KAUNOKIRJALLISUUDEN SISÄLLÖNKUVAILUOHJE MARC 21-FORMAATTIA VARTEN

Luonnos laadittu 20.05.2013 (beetaversio) Kommentit Sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston sähköpostilistalle siskuvailu-lista@helsinki.fi KAUNOKIRJALLISUUDEN SISÄLLÖNKUVAILUOHJE MARC 21-FORMAATTIA VARTEN Ohje on tehty ensisijaisesti Voyager- ja Aleph-kirjastojärjestelmillä luetteloivia suomalaisia kirjastoja varten. YLEISTÄ... 2 BIBLIOGRAFISET TIEDOT...... 3 008 Informaatiokoodit: (BK) Kirjat.... 3 008 Informaatiokoodit: (MU) Musiikki (puheäänitteet).. 4 LUOKITUS..... 5 072 - AIHEALUEKOODI..... 5 080 - UDK-LUOKITUS... 6 Genren lisäluvut...... 6 Muodon lisäluvut..... 7 Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäluvut. 7 Eri kielialueiden kirjallisuuden pääluvut... 8 Maantieteellisten alueiden kirjallisuus (paikan lisäluvut)... 8 Monikieliset teokset..... 9 Käännöskirjallisuuden lisäluvut..... 9 Sanalliset lisäykset.. 9 084 - MUU LUOKITUS (YKL/KAB).... 10 Kaunokirjallisen aineiston pääluokat (YKL/KAB). 10 Muotoluokat (YKL/KAB) 11 Fiktiivisen aineiston lisäluokat (YKL/KAB). 11 ASIASANOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT KENTÄT.. 12 586 HUOMAUTUS PALKINNOSTA... 12 600 - HENKILÖNNIMI ASIASANANA.. 12 610 - YHTEISÖNNIMI ASIASANANA 13 630 YHTENÄISTETTTY NIMEKE ASIASANANA... 14 648 - AIKAA ILMAISEVA TERMI ASIASANA... 14 650 - KONTROLLOIDUN ASIASANASTON ASIASANA 15 651 - MAANTIETEELLINEN NIMI ASIASANANA... 17 653 - KONTROLLOIMATON HAKUTERMI... 18 655 - AINEISTON LAJITYYPPI/MUOTO HAKUTERMINÄ.. 19 LIITE 1: Luokitusjärjestelmiä. 20 LIITE 2: Asiasanastoja.... 21 1

YLEISTÄ Kaikki luetteloitava kaunokirjallinen aineisto sisällönkuvaillaan. Yksittäiset kirjastot päättävät, millä syvyydellä kuvailu tehdään. Tavoitteena on kuvata sekä teoksen sisältöä että sen kirjallista tyyliä ja rakennetta. MARC 21 -kentät Teoksen sisältöä kuvailtaessa voidaan käyttää kenttiä 600 (kohdehenkilöt), 610 (kohdeyhteisöt), 630 (yhtenäistetyt nimekkeet ilman henkilötekijää), 648 (aika), 651 (teoksen sisältöön liittyvä paikka), 650 (teema, toimijat, miljöö, aika), 653 (vapaat sanat ja kirjastokohtaiset asiasanat) ja 655 (genre, laji, tyyli). Kenttien 600, 610 ja 630 loppuun tulee piste, ellei kenttä lopu muuhun välimerkkiin (esim. sulkeet, väliviiva) Kohderyhmä ilmoitetaan kontrollikentän 008 lisäksi kentässä 655, kun kyseessä on lasten- tai nuortenkirjallisuus. Tieto kirjallisuuspalkinnoista tallennetaan kenttään 586. MARC 21 -formaattiin sisältyvät myös sisällönkuvailukentät 654 (fasettianalysoitu asiasana), 656 (ammatti hakuterminä), 657 (tapahtuma tai toiminto) ja 662 (hierarkkinen maantieteellinen nimi), mutta niitä ei tässä vaiheessa suositella käytettäväksi. Noudata osakenttien tallennuksessa tämän sisällönkuvailuohjeen tallennusjärjestystä. Huom. Tässä ohjeessa on mainittu vain tärkeimmät Marc 21-osakentät. Ks. tarkemmin: MARC 21-formaatin suomennos http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/bib/6xx.htm ja Sisällönkuvailuohje MARC 21 -formaattia varten http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/sisallonkuvailuohje_22112012.pdf Asiasanastot Asiasanoituksessa tulee välttää eri sanastojen päällekkäisten termien ja ketjutettujen asiasanojen käyttöä. Ketjuja voi käyttää vai, jos ne kuuluvat asiasanaston rakenteeseen ja/tai indeksointi-käytäntöön (esim. LCHS, sao). Kaunokirjallisten aineistojen sisällönkuvailussa käytetään ensisijaisesti fiktiivisen aineiston Kaunokki / Bella -asiasanastoa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita sanastoja ja vapaita asiasanoja. Huom. Vain viralliset lyhenteet tuottavat käytetyn asiasanaston avatun muodon Suomen Voyager-tietokantojen asiasanahaussa (ks. liite 2). 2

