Perustietoa FSC:stä pienmetsänomistajalle

Perustietoa FSC:stä pienmetsänomistajalle Huomioithan, että esitys ei ole kattava kuvaus standardin vaatimuksista. Sertifiointia toteutettaessa on tarkistettava FSC-standardin yksityiskohtaiset kirjaukset. Lisäksi osa standardin vaatimuksista ei koske alle 20 hehtaarin metsänomistajia.

FSC on tunnettu, arvostettu ja toimiva Ympäristön kannalta vastuullinen Edistää ja ylläpitää monimuotoisuutta sekä suojeluarvoltaan merkittäviä metsiä. Yhteiskunnallisesti hyödyllinen Kunnioittaa työntekijöiden, yhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Taloudellisesti kannattava Vahvistaa puun kysyntää, kasvattaa metsän taloudellista arvoa ja kannustaa kannattavaan metsien hoitoon.

FSC A.C. FSC US FSC A.C. FSC on maailmanlaajuinen sertifiointijärjestelmä Perustettu 1992 Rion ilmastokokouksen jälkeen. Luo vastuulliselle metsien käytölle globaalit säännöt ja vastaa metsien käytön ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmakohtiin. Ilmastonmuutos Metsäkato Monimuotoisuus Ihmisoikeudet Thomas Britvec - Danzer IFO

Jäsenistö edustaa metsien käytön eri näkökulmia ja neuvottelee yhdessä myös standardin sisällön Talouskamari Ympäristökamari Sosiaalikamari METO Metsäalan Yrittäjät ry Alcea Ab Oy Silvacultura Ab

Luotettu ja haluttu merkintä FSC tunnetaan hyvin globaaleilla markkinoilla. Sitä pidetään luotettavana puun alkuperän sertifiointijärjestelmänä. FSC-sertifioituja tuotteita valmistavat monet yritykset muun muassa pakkaus- ja huonekalualoilla. FSC-sertifioidulle raakaaineelle on kasvava kysyntä.

Kysymyksiä ja vastauksia FSC-sertifioinnista

Millaiselle metsänomistajalle FSC-sertifiointi sopii? FSC sopii kaikille metsänomistajalle. FSC:n kymmenen periaatetta samat kaikkialla maailmassa. Kansalliset standardit kunkin maan olosuhteisiin sopivia. Pienmetsänomistaja Suomessa: omistaa alle 500 hehtaaria metsää huomioitu FSC-standardissa yksinkertaisemmilla vaatimuksilla. Alle 20 hehtaarin metsänomistajia jotkin vaatimukset eivät koske lainkaan.

Mitä metsäsuunnitelman laadinta tarkoittaa? FSC-sertifiointiin liittyminen edellyttää FSC:n vaatimusten mukaisen metsäsuunnitelman laatimista ja ylläpitämistä. Jo tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet dokumentoidaan. Metsäsuunnitelma varmistaa metsätalouden toteuttamisen pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti auttaa metsänomistajaa tunnistamaan ja turvaamaan arvokkaiden luontokohteiden säilyttämisen.

Metsäsuunnitelmaan sisältyy mm. Hoidon ja käytön tavoitteet. Tiedot metsävaroista, kuten metsiköiden kasvupaikka- ja puustotiedot, ja kuvaus metsien käytön ympäristöllisistä reunaehdoista. Kartat metsäkiinteistöistä kiinteistörajoineen sekä merkinnät suojelualueista ja FSC:n määrittämistä korkean suojeluarvon alueista (HCV-kohteet). Metsiköiden toimenpide-ehdotukset sisältäen muun muassa hoito- ja hakkuuehdotukset. Tiedot toteutetuista erikoistyölajeista, lannoituksista ja kunnostusojituksista. Metsäsuunnitelmasta laaditaan julkisesti saatavilla oleva tiivistelmä. Jos metsäomaisuuden laajuus on alle 20 hehtaaria, metsäsuunnitelma kannattaa tehdä, mutta se ei ole välttämätöntä. Metsäsuunnitelman sisältö on kuitenkin dokumentoitava esimerkiksi julkiseen metsävaratietoon pohjautuen.

Miten sertifiointi vaikuttaa metsän taloudelliseen tuottoon? Sertifioinnin kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät. Kokonaiskustannukset riippuvat ryhmäsertifikaattiin liittymisen mahdollisista kustannuksista sekä sertifioitavan metsäalueen rakenteesta ja käytön ulkopuolelle jätettävien alueiden laajuudesta. Voi tuoda lisätuloja kasvaneen menekin ja puusta maksettavan lisähinnan muodossa. Kannustaa oikea-aikaisiin metsänhoitotöihin ja sitä kautta metsän taloudellisen arvon kasvattamiseen. Saattaa aiheuttaa hakkuutulojen menettämistä, kun osa metsästä jätetään käytön ulkopuolelle.

