PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA OTA PORVOOSTA MITTAA

Transkriptio

1 PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA OTA PORVOOSTA MITTAA

2 OTA PORVOOSTA MITTAA PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA Yrittäminen antaa ja kantaa 3 1. Yleinen elinkeinopolitiikka 4 2. Porvoon elinkeinoilmasto 5 3. Työvoiman saatavuus 5 4. Liikenne ja pysäköinti 6 5. Julkisten palvelujen rakenne 6 6. Porvoon kaupungin hankinnat 7 7. Toimitilojen ja kiinteistöjen saatavuus ja kustannukset 8 PL Porvoo p porvoon@yrittajat.fi Yrittäminen antaa ja kantaa Porvoon Yrittäjät ry:n tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että yrittäjät ja yrittämisen edellytykset tulisivat päätöksenteossa huomioon otetuiksi ja että yrittämiselle kaupungissa luotaisiin mahdollisimman hyvät olosuhteet. Yhdistys kasvaa vauhdilla. Syksyllä 2010 jäsenmäärä saavutti 700 jäsenen rajan. Porvoon Yrittäjät on siis Porvoon mittakaavassa merkittävä yhteiskunnallinen yhdistys. Porvoon Yrittäjät ry seuraa päätöksentekoa ja pyrkii ajamaan tavoitteitaan henkilösuhteidensa, Uudenmaan Yrittäjät ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n avulla sekä Porvoon kaupungin aamukahvitilaisuuksien ja muiden tilaisuuksien yhteydessä. Yhdistys antaa lausuntoja ja kannanottoja tarvittaessa päättäjille sekä pyrkii yhteistyöllä löytämään ratkaisuja yritystoiminnan edistämiseksi. Päätöksentekoa seurataan, yhteiskunnallisesta päätöksenteosta raportoidaan jäsenistölle ja kunnallispoliittisten päätösten yritysvaikutuksia arvioidaan Porvoon Yrittäjät ry:n hallituksen kokouksessa. Tietoa yritysvaikutuksista hallitus saa kaupunginvaltuuston ja hallituksen pöytäkirjoista, sekä palautteena jäsenistöltään. Porvoon Yrittäjiä kiinnostavat elinkeinoilmasto, kaupunkimarkkinointi, yritysten neuvontapalvelut, työvoiman saatavuuskysymykset, koulutus, liikennejärjestelyt ja pysäköinti, Porvoon kaupungin hankinnat, toimitilojen saatavuus, työntekijöiden peruspalvelut ja asuntotarjonta, tontti- ja tilatarjonta, yritystonttien kunnallistekniikka, rakennuslupapalvelut ja kaavoitusasioista erityisesti yritysalueiden ja Porvoon keskustan kehittäminen. Porvoon Yrittäjät ry korostaa, että kaupungin menestyksen edellytys on taloudellinen kasvu. Porvoon kaupunki on asettanut asukasmäärälleen selkeän kasvutavoitteen 1,5 % vuodessa. Kasvutavoitteiden yhteydessä täytyy tavoitteena olla ja ottaa huomioon myös elinkeinoelämän kasvu ja tavoitteellinen kehittäminen. Porvoon Yrittäjät ry haluaa tukea kaupungin strategiaa sekä tukemalla sen toteuttamista että tuomalla yrittäjien näkökulmia strategiapäivityksiin. Yrittäjät tavoittelevat toimivaa vuorovaikutusta yrittäjäjärjestön ja kaupungin välille. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyölle on yhdessä asetettava selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet, joita voidaan mitata. Tämä elinkeinopoliittinen ohjelma määrittelee Porvoon Yrittäjien tavoitteita ja ehdotuksia.