Sisällönkuvailukieli Vaikka kirjastossa indeksoitaisiinkin vain suomeksi tai ruotsiksi, voivat teoksen asiasisältöä kuvaavat termit olla tietokannassa eri kielillä, sillä kopioitaessa tietueita eri tietokannoista saadaan esim. englanninkielisiä asiasanoja, jotka yleensä jätetään tietueeseen. Ruotsalaiset sao-asiasanat (Svenska ämnesord) korvataan vastaavilla kotimaisilla allars-asiasanoilla (Allmän tesaurus på svenska) aina kun se on mahdollista. Oikeinkirjoitus Kotimaiset asiasanat kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, jos kyseessä ei ole erisnimi. Ulkomaiset asiasanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, jos iso alkukirjain kuuluu asiasanaston kirjoitusasuun (esim. sao, LCSH). Erisnimistä käytetään auktorisoituja muotoja aina kun mahdollista. Asiasanan oikea muoto on aina varmistettava käytetyn sanaston voimassaolevasta versiosta. Termien tarkistaminen on välttämätöntä, koska tietokantoihin on tallennettu myös virheellisiä muotoja ja sanastoon kuulumattomia termejä. Virheet jäävät huomaamatta, jos asiasanoja haetaan vain omasta tietokannasta. BIBLIOGRAFISETTIEDOT 008Informaatiokoodit:(BK)KIRJAT Kaunokirjallisen kirja-aineiston kuvailussa suositellaan käytettäväksi merkkipaikkoja 22 ja 33. Merkkipaikka 22 - Kohderyhmä Kaunokirjallisen kirja-aineiston kuvailussa käytetään koodeja e, f ja j ilmoittamaan, millaiselle kohderyhmälle kuvailun kohde on suunnattu. e Aikuiset f Erityisryhmä selkokirjat j Lapset ja nuoret 3

Merkkipaikka 33 Kirjallisuuslaji Kaunokirjallisen kirja-aineiston kuvailussa suositellaan käytettäväksi joko numerokoodia 1 tai kirjainkoodia, joka ilmaisee kirjallisuuslajin. 1 Kaunokirjallisuus (ei tarkkaa määritelmää) aforismit. d Draama näytelmät, elokuvakäsikirjoitukset, kuunnelmat. e Esseet f Romaanit h Huumori, satiiri jne. i Kirjeet Kuvailun kohde on yksittäinen kirje tai kirjeenvaihtokokoelma. j Novellit, kertomukset tai niiden kokoelmat m Yhdistelmä Kuvailun kohde sisältää monia kirjallisuuden lajeja (esim. runoja ja novelleja). p Runot s Puheet, esitelmät 008Informaatiokoodit:(MU)MUSIIKKI(mm.puheäänitteet) Kaunokirjallisten äänikirjojen ja kuunnelmien kuvailussa suositellaan käytettäväksi seuraavia merkkipaikkoja ja koodeja. Merkkipaikka 22 - Kohderyhmä Koodeja e, f ja j käytetään ilmoittamaan, millaiselle kohderyhmälle kuvailun kohde on suunnattu. e Aikuiset f Erityisryhmä selkokirjat j Lapset ja nuoret 4

Merkkipaikka 33 Kirjallisuuslaji Koodit luetteloidaan seuraavan listan mukaisessa järjestyksessä. Jos tallennetaan vain yksi koodi, se tasataan vasemmalle ja käyttämättömässä merkkipaikassa on tyhjä (#). d Tallenne draamallisesta teatterinäytelmästä (mm. kuunnelmat) f Kaunokirjallisuus romaani, novelli, pakina h Kertomukset Historiallista sisältöä. k Hupailut (= Spoken comedy) o Kansantarinat p Runo, yksi tai useampia LUOKITUS Kaunokirjallisen aineiston luokitusjärjestelminä käytetään sekä yleistä kymmenluokitusta (UDK) että yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL/KAB). Kopioiduissa tietueissa voi esiintyä myös muita luokituksia, joita ei tarvitse poistaa. Ks. tarkemmin Sisällönkuvailuohje MARC 21-formaattia varten http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/sisallonkuvailuohje_22112012.pdf Teoksen alkukieli ilmaistaan UDK-luvulla ja julkaisun kieli YKL-luvulla. Huom. Vain yksi luokkanotaatio per kenttä. Osakenttää a ei toisteta, vaan jokaiselle luokalle luodaan oma 0XX-kenttä. Osakenttäjaon voi tarkistaa MARC 21-formaatin suomennoksesta http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/bib/05x-08x.htm. 072AIHEALUEKOODI Kokoelmakarttahankkeessa perustettu luokitus. Kirjallisuudentutkimuksen ja kaunokirjallisuuden aihealuekoodi on 87. 1. indik. Määrittelemätön 2. indik. 7 - Sanaston lyhenne osakentässä 2 a Aihealuekoodi 87 2 kkaa 072_7 a 87 2 kkaa 5

