Hallituksen toimintakertomus

Tilinpäätös 2010

Sisältö Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernituloslaskelma 6 Konsernitase 7 Konsernin rahavirtalaskelma 8 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta 9 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 10 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 10 2. Segmentti-informaatio 15 3. Hankitut liiketoiminnot 16 4. Liiketoiminnan muut tuotot 17 5. Liiketoiminnan muut kulut 17 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 17 7. Poistot ja arvonalentumiset 18 8. Rahoitustuotot ja -kulut 18 9. Tuloverot 19 10. Osakekohtainen tulos 20 11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 20 12. Aineettomat hyödykkeet 22 13. Rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvot 23 arvostusryhmittäin 14. Omaisuuserien arvonalentuminen 24 15. Pääomamenetelmällä yhdistellyt yritykset 25 16. Pitkäaikaiset saamiset 25 17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 26 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset 27 19. Rahavarat 27 20. Omaa pääomaa koskevat tiedot 28 21. Osakeperusteiset maksut 28 22. Korolliset velat 29 23. Ostovelat ja muut velat 29 24. Rahoitusriskien hallinta 30 25. Muut vuokrasopimukset 32 26. Vakuudet ja vastuusitoumukset 32 27. Lähipiiritapahtumat 32 28. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset 33 29. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 33 Emoyhtiön tuloslaskelma 34 Emoyhtiön tase 34 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 35 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 36 Tilintarkastuskertomus 40 Allekirjoitukset 41 Tunnusluvut 42 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 43 Pörssitiedotteet vuonna 2010 44

Hallituksen toimintakertomus Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 1 Hallituksen toimintakertomus Toinen vuosipuolisko volyymikehitykseltään positiivinen Suomen ulkomaankauppa kääntyi nousuun vuoden 2010 aikana. Elpymistä hidasti kuitenkin satamien maaliskuinen ahtaajalakko, joka vaikutti logistisiin virtoihin koko kevään ajan. Nurminen Logisticsin kannalta keskeisin markkina, Suomen ja IVY-maiden välinen ulkomaankauppa, lähti kasvuun vasta kesän 2010 aikana, ja yhtiön markkinatilanne oli alkuvuodesta odotuksia vaikeampi. Toinen vuosipuolisko oli volyymikehitykseltään positiivinen, mutta yhtiön kannattavuutta rasitti Vuosaaren satamassa sijaitsevan logistiikkakeskuksen tappioiden kasvaminen. Kysyntä ja volyymit paranivat vuoden aikana sekä rautatiekuljetuksissa että erikois- ja raskaskuljetuksissa. Satamalogistiikkamarkkina pysyi haastavana koko vuoden. Yhtiön pääasiakasryhmistä metsäteollisuuden kysyntä parani vuoteen 2009 verrattuna. Konepajateollisuuden kysynnän pohja saavutettiin vuoden 2010 alussa, ja markkinatilanne parani loppuvuonna. Vaikea hintakilpailutilanne helpotti hieman vuoden loppua kohden volyymien nousun myötä. Nurminen Logistics säilytti markkinajohtajan asemansa Suomen IVY-rautatieviennissä vuonna 2010, mutta markkinan elpymisestä huolimatta esimerkiksi paperin rautatievienti Suomesta IVYmaihin oli edelleen vain 50 % vuoden 2008 tasosta. Markkinatilanteen uskotaan kehittyvän vuonna 2011 positiivisesti. Yhtiön Vuosaaren-logistiikkakeskuksen näkymät ovat vuotta 2010 paremmat jo tehtyjen uusien asiakassopimusten myötä. Liikevaihto kasvoi, kannattavuus heikkeni kulujen kasvaessa Tilikauden 2010 liikevaihto oli 69,7 miljoonaa euroa (2009: 62,5 miljoonaa), jossa oli kasvua vuoteen 2009 verrattuna 11,5 %. Raportoitu liiketulos oli -618 (2 374) tuhatta euroa. Se laski näin ollen 126 %. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 533 (1 965) tuhatta euroa. Näin ollen vertailukelpoinen liiketulos oli -1 151 tuhatta euroa, jossa on laskua vuoteen 2009 verrattuna 381 %. Katsauskauden kertaluonteinen tuotto oli suuruudeltaan 1 446 tuhatta euroa. Se syntyi, kun yhtiö luopui 18.6.2009 tiedotetun mukaisesti osto-optiostaan ja etuosto-oikeudestaan Vuosaaren-logistiikkakeskukseen, jossa se toimii pitkäaikaisel- la vuokrasopimuksella. Saadusta 3 500 tuhannen euron korvauksesta 2 024 2 024 tuhatta euroa euroa tuloutettiin vuodelle 2009. 2009. Loppu- korvaosuus on tuloutettu katsauskaudelle. Osto-option alkuperäinen voimassaoloaika oli 19.11.2008 18.11.2010. Katsauskauden kertaluonteiset kustannukset syntyivät yhtiön yt-neuvottelujen perusteella 21.10.2010 tiedotettujen henkilöstöjärjestelyjen toteuttamisesta sekä 25.11.2010 tiedotetusta toimitusjohtajan toimisuhteen päättymisestä. Lisäksi yhtiölle aiheutui katsauskauden viimeisellä neljänneksellä poikkeuksellinen kertaluonteinen yksittäiseen toimeksiantoon perustunut luottotappio suuruudeltaan 484 tuhatta euroa. Yhtiön liikevaihdon kasvu perustui kysynnän elpymiseen erityisesti katsauskauden loppupuolella. Varsinkin Suomi IVY-rautatievienti kehittyi suotuisasti kesästä alkaen, samoin konepajateollisuuden asiakkuudet kaikilla markkina-alueilla. Yhtiön satamalogistiikkapalveluissa kehitys oli vaimeampaa. Kotkassa ja Haminassa IVY-maihin suuntautuvat transitovolyymit ovat edelleen alhaisella tasolla. Vuosaaressa volyymit kääntyivät kasvuun katsauskauden viimeisellä neljänneksellä. Liiketuloksen lasku johtui pääosin henkilöstökulujen kasvusta ja Vuosaaren-logistiikkakeskuksen vuokrakulujen kasvusta. Vuosaaren-logistiikkakeskuksen vuokra on noussut sopimuksen mukaisesti 0,8 miljoonaa euroa vuoteen 2009 verrattuna. Vuosaarenlogistiikkakeskuksen liiketappio katsauskaudella oli 3,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 yhtiössä toteutettiin myös lomautussäästöjä, jotka alensivat vertailukauden kuluja 1,5 miljoonaa euroa. Kannattavuutta rasittaa myös osin hyvin kireä hintakilpailu. Venäjän ruplan vahvistuminen katsauskaudella paransi yhtiön rahoitustulosta 0,8 miljoonalla eurolla. Rahoitus- ja taserakenne Liiketoiminnan rahavirta oli 2 888 tuhatta euroa. Investointien rahavirta oli -765 tuhatta euroa. Rahoituksen rahavirta oli -1 839 tuhatta euroa. Katsauskauden lopussa yhtiön likvidit rahavarat olivat 2 563 tuhatta euroa. Maksuvalmius oli koko tilikauden hyvä. Konsernin korollinen vieras pääoma oli 32,5 miljoonaa euroa, ja konsernin korollinen nettovelka oli vastaavasti 30,0 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 74,1 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 41,6 %. Lähipiirilainat Yhtiö ei ole antanut lähipiirilainoja. Yhtiöllä on vanhan John Nurminen Oy:n kokonaisjakautumisessa syntynyt velka uudelle John Nurminen Oy:lle. Lainan suuruus on 5 085 234,81 euroa. Laina on viisivuotinen ja erääntyy 31.12.2012. Lainalle maksetaan korkoa, joka on 12 kk euribor + 1,00 % marginaali ja sitä on lyhennetty kvartaaleittain tasalyhenteisesti 31.3.2009 alkaen. Investoinnit Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat katsauskauden aikana 849 (2 900) tuhatta euroa eli 1,2 % liikevaihdosta. Poistot olivat 4,5 (4,6) miljoonaa euroa eli 6,4 % liikevaihdosta. Konsernirakenne Konsernirakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia tilikaudella 2010. Konserniin kuuluvat emoyhtiö Nurminen Logistics Oyj