3 1. Yleinen elinkeinopolitiikka Menestyvä yritystoiminta on osatekijä sille, että kaupungissa on vahva talous ja toimiva palvelujärjestelmä. Yritykset ja niiden työntekijät verotuksen kautta rahoittavat pääosin koko kaupungin toiminnan. Porvoon yritysten määrä lisääntyy merkittävää vauhtia. Viime vuosina uusien yritysten määrä Porvoossa on ollut vuosittain noin 300 ja kokonaismäärä Porvoon kaupungin yritysrekisterissä oli keväällä 2010 noin Myös yritysten määrän kasvu edellyttää, että yritysten toimintaolosuhteet on otettava huomioon päätöksenteossa. Siksi on tärkeätä, että kaupungin viranhaltijat, poliittiset päätöksentekijät ja yrittäjäyhdistys tekevät tiivistä yhteistyötä. Pienet yritykset ovat ratkaisevassa asemassa kaupunkitaloudelle ja työllisyydelle. Suomen yrityksistä 93,3 prosenttia on mikroyrityksiä (1-9 työntekijää). Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yritysten määrästä koko maassa on 99,7 %. Yksityisen sektorin työvoimasta Suomessa yli 60 prosenttia työskentelee pienissä ja keskisuurissa alle 250 työntekijää työllistävissä yrityksissä.vuosina syntyneistä uusista työpaikoista yli 70 % on tullut pk-yrityksiin (lähde: Suomen Yrittäjät 2010). Lisäksi merkittävä näkökulma on, että yritykset työllistävät pysyviin työsuhteisiin. Suomen yrityksissä määräaikaisissa työsuhteissa on alle 10 % työntekijöistä, kun tämä suhde keskimäärin kaikista työsuhteista on 15 %. Vuoden 2009 aikana tuli julki muutamia vaikutuksia, jotka eivät olleet myönteisiä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kannalta. Tällaisia olivat Porvoon keskustan pysäköintimaksujen korotukset, osuustoiminnallisen kauppaketjun markkinaosuuden voimakas kasvaminen päivittäiskauppaan kuulumattomilla alueilla ja suunnitelmat perustaa kaupungin omistamia osakeyhtiöitä, matkailu- ja tapahtumaliiketoimintaan. Porvoon Yrittäjät tiedostaa, että ajankohtainen kaupungin taloudellinen tilanne vaikeuttaa päätöksentekoa monissa tämän elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteissa. Kaupunkimarkkinointi rakentaa kaupungin imagoa, tukee yritysten sijoittautumispäätöksiä Porvooseen, houkuttelee kaupunkiin uusia veronmaksajia ja tukee yritystoimintaa ja matkailua, joka tuo kaupungin elinkeinoelämälle ulkopuolelta rahavirtaa. Kaupungin edustajien mukaan yritysvaikutukset otetaan huomioon päätöksenteossa. Yritysvaikutusten arviointi ei kuitenkaan tapahdu valmistelussa järjestelmällisesti eikä sen suorittamista tai tuloksia kirjata päätösten yhteyteen. Kaupungin houkuttelevuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavat myös ympäristön viihtyisyys, kuten katujen kunto ja yleinen siisteys. Porvoolaista identiteettiä tulee kaupungin aloitteesta ja johdolla vahvistaa järjestämällä yhteisiä keskustatapahtumia muiden kaupunkien mallin mukaan. Kaupunkimarkkinointiin tulisi osoittaa riittävät uusmedioita hyödyntävät, resurssit ja budjettivarat. Verotuloihin voidaan vaikuttaa. Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääntyminen kasvattaa myös verotuloja. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen on oltava kaupungin tavoitteena kaikessa päätöksenteossa. Porvoon Yrittäjien näkemyksen mukaan yritysvaikutusten arviointi on otettava käyttöön sopivalla tavalla ja päätösten yhteydessä tulisi kirjata, että yritysvaikutusten arviointi on suoritettu ja merkitä minkälaisia yritysvaikutuksia ao. päätöksellä on. 2. Porvoon elinkeinoilmasto Eri tutkimusten mukaan yrittäjät antavat Porvoon elinkeinoilmastolle heikon arvosanan. Sen parantamisessa Porvoon Yrittäjät haluaa olla mukana. Negatiiviset arviot voivat johtua myös tiedon puutteesta. Tiedon puute perustuu luonnollisesti tiedonvälityksen epäonnistumiseen. Vuoden 2011 aikana Porvoon Yrittäjät pyrkii syventymään kyselytutkimusten vastausten perusteisiin. Yhdessä pyritään tietoisuuden lisäämiseen ja