Raportti sivukivien ja rikastushiekkojen tarkkailusta 2017

HSE 19.3.2018 / 1 1(23) Raportti sivukivien ja rikastushiekkojen tarkkailusta 2017 Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöosasto

HSE 19.3.2018 / 1 2(23) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Sivukivien käsittely ja tarkkailun toteuttaminen... 3 2.1 Läjitetyn sivukiven määrä ja laatu... 4 2.2 Sivukiven läjitysalueen täytön sisäinen vesi... 18 3 Rikastushiekan käsittely ja tarkkailun toteuttaminen... 19 3.1 Kemiallinen koostumus... 20 3.2 Neutralointipotentiaalisuhde... 21 3.3 Liukoisuusominaisuudet... 22 3.4 Rikastushiekka-altaiden vesi... 22 4 Yhteenveto... 22 LIITELUETTELO Liite 1 Sivukivien läjitysalue 2017 Liite 2 Aumakohtaiset analyysitulokset hyötykäytetystä sivukivestä Liite 3 Alkuperäiset analyysitulokset Liite 4 Aumakerrosten keskiarvot Liite 5a ja b Täytön sisäinen vesi sivukivialueella Liite 6 rikastushiekkojen analyysitulokset 2017

HSE 19.3.2018 / 1 3(23) 1 Johdanto Vuosi 2017 oli Kittilän kaivoksen kahdeksas täysi tuotantovuosi. Malmia louhittiin yhteensä 1 684 627 tonnia, josta kaikki louhittiin maanalaisesta kaivoksesta. Sivukiveä louhittiin 1 490 085 tonnia, jota hyötykäytettiin mm. patorakentamiseen ja maanalaiseen louhostäyttöön yhteensä 1 271 236 tonnia. Osa hyötykäytetystä sivukivestä otettiin sivukiven läjitysalueelta. Sivukiven läjitysalueelle läjitettiin 1 093 103 t kiveä. Tämä raportti koskee Kittilän kaivoksen sivukiven, rikastushiekkojen ja näiden läjitysalueiden tarkkailua vuonna 2017. Tarkkailua on toteutettu 12.1.2009 päivätyn tarkkailuohjelman (Agnico Eagle Finland 2009) mukaisesti vuoteen 2017 asti. Tuotantovaiheen tarkkailuohjelma päivitettiin vastaamaan 20.5.2016 voimaan astunutta ympäristölupaa (72/2013/1). Lapin ELY-keskus hyväksyi tarkkailuohjelman päätöksellään 21.4.2017 (LAPELY/2302/2015). Tarkkailuohjelmaan on tehty pieniä muutoksia hyväksymispäätöksen mukaisesti. Kaivosyhtiö on myös laatinut erillisen Kittilän kaivoksen kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman 11.6.2009, jonka viimeisin päivitys on tehty 20.3.2018. Tapojärvi Oy suorittaa yhdessä Kemin Digipolis Oy:n kanssa geopolymeerikoerakenne pinnoitusainetutkimusta sivukiven läjitysalueen eteläosassa (kuva1.). Koetoiminnasta ilmoitettiin Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle 7.7.2017, jonka jälkeen P-S AVI antoi asiasta ratkaisun 24.8.2017 (Dnro PSAVI/2163/2017). Vuoden 2017 aikana koetoiminta ei vielä alkanut. 2 Sivukivien käsittely ja tarkkailun toteuttaminen Kittilän kaivokselle on rakennettu erillinen sivukiven hallintajärjestelmä (2.7.2008, päivitetty 1.11.2016), johon sivukiven tunnistaminen, kiven läjittäminen ja läjitysalueen hallinta perustuu. Hallintajärjestelmän mukaisesti Kittilän kaivoksella sivukivet jaetaan ympäristökelpoisiin OK -kiviin sekä läjitettäviin mahdollisesti happoa tuottaviin PWR -kiviin (Problematic Waste Rock). Hyvälaatuista OK -sivukiveä hyödynnetään maarakentamisessa kaivosalueella ja sen ulkopuolella, mikäli se teknisiltä ominaisuuksiltaan täyttää käyttötarkoituksen tekniset vaatimukset. OK -kiveä hyötykäytetään myös tarvittaessa ongelmallisen PWR sivukiven läjitysalueen pohja- ja peittorakenteissa. PWR- sivukivet läjitetään voimassa olevien ympäristölupamääräysten (päätökset nrot 72/2013/1 ja 2201) mukaisesti Suurikuusikon sivukiven läjitysalueelle. Ongelmallisen PWR -sivukiven läjityksen seurantaa varten Suurikuusikon läjitysalue on jaettu säännöllisen kokoisiin osa-alueisiin, aumoihin. Yhden auman koko on pinta-alaltaan 50 x 200 metriä ja korkeus 10 m. Sivukiviaumat täytetään suunnitellussa järjestyksessä ja jokaisesta sivukivikuormasta talletetaan tieto siitä, mistä räjäytyskentästä kuorma on lastattu ja mihin aumaan se on läjitetty. Jokaisesta aumasta otetaan kolme osanäytettä (noin 3 kg), joista määritetään kiviaineksen karbonaattipitoisuus, rikkipitoisuus sekä vähintään antimoni- ja arseenipitoisuudet. Analyysitulosten perusteella aumalle määritetään sen keskimääräinen rikki- ja karbonaattipitoisuus. Pitoisuuksien avulla lasketaan auman neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaaliarvot (NP- ja AP-arvot), joiden avulla arvioidaan auman neutralointipotentiaalisuhde (NP/AP). Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen nro 72/2013/1 mukaisesti PWR -kiven ylä- ja alapuolelle tulee sijoittaa neutralointipotentiaalia omaavaa kiveä paksuudelta, joka laskennallisesti riittää estämään haponmuodostuksen. Aumasta otettujen sivukivinäytteiden kemiallisesta analysoinnista on vastannut vuonna 2017 Labtium Oy:n Kuopion toimipiste.

HSE 19.3.2018 / 1 4(23) 2.1 Läjitetyn sivukiven määrä ja laatu Vuoden 2017 louhittu kokonaissivukivimäärä oli 1 490 085 tonnia, joka louhittiin kokonaisuudessaan maanalaisesta kaivoksesta. Sivukiveä hyötykäytettiin yhteensä 1 271 236 tonnia. Hyötykäytetty sivukivimäärä jakaantui käyttötarkoituksittain seuraavasti: 395 873 t maanalaiseen louhostäyttöön, 686 896 t patorakentamiseen ja muuhun rakentamiseen 188 467 t. Sivukiven läjitysalueelle läjitettiin 1 093 103 t kiveä. Kuva Suurikuusikon sivukiven läjitysalueesta on esitetty liitteessä 1. Vuonna 2017 sivukivikasalta on hyötykäytetty PWR-kiveä patorakentamiseen. Sivukivikasalta siirrettiin PWRkiveä n 483 913 t. PWR-kiveä otettiin hyötykäyttöön usealta eri aumalta, tarkemmat aumatiedot löytyvät liitteestä 2 ja kuvasta 1. Hyötykäytetyn sivukiven NP/AP-suhde ja haitta-ainepitoisuudet on laskettu ottamalla vuoden 2016 raportin mukaiset aumakerrosten keskipitoisuudet ja laskemalla niistä tonneilla painotettu keskipitoisuus jokaiselle siirretylle aumakerrokselle. Vuoden 2017 aikana osin samoille aumoille läjitettiin myös uutta materiaalia, joten siirretyn materiaalin tarkkaa aumakohtaista tonnimäärää ei saa jaoteltua. Tästä syystä siirretyt tonnimäärät on arvioitu mittaus- ja lastaustietojen perusteella. Vuonna 2017 hyötykäytettyjen sivukivien NP/AP-suhde oli >3, joten sen perusteella siirretyn kiven karbonaattipitoisuus on jo sellaisenaan riittävä neutraloimaan sulfidipitoisuuden aiheuttaman hapontuottopotentiaalin. Patorakentamiseen käytettyjen PWR-kivien aumakohtaiset keskipitoisuudet ja käytettyjen kivien arvioidut määrät on esitetty liitteessä 2. Tässä raportissa esitetyissä taulukoissa läjitetty sivukivi on jaettu todellisiin 10m paksuihin kerroksiin (nollapintana pohjakerroksen pinta). Muutoksena edelliseen raporttiin, sivukiviauman mittausaineistona käytettiin Drone-lentomittausaineistoa. Aiemmat aineistot oli kerätty laserkeilaus ja GPS-mittauksin. Menetelmämuutoksesta johtuen pinnanmuodot tarkentuivat jonkin verran, joka luonnollisesti vaikuttaa myös aumakohtaisiin tonnimääriin erityisesti sivukivenläjitysalueen pinta- ja reuna-alueilla.