2 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Hallituksen toimintakertomus sekä sen suoraan tai välillisesti omistamat tytär- ja osakkuusyhtiöt (omistusosuus suluissa) RW Logistics Oy (100 %), JN Ferrovia Oy (100 %), OOO John Nurminen, Pietari (100 %), OOO John Nurminen, Moskova (100 %), Nurminen Maritime Latvia SIA (51 %), Pelkolan Terminaali Oy (20 %), ZAO Irtrans (100 %), OOO Huolintakeskus (100 %), OOO John Nurminen Terminal (100 %), ZAO Terminal Rubesh (100 %), Nurminen Logistics LLC (100 %), UAB Nurminen Maritime (51 %), Nurminen Maritime Eesti AS (51 %), CMA CGM Latvia SIA (23 %), CMA CGM Estonia Oü (23 %), Team Lines Latvia SIA (23 %) sekä Team Lines Estonia Oü (20,3 %). Tutkimus ja tuotekehitys Nurminen Logistics tarjoaa logistiikkapalveluja ja pyrkii jatkuvasti kehittämään niitä sekä yksin että yhteistyössä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Toiminnan luonteen vuoksi yhtiöllä ei ollut tuloslaskelmassaan varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja vuonna 2010. Muutokset ylimmässä johdossa Yhtiön johtoryhmään kuuluvat vt. toimitusjohtaja, CFO Antti Sallila (puheenjohtaja), Senior Vice President Jorma Kervinen (vastuualue: rautatiekuljetukset, huolinta ja terminaalit), Senior Vice President Hannu Vuorinen (erikoiskuljetukset ja projektipalvelut) ja Senior Vice President Harri Vainikka (myynti ja kumppanuudet). Johtoryhmän sihteerinä toimii Group Controller Ville Kujansuu. Yhtiön johtoryhmä uudistui 1.9.2010. Johtoryhmässä aloittivat uusina jäseninä Senior Vice President Jorma Kervinen (vastuualue: rautatiekuljetukset, huolinta ja terminaalit) ja Senior Vice President Hannu Vuorinen (erikoiskuljetukset ja projektipalvelut). Johtoryhmän kuuluivat myös puheenjohtaja President and CEO Lasse Paitsola sekä CFO Antti Sallila (talous ja rahoitus) ja Senior Vice President Harri Vainikka (myynti ja kumppanuudet). Johtoryhmän sihteerinä toimi Group Controller Ville Kujansuu. Asiasta tiedotettiin pörssitiedotteella 27.8.2010. Toimitusjohtaja Lasse Paitsola jätti toimitusjohtajan tehtävät yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan yhteisestä sopimuksesta 25.11.2010. Vt. toimitusjohtajana aloitti yhtiön talousjohtaja Antti Sallila. Hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja pääomistaja Juha Nurminen luopui yhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä 25.11.2010. Hän jatkaa hallituksen jäsenenä. Hallitus valitsi keskuudestaan uudeksi puheenjohtajaksi yhtiön hallituksessa vuodesta 2005 alkaen toimineen oikeustieteen kandidaatti Olli Pohjanvirran. Asiasta tiedotettiin pörssitiedotteella 25.11.2010. Henkilöstö Konsernin oman henkilöstön määrä oli tilikauden lopussa 344, kun se 31.12.2009 oli 346. Ulkomailla työskenteli 72 henkilöä. Henkilöstökulut olivat vuonna 2010 yhteensä 15,4 miljoonaa euroa (14,3 miljoonaa euroa vuonna 2009). Vuonna 2009 yhtiössä toteutettiin lomautussäästöjä, jotka alensivat vertailukauden kuluja 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiö ilmoitti 27.8.2010 aloittavansa toimintansa sopeuttamisen markkinatilanteen mukaiseksi. Koko yhtiötä koskeneet yt-neuvottelut saatiin päätökseen 21.10.2010. Neuvotteluiden tavoitteena oli sopeuttaa yhtiön organisaatio- ja kustannusrakenteet markkinatilannetta vastaaviksi. Neuvottelujen henkilöstövaikutukset kohdistuvat 26 henkilöön, joista irtisanottiin 12. Sopeuttamisohjelman perusteella saavutetuista säästöistä arvioidaan vuonna 2011 toteutuvaksi 1,2 miljoonaa euroa ja vuodesta 2012 alkaen 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Säästötoimista aiheutui yhteensä 0,4 miljoonan euron suuruiset kertaluonteiset kulut, jotka rasittivat yhtiön tulosta vuoden 2010 aikana. Vuoden 2007 luvut ovat vanhan John Nurminen Oy:n tilinpäätöksestä eriytettyjä taloudellisia tietoja. Liikevaihto, 1 000 EUR 100 000 Liiketulos (EBIT), 1 000 EUR 5 000 80 000 4 000 60 000 3 000 40 000 2 000 20 000 1 000 0 07 08 09 10 0-1 000 07 08 09 10