vuorovaikutteiseen viestintään. Elinkeinoelämän järjestöt ovat sirpaloituneet ja toimivat kukin omalla tahollaan. Tahoa, joka läpikotaisin tuntisi Porvoon seudun elinkeinoelämän, ei ole. Porvoon elinkeinoelämän toimijoilla tulisi olla keskinäistä koordinaatiota. Tätä koordinaatiota pyritään parantamaan mm. järjestämällä Porvoon Yrittäjien ja Porvoon kaupungin yhteisiä tilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Porvoon kaupungin tiedottamista yrittäjille on parannettava mm. jäljempänä mainituissa asioissa. Kaupungin www-sivut ovat edelleen rakennetut kaupunkiorganisaation näkökulmasta. Sivuja ollaan uusimassa ja ne tulee kehittää asiakaslähtöisiksi kohderyhmät huomioon ottaen: asukkaat, yritykset, luottamushenkilöt ja muut tiedon tarvitsijat. Pitkäjänteinen ja näkemyksellinen elinkeinopolitiikka, Porvoo-brändi, avoimuus ja yritykset huomioon ottava päätöksenteko rohkaisisivat yrittäjiä investoimaan kaupungissa ja kehittämään toimintaansa. 3. Työvoiman saatavuus Eri kyselyissä on todettu, että ammattitaitoisen koulutetun työvoiman saanti Porvoon ja Itä-Uudenmaan yrityksissä on ongelma. Toisen asteen koulutuksen rakennetta koskeva selvitys on valmistunut. Rakenteita olisi kehitettävä siten, että ne tukisivat koulutusalojen ja koulutuksen sisällön kehittämistä alueellisen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Suunnitelmat toisen asteen ruotsinkielisen koulutuksen keskittämiseksi erillisiin ruotsinkielisiin oppilaitoksiin voisi vaikuttaa Porvoon seudun paikallisten oppilaitosten opiskelijamääriin vähentävästi ja sitä kautta uhkaavat alueellisten koulutusyksikköjen olemassaoloa. Alueen oppilaitoksissa ovat painottuneina suorittavan työn koulutus, terveydenhoitoala, matkailu ja kaupallinen koulutus. Valmistuneiden jääminen opiskeluseudulleen on melko yleistä ja muun kuin seudulla annetun koulutuksen saaneiden saaminen alueen yrityksiin on vaikeata. Asuntojen tarjonta uusille asukkaille ja siis yritysten työntekijöille on varmistettava aktiivisella asuinalueiden lisäkaavoituksella ja tonttien luovutuksella. Tavoitteena tulee olla Porvoon oppilaitosten koulutusalojen monipuolistaminen niille aloille, joiden työntekijöistä on kysyntää Porvoon seudulla. Työnkuvien monipuolistuminen asettaa omat vaatimuksensa koulutukselle. 4 5

4 4. Liikenne ja pysäköinti Katu- ja tieverkon tulee palvella myös yrityksiä. Yritysten kuljetukset, saavutettavuus ja henkilökunnan liikenteelliset tarpeet ovat myös yritystoiminnan tärkeimpiä tekijöitä. Katujen kunto Porvoossa on huonontunut dramaattisesti muutamien viime vuosien aikana. Porvoon keskustan pysäköintimaksujen korotus uhkaa siirtää asioinnin keskustan ulkopuolelle. Yrityspysäköintiluvan kalleus vaikuttaa palveluiden siirtymiseen niille alueille, joilla pysäköintiä ei ole rajoitettu. Keskustan pysäköintipaikkojen rajallisuus muodostuu yhdeksi esteeksi yritystoiminnan kehittymiselle tällä alueella. Pysäköintitiloja keskustaan tulee lisätä esimerkiksi pysäköintitaloja kaavoittamalla ja rakentamalla. Vaikka kiinteistöjen kehittäminen onkin ensisijaisesti kiinteistönomistajan vastuulla, Porvoon kaupungin tulee olla aktiivinen asian edistämisessä. Vanhan kaupungin läpiajon vähentäminen, raskaan liikenteen siirtäminen ydinkeskustan alueelta ja kehätien/saaristotien aikaansaaminen pohjoisine siltoineen edistäisivät Porvoon keskustan yritystoimintaa merkittävällä tavalla. Raideliikenteen saaminen Porvoon ja Helsingin välille edistäisi Porvoon yritysten toimintaedellytyksiä, helpottaisi työvoiman saantia, lisäisi yritystoimintaa Porvoossa ja olisi kestävän kehityksen kannalta myönteistä kehitystä ajoneuvoliikenteen vähenemisen vuoksi. Porvoon kaupungin pysäköintimaksujen tulisi olla kohtuulliset sekä asiakkaille, että kaupunkiin ajaville yrittäjille. Yrityspysäköinnin hinta vaikuttaa moniin