PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 1
1 PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 0. Yleistä...2 1. Yleinen elinkeinopolitiikka...2 2. Porvoon elinkeinoilmasto...3 3. Työvoiman saatavuus...4 4. Liikenne ja pysäköinti...4 5. Julkisten palvelujen rakenne...5 6. Porvoon kaupungin hankinnat...5 7. Toimitilojen ja kiinteistöjen saatavuus ja kustannukset...6
2 PORVOON YRITTÄJIEN ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 0. Yleistä Porvoon Yrittäjät ry:n tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että yrittäjän etu ja yrittämisen edellytykset tulisivat päätöksenteossa huomioon otettua ja että yrittämiselle kaupungissa luotaisiin mahdollisimman hyvät olosuhteet. Porvoon Yrittäjät ry kasvaa vauhdilla. Kesällä 2008 Porvoon Yrittäjät ry:n jäsenmäärä ylitti 550 jäsenen rajan. Porvoon yrittäjät on siis Porvoon mittakaavassa merkittävä yhteiskunnallinen yhdistys. Porvoon Yrittäjät ry seuraa päätöksentekoa ja pyrkii ajamaan tavoitteitaan henkilösuhteidensa, Uudenmaan Yrittäjät ry:n ja Suomen yrittäjät ry:n sekä Porvoon yrittäjäfoorumin kautta ja antaa lausuntoja ja kannanottoja tarvittaessa päättäjille. Päätöksentekoa seurataan, yhteiskunnallisesta päätöksenteosta raportoidaan ja kunnallispoliittisten päätösten yritysvaikutuksia arvioidaan Porvoon Yrittäjät ry:n hallituksen kokouksessa. Porvoon yrittäjiä kiinnostavat elinkeinoilmasto, kaupunkimarkkinointi, yritysten neuvontapalvelut, työvoiman saatavuuskysymykset, koulutus, liikennejärjestelyt ja pysäköinti, Porvoon kaupungin hankinnat, toimitilojen saatavuus, työntekijöiden peruspalvelut ja asuntotarjonta, tontti- ja tilatarjonta, yritystonttien kunnallistekniikka, rakennuslupapalvelut ja kaavoitusasioista erityisesti yritysalueiden ja Porvoon keskustan kehittäminen. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyölle on yhdessä asetettava selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet, joita voidaan mitata. Tämä elinkeinopoliittinen ohjelma on osa tätä tavoitetta. 1. Yleinen elinkeinopolitiikka Yritystoiminnan edellytysten parantaminen sekä sitä kautta työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen on oltava kaupungin tavoitteena kaikessa päätöksenteossa. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien tulee ottaa yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään. Porvoon on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän sekä kaupunkimarkkinointiin että matkailusektoriin, joka on merkitykseltään suuri sikäli, että se tuo välillisten verotulojen lisäksi kaupungin elinkeinoelämälle kaupungin ulkopuolisia tuloja. Menestyvä yritystoiminta on osatekijä sille, että kaupungissa on vahva talous ja toimiva palvelujärjestelmä. Yritykset ja niiden työntekijät rahoittavat pääosin koko kaupungin toiminnan. Porvoon yritysten määrä lisääntyy kovaa vauhtia. Vuonna 2007 uusien yritysten määrä Porvoossa oli 333. Yritysten lisääntyminen myös edellyttää sitä, että yritysten toimintaolosuhteet on otettava huomioon.