080UDK-LUOKITUS Kaunokirjallisen aineiston luokittelussa suositellaan käytettäväksi joko Fennican UDK-luokituskaaviota http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio.html tai UDC Consortiumin auktorisoimaa verkkoversiota (ks. UDC Editions http://www.udcc.org/index.php/site/page?view=editions) Monografioiden kuvailussa käytetään yleensä 1 4 UDK-lukua, antologioiden kuvailussa voidaan käyttää tarvittaessa useampiakin luokkia. Päälukujen lisäksi voidaan käyttää genren erikoislisälukuja sekä paikan, muodon ja kielten yleisiä lisälukuja. Eri kielialueiden kirjallisuutta kuvaillaan kielten lisäluvuista muodostetuilla pääluvuilla. Yleisten lisälukujen aputaulukot löytyvät suomalaisesta UDK-laitoksesta Yleinen kymmenluokittelu UDK : suomalainen lyhennetty laitos, 3. uud.p., 1983. Huom. Esimerkit noudattavat Fennican luokituskaaviota, ellei toisin mainita. 1. indik. Määrittelemätön 2. indik. Määrittelemätön a UDK-luokka x Lisäluku 080 a 741.5 080 a 82 x -31:741.52 sarjakuvat sarjakuvaromaanit (UDC) Genrenlisäluvut Genren erikoislisäluku on pakollinen kaunokirjallisen aineiston luokittelussa. Sitä voi käyttää sekä kirjallisuuden luokassa 82 että eri kielialueiden kirjallisuuden luokissa 820/89 (Fennica) ja 821 (UDC). -1 runous -2 näytelmäkirjallisuus, kuunnelmat, libretot, filmikäsikirjoitukset -3 proosa -4 esseet (vain yleisluonteiset esseet, muut ks. alan luokka) -5 puheet, esitelmät (vain yleisluonteiset puheet ja esitelmät, muut ks. alan luokka) -6 kirjeet (vain yleisluonteiset kirjeet, muut ks. alan luokka) -8 antologiat (useampi kuin yksi kirjoittaja), aforismit -9 muut genret (esim. elämäkerrat, muistelmat) -93 lasten- ja nuortenkirjallisuus (vain UDC) 6

080 a 82 x -1 080 a 894.541 x -4 080 a 821.511.111 x -93 (UDC) Usean tekijän teoksista koostuvan antologian luokittelussa käytetään vähintään kahta UDK-luokkaa lisäluokkineen. Ensimmäiseen pääluokkaan liitetään antologian lisäluokka, seuraavaan genreä ilmaiseva lisäluokka. 080 a 894.541 x -8 080 a 894.541 x -1 Jos yhden tekijän kirjoittama teos sisältää sekä runoutta että proosaa, käytetään kahta UDK-luokkaa lisäluokkineen. Toiseen pääluokkaan liitetään runouden lisäluokka, toiseen proosan lisäluokka. Antologian lisäluokkaa ei käytetä. 080 a 894.541 x -1 080 a 894.541 x -3 Muodonlisäluvut Antologiaa merkitsevää muodon lisälukua (082.2) ei käytetä kaunokirjallisen aineiston luokittelussa. Usean tekijän teoksia sisältävät kaunokirjalliset antologiat luokitellaan sen sijaan pääluvun ja genren lisäluvun -8 avulla. Muita muodon yleisiä lisälukuja voidaan tarvittaessa käyttää sekä kirjallisuuden luokassa 82 että eri kielialueiden kirjallisuuden luokissa 820/89 (Fennica) ja 821 (UDC). 080 a 894.545 x 1 x (07) Lasten-januortenkirjallisuudenlisäluvut Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kuvailussa liitetään pääluokkaan aina kohderyhmää kuvaava lisäluku, joka on Fennican luokituskaaviossa (024.7) ja UDC:n verkkoversiossa -93. Poikkeuksena sarjakuvien pääluokka 741.5, johon ei liitetä lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisälukua. Kokoomateosten kuvailussa voidaan UDC:n verkkoversiossa käyttää myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden pääluokkaa 087.5. Tarvittaessa käytetään kahta UDK-luokkaa. Ensimmäinen kuvaa teoksen sisältöä alan mukaisesti. Toinen ilmoittaa alkukielen ja genren. Molempiin liitetään kohderyhmää ilmaiseva lisäluokka. 7

080 a 629 x (024.7) lastenkirja, jonka aiheena kulkuneuvot 080 a 839.79 x -3 x (024.7) suorasanainen lastenkirja, jonka alkukieli on suomenruotsi UDC:n verkkoversiota käytettäessä voidaan käyttää kolmea UDK-lukua. Ensin ilmoitetaan alanmukainen pääluokka (jos tarpeellista). Seuraava pääluokka muodostetaan kirjallisuuden pääluokasta 82 ja lisäluokasta -93, joka ilmoittaa kohderyhmän. Lisäksi tarvitaan kolmas luokka, joka ilmoittaa alkukielen ja genren. (UDC) 080 a 355.424.5 kirjallisuus, jonka aiheena on kulkuneuvot 080 a 82 x -93 lasten- ja nuortenkirjallisuus 080 a 821.113.6 x -3 x (480) suorasanainen kirjallisuus, jonka alkukieli on suomenruotsi Lastenkirjat, joissa ei ole lainkaan kertovaa tekstiä, luokitetaan katselukirjoiksi. Pääluokka on 379.8 vapaa-aika, harrastukset. 080 a 379.8 x (024.7) Kansansadut kuuluvat pääluokkaan 39. Erikielialueidenkirjallisuudenpääluvut Eri kielialueiden kirjallisuuden pääluku 820/89 (Fennica) tai 821 (UDC) alalukuineen ilmaisee teoksen alkukielen (vrt. käännöskirjallisuuden lisäluokat). 080 a 830 x -1 080 a 821.112.2 x -1 alkukieli saksa, runot alkukieli saksa, runot (UDC Online) Maantieteellistenalueidenkirjallisuus(paikanlisäluvut) Kun halutaan ilmaista, minkä maantieteellisen alueen kirjallisuudesta on kyse, käytetään paikan lisälukuja. Niitä voidaan käyttää sekä kirjallisuuden luokassa 82 että eri kielialueiden luokissa 820/89 (Fennica) ja 821 (UDC). Huom. Maantieteellinen alue ja kielialue täytyy pitää erillään sisällönkuvailussa, sillä samaa kieltä (esim. espanjaa) voidaan käyttää usean maan tai maanosan alueella ja yhdellä alueella (esim. Sveitsi) voidaan käyttää useita eri kieliä. 080 a 82 x -3 x (430) 080 a 894.35 x (430) saksalainen kertomakirjallisuus (kaikki kielet) saksalainen kirjallisuus, jonka alkukieli on turkin kieli 8