Hallituksen toimintakertomus Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 3 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella ja kahdella edeltäneellä tilikaudella löytyy tilinpäätöksen sivulta 42 ja henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma sivulta 17. Osana sopeuttamistoimia yhtiön Malmön-toimipiste lakkautettiin. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä Nurminen Logistics Oyj:n hallitus päätti huhtikuussa 2008 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella 17.4.2008. Osakkeet ja osakkeenomistajat Nurminen Logistics Oyj:n osake on noteerattu nykyisellä nimellään NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla 1.1.2008 alkaen. Nurminen Logistics Oyj:n rekisteröity osakkeiden lukumäärä on 12 878 478 osaketta ja osakepääoma 4 214 521 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset ääni- ja osinko-oikeudet. Yhtiö oli 31.12.2007 asti nimeltään Kasola Oyj. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin 1987. Tilikaudelta 2009 ei jaettu osinkoa. Nurminen Logistics Oyj:n osakkeiden vaihto 1.1. 31.12.2010 oli 2 031 630 kappaletta, joka on 15,78 % osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 10 790 067 euroa. Tilikauden alin kurssi oli 2,81 euroa osakkeelta ja ylin 3,73 euroa osakkeelta. Kauden päätöskurssi oli 2,89 euroa osakkeelta, ja koko osakekannan markkina-arvo oli kauden lopussa 37 216 764 euroa. Yhtiöllä oli vuoden 2010 lopussa 422 osakkeenomistajaa. Vuoden 2009 lopussa osakkeenomistajia oli 370. Lisätietoja yhtiön osakkeenomistajista löytyy yhtiön vuosikertomuksesta sivuilta 22 23. Yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita 705 kpl, joka on 0,005 % äänistä. Nurminen Logistics Oyj:llä on Liquidity Providing (LP) markkinatakaussopimus Evli Pankki Oyj:n kanssa. Sopimuksen mukaan Taseen loppusumma, 1 000 EUR 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 07 08 09 10 Evli Pankki Oyj antaa Nurminen Logistics Oyj:n osakkeelle osto- ja myyntitarjouksen siten, että suurin sallittu osto- ja myyntitarjouksen välinen erotus on 4 % laskettuna ostotarjouksesta. Markkinatakaajan tarjoukset sisältävät osakemäärän, jonka arvo on vähintään 4 000 euroa. Evli Pankki Oyj sitoutuu antamaan Nurminen Logistics Oyj:n osakkeelle osto-ja myyntitarjouksia NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kaupankäyntijärjestelmässä pörssilistalla jokaisena pörssipäivänä vähintään 85 % pörssin jatkuvan kaupankäynti I:n ajasta sekä Nurminen Logistics Oyj:n osakkeeseen kaupankäyntipäivän aikana sovellettavassa huutokauppamenettelyssä. Osingonjakopolitiikka Yhtiön hallitus on 14.5.2008 määrittänyt yhtiön osingonjakopolitiikan, jonka mukaan Nurminen Logistics Oyj pyrkii jakamaan vuosittain osinkona, yhtiön rahoitusaseman niin salliessa, noin kolmanneksen tuloksestaan. Hallituksen valtuutukset Valtuutus päättää omien osakkeiden hankkimisesta Yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään enintään 20 000 oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita voidaan käyttää hallituspalkkioiden maksamiseen. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Osakkeista maksettava hinta määräytyy yhtiön osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksetun hinnan mukaisesti. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2011 asti. Valtuutus päättää osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 :ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisen oikeuksien antamisesta. Annetun valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 20 000 000 uutta osaketta siten, että sanottuja osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia voidaan käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyjen ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä on enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