HSE 19.3.2018 / 1 5(23) Kuva 1. 10m paksut laskennassa käytetyt kerrokset (vihreä=pohjakerros, keltainen=1.läjityskerros, punainen=2.läjityskerros, violetti=3.läjityskerros, sininen=4.läjityskerros) ja aumajako (sininen ruudukko) vuoden 2017 lopun tilanteen mukaan. Musta nuoli osoittaa pohjoiseen. Punaisen nuolen osoittamassa paikassa on tilapäisesti läjitettynä n 100 000 t OK-sivukiveä (tummanharmaa). Valkoinen ympyrä osoittaa tulevan koetoiminta-alueen sijainnin. Mustat soikiot osoittavat tärkeimmät alueet, joista siirrettiin PWR-kiveä patorakentamiseen. Vuoden 2017 aikana analysoitiin 77 sivukivinäytettä; näytteitä otettiin pääasiassa läjitysalueen luoteisnurkasta. Vuoden loppuun mennessä Suurikuusikon läjitysalueelta on analysoitu yhteensä 1146 näytettä. Näytteenoton vuosittainen jakaantuminen eri kerroksiin on esitetty taulukossa 1. Aumakohtaiset näytemäärät kerroksittain on esitetty taulukossa 2.

HSE 19.3.2018 / 1 6(23) Taulukko 1. Analysoitujen sivukivinäytteiden määrä eri kerroksista. Kerrosjako 10 m paksuina kerroksina. VUOSI POHJA 1.KERROS 2.KERROS 3.KERROS 4.KERROS YHTEENSÄ 2007 14 3 17 2008 101 21 122 2009 56 24 28 108 2010 113 22 99 36 270 2011 3 3 114 78 198 2012 12 6 18 2013 12 3 15 2014 66 42 48 66 24 246 2015 3 15 12 3 3 36 2016 27 9 3 39 2017 15 46 9 7 77 TOT 371 215 337 196 27 1146 Taulukko 2. Aumasta analysoitujen sivukivinäytteiden määrä kerroksittain vuoden 2017 lopussa. Kerrosjako 10 m paksuina kerroksina. POHJA 1.KERROS 2.KERROS 3.KERROS 4.KERROS YHTEENSÄ MIN 2 1 1 2 1 3 KA 5 5 7 5 3 15 MAX 12 29 21 12 6 60 Vuoden 2017 lopussa Suurikuusikon sivukiven läjitysalueella oli 5m paksu pohjakerros valmiina 96 auman alueella, yhteensä n. 7.7 Mt. Pohjakerroksen päälle oli läjitettynä PWR-kiveä neljään max 10m paksuun kerrokseen yhteensä n. 16.4 Mt (taulukko 3). Näytteitä on pyritty ottamaan jokaisen auman jokaisesta kerroksesta, mutta käytännössä aivan jokaisesta paikasta ei ole näytteitä voitu ottaa. Pohjakerroksen osalta suurin osa aumoista, joista vielä puuttuu näytteitä, ovat varsinaisen PWR-läjityksen ulkopuolella, joten pohjakerroksen osalta näytteenoton kattavuus oli vuoden lopussa käytännössä 91 %. Koska PWR-kiven hyötykäyttö paikoin paljastaa pohjakerroksen uudelleen, on lisänäytteenottoa suoritettu ja voidaan edelleen suorittaa näillä alueilla. PWR-läjityksen osalta näytteenoton kattavuus oli vuoden 2017 näytteenoton seurauksena 93 % läjitetyistä tonneista (Taulukko 3). Aumat, joista PWR-näytteitä vielä puuttuu, ovat pääosin joko ensimmäisen tai ylimpien PWR-kerrosten alueelta. Useimmat ensimmäisen PWR-kerroksen puuttuvat näytteet ovat paksummissa osissa, missä kerroksen pinnalta otetut näytteet ovatkin kuuluneet jo toiseen 10m paksuun kerrokseen. Näistä paikoista täydentävää näytteenottoa ei yleensä voi enää tehdä ja niiden osalta on ko kerroksen laskennassa käytetty saman auman alemman/ylemmän PWR-kerroksen analyysituloksia. Tällaisia arvioituja aumakerroksia oli vuoden 2017 lopussa 41 kpl edustaen n. 1,1 Mt sivukiveä. Näytteenotto on vielä kesken niiden aumojen osalta, joissa puuttuvat näytteet ovat ylimmistä PWR-kerroksista. Tällaisia kesken olevia aumakerroksia oli vuoden 2017 lopussa 37 kpl edustaen n. 0,8 Mt sivukiveä (taulukko 3). Arvioitujen aumojen osuus on pysynyt lähes samana vuoteen 2016 verrattuna erityisesti PWR-kivien kohdalla. Osasta aumoja, jotka oli aiemmin luokiteltu nimellä auma, josta ei enää saa lisänäytteitä (taulukko 3), voidaan tulevaisuudessa ottaa lisänäytteitä, mikäli PWR-kivien hyötykäyttö sen sallii.

HSE 19.3.2018 / 1 7(23) Taulukko 3. Läjityksen ja näytteenoton määrät ja näytteenoton kattavuus vuoden 2017 lopussa. OK PWR PWR PWR PWR PWR POHJ 1.KER 2.KER 3.KER 4.KER A YHT R R R R KAIKK I LÄJITYS 31-12-2017 TILANNE Aumakerroksia kpl 96 175 61 56 44 14 271 Mt 7.7 16.4 7.5 5.7 3.3 0.0 24.2 TOTEUTUNUT NÄYTTEENOTTO Aumakerroksia kpl 77 128 43 44 34 7 205 31-12-2017 TILANNE Mt 7.0 15.3 6.5 5.5 3.1 0.0 22.3 Osuus KOKONAIStonneista 91 % 93 % 88 % 97 % 97 % 61 % 92 % ARVIOIDUT AUMAT Aumakerroksia kpl 19 41 17 12 8 4 60 31-12-2017 TILANNE Mt 0.7 1.1 0.9 0.1 0.1 0.0 1.8 Osuus KOKONAIStonneista 9 % 7 % 12 % 3 % 3 % 30 % 7 % TOTEUTUNUT+ARVIOITU Aumakerroksia kpl 96 169 60 56 42 11 265 31-12-2017 TILANNE Mt 7.7 16.4 7.4 5.7 3.3 0.0 24.1 Osuus KOKONAIStonneista 100 100 % % 99 % 100 % 100 % 91 % 100 % ARVIOITUJEN AUMOJEN OSALTA: NÄYTTEENOTTO KESKEN Aumakerroksia kpl 19 37 15 10 8 4 56 31-12-2017 TILANNE Mt 0.7 0.8 0.6 0.1 0.1 0.0 1.5 Osuus KOKONAIStonneista 9 % 5 % 7 % 2 % 3 % 30 % 6 % AUMAT, JOISTA EI ENÄÄ Aumakerroksia kpl 0 4 2 2 0 0 4 SAA LISÄNÄYTTEITÄ Mt 0.0 0.4 0.3 0.0 0.0 0.0 0.4 Osuus KOKONAIStonneista (= JÄÄVÄT ARVIOIDUIKSI) 0 % 2 % 4 % 1 % 0 % 0 % 1 % YHT Kunkin auman jokaisesta 10m kerroksesta otettujen osanäytteiden avulla laskettiin kerrosten neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaalin keskiarvot (NP- ja AP-arvot). NP- ja AP-arvojen avulla määritetään auman neutralointipotentiaalisuhde (NP/AP). Lisäksi osanäytteiden avulla määritettiin kunkin auman jokaisen kerroksen keskimääräinen antimoni-, arseeni-, kupari-, mangaani-, nikkeli-, rauta- ja sinkkipitoisuus. Koko kasan aumakohtaiset arvot laskettiin painottamalla yksittäisten kerrosten analyysiarvoja kerroksen tonneilla. Hyötykäyttöön menneen PWR-kiven osalta laskennassa käytettiin olemassa olevia auma- ja kerroskohtaisia analyysejä (vuoden 2016 raportin mukaiset auma- ja kerroskohtaiset keskiarvot), ja niiden osuus otettiin vastaavasti pois laskennasta sivukiviläjitysalueen vuoden 2017 lopun tilanteen mukaisesti (Kuva 1). Mikäli aumaan jäi vielä vuoden 2017 lopussa materiaalia, tuon alueen näytteet (joko kaikki, tai vain osa näytteistä) jätettiin mukaan seuraavan vuoden laskentaan. Liitteessä 3 on esitetty sivukivikasoista otetut analyysitulokset ja liitteessä 4 sivukivikasojen aumat kerroksittain. Lisäksi taulukoihin 4 ja 5 on koottu aumakohtaiset keskiarvot aumojen osalta. Tuloksista voidaan todeta seuraavaa: - Pohjakerros: noin 5 m paksun pohjakerroksen (kerros0 = OK-kivet) näytteet aumoittain sekä kaikkien näytteiden keskiarvo:

