Elinkeinopolitiikan mittaristo

Transkriptio

1 Elinkeinopolitiikan mittaristo Pääkaupunkiseutu YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

2 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 ESIPUHE Elinkeinopolitiikankin on uudistuttava Kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat ja näin tuottavat pääosan esimerkiksi kunnallisverosta. Lisäksi yritykset tekevät useat perusinfrastruktuuriin liittyvät urakat ja tuottavat monipuolisia palveluita kuntalaisille. Jokainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä. Yrittäjät paikallisyhdistyksineen on lähellä kuntasektoria. Yli 400 paikallisyhdistystämme 336 kunnassa tekevät noin luottamushenkilön voimin työtä kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Työtä tukevat ne yli tuhat yrittäjäjärjestön jäsentä, jotka toimivat kunnan- tai kaupunginvaltuutettuina. Paikalliseen elinkeinopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi Yrittäjien paikallisyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä. Yrittäjien ja kuntien välinen hyvä yhteistyö on kuntien, asukkaiden ja yrittäjien yhteinen etu ja asia. Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu koko ajan. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys jatkuu ja voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Murros käynnissä suuri osa yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia Vuonna 2012 käydään kunnallisvaalit. Vaalien yhteydessä tulee uudella tavalla pohtia ja kirkastaa yrityksien tuomat hyödyt kunnalle. Lisävireen vaali tuo hallituksen käynnistämä kuntauudistus, jonka tavoitteena on toteuttaa vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Uudistuksen yhteydessä keskustelua käydään liiaksi vain kuntaliitoksista. Kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat. Tässä raportissa listataan kuntien tärkeimmät elinkeinopoliittiset toimet, mutta samalla kerrotaan vastaajien näkemys kuntaliitoksista. Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn kaikista vastaajista 58 prosenttia kannattaa yleisesti kuntaliitoksia, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Lisäksi 24 % olisi valmis pakkoliitoksiin. Peräti 82 % siis kannattaa kuntaliitoksia. Noin kymmenen prosenttia ei näe merkittävää tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle. Vajaasta kymmenestä kunnasta löytyy enemmistö pakkoliitoksille. Mikäli aluekeskuksia painotetaan vähemmän, eli aluekeskuksille annetaan paikallisyhdistysten hallituskokoa vastaava paino, niin kokonaistulos muuttuu vain hieman. Tällöin vastaajista 65 % kannattaa kuntaliitoksia, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Lisäksi 15 % olisi valmis pakkoliitoksiin, eli tässäkin tapauksessa 80 % siis kannattaa kuntaliitoksia. Kuntaliitoksien kannatus yleisesti on siis yllättävän korkea. Kun kuitenkin kysyttiin oman kunnan kuntaliitoksesta, reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

3 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta on selvää, että jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän seuraavaan kahteen tavoitteeseen: tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen, sekä menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen. Näihin tavoitteisiin kunta ei voi päästä ilman yrityksiä, ovat ne sitten paikallisia, seudullisia tai valtakunnallisia. Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden järjestäminen, vaan oman elinvoiman turvaamiseksi tulee entistä enemmän ja uusin tavoin edistää työllisyyttä, vahvistaa veropohjaa ja panostaa yrittäjyyden edistämiseen. Kuntauudistuksen yhteydessä on perusteltua odottaa, että kunnan toiminta pk-yrityksien suuntaan aktivoituu. Uhkiakin on, ja näin ei välttämättä käy. Esimerkiksi suuremmat hankintakokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Toisaalta kuntakoon kasvattaminen voi parantaa kunnan hankintaosaamista ja markkinoiden toimivuutta. Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on merkitystä yrityksille. Varsinkin nyt tilanteessa yrittämisen toimintaedellytysten parantamisen ja uudistamisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Elinkeinopoliittinen mittaristokysely kunnan ja yrittäjien yhteiseksi välineeksi Kädessäsi oleva Elinkeinopolitiikan mittaristo -raportti on käytännöllinen väline kunnan elinkeinopolitiikasta käytävään keskusteluun ja sen kehittämiseen. Kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä reilut yrittäjää: Yrittäjien paikallisyhdistysten hallituksissa ja kuntien valtuustoissa toimivaa yrittäjää sekä yrittäjää 23 suuresta kaupungista. Kyselyyn vastasi reilut yrittäjää, joten vastausprosentti oli noin 15. Paikallisyhdistysten hallituksissa vaikuttavista yrittäjistä vastasi lähes 40 prosenttia. Valtakunnallisesti otos on edustava, ja kuntakohtainen raportti voitiin tehdä 177 kunnasta. Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Kehittämistarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä nämä ovat yleisen elinkeinopolitiikan ja yritysvaikutusten arvioinnin ohella yhteistyön tärkeimmät osa-alueet. Yrittäjät on jo pitkään kehittänyt ja tarjonnut elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä kuntien elinkeinopolitiikan tueksi. Kuntauudistuksen yhteydessä on syytä vaikuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa. Toivomme myös tämän mittariston toimivan hyvänä työkaluna, kun kunnissa rakennetaan elinkeinopolitiikalle uutta sisältöä. Kuntien haasteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia pelkästään taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Toivomme virikkeellistä ja rakentavaa keskustelua. Erkki Pärssinen toimitusjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