4 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Hallituksen toimintakertomus Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista ehdoista osakeanteja ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia koskien. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2011 asti. Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset ja järjestelyt Yhtiön tiedossa ei ole Nurminen Logistics Oyj:n omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia lukuun ottamatta 28.12.2007 tiedotettua johdon ja hallituksen jäsenten sitoumusta olla myymättä tai muutoin luovuttamatta tiedotteen päivämäärällä omistamiaan John Nurminen Oy:n osakkeita ja niiden perusteella John Nurminen Oy:n jakautumisessa jakautumisvastikkeena saamiaan yhtiön osakkeita ilman yhtiön hallituksen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Liputukset Nurminen Logistics Oyj on tilikauden aikana julkaissut viisi arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9. pykälän edellyttämää ilmoitusta omistusosuuden muutoksista. 5.7.2010, 9.7.2010, 14.7.2010, 21.7.2010 ja 4.8.2010 julkaisut pörssitiedotteet ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nurminenlogistics.com. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.4.2010 tehtiin seuraavat päätökset: Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaus Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2009 31.12.2009 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osingonmaksu Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 1.1.2009 31.12.2009 ei makseta osinkoa. Hallituksen kokoonpano ja palkkiot Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi uudelleen seuraavat henkilöt: Olli Pohjanvirta, Juha Nurminen, Rolf Saxberg, Jukka Nurminen sekä Eero Hautaniemi. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tero Kivisaari ja Antti Pankakoski. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Juha Nurmisen ja varapuheenjohtajakseen Rolf Saxbergin. Hallitus asetti myös tarkastusvaliokunnan, jonka jäseniksi valittiin Eero Hautaniemi, Jukka Nurminen ja Olli Pohjanvirta. Yhtiökokous päätti, että yhtiön hallituksen jäsenille vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta maksettavien vuosipalkkioiden taso säilyy muuttumattomana ja että palkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 27 000 euroa, varapuheenjohtajalle 18 000 euroa ja kullekin muulle hallituksen jäsenelle 13 500 euroa. Lisäksi kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kokouspalkkiona 700 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiosta 50 % maksetaan Nurminen Logistics Oyj:n osakkeina ja loppuosa rahana. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa vuosipalkkiona saatuja osakkeita kolmeen vuoteen lukien niiden vastaanottamisesta. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 9 :ään sisältyvää yhtiökokouksen kutsuaikaa koskevaa yhtiöjärjestysmääräystä siten, että yhtiökokouskutsu on toimitettava viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi 9 muutettiin hallituksen esityksen mukaisesti siten, että yhtiökokouskutsu voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla. Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 20 000 oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita voidaan käyttää hallituspalkkioiden maksamiseen. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Osakkeista maksettava hinta määräytyy yhtiön osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksetun hinnan mukaisesti. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2011 asti. Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 :ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Annetun valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 20 000 000 uutta osaketta siten, että sanottuja osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia voidaan käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyjen ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomas-