HSE 19.3.2018 / 1 8(23) o o Taulukkoon on merkitty punaisella aumat, joiden NP/AP-suhde on tässä kerroksessa <3 ja S>0,5 %. Tällaisia aumoja on tässä kerroksessa 8 kpl (1E, 2E, 3B, 3G, 3K, 5D, 5E, ja 6Q). Aumat on merkitty myös kuvaan 2. Todennäköisenä syynä alhaiseen NP/AP-suhteeseen on näytteenotossa tehty virhe. Lohkareisen louhekerroksen päälle on paikoin ajettu ohut hienompirakeinen ja kiisurikkaampi kerros ajotieksi ja todennäköisesti osa näytteistä on otettu tästä aineksesta. Tähän viittaa mm se, että aumakohtaisten näytteiden keskinäinen vaihtelu on suurta. Auma 6Q sijaitsee varsinaisen sivukiviläjitysalueen ulkopuolella, malmin välivarastoalueella (Low Grade Pad), joten sen päälle ei läjitetä sivukiviä. Aumat 2E, 3G ja 5E ovat läjityksen keskellä, eikä niistä voi enää ottaa lisänäytteitä Muiden ongelma -aumojen kohdalta pyritään tekemään tarvittaessa lisänäytteenottoa oikean NP/AP-suhteen selvittämiseksi, mikäli näytteenotto voidaan turvallisesti suorittaa 19 auman osalta (1A-C, 1K-N, 2A, 2L, 3A, 3M, 4A, 4O, 5B, 5O, 7E, 7K-N, ja 7S) ei ole ollut käytössä näytteitä, joten niiden osalta on käytetty arvioituja pitoisuuksia Aumat edustavat 0,7 Mt, eli n 8 % koko pohjakerroksen materiaalista Lähes kaikki aumat sijaitsevat joko sivukiviläjityksen reuna-alueilla tai malmin välivarastoalueella Näistä aumoista otetaan tulevaisuudessa lisänäytteenottoa, mikäli näytteenotto voidaan turvallisesti suorittaa Lisänäytteenottoa voidaan todennäköisesti suorittaa ainakin aumoista 7K-N Kuva 2. Pohjakerroksen (vihreä) aumat, joissa NP/AP-suhde on <3 (oranssit X:t)

HSE 19.3.2018 / 1 9(23) - 1.kiisukerros: alimmaisen 10m paksun kiisukivi-kerroksen (kerros1 = PWR-kivet) näytteet aumoittain sekä kaikkien näytteiden keskiarvo: o Taulukkoon on merkitty punaisella aumat, joiden NP/AP-suhde on tässä kerroksessa <3 ja S>0,5 %. Tällaisia aumoja on tässä kerroksessa 17 kpl (3C, 3E, 3H, 4E-4J, 5C, 5D, 5H-5J, 6D, 6L ja 6M). Aumat on merkitty myös kuvaan 3. Useimmissa aumoissa käytetty näytemäärä on suhteellisen alhainen ja lisänäytteenotolla voitaisiin estää yksittäisten anomaalisten tulosten vaikutusta. Suurin osa aumoista on kuitenkin sellaisilla alueilla, että lisänäytteenotto ei enää ole mahdollista. o 17 auman osalta (1H-I, 1F, 2B, 2I-J, 3I-J, 4B, 4N, 5C, 5M-N, 6D, 6K, 6M ja 7J) on käytetty arvioituja pitoisuuksia Aumat edustavat 0,9 Mt, eli n 12 % koko 1.kiisukerroksen materiaalista Joistakin aumoista voitaneen ottaa tulevaisuudessa tarvittavat näytteet. Samoin lisänäytteenottoa pyritään tekemään myös siellä, missä aumakohtaiset näytemäärät ovat alhaiset. Kuva 3. 1. Kiisukerroksen (keltainen) aumat, joissa NP/AP-suhde on <3 (oranssit X:t)

HSE 19.3.2018 / 1 10(23) - 2.kiisukerros: alimmaisen 10m paksun kiisukivi-kerroksen (kerros2 = PWR-kivet) näytteet aumoittain sekä kaikkien näytteiden keskiarvo: o Taulukkoon on merkitty punaisella aumat, joiden NP/AP-suhde on tässä kerroksessa <3 ja S>0,5 %. Tällaisia aumoja on tässä kerroksessa 6 kpl (3F, 3H, 3K, 4J, 5J ja 6I). Aumat on merkitty myös kuvaan 4. Useimmissa aumoissa käytetty näytemäärä on riittävä, eikä lisänäytteenottoa välttämättä enää tarvita o 12 auman osalta (1H, 2B, 2H-I, 3L, 4N, 5C, 5N, 6D, 6E, 6K ja 6M) on käytetty arvioituja pitoisuuksia Aumat edustavat 0,1 Mt, eli n 3 % koko 2.kiisukerroksen materiaalista 1H, 2H ja 2I aumojen alueelle on tehty maisemointitestialue, joten näistä aumoista ei voi enää ottaa lisänäytteitä Osa aumoista (4N, 5C, 5N ja 6D) sijaitsevat pääosin läjitysalueen reunalla, joten niistä lisänäytteenottoa ei todennäköisesti voi enää turvallisesti tehdä Kuva 4. 2. Kiisukerroksen (punainen) aumat, joissa NP/AP-suhde on <3 (oranssit X:t)

HSE 19.3.2018 / 1 11(23) - 3.kiisukerros: alimmaisen 10m paksun kiisukivi-kerroksen (kerros3 = PWR-kivet) näytteet aumoittain sekä kaikkien näytteiden keskiarvo: o Taulukkoon on merkitty punaisella aumat, joiden NP/AP-suhde on tässä kerroksessa <3 ja S>0,5 %. Tällaisia aumoja on tässä kerroksessa 7 kpl (2F, 4G, 4K, 5I, 5J, 5K ja 6I). Aumat on merkitty myös kuvaan 5. Useimmissa aumoissa käytetty näytemäärä on riittävä, eikä lisänäytteenottoa välttämättä enää tarvita. o 8 auman osalta (3K, 5D, 6E, 6H-L) on käytetty arvioituja pitoisuuksia Aumat edustavat 0,1 Mt, eli n 3 % koko 3.kiisukerroksen materiaalista lähestulkoon kaikista aumoista voitaneen ottaa tarvittavat näytteet tulevaisuudessa Kuva 5. 3. Kiisukerroksen (violetti) aumat, joissa NP/AP-suhde on <3 (oranssit X:t)