3 Pienet yritykset ovat ratkaisevassa asemassa kaupunkitaloudelle ja työllisyydelle. Yksityisen sektorin työvoimasta Suomessa yli 60 prosenttia työskentelee pienissä ja keskisuurissa alle 250 työntekijää työllistävissä yrityksissä. 2000-luvulla syntyneistä uusista työpaikoista yli 70 % on tullut pk-yrityksiin. Lisäksi merkittävä näkökulma on, että yritykset työllistävät pysyviin työsuhteisiin. Yrityksissä määräaikaisissa työsuhteissa on alle 10 % työntekijöistä, kun tämä suhde keskimäärin kaikista työsuhteista on 15 %. Kaupunkimarkkinointi rakentaa kaupungin imagoa, tukee yritysten sijoittautumispäätöksiä Porvooseen, houkuttelee kaupunkiin uusia veronmaksajia ja tukee osaltaan matkailumarkkinointia ja matkailun yritystoimintaa. 2. Porvoon elinkeinoilmasto Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö on koettu enimmäkseen hyväksi. Keskusteluyhteys toimii, mutta konkreettisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on parantamisen varaa. Porvoon kaupungin tiedottaminen yrittäjille on parannettava mm. jäljempänä mainituissa asioissa. Kaupungin www-sivut on tällä hetkellä rakennettu kaupunkiorganisaation näkökulmasta eivätkä ne ole palveluhenkiset. Sivut on muutettava asiakaslähtöisiksi kohderyhmät huomioon ottaen: asukkaat, yritykset, luottamushenkilöt ja muut tiedon tarvitsijat. Suomen Yrittäjien teettämän elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn mukaan yrittäjät antavat kunnille heikon arvosanan elinkeinopolitiikan hoitamisesta. Uudenmaan tulokset olivat muuta maata heikommat. Tuloksissa oli kuitenkin myös myönteistä palautetta. Porvoolaiset yrittäjät antoivat kyselyssä seuraavia myönteisiä ja kielteisiä arvioita: Positiiviset arviot (yli 50 % vastaajista) - kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on hyvää - kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä - oppilaitosten ja yritysten välillä on kaupungissa riittävästi yhteistyötä Negatiiviset arviot (yli 50 % vastaajista) - kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet eivät ole näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta - kunnan panostus imagomarkkinointiin ei ole riittävää ja tuloksellista - yrittäjyyskasvatus ei ole osa kunnan elinkeinopolitiikkaa - kunta ei tarjoa paikallisille yrittäjille mahdollisuutta osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin - kunnan hankintaosaaminen ei ole riittävällä tasolla - kunta ei ole aktiivisesti huolehtinut yrittäjien tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä - kunnan kaavoituksessa ei oteta huomioon yrittäjien tarpeita - kunta ei ole huolehtinut yrittäjien tontti- ja tilatarpeista - seudullisen kehittämisyhtiön toimintaa ei tunneta hyvin yrittäjien keskuudessa
4 - seudullinen kehittämisyhtiö ei toteuta tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita - kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat eivät ota yritysvaikutuksia huomioon päätöksiä tehdessään Kaupungin pitkäjänteinen elinkeinopolitiikka, avoimuus ja yritykset huomioon ottava päätöksenteko rohkaisevat yrittäjiä investoimaan kaupungissa ja kehittämään toimintaansa. 3. Työvoiman saatavuus Asuntojen tarjonta yritysten työntekijöille on varmistettava aktiivisella kaavoituspolitiikalla ja tonttien luovutuksella. Porvoon oppilaitosten koulutusalojen monipuolistaminen niille aloille, joiden työntekijöistä tutkimusten perusteella on kysyntää Porvoon seudulla, tulee olla tavoitteena. Mikäli tätä tietoa ei ole, se on hankittava. Eri tutkimuksissa on todettu, että ammattitaitoisen koulutetun työvoiman saanti Porvoon ja Itä- Uudenmaan yrityksissä on osittain ongelma. Alueen oppilaitoksissa on painottuneena suorittavan työn koulutus, terveydenhoitoala, matkailu ja kaupallinen koulutus. Valmistuneiden jääminen opiskeluseudulleen on melko yleistä ja muun kuin seudulla annetun koulutuksen saaneiden saaminen alueen yrityksiin on vaikeata. 4. Liikenne ja pysäköinti Keskustan pysäköintipaikkojen rajallisuus muodostuu yhdeksi esteeksi yritystoiminnan kehittymiselle tällä alueella. Pysäköintitiloja keskustaan tulee lisätä esimerkiksi pysäköintitaloja kaavoittamalla ja rakentamalla. Vaikka kiinteistöjen kehittäminen onkin ensisijaisesti kiinteistönomistajan vastuulla, Porvoon kaupungin tulee olla aktiivinen asian edistämisessä. Aleksanterinkadun silta on parantanut yritysten liikennetarpeiden toteutumista. Vanhan kaupungin läpiajon vähentäminen, raskaan liikenteen siirtäminen ydinkeskustan alueelta ja kehätien/saaristotien aikaansaaminen pohjoisine siltoineen seuraavina tavoitteina edistäisivät Porvoon keskustan yritystoimintaa merkittävällä tavalla. Raideliikenteen saaminen Porvoon ja Helsingin välille edistäisi Porvoon yritysten toimintaedellytyksiä, lisäisi yritystoimintaa Porvoossa ja olisi kestävän kehityksen kannalta myönteistä kehitystä ajoneuvoliikenteen vähenemisen vuoksi. Katu- ja tieverkon tulee palvella myös yrityksiä. Yritysten kuljetukset, saavutettavuus ja henkilökunnan liikenteelliset tarpeet ovat myös yritystoiminnan tärkeimpiä tekijöitä..