Hallituksen toimintakertomus Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 5 ta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä on enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista ehdoista osakeanteja ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia koskien. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2011 asti. Tilintarkastaja Yhtiökokous päätti valita yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi uudelleen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lasse Holopainen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio ja kustannusten korvaus esitettävän laskun mukaan. Ympäristötekijät Nurminen Logistics etsii ympäristöystävällisiä ja tehokkaita kuljetusratkaisuja osana palvelujensa kehittämistä. Rautatiekuljetukset ovat ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, ja yhtiön rautatie-, terminaali- ja huolintapalveluilla on myös ISO 14001:2004 standardin vaatimukset täyttävä sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Tulevaisuuden näkymät Nurminen Logistics arvioi yhtiön liikevaihdon kasvavan vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna noin 10 %. Operatiivisen liiketuloksen arvioidaan olevan hieman parempi kuin vuonna 2010. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa vuosittain keskimäärin 20 % mukaan lukien yritysostot ja saavuttaa yli 7 % liikevoittotaso. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan hidastavan kasvutavoitteiden saavuttamista lyhyellä aikavälillä. Yhtiö seuraa aktiivisesti markkinoilla tapahtuvaa rakennemuutosta ja yritysjärjestelymahdollisuuksia. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Maailmankauppa on lähtenyt nousuun, ja yhtiön markkinanäkymä on positiivinen. Erityisesti satamalogistiikkamarkkinaan saattaa kuitenkin sisältyä riskejä. Yhtiöllä on toimintaa Vuosaaren, Kotkan ja Haminan satamissa, joten niiden volyymikehitys on yhtiön kannalta merkityksellinen. Volyymikehitykseen vaikuttaa muun muassa taantuman aikana vähentyneen transitokaupan kehitys, jonka näkymä on tällä hetkellä epäselvä. Eri maiden rautateiden tariffimuutokset saattavat vaikuttaa olennaisesti rautatiekuljetusten hintakilpailukykyyn. Lisäksi hintakilpailutilanne saattaa rasittaa yhtiön kannattavuutta tulevaisuudessakin, mikäli ulkomaankaupan volyymien kasvu ei jatku odotetulla tavalla. Muut tilikauden aikaiset tapahtumat Ilmoitus vuonna 2007 tiedotetun ostositoumuksen toteutumisesta Yhtiö tiedotti 2.7.2010 seuraavaa: John Nurminen Oy on 10.12.2007 julkaistun Kasola Oyj:n (nykyisin Nurminen Logistics Oyj) A-osakkeista tehdyn ostotarjouksen yhteydessä antanut ostositoumuksen, joka koskee tiettyjä Nurminen Logistics Oyj:n osakkeenomistajia ja heidän omistamiaan yhteensä 1 193 140 osaketta. Nurminen Logisticsin saaman tiedon mukaan John Nurminen Oy on todennut, että ostositoumuksen toteuttamisen ehdot ovat olemassa ja että John Nurminen Oy:n ostositoumusta koskeva sopimusvelvoite on sopimuksessa määriteltyjen pääosakkaiden suostumuksella siirretty JN Uljas Oy:lle. John Nurminen Oy ja JN Uljas Oy lähettävät kirjeitse toimintaohjeet niille osakkeenomistajille, joita ostotarjous koskee. Ostositoumuksen piirissä olevien osakkeenomistajien tulee toimia heinäkuun aikana, mikäli he haluavat myydä osakkeensa ostositoumuksen mukaisesti. Yhtiöiden ilmoituksen mukaan osakkeita koskeva kauppa toteutetaan pörssikauppana mahdollisimman pian 30.7.2010 jälkeen. Organisaatiomuutos Yhtiö ilmoitti 27.8.2010 pörssitiedotteella muuttavansa organisaatiotaan. Nurminen Cargo- ja Nurminen Heavy -liiketoimintayksiköt yhdistettiin ja niiden omat johtoryhmät lakkautettiin 1.9.2010 alkaen. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Yhtiöllä ei ole olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010 Nurminen Logistics Oyj:n selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.nurminenlogistics.com. Hallituksen voitonjakoesitys Tilinpäätöksen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 12 038 923,27 euroa. Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. 31.12.2010 ei makseta osinkoa.

6 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelma, IFRS 1 000 EUR liite 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 LIIKEVAIHTO 2 69 682 62 490 Liiketoiminnan muut tuotot 4 1 492 2 827 Aineiden ja palveluiden käyttö -33 229-27 702 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6-15 433-14 258 Poistot ja arvonalentumiset 7-4 466-4 560 Liiketoiminnan muut kulut 5-18 664-16 423 LIIKETULOS -618 2 374 Rahoitustuotot 8 1 865 147 Rahoituskulut 8-2 679-3 091 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta 15 359 167-454 -2 777 TULOS ENNEN VEROJA -1 072-403 Tuloverot 9-957 -277 TILIKAUDEN TULOS -2 029-680 Muut laajan tuloslaskelman erät Muuntoerot 788-699 tilikauden laaja tulos yhteensä -1 241-1 379 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille -2 884-1 614 Määräysvallattomille omistajille 855 934 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, laimentamaton, -0,22-0,13 Tulos/osake, laimennettu, -0,22-0,13

Konsernitilinpäätös Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 7 Konsernitase, IFRS 1 000 EUR liite 31.12.2010 31.12.2009 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 44 617 46 416 Liikearvo 12,14 9 516 9 516 Muut aineettomat hyödykkeet 12 818 1 035 Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt yritykset 15 651 497 Saamiset 16 714 718 Laskennalliset verosaamiset 17 760 952 Pitkäaikaiset varat yhteensä 57 075 59 134 Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 14 507 17 580 Rahavarat 19 2 563 2 238 Lyhytaikaiset varat yhteensä 17 070 19 818 VARAT YHTEENSÄ 74 145 78 952 OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 20 4 215 4 215 Ylikurssirahasto 86 89 Muut rahastot 21 556 21 612 Muuntoero -3 352-4 140 Kertyneet voittovarat 7 373 9 737 Emoyhtiön osakkeenomistajien oma pääoma osuus 29 879 31 513 Määräysvallattomien omistajien osuus 993 1 072 Oma pääoma yhteensä 30 872 32 585 VELAT Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 17 414 328 Korottomat velat 23 733 851 Korolliset velat 22 23 317 27 659 Pitkäaikaiset velat yhteensä 24 464 28 838 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 22 9 227 5 825 Ostovelat ja muut velat 23 9 582 11 704 Lyhytaikaiset velat yhteensä 18 809 17 529 VELAT YHTEENSÄ 43 273 46 367 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 74 145 78 952