Monikielisetteokset Monikieliset julkaisut voidaan luokitella kirjallisuuden luokassa 82 käyttämällä monikielisyyden lisälukua =00 tai merkitsemällä kielten lisäluvut peräkkäin numerojärjestyksessä. 080 a 82 x -1 x =00 080 a 82 x -1 x =20 x =30 x =40 Käännöskirjallisuudenlisäluvut Käännöskirjallisuuden luokittelussa voidaan samaan pääluokkaan liittää kaksi kielten lisälukua. Lisäluku =03 (suomalainen UDK 1983) tai =030 (UDC) alaluokkineen ilmoittaa alkuteoksen kielen. Julkaisun kieli ilmaistaan kielten lisäluvulla =1/=9. =03.20=945.41 käännökset englannin kielestä suomen kieleen Alkuteoksen ja julkaisun kielen esittämisjärjestys on vapaa. On kuitenkin suositeltavaa, että se kieli, jolla käännöskirjallisuus on julkaistu, mainitaan ensin ja alkuteoksen kieli vasta sen jälkeen. Jos eri kielillä julkaistut käännökset halutaan ryhmitellä alkuteoksen kielen mukaan, ilmoitetaan alkuteoksen kieli ensin. 1. indik. Määrittelemätön 2. indik. Määrittelemätön a UDK-luokka x =1/=9 julkaisun kieli x =03.2/.9 alkuteoksen kieli (Fennican luokituskaavio) x =030.1/.9 alkuteoksen kieli (UDC) 080 a 741.5 x =945.41 x =03.20 080 a 741.5 x =03.20 x =945.41 julkaisun kieli suomi, alkuteoksen kieli englanti alkuteoksen kieli englanti, julkaisun kieli suomi Sanallisetlisäykset Yksittäisen kirjailijan tuotanto ja sitä koskeva tutkimus voidaan ilmaista liittämällä kirjailijan nimi kyseisen kirjallisuuden lukuun. 080 a 894.541 Kivi 9

084MUULUOKITUS(YKL/KAB) Luokituksen koodi ilmoitetaan osakentässä 2 esim. Yleisten kirjastojen luokitus: 2 ykl Allmänna bibliotekens klassifikationssystem: 2 kab 1. indik. Määrittelemätön 9 - YKL-luokituksen fiktiivisen aineiston lisäluokka 2. indik. Määrittelemätön a Luokka 2 Luokituksen lähde Huom. Seuraavat ohjeet koskevat vain YKL/KAB-luokitusta. Monografioiden kuvailussa käytetään 1 2 luokkaa, antologioiden kuvailussa voidaan käyttää useampiakin luokkia. Numeeristen YKL-luokkien lisäksi voidaan käyttää fiktiivisen aineiston sanallisia lisälukuja. Kaunokirjallisenaineistonpääluokat(YKL/KAB) YKL-järjestelmässä kaunokirjallinen aineisto luokitellaan seuraaviin pääluokkiin (ks. verkko-ykl http://ykl.kirjastot.fi/fi-fi/ ). 8 Kaunokirjallisuus. Kirjallisuustiede. kielitiede. 80 Kaunokirjalliset sekasisältöiset teokset 81 Kansanrunous 82 Runot 83 Näytelmät 84 Kertomakirjallisuus 85 Sadut. Kuvakirjat. Sarjakuvat Jos teos sisältää useita kirjallisuudenlajeja, käytetään luokittelussa kaunokirjallisten sekasisältöisten teosten 80+-luokkia, mutta jos jokin genre painottuu, annetaan etusija luokille 81-85+. Runoromaanit ja proosarunot kuluvat luokkaan 82+ Sarjakuvaromaanit kuuluvat luokkaan 85.3+ Pakinat, sarjakuvat yms. luokitetaan myös alan mukaan, jos ala painottuu teoksessa (esim. 90.35 toinen maailmansota). 10