yrittäjiin, kauppiaisiin, kirjanpitäjiin, lakimiehiin, pieniin remonttifirmoihin jne. 5. Julkisten palvelujen rakenne Kunnilla on peruspalveluiden järjestämisvastuu. Tämä ei tarkoita sitä, että kaupungin pitäisi tuottaa palvelut itse. Porvoon kaupungilla on itsenäinen oikeus valita tuotantotavat ja päättää, tuotetaanko kunnalliset palvelut kaupungin omana työnä, yhdessä muiden kuntien kanssa vai hankitaanko ne ostopalveluina muilta kunnilta tai yrityksiltä. Suomalaisten kuntien palveluksessa olevista työntekijöistä joka kolmas saavuttaa eläkeiän vuoteen 2012 mennessä. Tämä antaa mahdollisuuden arvioida uudelleen palvelurakenteita. Mitä jatkossa tehdään omana työnä ja mitkä palvelut ostetaan? Tavoitteena tulee olla kunnallisten palveluiden korkea laatu, kustannustehokkuus ja kaupunkilaisten vaivattomat asiakaskontaktit. Kaupungin talouden haasteet pakottavat etsimään entistä tehokkaampia keinoja tuottaa julkiset palvelut. Yritystoiminnan ja kilpailutuksen hyödyntäminen on hyvä tapa tehostaa palvelujen tuotantoa. Yritysten palvelujen käyttö myös perinteisillä kunnallisen sektorin toimialoilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yritysten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Päätökset siitä, tuottaako kaupunki julkiset palvelut itse vai ostaako se ne yrityksiltä, tulee perustua vertailukelpoisiin kustannusvertailuihin, joissa on otettu aidosti huomioon kaikki vertailtavien tuottamistapojen oikeat kustannukset. Kunnallisten palveluiden tilaajan ja tuottajan roolien eriyttämiseen ollaan menossa. Tämä on tärkeätä, jotta palveluiden tuottajatahot olisivat tasavertaisessa asemassa. Erilaisia hankintatapoja on voitava harkita kaikissa kaupungin palveluissa. Palvelusetelit, joiden avulla kunnallisen palvelun saaja voi itse valita palvelun tarjoajan, on otettava laajasti käyttöön. 6. Porvoon kaupungin hankinnat Hankintatoimessa haasteina ovat ostettavien palveluiden tuotteistaminen, sisällön määrittäminen, kustannusarviointi sekä hankintaprosessin läpinäkyvyys. Kaupungin hankinta- ja kilpailutusosaaminen on erittäin tärkeää. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus luottaa kaupunkinsa hankintatoimen asiantuntemukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Porvoon Yrittäjät ry on jo vuonna 2006 sopinut Porvoon kaupungin edustajien kanssa, että tiedossa olevista keskeisistä tulevista kaupungin hankinnoista tiedotettaisiin etukäteen porvoolaisille yrittäjille. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaikka tälle tiedottamiselle ei ole esteitä. Kaupungin tulisi huolehtia tällaisesta tiedottamisesta jo siitäkin syystä, että saataisiin aina enemmän, parempia ja paremmin valmisteltuja tarjouksia. Porvoossa toimivat yritykset ovat suuryrityksiä tai pienyrityksiä, keskisuuria yrityksiä on vähän. Kaupungin hankintoja suunniteltaessa tulee huolehtia, että myös pienillä yrityksillä on realistiset mahdollisuudet tarjota palveluita omalle kaupungilleen. Tällöin kaupungin elinkeinorakenne vahvistuu. Kilpailu julkisissa hankinnoissa tehostaa julkisten varojen käyttöä. Suhdannenotkahdus ajaa kuntia yhteistyöhön tehokkuuden, paremman kuntalaispalvelun ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Hankinnat tulee kuitenkin tehdä sellaisina kokonaisuuksina, että paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua niihin. Kuntien yhteistyö ei saa merkitä sitä, että paikallisten yritysten mahdollisuus osallistua julkisiin hankintoihin huononee. Tärkeää on kaupungin hankintatapojen, hankintastrategian ja hankintaohjeiden tiedottaminen yrittäjille, jotta pelisäännöt ja toimintatavat olisivat selvät kaikille osapuolille. Hankinta- ja kilpailutusosaamista on lisättävä kaupungin organisaatiossa. Yritysten osaaminen tarjousten antamisessa julkisiin hankintapyyntöihin on myös tärkeätä. Yhteiskoulutukset tarjouspyyntöjen laatijoille ja tarjoajille sekä