4 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 SISÄLLYSLUETTELO PÄÄTULOKSET TULOKSET KYSYMYSRYHMITTÄIN YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA KOULUTUS JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNTIEN HANKINTAPOLITIIKKA INFRASTRUKTUURI SEUDULLISEN ELINKEINOYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TÄRKEIMMIKSI KATSOTUT KYSYMYSRYHMÄT LIITE 1: Alueen tulokset taulukkona LIITE 2: Pk-yritykset kansantaloudessa -tilastoja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

5 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO PÄÄTULOKSET Pääkaupunkiseudun Yrittäjien (Espoo, Kauniainen ja Vantaa) alueella kyselyyn vastasi yhteensä 211 paikallisyhdistysten hallituksen jäsentä ja yrittäjää. Minimimäärä vastauksia eli vähintään neljä vastausta saatiin kaikista kolmesta kunnasta. Näille kunnille on toimitettu tutkimusraportti, sillä neljää vähäisempää vastausmäärää ei katsottu riittäväksi edustamaan yhteistä näkemystä kunnan elinkeinopolitiikasta. Kokonaistuloksena neutraali arvio Pääkaupunkiseudun tulos sama kuin koko maan keskiarvo Kysely koostui 13 taustoittavasta ja 48 väittämän muodossa esitetystä kysymyksestä. Kokonaisarviossa on otettu huomioon 40 väittämää, joiden joukossa on kolme uutta. Vuonna mukaan otettuja osioita seudullisen elinkeinoyhtiön tai vastaavan toiminnasta (osio I) ja päätösten yritysvaikutusten arvioinnista (osio J) ei ole otettu mukaan kokonaisarvioon, koska näitä ei myöskään esitetty kaikille vastaajille. Osioihin I ja J ovat vastanneet siis vain niiden kuntien paikallisyhdistysten jäsenet, joissa kunta osallistuu seudullisen kehitysyhtiön toimintaan ja tekee yritysvaikutusten arviointia. Vastausvaihtoehdot olivat täysin eri (-2 pistettä); jokseenkin eri (-1 piste); neutraali mielipide (0 pistettä); jokseenkin (1 piste); täysin (2 pistettä). Tutkimusraporteissa vastaukset on skaalattu asteikolle kokonaisarvion osalta. Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo on 46 pistettä. Tämä merkitsee sitä, että yrittäjät ovat suhtautuneet kuntien elinkeinopolitiikkaan varsin neutraalisti. Asteikolla neutraali taso olisi ollut 50 pistettä. Kokonaistuloksella mitattuna ta ei ole tapahtunut, sillä vuosina ja keskiarvo oli 48. Pääkaupunkiseudulla kaikkien vastausten yhteenlaskettu pistekeskiarvo on 46, eli sama kuin koko maassa keskimäärin. Keskiarvo on heikentynyt edellisestä mittaristosta vuonna (60 pistettä). Syytä on kuitenkin ottaa huomioon, että nyt ensimmäisen kerran Espoossa ja Vantaalla sekä muissa aluekeskuksissa oli vastaajina paikallisyhdistysten hallitusjäsenten lisäksi joukko muita yrittäjiä. Kuntakohtaiset erot suuria Kauniaiselle parhaat pisteet pääkaupunkiseudulta Koko maan kuntien saamissa arvioissa on huomattavia eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan, Uudenkaupungin, pistemäärä oli 91 pistettä, kun taas huonoimmat arviot saaneet kunnat jäivät noin 20 pisteeseen. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Kuopio sai parhaat arviot 48 pisteellä. Aluekeskuksista Seinäjoen arviot olivat parhaat saaden 52 pistettä. 23 aluekeskuksen joukossa Espoo sijoittui viidenneksi pistein 47 ja Vantaa kahdeksanneksi pistein suuren kaupungin joukossa Espoo nousi kolmanneksi ja Vantaa viidenneksi. Vertailun vuoksi Helsingin saama pistekeskiarvo oli 43. Syytä on kuitenkin huomata, että aluekeskusten parhaatkin arviot vain niukasti ylittävät koko maan keskiarvon 46 pistettä. Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