Varautuminen uhkiin on osa kannattavuutta FSC:n edellyttämä metsänhoito vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoisuus parantaa kysyä selviytyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomia uhkia vastaan Uudet tuhohyönteiset Kasvitaudit jne

Mitä FSC:ssä jätetään käytön ulkopuolelle? Talouskäytön ulkopuolelle jääviä alueita ja erityiskohteita on oltava yhteensä vähintään kymmenen prosenttia metsämaa-alasta.* Suojelualueet: Vähintään 5 prosenttia Esimerkiksi lain mukaan suojeltavia kohteita FSC-standardissa listattuja, aina säästettäviä elinympäristöjä. Mahdolliset erityskohteet Normaalista poikkeava ympäristötavoite ja sitä tukevat toimenpiteet. Esim. esimerkiksi järeän lahopuun tuottaminen, eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen tai virkistysalueen hoitaminen erityishakkuin Suojelu- ja erityiskohdevaatimus: yhteensä vähintään 10 prosenttia *Jos metsäomaisuuden laajuus on enintään 20 ha, vaatimusta 5 %:n alueesta talouskäytön ulkopuolelle jätettävästä tai erityiskohteista ei ole.

Sekä muut lakikohteet Metsälaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki Metsätalouden ulkopuolelle jätettävät alueet a) Metsälain 10 :n erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit täyttävät kohteet niiden koosta ja alueellisesta yleisyydestä riippumatta b) Erikseen määritellyt runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja turvekankaat c) Vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot d) Kuusivaltaiset varttuneet ja sitä vanhemmat tuoreet lehdot, joissa lahopuuta (vähintään 10 vuoden aikana muodostunutta, rinnankorkeusläpimitta > 10 cm) yli 15 m3/ha e) Sekapuustoiset varttuneet ja sitä vanhemmat lehdot, joissa lahopuuta (vähintään 10 vuoden aikana muodostunutta, rinnankorkeusläpimitta > 10 cm) yli 10 m3/ha f) Puustorakenteeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset varttuneet tai sitä vanhemmat lehtipuustoiset (>50 %) lehdot, joissa on lehtilahopuuta yli 5 m3/ha g) Vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kosteat lehdot sekä lehdot, joissa on vanhoja, kookkaita tai lahovikaisia jalopuita h) Tulvametsät i) Kuusivaltaiset supat j) Uomiltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset joet ja purot ranta-alueineen (vähintään 20 m puustoinen rantavyöhyke) sekä lähteet vastaavalla vyöhykkeellä. k) Eri-ikäisrakenteiset tai näkyvästi lahopuustoa sisältävät vesistöjen ja pienvesien reunametsät (vähintään 30 m puustoinen rantavyöhyke) l) Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset fladat ja kluuvijärvet ranta-alueineen (vähintään 30 m vyöhykkeellä) m) Maankohoamisrannikon metsien luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kehityssarjat tai yksittäiset edustavat kehityssarjan osat n) Vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset korvet, rämeet, nevat, letot ja metsäluhdat o) Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kitu- ja joutomaat

Mitä ovat aina säästettävät kohteet? Aina säästettäviä kohteita ovat arvokkaat elinympäristöt ja eräät lajiensuojelun kannalta erityisen tärkeät kohteet. Ne jätetään metsätalouden ulkopuolelle. Suojelutavoitteita tukevat hoitotoimenpiteet ovat alueilla mahdollisia. Näitä kohteita ovat lakiperusteiset kohteet ja niiden lisäksi muut, standardissa määritellyt kohteet, esimerkiksi vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot puustorakenteeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset varttuneet tai sitä vanhemmat lehtipuustoiset (>50 %) lehdot eri-ikäisrakenteiset tai näkyvästi lahopuustoa sisältävät vesistöjen ja pienvesien reunametsät (vähintään 30 m puustoinen rantavyöhyke) luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kitu- ja joutomaat.

