mg/kg ja MTBE-TAME:lle 5 mg/kg. TEX-yhdisteiden summan kynnysarvo on 1 mg/kg. Ilmoituksen tekijä on ilmoituksessaan kertonut puhdistavansa öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen maaperän siihen pitoisuuteen, josta ei aiheudu ympäristölle ja terveydelle. Kunnostustyöllä on asiantunteva ympäristötekninen valvoja, joka on huolehtinut asianmukaisesta kunnostuksen toteutuksesta ja jätteiden käsittelyn ohjauksesta. Kohteessa syntyneet jätteet toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavan laitoksen käsiteltäväksi. Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n pilaamiskielloista seuraa, että pilaantunut maaperä ja pohjavesi on puhdistettava sellaiseksi, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Maaperän puhdistustasot asetuksen mukaisiin kynnysar-

7/10 vopitoisuuteen perustuu siihen, että puhdistettaessa maaperä tässä päätöksessä mainittuihin oleviin pitoisuustasoihin, poistetaan puhdistettavalta alueelta ympäristöja terveyshaitat sekä muut pilaantumisesta johtuvat rasitteet nykyisellä maankäytöllä. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on jätelain 15 :n perusteella kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi. Jätelain 17 :n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Sekoittamiskiellosta voidaan poiketa, jos sekoittaminen on jätteen käsittelemiseksi tarpeellista ja toimintaan on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Jätteet on eroteltava, jos vaarallista jätettä on sekoitettu kiellon vastaisesti ja jos erottelu on tarpeen terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi ja teknisesti mahdollista aiheuttamatta kohtuuttomia kustannuksia. Vaarallisen jätteen pakkauksesta jätelain 16 :stä seuraa, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Kunnostukselle hyväksytty valvoja huolehtii työn asianmukaisesta toteutuksesta. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavan maan ja veden laatu ja sen pilaantuneisuusaste siten, että se voidaan tarvittavissa määrin ohjata asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kontrollinäyttein määritellään myös pilaantumisen laajuus maaperässä ja varmistetaan, ettei mahdollisesti jäävästä likaantuneisuudesta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Laboratoriotutkimuksilla tarkistetaan kenttämittausten oikeellisuus. Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentin 3 kohdan mukaista haittaa ei aiheudu, jos jätteet kootaan ja poistetaan kiinteistöltä tiiviissä kuljetusvälineissä peitettyinä asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa on muutoinkin syytä riittävästi varautua mahdollisten ympäristöhaittojen (muun muassa melun ja pölyn) ehkäisyyn noudattamalla yleisiä hyväksi koettuja toiminta- ja työskentelykäytäntöjä. Pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua viedä poistettavat maamassat, vesi ja alueella muut mahdollisesti olevat jätteet sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Jätteitä saa luovuttaa vain jätelain 29 :n tarkoittamalle luvalliselle jätteen vastaanottajalle. Annetut määräykset perustuvat jätelain 121 :ään, missä säädetään jätteen haltijan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja mm. rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätelain 122 puolestaan käsittää valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuden jätehuollossa.

8/10 Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Kunnostushankkeen kaikkien työvaiheiden huolellinen ja selkeä dokumentointi on tarpeellinen jätelain mukaisen viranomaisvalvonnan ohella myös puhdistamisprosessin loppuraportin laatimiseksi. Ennakkoilmoitus kunnostuksen aloittamisesta ja sille edellytetystä valvojasta on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Loppuraportin pohjalta arvioidaan kunnostuksen lopputuloksen hyväksyttävyys sekä mahdollinen jälkiseurantatarve. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut säädöksien säännökset Jätelaki (JL) 2, 5, 6, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 30, 31, 118, 119, 121 ja 122 Jäteasetus 11 Ympäristönsuojelulaki (YSL) 4, 7, 8, 14, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 24-27 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 53 ja 78 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2012 (1538/2011) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Tiedoksi Kiinteistön omistaja Kontiolahden kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Kontiolahden kunnan ilmoitustaululla.

9/10 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 200 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston asetuksen (907/2012) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (4 tuntia x 50 euroa/tunti). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Aarne Wahlgren Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Petri Naumanen Insinööri Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue

10/10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen valitusajassa hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 27.2.2013. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan asianosaiselle tiedottaa - päätös, johon haetaan muutosta ja * miltä kohdin muutosta haetaan * mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi sekä * millä perusteilla muutoksia vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ilmoitusta koskeva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 26.7.1993/701 nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallintooikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204 65101 Vaasa Sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Puhelin: 010 36 42611, telekopio 010 36 42760 Aukioloaika: klo 8.00-16.15