6 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Pääkaupunkiseudulla kuntien saamissa arvioissa on huomattavasti pienemmät erot kuin koko maassa. Parhaat arviot saaneen Kauniaisen pistemäärä oli 58. Ero on kasvanut hieman edellisestä kyselystä. Kaikkien kaupunkien pisteet ovat laskeneet, mutta erityisesti Vantaan. Kuntien järjestys ja niiden pisteet olivat: Kauniainen 58 pistettä -6 pistettä Espoo 47 pistettä -8 pistettä Vantaa 44 pistettä -18 piste Vantaan suuremman pistelaskun myötä Espoo on ohittanut sen järjestyksessä. Seutukuntakohtaiset tulokset Selvityksen tulokset ajettiin seutukunnittain sen selvittämiseksi, onko seutukuntien saamissa arvioissa olennaisia eroja eri alueiden sisällä. Uudellamaalla Helsingin seutukunnan kokonaisarvio oli toiseksi paras 45 pisteellä, joka on siis lähes sama kuin koko maan keskiarvo. Loviisan seutukunnassa saatiin 48 pistettä. Helsingin seutukunta ei erotu minkään kysymysosa-alueen osalta muita heikompana tai parempana. Negatiivisimmat arviot päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja kuntien hankintapolitiikasta Tarkasteltaessa yksittäisiin kysymyksiin annettuja vastauksia koko aluejärjestön tasolla negatiivisimmat arviot koskivat kuntien päätöksenteon riittävää nopeutta, yrityksiin tehtävien panostusten oikeudenmukaisuutta, kuntien hankintaosaamista, yritysten tasavertaisia mahdollisuuksia tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita, hankintatoiminnan tukea yrityksille sekä hankintapolitiikan tukea markkinoiden toimivuudelle ja monipuolisuudelle. Alueen vastauskeskiarvot näihin erityisesti kritiikkiä saaneisiin asioihin olivat -0,4 ja -0,5 pistettä, mutta kuntakohtaisesti oli suuriakin eroja. Alueen vastausten keskiarvot ovat varsin yhdensuuntaiset koko maan keskiarvojen kanssa kriittisempiä oltiin vain kehittämisyhtiön toiminnan ja yritysvaikutusten arvioinnin suhteen. Merkittävästi aiempaa kriittisemmin arvioitiin kaikkia muita osaalueita paitsi ylikunnallista yhteistyötä. Positiivisimmat vastaukset ylikunnallisesta yhteistyöstä sekä tontti- ja tilatarpeiden ja kunnallistekniikan hoitamisesta Pääkaupunkiseudulla osioista parhaita arvioita saivat kuntien yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa sekä yritysvaikutusten arviointi (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Yksittäisissä kysymyksissä parhaat arviot annettiin yritysten ja yrittäjäyhdistysten mahdollisuuksista vaikuttaa seudulliseen elinkeinopolitiikkaan sekä kunnallistekniikan järjestämisestä yritysten kannalta tehokkaalla tavalla (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä). Näiden ohella hieman positiivisesti arvioitiin väitteet koskien oman elinkeinotoimen resurssien hyödyntämistä päätöksenteossa ja kehittämisyhtiön toiminnan yrityslähtöisyyttä (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä). Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

7 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Kuntien elinkeinopoliittiset ohjelmat, palvelustrategiat ja palvelusetelit tunnetaan heikosti yrittäjien keskuudessa Pääkaupunkiseudun kaupungeista löytyy kattavasti elinkeinoasioista vastaava erillinen virkamies, joka hoitaa myös yhteydenpidon yrityksiin ja yrittäjiin päin. Elinkeinopoliittinen ohjelma tai strategia löytyy niin ikään kattavasti ja on myös ajantasainen korkeintaan kolme vuotta vanha, vaikka asia tunnetaankin yrittäjien keskuudessa huonosti. Yrittäjäyhdistykset ovat myös olleet mukana valmistelemassa ohjelmia. Palvelustrategian olemassa olo tunnetaan vastaajien keskuudessa heikosti. Vastausten perusteella ajantasainen palvelustrategia löytyy kuitenkin kattavasti. Samoin palvelusetelit yleisyyden tuntemuksessa olisi korjattavaa vastaajien keskuudessa. Setelit ovat kuitenkin käytössä kaupungeissa vastaajien käsityksen mukaan. Yritysvaikutusten arviointia tehdään jossakin määrin systemaattisesti Espoossa ja Vantaalla. Kauniaisissa tätä selvitetään parhaillaan. Arviointi on yleisempää kuin muualla. Pääkaupunkiseudun kaupungit tekevät ylikunnallinen yhteistyötä elinkeinopolitiikassa. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia kannatetaan Vantaalla reilu puolet vastaajista kannattaa oman kaupungin liitosta, kun taas Espoossa 60 prosenttia ei kannata Pääkaupunkiseudun (pl. Helsinki) vastaajista vajaa puolet hyväksyy kuntaliitokset, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Neljäsosa olisi valmis myös pakkoliitoksiin. Viisitoista prosenttia ei näe merkittävää tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle. Koko maahan verrattuna hieman useampi ei näe olevan edes tarvetta kuntarakenteen merkittävälle muutokselle ja ei osaa/halua sanoa kantaansa. Pakkoliitoksia kannatetaan samassa määrin kuin koko maassa keskiarvoisesti, mutta vapaaehtoisten liitosten kannatus on kymmenen prosenttiyksikköä matalampaa. Vantaalla puolet ja Espoossa vajaa puolet kannattaa vapaaehtoisia liitoksia sekä vastaavasti 30 prosenttia ja neljäsosa kannattavat myös pakkoliitoksia. Espoossa lähes 20 prosenttia sekä Kauniaisissa enemmistö vastaajista ei näe merkittävää tarvetta. Vertailun vuoksi Helsingissä 40 prosenttia kannattaa vapaaehtoisia liitoksia ja jopa 40 prosenttia kannattaa myös pakkoliitoksia. Vastaajista puolen mielestä oman kaupungin ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa. Reilun kolmasosan mukaan myös oman kaupungin tulisi tehdä liitoksia. Kauniaisessa ei löydy kannatusta oman kaupungin liitoksille. Vantaalla hieman yli puolet kannattaa oman kaupungin liitosta lähitulevaisuudessa ja kolmasosa ei kannata. Espoossa puolestaan 60 prosenttia ei kannata oman kaupungin liitosta ja tämän tukijoita on puolestaan reilu viidennes. Vertailun vuoksi Helsingissä reilu puolet vastaajista kannattaa ja 30 prosenttia ei kannata oman kaupungin liitoksia. Pääkaupunkiseudulla hieman koko maata harvemmin nähdään tarvetta oman kunnan liitoksille lähitulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