Pääluokat 80, 82, 84 ja 85 jaetaan alaluokkiin julkaisun kielen mukaan. Jos kaksi- tai useampikielisen teoksen tekstit eivät ole toistensa käännöksiä, luokitetaan teos julkaisun pääkielen mukaan. Jos teoksella ei ole pääkieltä, se luokitetaan julkaisun ensimmäisen kielen mukaan. Jos kaksikielisen teoksen toinen kieli on alkukieli ja toinen kohdekieli, luokitetaan teos kohdekielen mukaan. 084 a 84.2 2 ykl 084 a 82.31 2 ykl 084 a 85.34 2 ykl suomenkielinen kertomakirjallisuus ruotsinkielinen runous saksankieliset sarjakuvat Muotoluokat(YKL/KAB) Muotoluokkia 01, 02, 03+, 06+, 07, 08+ ja 09 ei käytetä luokkien 80-85+yhteydessä. Katso verkko-ykl http://ykl.kirjastot.fi/fi-fi/muotoluokat/ Antologian muotoluokka 04 liitetään pääluokan loppuun, mutta sitä ei käytetä luokkien 80-80.991 yhteydessä. 084 a 82.204 2 ykl 084 a 80.5 2 ykl suomenkieliset runoantologiat englanninkieliset sekasisältöiset teokset Fiktiivisenaineistonlisäluokat(YKL/KAB) Numeeristen YKL-luokkien lisäksi voidaan käyttää sanallisia fiktiivisen aineiston lisäluokkia Eläimet, Erä, Fantasia, Historia, Huumori, Jännitys, Kauhu, Novellit, Romantiikka, Scifi, Sota, Urheilu ja Uskonto. Katso tarkemmin verkko-ykl http://ykl.kirjastot.fi/fi-fi/lisaluokat/) Teoksen painotus määrää fiktiivisen aineiston lisäluokan. Jos historiallinen romaani sisältää rakkautta, luokaksi valitaan Historia. Jos rakkausromaani sisältää historian kuvausta, valitaan luokaksi Romantiikka. Eläimet-lisäluokan käyttö on rajattu lasten- ja nuorten kertomakirjallisuuteen, eikä sitä käytetä esim. satujen tai kuvakirjojen kuvailussa. Pääluokkaan voidaan liittää 1-2 lisäluokkaa, mutta kahden lisäluokan käyttöä ei suositella. Poikkeuksena teokset, joissa toinen lisäluokka on Novellit/Noveller. 084 a 84.2 2 ykl 084 9_ a Kauhu 2 ykl 084 a 84.31 2 kab 084 9_ a Vildmark 2 kab 084 9_ a Noveller 2 kab 11

ASIASANOITUKSESSAKÄYTETTÄVÄTKENTÄT 586HUOMAUTUSPALKINNOSTA Kirjallisuuspalkinto vuosilukuineen tallennetaan osakenttään a. Ks. myös Metatietosanaston luettelo kirjallisuuspalkinnoista https://wiki.helsinki.fi/display/metatietosanasto/kirjallisuuspalkinnot 1. indik. Palkinnot 8 Vakionäyttöä ei muodosteta 2. indik. Määrittelemätön. a Huomautus palkinnosta (Palkinnon nimi, vuosi) 586 a Finlandia-palkinto, 2002 586 a Nordiska rådets litteraturpris, 2011 586 a Prix Goncourt, 2009 600HENKILÖNNIMIASIASANANA Henkilönnimi voi olla todellisen tai fiktiivisen toimijan nimi, salanimi, suvun nimi, nimimerkki tai muu nimitys. Jos toimija on fiktiivinen, merkitään osakenttään c lyhenne fikt. Jos fiktiivisen teoksen toimija on todellinen henkilö, merkitään osakenttään v lyhenne fikt. (Library of Congressin käytäntöön perustuva ehdotus uudeksi suomalaiseksi käytännöksi) 1. indik. 0 - Nimen osien järjestys suora 1 - Nimen osien järjestys käänteinen 3 - Perheen tai suvun nimi 2. indik. 0 - LCSH (Library of Congress Subject Heading) 4 - Lähdettä ei määritelty a Henkilönnimi d Nimeen liittyvät aikamääreet c fikt. (= fiktiivinen toimija) v fikt. (= todellinen henkilö fiktiivisessä teoksessa) 12