5 5. Julkisten palvelujen rakenne Päätökset siitä, tuottaako kaupunki julkiset palvelut itse vai ostaako se ne yrityksiltä, tulee perustua vertailukelpoisiin kustannusvertailuihin, joissa on otettu aidosti huomioon kaikki vaihtoehtoisten tuottamistapojen kustannukset. Kunnallisten palveluiden tilaajan ja tuottajan roolit on eriytettävä, jotta palveluiden tuottajatahot olisivat tasavertaisessa asemassa. Porvoon kaupunki on valmistelemassa palvelustrategiaansa. Erilaisia hankintatapoja on voitava harkita kaikissa kaupungin hankinnoissa. Palvelusetelit, joiden avulla kunnallisen palvelun saaja voi valita palvelun tarjoajan, on otettava laajasti käyttöön. Kunnilla on peruspalveluiden järjestämisvastuu. Tämä ei tarkoita sitä, että kaupungin pitäisi tuottaa palvelut itse. Porvoon kaupungilla on itsenäinen oikeus päättää, tuotetaanko kunnalliset palvelut kaupungin omana työnä tai yhdessä muiden kuntien kanssa vai hankitaanko ne ostopalveluina muilta kunnilta tai yrityksiltä. Suomalaisten kuntien palveluksessa olevista työntekijöistä joka kolmas saavuttaa eläkeiän vuoteen 2012 mennessä. Tämä antaa mahdollisuuden arvioida uudelleen palvelurakenteita. Mitä jatkossa tehdään omana työnä ja mitkä palvelut ostetaan? Tavoitteena tulee olla julkisten palveluiden korkea laatu, kustannustehokkuus kuntatalouden kannalta ja kaupunkilaisten vaivattomat asiakaskontaktit. Kaupungin talouden haasteet pakottavat etsimään entistä tehokkaampia keinoja tuottaa julkiset palvelut. Yritystoiminnan ja kilpailutuksen hyödyntäminen on hyvä tapa tehostaa palvelujen tuotantoa. Yritysten palvelujen käyttö myös perinteisillä kunnallisen sektorin toimialoilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yritysten määrä on voimakkaassa kasvussa. 6. Porvoon kaupungin hankinnat Kilpailu julkisissa hankinnoissa tehostaa julkisten varojen käyttöä. Kaupungin hankintatavat, hankintastrategia ja hankintaohjeet tulisi tiedottaa yrittäjille, jotta pelisäännöt olisivat selvät kaikille osapuolille. PARAS-hanke ajaa kuntia yhteistyöhön tehokkuuden, paremman kuntalaispalvelun ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Hankintoja ei kuitenkaan saa tehdä liian suurina kokonaisuuksina. Kuntien yhteistyö ei saa merkitä sitä, että paikallisten yritysten mahdollisuus osallistua julkisiin hankintoihin huononee. Hankinta- ja kilpailutusosaamista on lisättävä kaupungin organisaatioon.