8 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO TULOKSET KYSYMYSRYHMITTÄIN 2.1 YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Osio ja sen väittämät saivat lähes neutraalin arvion. Parhaimmat arviot sai elinkeinopoliittisten ohjelmien ajantasaisuus (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Kaupunkien ja yrittäjien välisen yhteistyön yleinen laatu (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä) ja elinkeinopolitiikan tuki yritysten toiminnan kehittämiselle (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) saivat hieman kriittisen arvion. Kysymykset elinkeinopolitiikan tavoitteiden määrätietoisesta toteuttamisesta ja tulosten järjestelmällisestä seuraamisesta saivat neutraalin arvion. Väite elinkeinopolitiikan tavoitteiden yhteisestä asettamisesta sai kriittisimmän arvion (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä). Arviot ovat tulleet kahden vuoden takaista kriittisemmiksi. Osion tulokset ovat nyt keskiarvojen valossa lähellä kansallista tasoa. Osion kolme parasta kuntaa: Kauniainen Espoo Vantaa 2.2 KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Palaute oli julkisten palveluiden järjestämisen ja hankintapolitiikan kanssa kaikkein kriittisintä. Kunnan päätöksenteon riittävää nopeutta yritysten kannalta arvioitiin kaikkein kriittisimmin (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä). Virkamiesten tukea yritysten kehittämiselle (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä) arvioitiin vähiten kriittisesti. Päätöksenteon pohjautumista yritysvaikutusten johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysointiin, kuntien päättävien elinten toimintaa yritysten toiminnan kehittämisessä sekä päätöksenteon avoimuutta, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä arvioitiin niin ikään kriittisesti (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä). Edelliseen mittaukseen verrattuna arviot ovat tulleet kauttaaltaan kriittisemmiksi. Tulokset ovat koko maan arvioiden tasolla. Osion kolme parasta kuntaa: Kauniainen Espoo Vantaa Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

9 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Osion arviot ovat kokonaisuutena kolmanneksi kriittisimmät yhdessä viestinnän kanssa. Kunnan elinkeinotoimen panostusten oikeudenmukaisuuteen (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä) ja elinkeinotoimen resurssien kohdentamiseen oikein (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä) suhtauduttiin kriittisesti. Elinkeinotoimen resurssien riittävyyteen suhtauduttiin neutraalisti. Kuntien ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen toimintaan elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinotoimen hoitamiseen ammattimaisesti (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) suhtauduttiin lähes neutraalisti. Arviot olivat tulleet kauttaaltaan kriittisemmiksi mittaristoon verrattuna. Koko maan tuloksiin verrattuna arviot ovat samalla tasolla. Osion kolme parasta kuntaa: Kauniainen Espoo Vantaa 2.4 KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Osatekijät saivat siis hieman kriittisen arvion. Kunnan riittävät panostukset imagomarkkinointiin arvioitiin lähes neutraalisti (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Hieman kriittisesti arvioitiin riittävää tiedonsaantia päätöksistä ja suunnitelmista (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä) sekä elinkeinopolitiikan tavoitteiden saatavuutta kunnan internet-sivuilta (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä). Arviot ovat edellistä mittaristoa kriittisempiä. Myös viestinnän osalta arviot ovat lähes samat kuin koko maassa keskimäärin. Osion kolme parasta kuntaa: Kauniainen Espoo Vantaa 2.5 KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Kaikkien arvioimista osioista ylikunnallinen yhteistyö arvioitiin edes hieman positiivisesti. Yritysten ja yrittäjäyhdistysten mahdollisuudet vaikuttaa seudulliseen elinkeinopolitiikkaan arvioitiin positiivisesti (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä). Ylikunnallisen yhteistyön tuki yritysten toiminnan kehittämiselle (vastauskeskiarvo 0,0 pistettä) ja yhteistyön riittävä yrityslähtöisyys (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) arvioitiin (lähes) neutraalisti. Väittämät arvioitiin lähes samalla tavalla kuin vuoden mittaristossa. Koko maan keskimääräisiin tuloksiin verrattuna eroja ei ollut lainkaan. Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