Osakenttä a Sukunimi ja etunimi erotetaan toisistaan pilkulla. Etuniminä voidaan käyttää koko etunimeä, etunimen ensimmäistä kirjainta tai etunimien ensimmäisiä kirjaimia. Jos etunimistä tallennetaan vain etukirjaimet, jokaisen kirjaimen eteen tulee välilyönti ja jokaisen kirjaimen jälkeen tulee piste (Lewis, C. S.). Osakenttä c Kun toimija on fiktiivinen, osakenttään merkitään lyhenne fikt. (poikkeuksena jumalat, jumalattaret ja epäselvät tapaukset). Kenttää edeltää pilkku. Osakenttä v Kun toimija on todellinen, osakenttään merkitään lyhenne fikt. (ehdotus) 600 14 a Rokka, Antti, c fikt. 600 04 a Batman, c fikt. 600 04 a Prinsessa Ruusunen, c fikt. vrt. 600 04 a Isis, c jumalatar. 600 04 a Tell, Wilhelm. ehdotus uudeksi käytännöksi: 600 14 a Sorsa, Kalevi, v fikt. vrt. (Library of Congress) 600 10 a Einstein, Albert, d 1879-1955 v Fiction. 600 10 a Washington, George, d 1732-1783 v Juvenile literature. 610YHTEISÖNNIMIASIASANANA Kotimaisten ja kansainvälisten yhteisönnimien auktorisoituja muotoja voi etsiä Fennican auktoriteettitiedostosta. Kansainvälisten yhteisöjen nimistä käytetään asiasanoituksen kielen mukaista muotoa, kun virallinen muoto on olemassa kyseisellä kielellä. Jos yhteisö on fiktiivinen, osakenttään c merkitään lyhenne fikt. Jos fiktiivisen teoksen toimija on todellinen yhteisö, merkitään osakenttään v lyhenne fikt. (Library of Congressin käytäntöön perustuva ehdotus uudeksi suomalaiseksi käytännöksi) 1. indik. 0 Nimen osien järjestys käänteinen 1 - Hallintoalueen nimi 2 - Nimen osien järjestys suora 2. indik. 0 - LCSH (Library of Congress Subject Heading) 4 - Lähdettä ei määritelty 13

a Yhteisönnimi c fikt. (= fiktiivinen yhteisö) v fikt. (= todellinen yhteisö fiktiivisessä teoksessa) 610 24 a Kärrynpyörän kilta, c fikt. ehdotus uudeksi käytännöksi: 610 24 a Nokia (yhtiö) v fikt. vrt. (Library of Congress) 610 20 a Library of Congress v Fiction 630YHTENÄISTETTYNIMEKEASIASANANA Jos kaunokirjallinen teos on mukaelma toisesta teoksesta tai romaanisovitus, joka pohjautuu esim. televisio-ohjelmaan, esikuvana toimineen teoksen nimi tallennetaan 630-kenttään. Teosten nimet tallennetaan asiasanoituksen kielellä ja tarvittaessa myös alkuteoksen kielellä. Huom. Kohdenimeke merkitään 630-kenttään vain jos teoksella ei ole tekijää. Muussa tapauksessa tehdään tekijä-nimeke -kirjaus 600- kenttään. 1. indik. 0-9 - Lajittelussa ohitettavien merkkien määrä 2. indik. 0 - LCSH (Library of Congress Subject Heading) 4 - Lähdettä ei määritelty a Nimeke (loppuun piste, ellei kenttä lopu välimerkkiin) p Teoksen osan nimeke 630 04 a Abyss (elokuva) 630 04 a Pokka pitää (televisio-ohjelma) 648AIKAAILMAISEVATERMIASIASANA Kentän 648 numeerisia ajanmääreitä voidaan käyttää 1.7.2013 lähtien ilmaisemaan joko teoksen sisältöä (1. indikaattorin arvo 0) tai teoksen alkuperää kuvaavaa aikaa (1. indikaattorin arvo 1) (Huom. termien suomennosta ei vielä julkistettu). Numeeriset ajanmääreet voi aina merkitä Kaunokin/Bellan asiasanoiksi. Aikamääreet tallennetaan yleensä vuosikymmenen tai vuosisadan tarkkuudella. Yksittäisiä vuosia tallennetaan harvoin (poikkeuksena historialliset tapahtumat). 14

Jos kysymyksessä on useamman vuosisadan tai vuosikymmenen kattava jakso, vuosisadat ja vuosikymmenet hajotetaan indeksoinnissa. Huom. 648-kentän asiasanat eivät tule Voyagerissa asiasanojen selaushakuun. 1. indik. Määrittelemätön 0 Date or time period covered or depicted (käyttöön 1.7.2013) 1 Date or time period of creation or origin (käyttöön 1.7.2013) 2. indik. 0 - LCSH (Library of Congress Subject Heading) 4 - Vapaa (kirjastokohtainen) asiasana. 7 - Sanaston lyhenne osakentässä 2 a Aikaa ilmaiseva termi 2 Sanaston lyhenne 648 07 a 1630-luku 2 kaunokki teoksen kuvaama aika 648 17 a 1800-luku 2 kaunokki teoksen syntyaika 650KONTROLLOIDUNASIASANASTONASIASANA Tavoitteena on kuvata sekä teoksen sisältöä että sen kirjallista tyyliä ja rakennetta. Kuvailun kohteena voi olla - genre (novellit, lastenkirjallisuus, jännityskirjallisuus) - kirjallinen laji tai tyyli (avantgarde, sisäkertomukset, intertekstuaalisuus) - teoksen pääteema, muut juonen kannalta keskeiset aiheet, motiivit, abstraktit käsitteet (luontosuhde), luonteenpiirteet (viekkaus), hyvin kuvatut tapahtumat (joulu), tunnelmat (onnellisuus) - todelliset ja fiktiiviset toimijat, esim. ihmisryhmät (tyttäret), ammatit, kansat, taruolennot (feeniks-lintu), eläimet - paikka tai miljöö (Jamalin niemimaa, Asteroidi B 612, kaupungit) - aika (autonomian aika, kevät, 1400-luku) Kaunokirjallisten aineistojen sisällönkuvailussa käytetään ensisijaisesti Kaunokki/Bella -sanastoa (http://kaunokki.kirjastot.fi/ ). Englanninkielisen aineiston kuvailussa voidaan käyttää LCHS:n asiasanoja (http://id.loc.gov/search/ ). 15