HSE 19.3.2018 / 1 12(23) - 4.kiisukerros: alimmaisen 10m paksun kiisukivi-kerroksen (kerros4 = PWR-kivet) näytteet aumoittain sekä kaikkien näytteiden keskiarvo: o Taulukkoon on merkitty punaisella aumat, joiden NP/AP-suhde on tässä kerroksessa <3 ja S>0,5 %. Tällaisia aumoja on tässä kerroksessa 1 kpl (5J). Auma on merkitty myös kuvaan 6. o tätä kerrosta on vasta hyvin ohuesti hyvin pienellä alalla; läjitetyn PWR-kiven määrä 4.kerroksessa on yhteensä vain n 54 000 t o näytteiden otto 4.kiisukerroksesta on aloitettu ja jatkuu tulevaisuudessa o 4 auman osalta (3F, 4F, 5F ja 5J) on käytetty arvioituja pitoisuuksia Kaikista aumoista voidaan ottaa tarvittavat näytteet tulevaisuudessa Kuva 6. 4. Kiisukerroksen (sininen) aumat, joissa NP/AP-suhde on <3 (oranssit X:t)

HSE 19.3.2018 / 1 13(23) - Aumakerrosten yhteenlaskettu NP-AP-suhde: Taulukoissa 3 ja 4 on laskettu koko nykyisen läjityksen (valmis pohjakerros ja kaikki valmiit 10m paksut kiisukerrokset laskettuna yhteen) NP-AP-suhde ja muut analyysitulokset tonneilla painotettuna: - Aumakerrosten yhteenlaskettu NP-AP-suhde: Taulukoissa 3 ja 4 on laskettu koko nykyisen läjityksen (valmis pohjakerros ja kaikki valmiit 10m paksut kiisukerrokset laskettuna yhteen) NP-AP-suhde ja muut analyysitulokset tonneilla painotettuna: o Taulukkoihin on merkitty punaisella ne 11 aumaa (3C, 3F, 3H, 4E, 4G, 4H, 5C, 5D, 5H, 5I ja 5J), joissa myös kaikkien aumakerrosten yhteinen NP/AP-suhde on <3 ja S>0,5 %. Aumat on merkitty myös kuvaan 7. lisänäytteenotto voi olla perusteltua osalle näistä aumoista vähäisen näytemäärän lisäämiseksi o Kuvassa 7 on esitetty sivukiviläjitysalueen jako neljään alustavaan aumaryhmään nykyisten valmiiden aumojen mukaisesti. Aumaryhmittäin on laskettu aumakerrosten yhteenlaskettu tonnimäärä, AP- ja NP-arvot, sekä NP/AP-suhde yksittäisten aumakerrosten tonneilla painotettuna. Aumaryhmä 1 (läjitysalueen lounaisnurkka): Yhteenlaskettu tonnimäärä 4,4 Mt, keskimääräinen NP-arvo 160,48, keskimääräinen AP-arvo 36,32 ja NP/AP-suhde 4,42 Aumaryhmä 2 (läjitysalueen luoteisnurkka): Yhteenlaskettu tonnimäärä 6,0 Mt, keskimääräinen NP-arvo 140,69, keskimääräinen AP-arvo 35,69 ja NP/AP-suhde 3,94 Aumaryhmä 3 (läjitysalueen kaakkoisnurkka): Yhteenlaskettu tonnimäärä 3,6 Mt, keskimääräinen NP-arvo 145,17, keskimääräinen AP-arvo 28,38 ja NP/AP-suhde 5,12 Aumaryhmä 4 (läjitysalueen koillisnurkka): Yhteenlaskettu tonnimäärä 8,1 Mt, keskimääräinen NP-arvo 134,04, keskimääräinen AP-arvo 35,49 ja NP/AP-suhde 3,78 Kaikkien aumaryhmien NP/AP-suhde vaihtelee siis välillä 3,78 5,12, joten sen perusteella näihin aumoihin läjitetyn kiven karbonaattipitoisuus on jo sellaisenaan riittävä neutraloimaan sulfidipitoisuuden aiheuttaman hapontuottopotentiaalin. Sivukiviläjityksen päälle ei siis välttämättä tarvitse läjittää enää OK-kiveä. Vuoden 2017 aikana erityisesti aumaryhmien 2 ja 4 kokonaistonnimäärät pienenivät jonkin verran PWR-kiven hyötykäytön vuoksi.

HSE 19.3.2018 / 1 14(23) Kuva 7. Sivukivialueen jako alustaviin aumaryhmiin. Kuvaan on merkitty aumat, joissa NP/AP-suhde on <3 (oranssit X:t) Taulukko 4. Suurikuusikon läjitysalueen aumojen (OK-kivi jonka päällä vähintään 1 PWR-kerros) näytemäärät (todellinen+arvioitu), karbonaatti- ja rikkipitoisuudet sekä neutralointipotentiaalisuhde. Punaisella merkitty aumat,joiden NP/AP<3 ja mustalla kehyksellä ne aumat joiden NP/AP<3 vuoden 2016 raportissa AUMA POHJA 1.KER 2.KER 3.KER 4.KER näytteitä tonnia tonnia/näyte Ccarb % 816 S % 810 NP kg CaCO3 / t calc AP kg CaCO3 calc NP/AP calc 1F 1 1 1 0 0 9 115 335 12 815 2.15 0.19 179.31 6.03 29.75 1G 1 1 1 0 0 9 190 776 21 197 2.54 0.29 211.73 8.97 23.60 1H 1 1 1 0 0 9 153 909 17 101 2.30 0.15 191.87 4.71 40.71 1I 1 1 0 0 0 6 79 978 13 330 2.03 0.33 169.38 10.31 16.43 2B 1 1 1 0 0 12 75 6 1.84 0.47 153.44 14.80 10.37 2C 1 1 1 1 0 18 274 058 15 225 2.27 0.58 189.54 18.13 10.45 2D 1 1 1 1 0 17 342 487 20 146 2.20 0.91 183.13 28.41 6.45 2E 1 1 1 1 0 23 390 602 16 983 2.86 0.81 238.71 25.33 9.42 2F 1 1 1 1 0 20 383 109 19 155 2.27 1.63 188.78 50.81 3.72 2G 1 1 1 1 0 17 468 464 27 557 2.67 0.27 222.60 8.58 25.93 2H 1 1 1 1 0 9 366 821 40 758 0.86 0.24 71.48 7.58 9.43 2I 1 1 1 0 0 7 160 528 32 106 0.93 0.19 77.10 6.05 12.74 2J 1 1 0 0 0 6 80 730 13 455 1.01 0.33 84.06 10.18 8.26 3B 1 1 1 1 0 7 341 684 48 812 1.36 0.77 113.50 24.17 4.70 3C 1 1 1 1 0 17 582 311 34 254 1.89 2.86 157.88 89.46 1.76 3D 1 1 1 1 0 15 638 268 42 551 1.99 0.55 165.99 17.13 9.69