10 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Osion kolme parasta kuntaa: Kauniainen Espoo Vantaa 2.6 KOULUTUS Osion saamat arviot olivat varsin neutraaleja. neutraalisti arvioitiin oppilaitosten riittävää kannustusta yrittäjyyteen. Oppilaitosten ja yritysten välistä riittävää yhteistyötä sekä yrittäjien mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen kunnassa arvioitiin lähes neutraalisti (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Arviot koskien kuntien aktiivisuutta ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä) sekä yrittäjyyskasvatuksen roolia kunnan elinkeinopolitiikassa (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä) olivat hieman kriittisiä. Koko maan tuloksiin verrattuna ei ollut merkittäviä eroja. Kahden vuoden takaiseen mittaristoon verrattuna arviot olivat tulleet kauttaaltaan kriittisemmiksi. Osion kolme parasta kuntaa: Kauniainen Espoo Vantaa 2.7 JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNTIEN HANKINTAPOLITIIKKA Osio arvioitiin yhtä kriittisesti kuin päätöksenteon yrityslähtöisyys. Arviot olivat myös koko maahan verrattuna yhtä kriittisiä. Edelliseen kierrokseen verrattuna arviot olivat kuitenkin tulleet kriittisemmiksi. Neutraalia palautetta annettiin kuntien harjoittamasta häiritsevästä markkinakilpailusta elinkeinotoiminnassa. Julkisten palveluiden järjestämisen yleisestä laadukkuudesta ja tehokkuudesta (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) annettiin (lähes) neutraali palaute. Kriittisimmän arvion Pääkaupunkiseudulla saivat kunnan hankintaosaamisen riittävä taso sekä hankintapolitiikan tuki yritysten kehittymiselle (vastauskeskiarvo -0,5 pistettä). Nämä arvioitiin kriittisimmin myös koko maassa. Kuntien tarjoamat tasavertaiset mahdollisuudet tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita, hankintapolitiikan tuki markkinoiden toimivuudelle ja monipuolisuudelle sekä paikallisten yritysten mahdollisuudet osallistua kaikkiin tarjouskilpailuihin (vastauskeskiarvot -0,3 ja -0,4 pistettä) arvioitiin niin ikään varsin kriittisesti. Osion kolme parasta kuntaa: Kauniainen Espoo Vantaa Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

11 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO INFRASTRUKTUURI Osio sai sekä kriittistä että positiivista palautetta. Kriittinen arvio annettiin kiinteistöveron suuruuden tuesta yritysten toiminnalle (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä) ja kunnallisveroprosentin tuesta yritystoiminnalle (vastauskeskiarvo-0,2 pistettä). Melko positiiviseen arvioon ylsi kunnallistekniikan järjestäminen yrittäjien kannalta tehokkaalla tavalla (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä) sekä hieman positiiviseen kunnan tapa huolehtia yrittäjien tontti- ja tilatarpeista (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Yritysten tarpeiden huomioon ottaminen kaavoituksessa sekä yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä aktiivinen huolehtiminen arvioitiin neutraalisti. Arviot olivat kauttaaltaan vuoden mittaristoa kriittisempiä. Koko maahan verrattuna arviot olivat tasoa. Osion kolme parasta kuntaa: Kauniainen Espoo Vantaa 2.9 SEUDULLISEN ELINKEINOYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Tässä osiossa arviot pyydettiin vain niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat kunnan olevan mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä tai vastaavassa. Arviot koskien kehittämisyhtiön toiminnan yrityslähtöisyyttä olivat hieman positiiviset (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä). Arviot koskien yhtiön elinkeinopoliittisten tavoitteiden tehokasta toteuttamista (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) olivat lähes neutraalit. Arviot koskien kehittämisyhtiön hyvää tiedottamista (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä) ja toiminnan hyvää tuntemista yrityksissä (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä) olivat kriittisiä. Kahden vuoden takaiseen verrattuna merkitsevä heikentyminen oli tapahtunut arvioissa koskien kehittämisyhtiön tiedottamista ja tunnettuutta yrityksissä. Osion arviot olivat hieman koko maan keskiarvotasoa kriittisempiä. Osion kolme parasta kuntaa: Espoo Kauniainen Vantaa Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

12 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämän osion arvioivat vain ne vastaajat, joiden kunnissa tehdään yritysvaikutusten arviointia. Arviot olivatkin hieman positiiviset. Hieman positiiviset arviot tulivat siitä, että kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä), sekä elinkeinotoimen resursseja käytetään tehokkaasti hyväksi päätöksenteossa (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä). Kunnan virkamiesjohdon kyky ottaa yritysvaikutukset huomioon jo päätöksiä valmistellessaan arvioitiin neutraalisti. Lähes neutraalin arvion (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) saivat kunnanvaltuustot, kunnanhallitukset ja eri lautakunnat, kun kysyttiin, ottavatko ne yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään. Arviot olivat kauttaaltaan koko maata kriittisempiä. Arviot ovat tulleet myös kriittisemmiksi kahden vuoden takaiseen verrattuna. Osion kaksi parasta kuntaa: Espoo Vantaa Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

13 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO TÄRKEIMMIKSI KATSOTUT KYSYMYSRYHMÄT Yrittäjiä pyydettiin osana kyselyä määrittelemään kysytyistä osa-alueista kolme tärkeintä. Pääkaupunkiseudulla kolme eniten mainintoja saanutta osa-aluetta olivat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka sekä julkisten palveluiden järjestäminen ja hankintapolitiikka. Tämä ei poikkea koko maan tuloksesta. Pääkaupunkiseudulla neljän tärkeimmäksi arvioidun prosenttiosuudet ovat laskeneet edellisestä kyselystä yleisen elinkeinopolitiikan vain hieman. Samalla julkisten palveluiden järjestäminen ja hankintapolitiikka sekä päätösten yritysvaikutusten arviointi olivat jääneet yleisen elinkeinopolitiikan taakse. Erityisesti infrastruktuuria, elinkeinotoimen resursseja ja koulutusta pidettiin puolestaan aiempaa tärkeämpinä. A. Yleinen elinkeinopolitiikka 36 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 51 % C. Elinkeinotoimen resurssit 19 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 19 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 12 % F. Koulutus 21 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 30 % H. Infrastruktuuri 27 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 11 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 28 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Innopoli 1, Espoo