8 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Konsernitilinpäätös Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 1 000 EUR 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 Liiketoiminnan rahavirta TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -2 029-680 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 4 466 4 560 Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 18-61 Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista (-) / tappioista (+) -359-167 Realisoitumattomat kurssivoitot (-) ja -tappiot (+) -1 069 258 Rahoitustuotot ja -kulut 1 882 2 686 Tuloverot 957 277 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 3 867 6 873 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 3 946-4 249 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -2 212 2 786 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 601 5 410 Maksetut korot liiketoiminnasta -1 910-2 783 Saadut korot liiketoiminnasta 101 73 Muut rahoituserät liiketoiminnasta -221-102 Maksetut verot liiketoiminnasta -682-178 Liiketoiminnan rahavirta 2 888 2 420 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -849-2 887 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 80 15 334 Ostetut tytäryhtiöosakkeet 0-362 Luovutustulot muista sijoituksista 4 0 Lainasaamisten takaisinmaksut 0 266 Investointien rahavirta -765 12 350 Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankkiminen -56 0 Lyhytaikaisten lainojen nostot 3 400 3 000 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0-9 262 Pitkäaikaisten lainojen nostot 1 600 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -5 335-9 080 Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut -525-84 Maksetut osingot -923-1 219 Rahoituksen rahavirta -1 839-16 645 Rahavarojen muutos 284-1 875 Avaavan taseen mukaiset rahavarat 2 238 4 204 Avaavan kassan kurssierot 35-70 Rahavarojen muutos 284-1 875 Rahavarojen muutoksen kurssierot 7-21 Rahavarat tilikauden lopussa 2 563 2 238

Konsernitilinpäätös Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 9 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta Oman pääoman muutoslaskelma 1 12/2009 Osakepääoma Ylikurssirahasto SVOP rahasto Muuntoerot Edellisten tilikausien voitto Määräysvallattomien omistajien osuus 1 000 EUR Vararahasto Yhteensä Oma pääoma alussa 4 215 86 2 374 20 000-3 441 10 675 975 34 884 Muut muutokset 3 3 676-383 299 Tilikauden laaja tulos/muuntoerot -699-1 614 934-1 379 Osingonjako -765-454 -1 219 Oma pääoma 31.12.2009 4 215 89 2 374 19 238-4 140 9 737 1 072 32 585 Oman pääoman muutoslaskelma 1 12/2010 1 000 EUR Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto SVOP rahasto Muuntoerot Edellisten tilikausien voitto Määräysvallattomien omistajien osuus Yhteensä Oma pääoma alussa 4 215 89 2 374 19 238-4 140 9 737 1 072 32 585 Muut muutokset -3 4-60 511-2 451 Tilikauden laaja tulos/muuntoerot 788-2 884 855-1 241 Osingonjako 9-932 -923 Oma pääoma 31.12.2010 4 215 86 2 378 19 178-3 352 7 373 993 30 872

10 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yrityksen perustiedot Nurminen Logisticsin toiminta-ajatuksena on tarjota ja tuottaa logistiikkapalveluja Suomessa, Itämeren alueella ja Venäjällä sekä muualla Itä-Euroopassa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.nurminenlogistics.com. Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 24.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevaa IFRS -normistoa, jolla tarkoitetaan EU:n IAS-asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja: IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs (huhtikuu 2009)). Annual improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutokset vaihtelevat standardeittain. Muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätökseen kannalta. Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 -standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvai- kutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardiin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappiota voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän. Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksisuuntaisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätökseen kannalta. Seuraavilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta konsernissa: IFRS 2 Osakeperusteiset maksut - käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta Yhdistelyperiaatteet Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Nurminen Logistics Oyj ja siihen kuuluvien tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti oikeus määrätä tytäryrityksen talouden tai liiketoiminnan periaatteista tavoitteenaan hyödyn saaminen sen toiminnasta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta lähtien siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa. Hankitut yritykset sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Määrää, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen nettovarojen käyvästä arvosta, käsitellään liikearvona. Koska Nurminen Logistics Oyj:llä ei ollut yrityshankintoja vuonna 2010, on kaikki yrityshankinnat käsitelty ennen 1.1.2010

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 11 voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ennen IFRS:ään siirtymistä 1.1.2005 yhdisteltyjen yhtiöiden hankintamenot on käsitelty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti ja liikearvona on esitetty hankintahetken nettovarojen kirjanpitoarvojen ylittävä osuus. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet ja konserniyhtiöiden välinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta ja nettotuotoista esitetään erikseen taseessa ja tuloslaskelmassa. Mikäli konsernilla on sopimukseen perustuva velvollisuus lunastaa vähemmistöosuus luovuttamalla käteisvaroja, erää käsitellään osana rahoitusvelkoja. Osakkuusyhtiöt Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20-50 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Ulkomaanrahan määräiset erät Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on emoyhtiön toimintaja esittämisvaluutta ja konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Konserniyhtiöiden ulkomaanrahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset varat ja velat, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti standardeihin siirtymispäivään mennessä kertyneitä muuntoeroja ei esitetä omana eränään omassa pääomassa, vaan muuntoerot oletetaan nollan suuruisiksi. Konsernin sisäistä ruplamääräistä lainaa on käsitelty IFRS 32 -standardin mukaisesti investointina tytäryritykseen, siltä osin kun on katsottu, että tytäryritys ei tule lyhentämään lainaa näkyvissä olevan tulevaisuuden aikana. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, jotka ovat seuraavat: Rakennukset Rautatiekalusto Pyörät Telirakenne Muu vaunuosuus Kuljetuskalusto Koneet ja kalusto ATK-laitteet 30 40 vuotta 7 vuotta 15 vuotta 20 25 vuotta 5 8 vuotta 3 10 vuotta 3 vuotta Rautatiekaluston hankintameno kohdistetaan erikseen pyörille, telirakenteelle ja muulle vaunuosuudelle. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioinnin perusteella havaitut muutokset tulevaisuudessa saatavassa taloudellisessa hyödyssä otetaan huomioon oikaisemalla hyödykkeiden vaikutusaikaa ja jäännösarvoa. Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina. Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankintahetkellä. Ennen 1.1.2005 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ja arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Aineettomat hyödykkeet sisältävät lähinnä atk-ohjelmistoja, joiden poisto tapahtuu tasapoistoin 3 5 vuodessa. Arvonalentuminen Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvo on alentunut. Mikäli