6 Hankintatoimessa haasteina ovat ostettavien palveluiden tuotteistaminen, sisällön määrittäminen, kustannusarviointi sekä hankintaprosessin läpinäkyvyys. Aivan liian usein hankintaprosessit ovat johtaneet valituksiin. Kaupungin hankinta- ja kilpailutusosaaminen on tärkeä. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus luottaa kaupunkinsa hankintatoimen oikeellisuuteen, asiantuntemukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Porvoon Yrittäjät ry on vuonna 2006 sopinut Porvoon kaupungin edustajien kanssa, että tiedossa olevista keskeisistä tulevista kaupungin hankinnoista tiedotettaisiin etukäteen Porvoolaisille yrittäjille. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Porvoossa toimivat yritykset ovat suuryrityksiä tai pienyrityksiä, keskisuuria yrityksiä on vähän. Kaupungin hankintoja suunniteltaessa tulee huolehtia, että myös pienillä yrityksillä on realistiset mahdollisuudet tarjota palveluita omalle kaupungilleen. Tällöin kaupungin elinkeinorakenne vahvistuu. 7. Toimitilojen ja kiinteistöjen saatavuus ja kustannukset Vähäisen tarjonnan lisäksi pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoite tiheästi rakennettavalle keskusta-alueelle tai siitä vapautuminen vaihtoehtoisesti rahallisella korvauksella Porvoon kaupungille tekee liike- ja toimistotilojen vuokrista kohtuuttoman korkeita Porvoon keskustassa. Käytännössä näyttää siltä, että vakuutusyhtiöt ja pankit valtaavat pienyrityksille soveltuvat tilat Porvoon keskustassa. Porvoon kaupungin tulisi ratkaista keskustan pysäköintipaikkojen rahoitus toisin. Tilan puutteen ratkaisemiseksi Porvoon kaupungin tulisi luopua katutasoon sijoittuvista toimitiloistaan liikkeiden hyväksi, edistää kauppakeskusten rakentamista omistamillaan ja yksityisten omistamilla keskustatonteilla, edistää katutason huoneistojen muuttamista liiketiloiksi ja kaavoittaa Länsirannan ja muiden rakentamattomien tonttien tuleviin uudistaloihin liiketiloja. Porvoon kaupungin FCG Suunnittelukeskus Oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan Porvoon seudun ostovoima kasvaa keskimäärin lähes kolme prosenttia vuosittain. Noin 14 % Porvoon seudun päivittäiskaupan ostovoimasta, 10-13 % erikoiskaupan ostovoimasta ja noin 5 % autokaupan ja huoltamoiden ostovoimasta suuntautuu (2006) Porvoon seudun ulkopuolelle. Ostovoiman vuoto on rahassa laskien yhteensä arviolta 64 miljoonaa euroa. Tavoitteena tulisi olla, että Porvoon kauppatarjonta pystyisi tyydyttämään myös ne paikallisten asukkaiden tarpeet, jotka nyt tyydytetään muualla. Toisin sanoen ostovoiman nykyinen vuoto muualle suuntautuisi omalle alueelle. Porvoon seudun liiketilan lisätarve on selvityksessä tällöin maksimissaan arvioitu vuosina 2006-2025 jopa yhteensä 216.500 m 2. Kysymys on Porvoon osalta kaupan tilojen peräti 70 % kasvutarpeesta 20 vuodessa.
7 Liike- ja toimistotilojen tarjonta keskusta-alueella on vähäistä. Uhkana on, että Porvoon keskusta näivettyy kauppa- ja yritysalueena Kuninkaanportin, Tarmolan ja reuna-alueiden kustannuksella. Kuninkaanportin ja Tarmolan kauppapaikkojen kehittyminen edistää yritystoimintaa Porvoossa. Samanaikaisesti liiketilantarpeen tyydyttämiseksi selvityksen mukaan tulisi lisätä kaupan myyntialaa noin 9.000 m 2 Porvoon keskustassa.