14 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät LIITE 1 KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO Aluejärjestö: Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tulostettu: 2-tammi-2012 Vastausten lukumäärät Alue: Koko maan vastausten määrä: Kyselyyn vastanneiden kuntien määrä (väh. 4 vastaajaa) 211 kpl kpl 177 kpl Asteikko -2 = eri -1 = eri 0 = Neutraali mielipide 1 = 2 = Sivu 1 / 16

15 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja KOKO AINEISTO Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus Keskiarvot -0,2-0,6 0,0 0,4 0,2-0,2 0,0-0,1 Kokonaistulos pisteytettynä asteikolla A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Alue - - Erotus 1. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä -0,2-1,3 0,0 0,3 0,5 0,0-0,2-0,4 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä -0,3-0,8-0,5 0,0 0,5-0,2-0,1-0,2 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä -0,1-0,9 0,3 0,3-0,3 0,0-0,1-0,1 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 0,1-0,9 0,0 0,4 0,0 0,1 0,0 0,0 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 0,0-0,7 0,0 0,3 0,1-0,1 0,1 0,0 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 0,0-0,3-0,4 0,5 0,2-0,1 0,1 0,0 B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Alue - - Erotus 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä -0,3-0,7-0,5 0,3 0,5-0,4 0,1-0,2 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat -0,4-0,5-0,2 0,6 0,3-0,5 0,1-0,2 kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä -0,3-0,6 0,1 0,7 0,2-0,4 0,1-0,2 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä -0,2-0,8-0,4 0,6 0,4-0,3 0,1-0,2 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen -0,3-0,6 0,4 0,3 0,1-0,5 0,2-0,3 C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Alue - - Erotus 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti -0,1-0,8 0,0 0,3 0,1-0,1 0,0 0,0 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 0,0-0,6 0,1 0,5 0,0 0,0 0,0 0,1 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti -0,1-0,2 0,1 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein -0,3-0,6 0,1 0,3-0,2-0,3 0,1-0,1 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti -0,4-0,7-0,1 0,2-0,4 0,0-0,2 D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Alueen ka - - ka Erotus 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä -0,3-0,9-0,2 0,6 0,3-0,3 0,0-0,1 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta -0,2-0,6 0,0 0,3 0,2-0,1-0,1 0,0 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista -0,1-0,6-0,3 0,7 0,2-0,2 0,1 0,0 Sivu 2 / 16

16 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Alue - - Erotus 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 0,0-0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 0,1-0,1 0,2 0,1 0,3 0,1 0,0 0,1 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 0,3-0,1 0,2 0,3 0,0 0,3 F. KOULUTUS Alue - - Erotus 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0,1-0,6 0,2 0,5-0,4 0,1 0,0-0,1 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 0,0-0,6 0,2 0,5 0,0 0,0 0,0-0,1 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa -0,3-0,8 0,2 0,5-0,2-0,2-0,1 0,0 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 0,1-0,5-0,1 0,4 0,0 0,0 0,1 0,0 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa -0,2-0,7 0,2 0,0-0,2 0,0-0,1 G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Alue - - Erotus 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti -0,1-0,4-0,3 0,4-0,1-0,1 0,0-0,1 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita -0,4-0,2-0,1 0,3 0,3-0,4 0,0 0,0 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin -0,3-0,4-0,1 0,6 0,0-0,2-0,1-0,1 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta -0,4-0,4 0,0 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa 0,0-0,1 0,1 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä -0,5-0,2-0,4 0,6-0,5 0,0 0,0 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla -0,5-0,3-0,5 0,3-0,5 0,0 0,0 H. INFRASTRUKTUURI Alue - - Erotus 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 0,0-0,6 0,3 0,6-0,5-0,1 0,1 0,0 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 0,0-0,4 0,0 0,5-0,4 0,1-0,1 0,0 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 0,1-0,4 0,4 0,4-0,2 0,1 0,0-0,1 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 0,3-0,3 0,0 0,2-0,1 0,3 0,0 0,0 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa -0,2-0,5 0,1 0,0 0,4-0,2 0,0-0,1 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa -0,3-0,2 0,1 0,0 0,0-0,3 0,0 0,0 Sivu 3 / 16

17 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja I. SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Alue - - Erotus 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 0,2 0,0-0,1 0,3-0,1 0,0 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä -0,4-0,3 0,3-0,1-0,3-0,1 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita -0,1 0,0-0,3 0,1-0,2 0,0 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin -0,3-0,2 0,2-0,1-0,2-0,1 J. PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alue - - Erotus 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen tietoja ja osaamista 0,2-0,6 0,4-0,2 0,0 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin 0,1-0,7 0,5-0,4 0,0 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 0,0-0,7 0,3-0,3-0,1 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään -0,1-0,3 0,1-0,2-0,1 Sivu 4 / 16