HSE 19.3.2018 / 1 15(23) 3E 1 1 1 1 0 14 649 912 46 422 1.66 0.83 138.29 26.07 5.30 3F 1 1 1 1 1 22 639 339 29 061 1.35 1.27 112.27 39.54 2.84 3G 1 1 1 1 0 16 609 764 38 110 1.16 0.75 97.02 23.42 4.14 3H 1 1 1 1 0 16 528 820 33 051 1.71 3.63 142.54 113.33 1.26 3I 1 1 1 1 0 19 437 679 23 036 2.78 0.81 231.95 25.24 9.19 3J 1 1 1 0 0 15 260 493 17 366 1.28 0.22 106.31 6.94 15.31 3K 1 1 1 1 0 16 206 497 12 906 1.49 0.56 124.39 17.40 7.15 3L 1 1 1 0 0 21 77 167 3 675 0.49 0.11 41.04 3.43 11.96 4B 1 1 1 0 0 8 129 581 16 198 1.15 0.37 95.62 11.58 8.26 4C 1 1 1 1 0 15 412 898 27 527 0.85 0.30 71.25 9.31 7.65 4D 1 1 1 1 0 15 538 595 35 906 1.05 0.28 87.47 8.73 10.01 4E 1 1 1 1 0 18 599 239 33 291 1.08 2.44 89.67 76.18 1.18 4F 1 1 1 1 1 24 597 706 24 904 1.78 0.93 148.52 29.11 5.10 4G 1 1 1 1 1 24 585 384 24 391 1.51 1.91 125.76 59.56 2.11 4H 1 1 1 1 1 29 542 556 20 868 1.38 1.31 114.78 41.05 2.80 4I 1 1 1 1 1 24 520 817 20 833 1.73 0.99 144.40 31.08 4.65 4J 1 1 1 1 1 29 465 813 16 063 1.62 1.28 134.71 39.98 3.37 4K 1 1 1 1 0 15 415 535 27 702 2.64 1.63 220.20 50.80 4.33 4L 1 1 1 1 0 13 334 847 25 757 2.42 0.33 201.56 10.18 19.79 4M 1 1 1 0 0 21 270 396 12 876 2.18 0.73 181.89 22.74 8.00 4N 1 1 1 0 0 29 61 194 2 110 1.80 0.57 149.84 17.86 8.39 5C 1 1 1 0 0 10 77 330 7 733 1.44 1.49 119.85 46.46 2.58 5D 1 1 1 1 0 14 319 837 22 846 1.47 1.99 122.29 62.34 1.96 5E 1 1 1 1 0 23 564 133 24 528 1.76 1.47 146.59 45.90 3.19 5F 1 1 1 1 1 28 660 026 24 445 2.38 0.90 198.72 28.07 7.08 5G 1 1 1 1 1 32 675 731 21 117 2.92 0.88 243.70 27.59 8.83 5H 1 1 1 1 1 26 681 841 26 225 1.63 1.91 135.55 59.69 2.27 5I 1 1 1 1 1 23 677 334 29 449 1.63 1.97 135.75 61.54 2.21 5J 1 1 1 1 1 38 667 927 17 577 1.38 2.04 114.99 63.81 1.80 5K 1 1 1 1 0 17 648 852 38 168 0.92 0.54 76.95 16.77 4.59 5L 1 1 1 1 0 11 486 479 44 225 1.79 0.80 149.05 25.07 5.95 5M 1 1 1 0 0 39 344 501 8 833 1.69 0.67 140.72 20.98 6.71 5N 1 1 1 0 0 45 87 769 1 950 1.08 0.40 90.39 12.54 7.21 6D 1 1 1 0 0 10 60 980 6 098 1.98 1.11 164.80 34.73 4.75 6E 1 1 1 1 0 17 178 120 10 478 1.22 0.51 101.43 15.82 6.41 6F 1 1 1 1 0 17 249 909 14 701 1.48 0.61 123.38 19.14 6.45 6G 1 1 1 1 0 24 327 945 13 664 1.83 0.88 152.66 27.61 5.53 6H 1 1 1 1 0 30 423 951 14 132 1.77 0.77 147.73 23.99 6.16 6I 1 1 1 1 0 24 402 232 16 760 2.13 1.25 177.21 39.14 4.53 6J 1 1 1 1 0 12 330 149 27 512 1.14 0.55 94.83 17.14 5.53 6K 1 1 1 1 0 12 242 083 20 174 0.49 0.24 40.86 7.36 5.56 6L 1 1 0 1 0 12 216 732 18 061 0.72 0.41 60.36 12.88 4.69 6M 1 1 1 0 0 17 170 488 10 029 1.74 0.69 145.01 21.44 6.76 7J 1 1 0 0 0 6 85 036 14 173 1.71 0.61 142.16 18.93 7.51 TOTAL 60 60 56 42 11 1091 22 032 752 20 195 1.71 1.11 142.90 34.54 6.56

HSE 19.3.2018 / 1 16(23) Taulukko 5. Suurikuusikon läjitysalueen aumojen (OK-kivi jonka päällä vähintään 1 PWR-kerros) Sb-, As-, Cu-, Mn-, Ni-, Fe- ja Zn-pitoisuudet. Punaisella merkitty aumat, joiden NP/AP<3 ja mustalla kehyksellä ne aumat joiden NP/AP<3 vuoden 2016 raportissa AUMA Sb ppm 510 As ppm 510 Cu ppm 510 Mn ppm 510 Ni ppm 510 Fe ppm 510 Zn ppm 510 1F 28.10 135.56 82.80 1173.48 176.43 68579.22 75.33 1G 17.39 227.26 90.26 1264.69 149.31 70575.56 74.29 1H 16.67 67.34 95.31 1241.76 132.56 68998.55 98.89 1I 15.75 52.13 108.25 1302.25 82.55 69652.93 94.58 2B 47.57 883.33 111.35 1082.54 1085.68 67762.25 84.00 2C 18.02 1020.09 95.62 1169.57 127.50 66786.37 65.36 2D 70.28 1180.59 101.13 1235.56 122.08 69826.14 71.04 2E 397.88 886.51 85.96 1766.63 136.56 74273.07 83.53 2F 25.61 622.16 101.03 1494.26 118.42 75816.87 96.44 2G 26.19 166.68 94.76 1428.25 182.47 69880.16 94.48 2H 21.30 89.22 116.12 1941.96 64.93 60697.66 66.74 2I 30.61 195.38 109.25 1528.43 74.86 65652.99 80.38 2J 29.62 509.59 111.66 1005.00 65.40 66889.12 80.44 3B 10.28 174.61 177.78 1197.49 93.37 66839.75 123.56 3C 24.37 336.94 114.56 1553.43 147.63 93524.64 162.39 3D 16.69 292.15 97.16 1658.33 82.20 68852.24 85.82 3E 28.24 605.64 112.03 1295.77 78.36 65883.08 103.50 3F 15.75 574.08 134.09 1490.16 136.50 83935.29 156.17 3G 25.61 298.41 116.05 1168.76 107.30 76007.69 136.03 3H 53.42 332.76 140.43 1995.78 167.25 97271.75 148.65 3I 26.64 648.32 101.63 1403.26 76.73 70320.17 55.36 3J 10.00 115.56 94.21 1348.05 181.96 65489.71 88.64 3K 444.56 1251.04 117.43 1097.16 116.45 64314.78 84.22 3L 10.71 31.00 111.88 1065.26 77.71 63841.76 96.59 4B 36.25 53.63 163.40 1450.49 102.89 70979.64 107.51 4C 782.90 293.36 90.76 884.99 55.06 58295.69 79.21 4D 47.68 293.02 104.96 985.61 67.06 62110.94 81.80 4E 36.39 123.60 139.70 1225.70 102.73 86452.42 126.40 4F 30.41 318.87 111.39 1220.50 150.59 66935.93 197.67 4G 22.67 211.99 149.33 1439.25 142.87 88134.69 153.06 4H 16.48 252.13 119.15 1259.45 119.70 79937.06 164.19 4I 35.23 400.29 130.12 1593.37 135.69 76637.57 133.00 4J 12.75 153.15 112.08 1435.24 136.82 75562.33 141.09 4K 24.00 1735.57 108.56 1538.00 125.91 78798.12 150.84 4L 19.07 91.37 89.85 1584.59 121.96 79248.69 96.13 4M 48.97 4113.54 149.24 1434.23 102.53 67313.72 109.11 4N 37.98 3350.18 142.44 1266.90 73.02 64427.69 66.89 5C 79.42 2879.41 141.02 1597.01 67.74 75056.21 110.96 5D 32.23 3366.74 122.97 2060.06 80.98 81073.00 233.46 5E 23.50 1997.55 108.38 1255.65 86.70 75395.81 218.27 5F 103.79 821.78 109.77 1378.95 102.65 69301.40 82.36