näiden välinen keskustelu tarjouspyyntöjen ja tarjousten vaikeuksista ovat aiheellisia. Porvoon kaupungin hankintatoimi on tehnyt sopimukset KL-Kuntahankinnat Oy:n, HUS-Logistiikan sekä Savon Hankinta Oy:n kanssa. HUS-Logistiikan kanssa tehty sopimus tarkoittanee Porvoon kaupungin omien terveydenhuollon tarvikevarastojen ulkoistamista HUS-Logistiikalle. KL-Kuntahankintojen ja Savon Hankinta Oy:n kanssa tehdyt sopimukset merkitsevät kuntien tarjouspyyntöjen yhdistämistä ja valmiiksi kilpailutettujen tuotteiden ostamista suurten hankintayksikköjen kautta. Tavoitteena on suurten ostojen hintoja alentavien vaikutusten hyväksikäyttö. Suuret ostot vähentävät kuitenkin potentiaalisia tarjoajia, jolloin hinnat pitemmällä tähtäimellä kilpailun vähetessä nousevat. Vaikka hinnat olisivat halvemmat, hankintojen suuntaaminen kunnan ulkopuolelle vähentää myös kunnan verotuloja. 6 7

5 Lisäksi on otettava huomioon muualle suuntautuneiden hankintojen paikallista ja alueellista elinkeinoelämää ja työllisyyttä heikentävä vaikutus. Vaikka hankintalainsäädäntö estää paikallisten yritysten suosimisen, sellaisten hankintakokojen käyttö, jotka antavat mahdollisuuksia paikallisille yrityksille ovat sallittuja. Hankinnoissa tulisi myös olla aina valintakriteerinä ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus ja laatu. Porvoon Yrittäjät ehdottaa, että kaupungin www-sivujen etusivulle laitettaisiin linkit kaupungin hankintoihin. Tällöin ajankohtaisten tarjouspyyntöjen löytäminen olisi paikallisille yrittäjille helpompaa. 7. Toimitilojen ja kiinteistöjen saatavuus ja kustannukset Selvitysten (2006) mukaan noin 14 % Porvoon seudun päivittäiskaupan ostovoimasta, % erikoiskaupan ostovoimasta ja noin 5 % autokaupan ja huoltamoiden ostovoimasta suuntautuu Porvoon seudun ulkopuolelle. Ostovoiman vuoto on rahassa laskien yhteensä arviolta 64 miljoonaa euroa. Tavoitteena tulisi olla, että Porvoon kauppatarjonta pystyisi tyydyttämään myös ne paikallisten asukkaiden tarpeet, jotka nyt tyydytetään muualla. Toisin sanoen ostovoiman nykyinen vuoto muualle suuntautuisi omalle alueelle. Porvoon seudun liiketilan lisätarve on selvityksessä tällöin maksimissaan arvioitu vuosina jopa yhteensä m 2. Kysymys on Porvoon osalta kaupan tilojen peräti 70 % kasvutarpeesta 20 vuodessa. Liike- ja toimistotilojen tarjonta keskusta-alueella on vähäistä. Uhkana on, että Porvoon keskusta näivettyy kauppa- ja yritysalueena Kuninkaanportin, Tarmolan ja reunaalueiden kustannuksella. Taidetehtaan alueen rakennusoikeuden kasvattaminen ja yritystilojen sijoittaminen sinne on myönteistä kehitystä ja laajentaa Porvoon keskustaa luontevasti joen yli länsirannalle. Augustinrannan yritysalue entisen Stora Enson teollisuusalueen paikalle toi kaivatun lisän yritysten sijoittumisvaihtoehtoihin Porvoossa ja projektia on kiinteistönomistajan toimesta hoidettu määrätietoisesti ja hyvin. Kuninkaanportin ja Tarmolan kauppapaikkojen kehittyminen edistää yritystoimintaa Porvoossa. Samanaikaisesti liiketilantarpeen tyydyttämiseksi selvityksen mukaan tulisi lisätä kaupan myyntialaa noin m 2 Porvoon keskustassa, josta osa on toteutumassa. Tilan puutteen ratkaisemiseksi Porvoon kaupungin tulisi luopua katutasoon sijoittuvista toimitiloistaan liikkeiden hyväksi, edistää kaupan toimitilojen rakentamista omistamillaan ja yksityisten omistamilla keskustatonteilla, edistää katutason huoneistojen muuttamista liiketiloiksi ja kaavoittaa rakentamattomien tonttien tuleviin uudistaloihin liiketiloja. Asuinalueiden palvelut tulee turvata. Skaftkärrin matalaenergia-alue on kiitettävä hanke kaavoituksen ja asuntorakentamisen kehittämisen kannalta. Kuitenkin muidenkin uusien asuinalueiden kaavoitus esimerkiksi länteen moottoritien varteen olisi aloitettava, mikäli päätettyjä kasvutavoitteita halutaan aidosti toteuttaa. 8 Hyväksytty hallituksessa