12 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot arvonalentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Jos aineettoman tai aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvon osalta arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa. Rahoitusinstrumentit Nurminen Logisticsin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu IAS 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, lainat ja muut saamiset sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä ja hankinnan tarkoituksen perusteella. Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot on määritetty diskontattujen rahavirtojen kautta. Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat Tähän ryhmään on luokiteltu sellaiset johdannaisinstrumentit, jotka eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja ja ne luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien instrumenttien ryhmään. Ryhmän rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon ja käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, sekä realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä. Ne sisältyvät taseeseen myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Rahavarat Rahavarat sisältävät käteisvarat ja pankkitilit. Rahoitusvelat Rahoitusvelat kirjataan velan nostohetkellä saadun vastikkeen määräisenä vähennettynä transaktiokustannuksilla. Myöhemmin korolliset velat esitetään jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikaudesta. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tuloutusperiaatteet Tuotot palveluiden myynnistä kirjataan silloin, kun palvelun tuotantoon liittyvän liiketoimen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti. Myynti maantiekuljetuksissa tuloutetaan sinä ajankohtana, jona tavara lastataan kuljetettavaksi ja muun liiketoiminnan myynti tuloutetaan sinä ajankohtana, jolloin kuljetus ylittää maarajan. Myynti lyhytaikaisista varastointipalveluista tuloutetaan silloin, kun konsernin tiloissa varastoidut tavarat luovutetaan edelleen. Pitkäaikaisista varastointipalveluista saatavat tuotot käsitellään vuokrina ja ne tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Eläkejärjestelyt Nurminen Logisticsin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Osakeperusteiset maksut Käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia ovat sellaiset järjestelyt, joissa yhtiö on antanut henkilöille oikeuden vastaiseen käteismaksuun myöntämällä henkilöille oikeuden osakkeisiin, jotka ovat lunastettavissa takaisin, joko yhtiön tai työntekijän vaatimuksesta. Tällaisesta järjestelystä johtuva velka arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden päättyessä sekä velan suorittamispäivänä, ja käyvän arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti kyseiselle kaudelle. Järjestelyssä myönnettävät etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 13 Tuloverot Tuloverot sisältävät tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan varojen ja velkojen verotuksellisen arvojen ja niiden IFRS:n mukaisten kirjanpitoarvojen välistä eroista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostetuista rahoitusinstrumenteista sekä komponenttipoistoista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralle ottajana, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi ja kirjataan taseeseen varoiksi ja veloiksi, mikäli riskit ja edut ovat siirtyneet. Vuokrasopimukset luokitellaan alkamishetkellään ja kirjataan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon taseeseen aineelliseksi hyödykkeeksi ja rahoitusvelaksi. Aineellinen hyödyke poistetaan kyseessä olevan hyödykkeen taloudellisena pitoaikana tai vuokrasopimuksen kestoaikana. Maksettavat vuokra jaetaan tuloslaskelmaan kirjattavaan korkoon ja rahoitusvelan lyhennykseen. Vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Myynti- ja takaisinvuokraus Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyssä rahoitusleasingsopimuksella takaisinvuokratusta hyödykkeestä aiheutuva myyntitulo merkitään velaksi taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa. Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy muu vuokrasopimus ja myynti on perustunut käypään arvoon, mahdollinen voitto tai tappio kirjataan välittömästi. Liikevoitto Liikevoitto muodostuu kokonaismyynnistä ja muista liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään materiaalien ja palvelujen kulut, henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut sekä poistot ja pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistappiot. Käyttöpääomaeristä johtuvat valuuttakurssierot sisältyvät liikevoittoon, kun taas rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvätkurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta tiettyjen arvioiden ja olettamuksien tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja olettamukset vaikuttavat tilinpäätöksen taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen määrään sekä tuloslaskelman tuottojen ja kulujen määrään. Liiketoimintojen hankinnoissa arvioidaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvät arvot ja omaisuuserille määritetään poistoajat. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeiden tulevaisuudessa tuottamista rahavirroista. Liikearvon määrä testataan arvonalentumisen varalta vuosittain. Testauksen yhteydessä määriteltävä kerrytettävissä oleva rahamäärä pohjautuu käyttöarvoon, jonka laskemisessa tehdään arvioita tulevista rahavirroista ja käytettävästä diskonttokorosta. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, esiintyykö viitteitä siitä, että näiden hyödykkeiden arvo saattaisi olla alentunut. Jos viitteitä esiintyy, kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Taloudellista vaikutusaikaa uudelleen arvioidaan säännöllisesti. Arvonalentumistestaus Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen ja tilinpäätöshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Arviot ja olettamukset perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, joiden arvioidaan olevan tämänhetkinen paras näkemys sellaisten varojen tai velkojen arvostamisessa, joille ei muista lähteistä ole saatavissa arvoja. Tulevaisuutta koskevat arviot pohjautuvat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin liittyen Nurminen Logisticsin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen ja oletuksiin myynnin ja kustannustason kehittymisestä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arvioiden ja olettamusten toteutumista ja niiden taustalle olevien tekijöiden muutoksia seurataan säännöllisesti käyttämällä sekä ulkoisia että sisäisiä tietolähteitä. Arvioita ja niihin liittyviä olettamuksia tarkastellaan jatkuvasti. Kirjanpidollisten arvioiden tarkistukset kirjataan sille kaudelle, jolla arviota tarkistetaan, jos arvion muutos koskee vain kyseistä kautta. Mikäli arvion muutos koskee sekä arvion muutoskautta että myöhempiä kausia, arvion muutos kirjataan vastaavasti sekä muutoskaudelle että tuleville periodeille. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai

14 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lähtien. Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa - Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteillä. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut. Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 15 2. Segmentti-informaatio Nurminen Logistics Oyj on muuttanut organisaatiorakennettaan 1.9.2010 lukien. Tässä yhteydessä Nurminen Cargo- ja Nurminen Heavy -liiketoimintayksiköt ja niiden johtoryhmät on lakkautettu. Konsernin aikaisemmassa taloudellisessa raportoinnissa nämä lakkautetut yksiköt olivat muodostaneet perustan toimintasegmenttien raportoinnille. Organisaatiomuutoksesta lähtien konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä ei enää tarkastele konsernin liiketoimintoja erillisinä. Tämän muutoksen johdosta Nurminen Logistics Oyj raportoi jatkossa vain yhden toimintasegmentin. Toimintasegmentin luvut ovat yhteneväisiä koko konsernin lukujen kanssa. Konsernin segmentti-informaatio perustuu sisäiseen raportointiin, jonka laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardin mukaiset. Segmentin tuloksellisuuden arviointi perustuu segmentin tulokseen ennen veroja. Konsernin segmentti toimii maantieteellisesti Suomen lisäksi Venäjällä ja Baltiassa. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja niiden varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2010 1 000 EUR Suomi Venäjä Baltia Yhteensä Liikevaihto 59 134 7 305 3 243 69 682 Pitkäaikaiset varat 25 221 29 870 511 55 602 Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2009 1 000 EUR Suomi Venäjä Baltia Yhteensä Liikevaihto 53 758 6 132 2 600 62 490 Pitkäaikaiset varat 26 324 30 726 414 57 464

16 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3. Hankitut liiketoiminnot Tilikauden 2010 hankinnat Vuonna 2010 ei ole ollut yrityshankintoja. Tilikauden 2009 hankinnat Nurminen Logisticsin tytäryritys JN Ferrovia Oy osti heinäkuussa 2009 12 % tytäryritys OOO Huolintakeskuksesta, jolloin OOO Huolintakeskuksesta tuli 100 % tytäryritys. Yhteenveto edellä mainitusta hankinnasta on seuraavassa taulukossa. Hankintamenon osatekijät: 1 000 EUR Rahana maksettu kauppahinta 360 Osakkeina maksettu kauppahinta 411 Yhteensä 771 Yhdistämisessä 1 000 EUR kirjatut käyvät arvo Nettovarat 385 Hankintameno 771 Liikearvo 386 Kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä Rahana maksettu kauppahinta -360 Hankitun tytäryrityksen rahavarat hankintahetkellä 0 Rahavirtavaikutus -360

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 17 4. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 EUR 2010 2009 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 28 61 Vakuutuskorvaukset 17 861 Muut tuottoerät 1 447 1 905 Yhteensä 1 492 2 827 5. Liiketoiminnan muut kulut 1 000 EUR 2010 2009 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 46 0 Toimitilakulut 6 681 7 199 Hallintokulut 7 705 5 707 Tilintarkastuspalkkiot 39 64 Muut kuluerät 4 193 3 453 Yhteensä 18 664 16 423 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1 000 EUR 2010 2009 Palkat 12 409 11 580 Eläkekulut 2 128 2 059 Muut henkilösivukulut 721 560 Osakeperusteiset maksut 175 59 Yhteensä 15 433 14 258 Johdon työsuhde-etuudet esitetään liitetiedossa 27. Lähipiiritapahtumat. Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella 2010 2009 Yhteensä 344 363

18 Nurminen Logistics Tilinpäätös 2010 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 7. Poistot ja arvonalentumiset Poistot hyödykeryhmittäin: 1 000 EUR 2010 2009 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 77 86 Muut aineettomat hyödykkeet 346 405 Yhteensä 423 491 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rakennukset 606 673 Koneet ja kalusto 3 363 3 176 Muut aineelliset hyödykkeet 74 220 Yhteensä 4 043 4 069 8. Rahoitustuotot ja -kulut 1 000 EUR 2010 2009 Rahoitustuotot Korkotuotot 100 70 Muut rahoitustuotot 1 765 77 Rahoitustuotot yhteensä 1 865 147 Rahoituskulut Korkokulut 1 892 2 923 Muut rahoituskulut 787 168 Rahoituskulut yhteensä 2 679 3 091 Liiketuloksen yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssieroja -19 tuhatta euroa vuonna 2010 ja -13 tuhatta euroa vuonna 2009.