HSE 19.3.2018 / 1 17(23) 5G 76.42 1546.60 82.66 1786.44 134.62 73545.38 114.58 5H 40.52 762.14 132.14 1219.41 163.80 80814.36 153.58 5I 40.62 667.41 109.27 1248.19 127.00 82884.35 146.41 5J 24.69 708.14 172.28 1164.27 121.50 86204.95 170.12 5K 21.30 102.44 100.83 1553.38 88.39 74637.83 129.59 5L 1401.89 605.46 90.23 1454.04 69.04 81854.12 126.17 5M 41.29 720.03 101.59 1500.19 154.74 82995.99 154.08 5N 20.70 363.84 109.90 1108.59 109.22 69638.36 130.04 6D 15.40 177.68 148.88 1097.00 63.50 70716.67 248.67 6E 57.40 664.48 129.57 1058.32 73.40 66549.43 83.77 6F 28.22 816.84 119.93 1098.45 76.21 69010.81 113.25 6G 24.87 1466.02 99.96 1206.93 119.66 72155.16 135.96 6H 14.88 1043.07 103.21 1149.46 89.77 69703.70 121.90 6I 16.87 1016.86 113.01 1333.70 108.80 75013.70 106.48 6J 11.23 664.65 128.18 1322.38 117.82 73263.01 147.90 6K 15.58 467.35 116.85 884.11 101.99 65762.04 141.63 6L 10.00 9.79 138.31 1197.48 113.73 73404.39 229.46 6M 45.26 1534.30 113.12 1255.22 133.99 73912.53 101.75 7J 10.01 38.40 136.89 1252.83 81.33 76661.13 93.46 TOTAL 86.35 689.23 115.37 1378.63 114.83 75060.54 126.45 Kittilän kaivoksen sivukiven hallintajärjestelmän sekä voimassa olevan ympäristölupapäätöksen (nro 72/2013/1) mukaisesti ongelmallisen PWR-kiven neutralointipotentiaalisuhteen raja-arvoksi on määritetty 3/1, kun kiven rikkipitoisuus on yli 0,5 %. Suurikuusikon sivukiviläjitysalueen jätetäyttöön läjitetty kiviaines on luokiteltu PWR-kiveksi etukäteisluokittelussa saatujen kallioperän kairareikänäytteiden sekä louhintavaiheessa geologin silmämääräisen tarkastelun perusteella. Vuoden 2017 lisänäytteenoton seurauksena näytteiden edustavuus vuoden lopussa oli 20 195 tonnia/näyte (2016: 20 235 tonnia/näyte). Näytteiden karbonaattipitoisuus (2016: 1,70 %, 2017: 1,71 %), NP-arvo (2016: 141,78, 2017: 142,90) sekä NP/AP-suhde (2016: 6,55, 2017: 6,56) nousivat hieman. Tämän perusteella voidaan todeta, että kaikki sivukiviläjityksen aumat voidaan luokitella hyvälaatuiseksi OK-kiveksi, kun koko läjityskerros ja niiden NP/AP-suhde otetaan huomioon. Joidenkin aumojen läjitys ja toisaalta myös hyötykäyttö on kuitenkin vielä kesken. Tulevina vuosina tehdään uuden sivukiven näytteenottoa ja vanhasta materiaalista tehtävää lisänäytteenottoa, jonka jälkeen voidaan laskea sivukiviläjityksen lopullinen ympäristövaikutus neutralointipotentiaalisuuden suhteen. Suurikuusikon sivukiviläjitysalueen aumoihin läjitetyt kivet sisältävät kohonneita pitoisuuksia antimonia, arseenia ja nikkeliä verrattuna ns. PIMA-arvoihin (VnP:n asetuksessa 214/2007 määritetty ylempi ohjearvo maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa). PIMA ylempi ohjearvo antimonille on 50 mg/kg, arseenille 100 mg/kg ja nikkelille 150 mg/kg. Vuoden 2017 lisänäytteenoton seurauksena näytteiden As (2016: 666,59 ppm, 2017: 689,23 ppm), Mn 2016: 1374,47 ppm, 2017: 1378,63 ppm), Sb (2016: 78.07 ppm, 2017: 86,35 ppm) pitoisuudet nousivat hieman. Muiden haitallisten metallien pitoisuuksissa ei havaittu merkittävää muutosta.

HSE 19.3.2018 / 1 18(23) Haitallisten metallien liukenemisen riski kohdistuu pääasiassa sulfidipitoisiin kiviaineksiin. Kivissä esiintyvät metallit (erityisesti arseeni, nikkeli ja antimoni) voivat liueta sulfidien hapettuessa eli ollessaan kosketuksissa ilman ja/tai veden kanssa. Siten happoa muodostavat kivet omaavat pitkällä aikavälillä myös haitta-aineiden liukoisuusriskin. Aumaryhmittäin tehdyn tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että suurin osa valmiista aumoista sisältää itsessään neutralointipotentiaalia (NP/AP>3), jolloin hapon muodostuksen riski on vähäinen. Myös läjitysalueen alle ja mahdollisesti päälle sijoitettava neutralointipotentiaalia omaava OK-kivi vähentää aumojen mahdollista haitta-aineiden liukenemisriskiä. Sivukiven läjitysalueen aumoista otettujen näytteiden kaikki analyysitulokset ovat myös liitteessä 3. 2.2 Sivukiven läjitysalueen täytön sisäinen vesi Sivukivien täytön sisäistä vettä tarkkaillaan lysimetrien avulla tarkkailuohjelman mukaisesti. Suurikuusikon sivukivien läjitysalueella sijaitsee kaksi lysimetriä. Vuonna 2017 vesinäytteitä otettiin elokuussa ja lokakuussa. Elokuussa lysimetri 1:stä ei saatu näytettä, koska kaivossa oli niin vähän vettä. Molemmilla näytekerroilla lysimetri 2:ssa oli niin vähän vettä, ettei sieltä saatu kiintoainenäytettä. Näytteet toimitettiin Ramboll Analytics:n laboratorioon analysoitavaksi ja näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: ph sähkönjohtavuus kiintoaine (LY1) kokonaistyppi ammoniumtyppi sulfaatti kloridi antimoni arseeni kupari nikkeli sinkki rauta kalium kalsium magnesium mangaani natrium pii Sivukivien läjitysalueen täytön sisäinen vesi sisältää esimerkiksi räjähdysaineista peräisin olevia typpiyhdisteitä. Erityisesti lysimetri 1:n vesi on sisältänyt myös enemmän antimonia, nikkeliä ja sinkkiä kuin kaivoksen kuivanapitovedet vuonna 2017. Lysimetri 2:n arseenipitoisuus on puolestaan ollut vuonna 2017 korkeampi, kuin kaivoksen kuivanapitoveden. Molempien lysimetrien sulfaattipitoisuus on ollut vuonna 2017 hieman korkeampi kuin kuivanapitoveden. Vuoden 2016 lysimetrituloksiin verrattuna lysimetri 2:n sulfaattipitoisuus oli elokuun näytteessä korkeampi ja kokonaistypen pitoisuus oli laskenut molemmissa näytteissä. Metallipitoisuudet olivat samaa luokka verrattuna vuoteen 2016. Lysimetri 1:n sulfaattipitoisuus oli korkeampi verrattuna vuoden 2016 elokuun näytteeseen, mutta pienempi verrattuna lokakuun 2016 näytteeseen. Myös kokonaistypen pitoisuus oli vuoden 2016 näytekertojen vaihteluvälissä ja sama pätee suurimpaan osaan metalleja. Taulukoissa 6 ja 7 on esitetty vuoden 2017 lysimetrin vesianalyysitulokset. Tulokset on esitetty myös liitteissä 5a ja b.