Esimerkki: suojelu- ja erityishakkuuvaateet Metsätilan koko 50 ha 1 2 3 1) Muinaisjäänne (ympäristö suojeltu) = 1 ha 2) Lehtipuuvaltaisia kuvioita (1,8 ha ja 2,1 ha) = 3,9 ha 3) Jyrkkä kalliorinnekuvio (vain poimintah.) = 1,5 ha Jokivarsi yhteensä 2 km (min. 15 m * 2 km) = 3 ha 2 4 Metsätalouden käytön ulkopuolella vesistön suojavyöhyke (min. 15 m.), muinaisjäänteen ympäristö käytön ulkopuolella. (4 ha) Erityishakkuilla hoidettavia kohteita pysyvästi lehtipuuvaltaiset kuviot sekä jatkuvapeitteinen jyrkkä kalliorinne. (5,4 ha) 1 2 3

Millaiset ovat vaatimukset vesistöjen suojavyöhykkeistä? Vesistöjen ja pienvesien varsien suojavyöhykkeet jätetään käsittelyn ulkopuolelle. Suojavyöhykkeellä voi tehdä ainoastaan selkeästi ennallistavia tai luonnonhoidon toimia. Suojavyöhykkeellä ei pidä myöskään ajaa metsäkoneilla, lukuun ottamatta välttämättömiä ylityksiä. Suojavyöhykkeen leveys arvioidaan maaston pinnanmuotojen ja maalajin perusteella: - Lammet ja järvet: suojavyöhyke vähintään 10 metriä. - Purot, joet ja merenrannat: suojavyöhyke molemmin puolin uomaa vähintään 15 20 metriä riippuen kohteesta. Silloin, kun tavoitteena on rantavyöhykkeen erityisten luontoarvojen turvaaminen, suojavyöhykkeen leveys on edellä mainittua suurempi. Suojavyöhykkeet voidaan laskea standardin käytön ulkopuolelle jätettäviin kohteisiin.

Mitä liittyy pohjavesialueisiin? FSC ei salli pohjavesialueilla (vanhan luokituksen mukaiset 1 tai 2-luokan pohjavesialueet) ojitusta kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä Lannoitusta kulotusta kantojen korjuuta. Polttoaine- ja öljysäiliöitä, muita kemikaaleja ja ongelmajätteitä ei pidä varastoida edes väliaikaisesti pohjavesialueille ja kohteille, joissa on onnettomuuden sattuessa pintavesien välitön pilaantumisriski.

Mitä pitäisi tietää ojituksista? FSC-sertifioiduissa metsissä ei tehdä uudisojituksia. Kunnostusojituksiin liittyy standardissa rajoituksia.

Miten hoidetaan säästöpuut, lehtipuut ja lahopuut? Noin viidesosa metsien uhanalaisista lajeista on jollain tavalla riippuvaisia lahopuusta. FSC-standardin mukaan metsän uudistushakkuualoille jätetään keskimäärin vähintään kymmenen järeää, elävää, alkuperäistä puulajia olevaa säästöpuuta hehtaarilla. Säästöpuita kannattaa keskittää yhteen tai useampaan ryhmään. Säästöpuuryhmiä on hyvä suunnitella jo harvennushakkuussa.

Pienmetsänomistaja säästää kuolleita puita (rinnankorkeusläpimitta yli 10 cm) metsätaloustoimenpiteissä aina vähintään 20 kpl/ha, kun niitä löytyy alueelta lehtilahopuuta vähintään 20 kpl/ha. Kuolleita pystypuita voi kaataa, jos ne ovat vaaraksi metsätyöntekijöille tai metsässä liikkuville. Kaadetut lahopuut jätetään paikalleen.

Mitä pitää tietää lehtipuista? Lehtipuuosuuden pitää olla taimikonhoidossa ja harvennuksessa vähintään 10 prosenttia runkoluvusta. Sekapuuna säästetään koivun lisäksi mahdollisuuksien mukaan haapoja raitoja harmaa- ja tervaleppiä.

Metsänomistaja jättää pysyvästi uudistushakkuukuviolle rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 sentin paksuiset jalopuut pajut raidat tuomet pihlajat tervalepät. Lisäksi standardissa luetellaan erikseen aina säästettäviä, monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita esimerkiksi suuret, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 40 senttiset haavat, kun ne esiintyvät havupuuvaltaisissa metsissä.