1. indik. Määrittelemätön 2. indik. 0 - LCSH (Library of Congress Subject Heading) 7 - Sanaston lyhenne osakentässä 2 a Asiasana x Toinen asiasana z Lisämääre: maantieteellinen nimi (vain auktorisoiduissa ketjuissa) y Lisämääre: aika 2 Sanaston lyhenne Osakenttä x Osakenttää x ei suositella toistettavaksi, vaikka formaatti sallii toiston. Osakenttä z (ks. kenttä 651) Suositellaan kentän 651 käyttämistä, ellei maantieteellinen nimi kuulu auktorisoituun ketjuun. Osakenttä y (ks. kenttä 648) Suositellaan kentän 648 käyttämistä, kun ajanmääre on numeerinen. Genre,laji,tyyli(ks.kenttä655) Sellaiset asiasanat, jotka on Kaunokissa/Bellassa luokiteltu kategoriaan genre (esim. sukuromaanit), laji (avantgarde) ja tyyli (sisäkertomukset), tallennetaan kenttään 655. Teema Teemojen sisällönkuvailussa voi mallina käyttää esim. Kirjasammon kuvailukäytäntöjä (ks. http://www.kirjasampo.fi/). 650_7 a saituus 2 kaunokki 650_7 a aarteenetsintä 2 kaunokki 650_7 a ystävyys x tytöt 2 kaunokki 650_7 a flygande mattor 2 bella 650_7 a själsfränder 2 bella Henkilö,toimija(ks.kentät600,610,653) Todellisten ja fiktiivisten toimijoiden erisnimet merkitään 600- tai 610- kenttään. Muut toimijoita (esim. ihmisryhmät, ammatit, kansat, taruolennot, eläimet) tarkoittavat asiasanat tallennetaan 650-kenttään. Nisäkkäistä käytetään Nisäkäsnimistölautakunnan suosittelemia termejä (ks. www.fmnh.helsinki.fi/luonto/nimet/nisakkaat/ 16

Toimijoiden nimityksiä voi tarvittaessa tallentaa myös kenttään 653. 650_7 a tyttäret 2 kaunokki 650_7 a valmentajat 2 kaunokki 650_7 a åldringar 2 bella 650_7 a förtrollade väsen 2 bella Paikka,miljöö(ks.kenttä651) Kaunokirjallisen teoksen miljöötä kuvaavat asiasanat (esim. maaseutu) merkitään 650-kenttään. Maiden ryhmänimet (esim. EU-maat, arabimaat, kehitysmaat ) tallennetaan myös 650-kenttään. Todelliset ja fiktiiviset paikannimet tallennetaan sen sijaan kenttään 651, elleivät ne kuulu auktorisoituun ketjuun. 650_7 a kaupungit 2 kaunokki 650_7 a vaihtoehtoiset todellisuudet 2 kaunokki 650_7 a landsbygd 2 bella 650_7 a prästgårdar 2 bella Aika(ks.kenttä648) Teoksen kuvaama aika voi olla historiallinen ajanjakso (antiikki, Ruotsin vallan aika), vuodenaika (kevät, talvi) tai vuosiluku (1400-luku). Numeerinen tapahtuma-aika talletetaan osakenttään y, kun aika liittyy kiinteästi esim. johonkin teemaan tai paikkaan. Muut numeeriset ajanmääreet voidaan tallentaa kenttään 648. 650_7 a efterkrigstiden 2 bella 650_7 a kesä y 2006 2 kaunokki 650_7 a yhteiskuntakuvaus x vanha aika 2 kaunokki 651MAANTIETEELLINENNIMIASIASANANA(ks.kenttä650) Maantieteellisiä asiasanoja voivat olla todelliset, fiktiiviset ja historialliset paikannimet (Kökar, Tylypahka, Vanha Suomi). Hierarkia tallennetaan laajemmasta suppeampaan, esim. 651_7 a Helsinki z Kallio 2 ysa. Jos paikka on fiktiivinen, merkitään osakenttään c lyhenne fikt. Jos fiktiivisessä teoksessa kuvataan todellista paikkaa, merkitään osakenttään v lyhenne fikt. (Library of Congressin käytäntöön perustuva ehdotus uudeksi suomalaiseksi käytännöksi) Maantieteellisissä nimissä on suositeltavaa käyttää ainoastaan YSAn ja Allärsin auktorisoituja ketjuja (ks. http://vesa.lib.helsinki.fi/ ). 17