HSE 19.3.2018 / 1 19(23) Taulukko 6. Sivukivien läjitysalueen täytön sisäisen veden ph- ja sähkönjohtavuusarvot sekä, kokonais- (Tot-N), ja ammoniumtyppi- (NH4-N) Lysimetri pvm ph Sähkönjohtavuus Tot-N NH 4-N ms/m µgn/l µgn/l 8.8.2017 / LY1 kaivossa vähän vettä, ei näytettä 31.10.2017 / LY1 7,4 390 65000 7,6 8.8.2017 / LY2 7,7 240 680 19 31.10.2017 / LY2 7,5 190 820 <4 Taulukko 7. Sivukivien läjitysalueen täytön sisäisen veden antimoni- (Sb), arseeni- (As), kupari (Cu)-, nikkeli- (Ni), rauta- (Fe), kloridi-, sinkki (Zn)- ja sulfaattipitoisuus. Lysimetri pvm Cu Fe Sb As Ni Zn Kloridi Sulfaatti µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l kaivossa vähän vettä, ei 8.8.2017 / LY1 näytettä 31.10.2017 / LY1 1,3 25 980 2,7 520 240 16 2 500 8.8.2017 / LY2 11 2300 53 380 39 33 <0,5 1500 31.10.2017 / LY2 0,97 31 53 300 53 47 0,61 1200 3 Rikastushiekan käsittely ja tarkkailun toteuttaminen Kultamalmin rikastusprosessissa muodostuu kahdenlaista rikastushiekkajätettä. Vaahdotuksen rikastushiekan ja neutraloinnin sakan seosta, NP-hiekkaa ja syanidiliuotuksen sakkaa, CIL-hiekkaa. Molemmat hiekat loppusijoitetaan rikastushiekka-allasalueelle omiin altaisiinsa: CIL-hiekka CIL2 altaaseen ja NP-hiekka NP3 altaaseen. CIL2 altaan tiiviste muodostuu bitumigeomembraanin ja moreenin yhdistelmärakenteesta altaan pohjalla ja luiskissa, tehden altaasta vesitiiviin. NP3 altaan pohja muodostuu samasta yhdistelmärakenteesta kuin CIL2 altaankin ja luiskissa on moreenirakenne. NP3-altaan pääpato on suotava moreenipato. Padon läpi suotautuva vesi kerätään kokoomaojaan, josta se pumpataan takaisin altaaseen. Kokoomaoja on rakenteelta sellainen, ettei padon läpi suotautunut vesi pääse kosketuksiin pohja- ja pintavesien kanssa. Kaivosyhtiö on aloittanut NP- ja CIL -hiekkojen laadun tarkkailun helmikuussa 2009. Vuonna 2017 muodostui NP-hiekkaa 1 496 631 tonnia ja CIL hiekkaa 238 739 tonnia. Yhteensä rikastushiekkoja muodostui 1 735 370 tonnia. NP hiekkaa käytettiin louhostäyttöön 434 386 t. Rikastushiekkojen laatua tarkkailtiin kokoomanäytteiden avulla. Rikastamon operaattori otti rikastushiekkaaltaille johtavista putkista näytteen neljän tunnin välein. Kuudesta osanäytteestä muodostui yhtä vuorokautta edustava kokoomanäyte (noin 3 l). Näytteet kerättiin erikseen sekä NP- että CIL -hiekasta. Näytteet suodatettiin suodatinpaperin läpi ja suodattimelle jäävästä kiintoaineksesta muodostettiin kuivaamisen jälkeen laboratoriossa yksi pidempää ajanjaksoa edustava kokoomanäyte. Näytteet analysoitiin vuonna 2017 kerran

HSE 19.3.2018 / 1 20(23) neljännesvuosittain. Rikastushiekkojen kokoomanäytteistä määritettiin niiden kemiallinen koostumus, kokonaisrikkipitoisuus, sulfidisen rikin pitoisuus sekä ei - karbonaattinen ja karbonaattinen hiilipitoisuus, minkä perusteella hiekoille voidaan määrittää niiden neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaaliarvot (NP- ja AParvot). NP -arvo määritetään myös NP -testillä, joka perustuu happo-emästitrausmenetelmään (Lawrence&Wang 1997). Lisäksi rikastushiekoille tehtiin kaksivaiheinen liukoisuustesti (SFS-EN 12457-3). Vuonna 2017 kokoomanäytteiden määrityksistä on vastannut Labtium Oy:n Kuopion toimipiste. 3.1 Kemiallinen koostumus Verrattaessa analysoitujen rikastushiekkanäytteiden tutkimustuloksia ns. PIMA-arvoihin (VnP:n asetuksessa 214/2007 määritetty ylempi ohjearvo maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa) sekä NP että CIL - hiekka sisältävät verrattain korkeita pitoisuuksia kuparia ja etenkin arseenia, lisäksi CIL-hiekka antimonia ja sinkkiä. NP hiekan antimonin, nikkelin ja sinkin, sekä CIL-hiekan nikkelin vuosikeskiarvo on ylemmän PIMA ohjearvon alapuolella. PIMA ylempi ohjearvo antimonille on 50 mg/kg, arseenille 100 mg/kg, kuparille 200 mg/l, nikkelille 150 mg/kg ja sinkille 400 mg/kg. Taulukkoihin 8 ja 9 on kerätty NP- ja CIL hiekkojen alumiini-, antimoni-, arseeni-, kupari-, mangaani-, nikkeli-, rauta- ja sinkkipitoisuudet. NP- ja CIL hiekkojen analyysitulokset vuodelta 2017 on esitetty liitteessä 6. Taulukko 8. NP-hiekan alumiini-, antimoni-, arseeni-, kupari-, mangaani-, nikkeli-, rauta- ja sinkkipitoisuudet vuodelta 2017. NP-hiekka Al Sb As Cu Mn Ni Fe Zn [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Q1 8040 38 1900 444 1870 168 67900 127 Q1 8040 38 1860 440 1860 165 66900 125 Q2 8310 41 1590 383 1770 156 63400 111 Q3 8800 30 1720 455 1830 142 66300 134 Q4 9930 46 1840 406 1710 132 65700 93 Q4 10000 43 1870 411 1720 132 66400 94 2017 8853 39 1797 423 1793 149 66100 114 Taulukko 9. CIL-hiekan alumiini-, antimoni-, arseeni-, kupari-, mangaani-, nikkeli-, rauta- ja sinkkipitoisuudet vuodelta 2017. CIL-hiekka Al Sb As Cu Mn Ni Fe Zn [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Q1 3450 1250 42300 250 234 104 133000 226 Q1 3510 1250 42200 250 238 104 135000 226 Q2 3300 805 41600 200 195 75 132000 161 Q3 3500 742 46400 308 203 85 129000 225 Q4 5760 938 46700 294 156 68 123000 116 2017 3904 997 43840 260 205 87 130400 191

HSE 19.3.2018 / 1 21(23) 3.2 Neutralointipotentiaalisuhde Rikastushiekkojen haponmuodostuskykyä voidaan arvioida sivukivien tapaan niiden neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaaliarvojen (NP- ja AP-arvot) avulla. NP- ja CIL-hiekkanäytteille määritetyt haponmuodostuspotentiaali (AP), neutraloimispotentiaali (NP) sekä neutralointipotentiaalisuhde (NP/AP) on esitetty taulukoissa 10 ja 11. NP -testin tulokset on saatu happo-emästitraukseen perustuvalla menetelmällä (Lawrence & Wang 1997) ja NP (CO3-C) on laskettu karbonaattihiilen määrän perusteella. Taulukko 10. NP-hiekan neutralointipotentiaalisuhde 2017 NP-hiekka S C carb AP NP NP NP/AP NP/AP [%] [%] kg CaCO3/t kg CaCO3/t laskettu (ABA) laskettu Q1 0,005 3,10 77,6 211 258,35 2,72 3,33 Q1 0,02 3,14 - - - - - Q2 0,020 3,20 71,2 219,2 266,69 3,08 3,75 Q3 0,01 2,79 74,6 198 232,52 2,66 3,12 Q4 0,04 2,76 77,3 194 230,02 2,50 2,98 Q4 0,03 2,78 76,7 192 231,69 2,51 3,02 Keskiarvo 0,02 2,96 75,48 202,82 243,85 2,69 3,24 Keskiarvo v. 2016 0,02 3,30 71,50 223,38 274,71 3,16 3,89 Taulukko 11. CIL-hiekan neutralointipotentiaalisuhde 2017 CIL-hiekka S C carb AP NP NP NP/AP NP/AP [%] [%] kg CaCO3/t kg CaCO3/t laskettu (ABA) laskettu Q1 1,67 0,120 158 12,2 10,00 0,08 0,06 Q1 1,57 0,210 158 12 17,50 0,08 0,11 Q2 1,37 0,060 161 10,7 5,00 0,07 0,03 Q3 1,79 0,070 158 14,50 5,83 0,09 0,04 Q4 2,05 0,025 166 9,70 2,08 0,06 0,01 Keskiarvo 1,69 0,10 160,20 11,82 8,08 0,08 0,05 Keskiarvo v. 2016 1,84 0,06 163,00 12,05 5,13 0,07 0,01 Voimassa olevan valtioneuvoston kaivannaisjäteasetuksen (190/2013) perusteella kaivannaisjätteen sulfidirikkipitoisuuden ollessa < 0,1 % tai neutralointipotentiaalisuhteen (NP/AP) ollessa suurempi kuin 3 ja sulfidirikkipitoisuuden ollessa <1 % jätettä ei pidetä happoa muodostavana ja voidaan tältä osin luokitella pysyväksi jätteeksi. Asetuksen mukaan neutralointipotentiaalisuhde tulisi kuitenkin määrittää testimenetelmällä EN 15875, joka on kehitetty Kittilän kaivokselle käytetystä ABA-testistä. Ko. testimenetelmä poikkeaa hieman ABA-testistä pääasiassa happolisäyksen suuruuden määrittämisen suhteen. NP-hiekan mineraalikoostumus on hyvin samankaltainen kuin läjitettyjen sivukivien mineraalikoostumus, eli rikkipitoisuus korreloi sulfidien ja neutralointipotentiaali karbonaattien määrän kanssa. Analyysitulosten