18 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus KOKO AINEISTO -0,2-0,6-0,0 0,4 0,2-0,2 0,0-0,1 A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Alue - - Erotus 1. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä -0,2-1,3-0,0 0,3 0,5 0,0-0,2-0,4 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä -0,3-0,8 0,3 0,0 0,5-0,2-0,1-0,1 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä -0,1-0,9-0,5 0,3-0,3 0,0-0,1-0,2 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 0,1-0,9 0,0 0,4 0,0 0,1 0,0 0,0 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 0,0-0,7-0,0 0,3 0,1-0,1 0,1 0,0 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 0,0-0,3-0,4 0,5 0,2-0,1 0,1 0,0 Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä 22 % 39 % 22 % 4 % 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 26 % 46 % 13 % 2 % 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä 26 % 35 % 27 % 4 % 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 14 % 57 % 20 % 4 % 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 14 % 58 % 19 % 3 % 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 14 % 59 % 15 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 5 / 16

19 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä -0,3-0,7-0,5 0,3 0,5-0,4 0,1-0,2-0,4-0,5-0,2 0,6 0,3-0,5 0,1-0,2-0,3-0,6 0,1 0,7 0,2-0,4 0,1-0,2-0,2-0,8-0,4 0,6 0,4-0,3 0,1-0,2 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen -0,3-0,6 0,4 0,3 0,1-0,5 0,2-0,3 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä 9 % 28 % 45 % 16 % 2 % 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 13 % 32 % 39 % 14 % 1 % 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 14 % 20 % 47 % 17 % 1 % 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 11 % 27 % 39 % 21 % 2 % 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen 11 % 23 % 55 % 9 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 6 / 16

20 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti -0,1-0,8-0,0 0,3 0,1-0,1 0,0 0,0 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 0,0-0,6 0,1 0,5 0,0 0,0 0,0 0,1 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti -0,1-0,2 0,1 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein -0,3-0,6 0,1 0,3-0,2-0,3 0,1-0,1 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti -0,4-0,7-0,1 0,2-0,4 0,0-0,2 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti 10 % 18 % 43 % 27 % 3 % 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 7 % 20 % 48 % 19 % 7 % 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti 10 % 20 % 48 % 18 % 4 % 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein 9 % 21 % 59 % 10 % 2 % 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti 15 % 24 % 52 % 8 % 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 7 / 16

21 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä -0,3-0,9-0,2 0,6 0,3-0,3 0,0-0,1 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta -0,2-0,6-0,0 0,3 0,2-0,1-0,1 0,0 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista -0,1-0,6-0,3 0,7 0,2-0,2 0,1 0,0 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä 15 % 27 % 36 % 19 % 3 % 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internetsivuilta 12 % 21 % 42 % 21 % 4 % 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista 11 % 21 % 42 % 21 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 8 / 16

22 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 0,0-0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 0,1-0,1 0,2 0,1 0,3 0,1 0,0 0,1 0,3-0,1 0,2 0,3 0,0 0,3 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 6 % 24 % 36 % 31 % 3 % 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 3 % 19 % 45 % 31 % 3 % 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 4 % 18 % 35 % 33 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Sivu 9 / 16

23 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja F. KOULUTUS Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0,1-0,6 0,2 0,5-0,4 0,1 0,0-0,1 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 0,0-0,6 0,2 0,5 0,0 0,0 0,0-0,1 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa -0,3-0,8 0,2 0,5-0,2-0,2-0,1 0,0 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 0,1-0,5-0,1 0,4-0,0 0,0 0,1 0,0 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa -0,2-0,7 0,2 0,0-0,2 0,0-0,1 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 6 % 20 % 41 % 27 % 6 % 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 5 % 21 % 49 % 22 % 3 % 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa 12 % 24 % 44 % 20 % 1 % 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 10 % 18 % 32 % 33 % 7 % 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa 10 % 26 % 48 % 13 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 10 / 16

24 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita -0,1-0,4-0,3 0,4-0,1-0,1 0,0-0,1-0,4-0,2-0,1 0,3 0,3-0,4 0,0 0,0 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla -0,3-0,4-0,1 0,6-0,0-0,2-0,1-0,1-0,4-0,4 0,0 0,0-0,1 0,1-0,5-0,2-0,4 0,6-0,5 0,0 0,0-0,5-0,3-0,5 0,3-0,5 0,0 0,0 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 9 % 24 % 39 % 23 % 4 % 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 15 % 26 % 49 % 9 % 1 % 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 12 % 23 % 49 % 14 % 2 % 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta 14 % 23 % 50 % 11 % 1 % 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa 8 % 16 % 52 % 19 % 4 % 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 11 % 32 % 49 % 7 % 1 % 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 15 % 25 % 50 % 9 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Neutraali eri eri mielipide Sivu 11 / 16

25 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja H. INFRASTRUKTUURI Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 0,0-0,6 0,3 0,6-0,5-0,1 0,1 0,0 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 0,0-0,4 0,0 0,5-0,4 0,1-0,1 0,0 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 0,1-0,4 0,4 0,4-0,2 0,1 0,0-0,1 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 0,3-0,3-0,0 0,2-0,1 0,3 0,0 0,0 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa -0,2-0,5 0,1-0,0 0,4-0,2 0,0-0,1 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa -0,3-0,2 0,1 0,0-0,0-0,3 0,0 0,0 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 9 % 17 % 45 % 24 % 5 % 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 7 % 17 % 46 % 27 % 3 % 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 6 % 13 % 51 % 27 % 2 % 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 3 % 7 % 56 % 28 % 6 % 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa 8 % 22 % 55 % 11 % 4 % 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa 10 % 27 % 52 % 9 % 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 12 / 16