Jos maantieteellisellä nimellä on asiasanoituksen kielellä vastine, käytetään sitä asiasanana. Paikannimiä ei merkitä koskaan kenttään 653. Suomenkieliset maantieteelliset nimet merkitään aina YSAn asiasanoiksi, ruotsinkieliset Allärsin asiasanoiksi (elleivät ne sisälly johonkin erikoissanastoon). 651_7 a Tukholma 2 ysa. Huom. maiden ryhmänimet (esim. EU-maat, arabimaat, kehitysmaat) tallennetaan kenttään 650. 1. indik. Määrittelemätön 2. indik. 0 - LCSH (Library of Congress Subject Heading) 4 - Lähdettä ei määritelty 7 - Sanaston lyhenne osakentässä 2 a Asiasana (loppuun pilkkuun, ellei kenttä lopu välimerkkiin) c fikt. (= fiktiivinen paikka) v fikt. (= todellinen paikka fiktiivisessa teoksessa) 2 Sanaston lyhenne Osakenttien x (yleinen lisämääre), z (aika), y (paikka) käyttöä ei suositella. 651_7 a Terra Unionia, c fikt. 2 kaunokki 651_7 a Oubliette, c fikt. 2 kaunokki ehdotus uudeksi käytännöksi: 651_7 a Rovaniemi v fikt. 2 ysa vrt. (Library of Congress) 651_0 a New York (N. Y.) v Fiction. 651_0 a Central Park (New York, N. Y.) v Fiction. 653KONTROLLOIMATONHAKUTERMI Hakutermi, joka ei kuulu mhinkään kontrolloituun asiasanastoon tai auktoriteettitiedostoon, tallennetaan kenttään 653. Huom. Kenttään 653 tallennetut hakutermit (ns. vapaat asiasanat) eivät tule Voyagerissa asiasanojen selaushakuun. 1. indik. Märittelemätön hakutermin taso. 1 Ensisijainen (termi kuvaa aineiston pääasiallista aihetta) 2 Toissijainen (termi kuvaa aineiston vähemmän tärkeää aihetta) 2. indik. 0 Asiasana a Kontrolloimaton termi 653 _ 0 a pissikset 18

655AINEISTONLAJITYYPPI/MUOTOHAKUTERMINÄ 655-kenttään tallennetaan sellaiset asiasanat, jotka on Kaunokissa/Bellassa luokiteltu kategoriaan genre (esim. sukuromaanit), laji (avantgarde) ja tyyli (sisäkertomukset). Kentässä 655 voidaan käyttää myös asiasanoja lastenkirjallisuus tai nuortenkirjallisuus. Seuraavia laaja-alaisia genrejä ei suositella: kirjallisuus, kaunokirjallisuus, näytelmäkirjallisuus, kertomakirjallisuus, suomenkielinen kirjallisuus, lyriikka, proosa ja käännöskirjallisuus. Huom. Fennica asiasanoittaa 655-kenttään vain kausijulkaisujen lehtityypit. 1. indik. Määrittelemätön 2. indik. 0 - LCSH (Library of Congress Subject Heading) 7 - Sanaston lyhenne osakentässä 2 a Lajityyppiä/muotoa kuvaava termi tai fokustermi 2 Sanaston lyhenne 655_7 a rikoskirjallisuus 2 kaunokki 655_7 a sotasarjakuvat 2 kaunokki 655_7 a kamarinäytelmät 2 kaunokki 655_7 a romaanit 2 kaunokki 655_7 a riddarlyrik 2 bella 655_7 a dikter 2 bella 19

LIITE1:Luokitusjärjestelmiä Dewey Decimal Classification (DDC) http://dewey.org/webdewey/login/login.html (maksullinen) 1. painos 1876 23. laitos 2011 Sekä painettu että sähköinen versio Ylläpitäjä: OCLC Library of Congress Classification (LCC) http://www.loc.gov/catdir/cpso/lcco/ UDK : yleinen kymmenluokittelu / universella decimalklassifikation UDC: Universal Decimal Classification o 1895, Paul Otiet ja Henri La Fontaine o Ylläpitäjä: UDC Consortium, UDCC Haagissa o Uusi versio vuosittain o Sähköiset versiot (maksullisia): o UDC Master Reference File (MRF) http://www.udcc.org/mrf.htm o BSI UDC Online http://www.udconline.net/ o Suomenkieliset versiot: o yleisimmin käytössä Suomalainen, lyhennetty laitos, 3.uud.p. 1983 (aakkosellinen hakemisto 1985, lisälehtiä 1992 asti). Suomenkielistä laitosta ei enää ylläpidetä. o Fennican monografia-aineistossa käytetty UDK-luokituskaavio ja hakemisto : http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio.html http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkhakemisto.html Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) Verkko-YKL: http://ykl.kirjastot.fi/ Klassifikationssystem för de allmänna biblioteken i Finland (KAB) Webb-KAB: http://ykl.kirjastot.fi/sv-fi/?prevlang=fi Useiden ammattikorkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen käyttämä luokitus. Myös Fennica luokittaa osan aineistosta YKL-luokituksella. Dewey-luokituksen suomalainen mukaelma 1. laitos ilmestyi v. 1925 nimellä Luokitusopas kirjallisuutta varten Viimeisin painettu laitos v. 2005 Verkko-YKL:stä on saatavissa myös englanninkielinen versio Ylläpitäjä: Helsingin kaupunginkirjasto yhdessä LUU-työryhmän kanssa (LUU-työryhmässä on edustajia yleisistä kirjastoista, Kansalliskirjastosta ja BTJ Kirjastopalvelusta) Yhteyshenkilö: yrjo.lindegren@hel.fi 20