HSE 19.3.2018 / 1 22(23) mukaan NP - hiekka ei ole happoa tuottavaa, koska sulfidirikkipitoisuus on < 0,1 %. Myös NP/AP-suhteen laskettu vuosikeskiarvo on yli kolme. CIL hiekan sulfidirikkipitoisuus oli keskimäärin 1,64 % ja neutraloimis- ja haponmuodostuspotentiaalin vuosikeskiarvoksi (NP/AP) saatiin 0,08. Analyysitulosten perusteella CIL hiekkaa voisi pitää happoa tuottavana, mutta koska autoklaavin hapetusprosessissa sulfidit hapettuvat lähes täydellisesti, käytännössä CIL-hiekassa ei oleteta tapahtuvan enää sulfidien hapettumista. 3.3 Liukoisuusominaisuudet NP -hiekalle tehtyjen kaksivaiheisten liukoisuustestien (SFS-EN 12457-3) perusteella arseenin ja antimonin liukoisuusmäärät ylittivät pysyvälle jätteelle määritetyn raja-arvon yhdellä (As) ja kolmella (Sb) kvartaalilla. Lisäksi sulfaatin liukoisuusmäärät olivat kahdella kvartaalilla yli pysyvän jätteen ja kahdella kvartaalilla yli tavanomaisen jätteen. CIL -hiekan liukoisuustestitulosten mukaan arseenin liukoisuusmäärä ylitti ongelmajätteelle määritetyn rajaarvon kaikilla neljällä kvartaalilla. Puolestaan antimonin liukoisuusmäärä oli yli pysyvän jätteen kolmella kvartaalilla ja yli tavanomaisen jätteen raja-arvon yhdellä kvartaalilla. Seleenin ja sulfaatin liukoisuusmäärät ylittivät pysyvälle jätteelle määrätyn raja-arvon kaikilla kvartaaleilla ja elohopean liukoisuusmäärä yhdellä kvartaalilla pysyvän jätteen raja-arvon. Liukoisuustestin (SFS-EN 12457-3) standardin mukaiset analyysitulokset NP- ja CIL hiekoille on esitetty liitteessä 6. 3.4 Rikastushiekka-altaiden vesi Rikastushiekka-allasalueelta alapuoliseen maaperään ja pohjaveteen mahdollisesti suotautuvaa vettä tarkkailtiin altaiden alle (CIL altaat) asennettujen salaojaputkien avulla vähintään kerran kuukaudessa. Oikein toimiessaan rikastushiekka-alueen pohjarakenne estää suotoveden muodostumisen, altaiden alapuoliset salaojaputket ovat normaalitilanteessa kuivia, lukuun ottamatta maakosteudesta johtuvan kondenssiveden tiivistymistä ja ulosvirtausta. Poikkeustilanteessa, mikäli CIL - altaiden pohjarakenteessa esiintyy vuoto, salaojista purkautuu vettä runsaammin. Vuonna 2017 CIL altaiden suotovesiä ei muodostunut. 4 Yhteenveto Kittilän kaivoksen sivukivet jaetaan ympäristökelpoisiin OK-kiviin ja mahdollisesti happoa muodostaviin PWR -kiviin. Vuoden 2017 lopulla läjitysalueella oli 58 aumassa vähintään yksi 10 m paksu läjityskerros. Aumojen ei voida arvioida muodostavan happoa auman hyvän neutralointipotentiaalisuhteen tai vähäisen rikkipitoisuuden perusteella. Jätetäyttöaumat sisältävät kohonneita pitoisuuksia antimonia, arseenia ja nikkeliä verrattuna PIMA -arvoihin. Haitta-aineiden liukenemisen riski kohdistuu kuitenkin pääasiassa happoa muodostaviin kiviaineksiin, joten metallien liukenemisen riski Suurikuusikon läjitysalueella on vähäinen. Myös läjitysalueen alle ja päälle sijoitettava neutralointipotentiaalia omaava OK -kivi vähentää aumojen mahdollista haitta-aineiden liukenemisriskiä. Sivukivien läjitysalueen täytön sisäinen vesi sisältää esimerkiksi räjähdysaineista peräisin olevia typpiyhdisteitä. Erityisesti lysimetri 1:n vesi on sisältänyt myös enemmän antimonia, nikkeliä ja sinkkiä kuin kaivoksen kuivanapitovedet vuonna 2017. Lysimetri 2:n arseenipitoisuus on puolestaan ollut vuonna 2017 korkeampi, kuin kaivoksen kuivanapitoveden. Molempien lysimetrien sulfaattipitoisuus on ollut vuonna 2017 hieman korkeampi kuin kuivanapitoveden.

HSE 19.3.2018 / 1 23(23) Verrattaessa analysoitujen rikastushiekkanäytteiden tutkimustuloksia ns. PIMA-arvoihin sekä NP että CIL - hiekka sisältävät verrattain korkeita pitoisuuksia kuparia ja etenkin arseenia, lisäksi CIL-hiekka antimonia ja sinkkiä. NP hiekan antimonin, nikkelin ja sinkin, sekä CIL-hiekan nikkelin vuosikeskiarvo on ylemmän PIMA ohjearvon alapuolella. Analyysitulosten mukaan NP - hiekka ei ole happoa tuottavaa, koska sulfidirikkipitoisuus on < 0,1 %. Myös NP/AP-suhteen laskettu vuosikeskiarvo on yli kolme. CIL hiekan sulfidirikkipitoisuus oli keskimäärin 1,64 % ja neutraloimis- ja haponmuodostuspotentiaalin vuosikeskiarvoksi (NP/AP) saatiin 0,08. Analyysitulosten perusteella CIL hiekkaa voisi pitää happoa tuottavana, mutta koska autoklaavin hapetusprosessissa sulfidit hapettuvat lähes täydellisesti, käytännössä CIL-hiekassa ei oleteta tapahtuvan enää sulfidien hapettumista. NP -hiekalle tehtyjen kaksivaiheisten liukoisuustestien (SFS-EN 12457-3) perusteella arseenin ja antimonin liukoisuusmäärät ylittivät pysyvälle jätteelle määritetyn raja-arvon yhdellä (As) ja kolmella (Sb) kvartaalilla. Lisäksi sulfaatin liukoisuusmäärät olivat kahdella kvartaalilla yli pysyvän jätteen ja kahdella kvartaalilla yli tavanomaisen jätteen. CIL -hiekan liukoisuustestitulosten mukaan arseenin liukoisuusmäärä ylitti ongelmajätteelle määritetyn raja-arvon kaikilla neljällä kvartaalilla. Puolestaan antimonin liukoisuusmäärä oli yli pysyvän jätteen kolmella kvartaalilla ja yli tavanomaisen jätteen raja-arvon yhdellä kvartaalilla. Seleenin ja sulfaatin liukoisuusmäärät ylittivät pysyvälle jätteelle määrätyn raja-arvon kaikilla kvartaaleilla ja elohopean liukoisuusmäärä yhdellä kvartaalilla pysyvän jätteen raja-arvon.