26 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja I. SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 0,2 0,0-0,1 0,3-0,1 0,0 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä -0,4-0,3 0,3-0,1-0,3-0,1 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita -0,1-0,0-0,3 0,1-0,2 0,0 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin -0,3-0,2 0,2-0,1-0,2-0,1 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 2 % 12 % 58 % 25 % 3 % 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä 12 % 29 % 45 % 12 % 2 % 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 2 % 18 % 68 % 11 % 2 % 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin 8 % 29 % 49 % 11 % 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 13 / 16

27 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät luvut keskiarvoja J. PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alue - - Alueen ja koko maan välinen erotus 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen tietoja ja osaamista 0,2-0,6 0,4-0,2 0,0 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin 0,1-0,7 0,5-0,4 0,0 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään 0,0-0,7 0,3-0,3-0,1-0,1-0,3 0,1-0,2-0,1 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen tietoja ja osaamista 7 % 13 % 40 % 33 % 7 % 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin 7 % 20 % 33 % 33 % 7 % 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 7 % 27 % 33 % 27 % 7 % 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään 7 % 47 % 7 % 33 % 7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 14 / 16

28 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät KOLME TÄRKEINTÄ OSA-ALUETTA: MAININTOJEN LUKUMÄÄRÄ A. Yleinen elinkeinopolitiikka 36 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 51 % C. Elinkeinotoimen resurssit 19 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 19 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 12 % F. Koulutus 21 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 30 % H. Infrastruktuuri 27 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 11 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 28 % % f A. Yleinen elinkeinopolitiikka 36 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 51 % C. Elinkeinotoimen resurssit 19 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 19 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 12 % F. Koulutus 21 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 30 % H. Infrastruktuuri 27 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 11 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 28 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Sivu 15 / 16

29 Yrittäjät Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ALUEEN TOP 5 KUNNAT PISTEIDEN PERUSTEELLA Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Pisteet 1. Kauniainen Espoo Vantaa 44 ALUEEN TOP 3 KUNNAT KYSYMYSRYHMITTÄIN A. Yleinen Elinkeinopolitiikka keskiarvo Kauniainen 0,8 Espoo -0,1 Vantaa B. Kunnan Päätöksenteon Yrityslähtöisyys Kauniainen Espoo Vantaa C. Elinkeinotoimen Resurssit Kauniainen Espoo -0,1 keskiarvo 0,3-0,3-0,4 keskiarvo -0,1-0,1 Vantaa -0,2 02 D. Kunnan Viestintä Ja Tiedottaminen keskiarvo Kauniainen 0,2 Espoo -0,2 Vantaa E. Kunnan Yhteistyö Seutukunnassa Ja Maakunnassa Kauniainen Espoo Vantaa F. Koulutus Kauniainen Espoo Vantaa G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka Kauniainen Espoo Vantaa H. Infrastuktuuri Kauniainen Espoo Vantaa I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Espoo Kauniainen Vantaa J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi Espoo Vantaa -0,3 keskiarvo 0,4 0,1 0,1 keskiarvo 0,4 0,0-0,2 keskiarvo -0,1-0,2-0,4 keskiarvo 0,5 0,0-0,1 keskiarvo 0,0-0,1-0,3 keskiarvo 0,4-0,4 Sivu 16 / 16

30 Yrittäjät LIITE 2 PK-YRITYKSET KANSANTALOUDESSA 1 Suomessa oli yritystä vuonna pl. maa-, metsä- ja kalatalous Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli 93,4 prosenttia. Alle 250 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus oli puolestaan 99,8 prosenttia. Suomalaisten yritysten liikevaihto nousi vuonna noin 350 miljardiin euroon. Mikroyritysten osuus tästä oli 18 prosenttia. Koko pk-sektorin liikevaihto-osuus oli puolestaan 52 prosenttia. Vuonna suomalaiset voittoa tavoittelevat yritykset (pl. maatalous) työllistivät henkilöä kokopäisesti mitattuna. Mikroyritysten osuus tästä työllisten määrästä oli 26 prosenttia ja koko pk-sektorin 63 prosenttia. Pk-sektori on vastannut 80 prosentista yrityksissä vuoden 1994 jälkeen syntyneestä uusista työpaikoista. Tällä vuosituhannella pk-yritykset ovat vastanneet lähes yksinään työpaikkojen nettokasvusta. Tämä merkitsee lähes henkilötyövuoden lisäystä pk-yrityksissä suurten yritysten henkilöstön säilyessä reilussa Kaikkein voimakkaimmin henkilöstö on lisääntynyt vuoden 1994 jälkeen pienissä, henkilöä työllistävissä, yrityksissä yhteensä 64 prosenttia. Keskisuuret yritykset ovat kasvattaneet henkilöstöään 35 prosentilla ja mikroyrityksetkin 44 prosentilla. Suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä, yrityksissä kumulatiivinen henkilöstön lisäys on jäänyt 16 prosenttiin. Kuva 1: Työllisten määrän kehitys erikokoisissa yrityksissä, indeksi 1990= Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri.

31 Yrittäjät Kuva 2: Yritysten määrän jakauma yritysten koon mukaan. Kuva 3: Yritysten henkilöstön jakauma yritysten koon mukaan. Kuva 4: Yritysten liikevaihdon jakauma yritysten koon mukaan.

32 Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Tekniikkatie 12, Espoo puhelin