Miten linnut ja riista huomioidaan? Petolintujen tiedossa olevat pesäpuut ja kolopuut säästetään. Hakkuita ei pidä tehdä lintujen pesimäaikaan linnustollisesti arvokkaille kohteille (esimerkiksi maa- ja merikotkien tai sääskien asuttujen pesien läheisyys). Ylipäätään vältetään hakkuita lintujen pesimäaikaan 15.4. 31.7. lehtipuuvaltaisissa rehevissä metsissä petolintujen pesäpuiden lähiympäristössä vesistöjen suojavyöhykkeillä. Metson tiedossa olevat soidinpaikat merkitään metsäsuunnitelmaan ja otetaan huomioon metsänhoitotoimenpiteissä standardin mukaisesti. Lisäksi säästetään riistalle tärkeitä kosteikkoja ja soistuneita painanteita suojapuineen puulajeja, kuten katajia, haapoja, leppiä, pihlajia ja raitoja sekä tiheikköjä.

Mitä FSC tarkoittaa avoimuudella? FSC:n perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus. Metsistä hyötyvät metsänomistajien lisäksi myös virkistyskäyttäjät, metsästäjät, paikalliset yrittäjät ja kalastajat. Tiedon jakaminen auttaa sidosryhmiä ymmärtämään metsänhoidon vaikutuksia. Esimerkiksi metsänomistajan suunnitelmat käytön ulkopuolelle jätettävistä alueista tulee olla pyydettäessä julkisesti saatavilla.

Mitä on auditointi? Auditoinneilla varmistetaan, että metsänhoidossa täyttyvät FSC-sertifioinnin vaatimukset. Akkreditoitu eli valtuutettu sertifiointiorganisaatio suorittaa aloitusauditoinnin ja myöhemmin tarkastusauditointeja. Havainnot kirjataan julkiseen auditointiraporttiin. Mahdollisesti havaitut puutteet sertifioinnin toteuttamisessa voivat johtaa niin sanottuun poikkeamaan standardin vaatimuksista. Mitä poikkeamasta seuraa? Sertifikaatinhaltijalla on velvollisuus selvittää ja korjata toimintaansa poikkeamien osalta. Jos poikkeamat ovat toistuvia ja/tai vakavia, voivat ne johtaa sertifikaatin menettämiseen.

Miten mukaan FSC-sertifiointiin? Pienmetsänomistajille helpoin tapa liittyä mukaan FSC-sertifiointiin on ryhmäsertifioinnin kautta. Erilaiset organisaatiot, pääsääntöisesti metsäpalveluita tarjoavat yritykset, ovat luoneet FSC-ryhmiä. Ryhmäsertifioinnissa ryhmän vetäjä hoitaa sertifiointiin liittyvän hallinnoinnin. Ryhmäsertifioinnissa sertifioinnin kustannus pysyy yleensä kohtuullisena. Mahdollisia ryhmän jäsenmaksuja käytetään esimerkiksi ryhmäsertifioinnin organisoinnin kustannuksiin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ryhmäsertifiointia tarjoavaan organisaatioon. Ajankohtaiset tiedot Suomessa toimivista, palvelua tarjoavista organisaatioista löydät FSC Suomen nettisivulta: https://fi.fsc.org/fi-fi/metsnomistajille/ryhmsertifiointi/ryhmsertifiointia-tarjoavatorganisaatiot

FSC:ssä puhutaan alkuperäiskansoista. Miten he liittyvät metsiimme? FSC edellyttää alkuperäiskansojen maan omistus- ja käyttöoikeuksien säilyttämistä. Suomessa saamelaiset ovat alkuperäiskansaa. Metsänhoidossa huolehditaan, ettei metsätalous suoraan tai välillisesti uhkaa saamelaisen poronhoitoa.

Mikä on FSC Suomen rooli? Vastuullisen metsänhoidon yhdistys FSC Suomi on voittoa tavoittelematon organisaatio. Se vastaa mm. Suomen FSCsertifioinnin kriteerien laadinnasta ja päivityksestä, standardeihin liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta sekä viestinnästä. FSC Suomi ei sertifioi eikä auditoi. FSC Suomi saa rahoitusta mm. jäsenmaksuista sekä kansainväliseltä FSC:ltä.

Miten FSC:n tuotantoketju toimii? Jotta tuotetta voidaan markkinoida FSC-merkittynä, on sen koko tuotantoketjun oltava FSCsertifioitu. Ensimmäisenä ketjussa on sertifioitu metsä ja sen omistaja. Jos lopputuote on esimerkiksi FSCsertifioitu kirja, on kaikkien ketjussa mukana olevien oltava sertifioituja, niin tehtaiden kuin painotalon.

Metsänomistajien kommentteja mediassa Olihan siinä euron kuva silmissä. Jos hakkaan puun täällä, toivon että se menee kaupaksi ja lähtee sitten johonkin kauas. Eikä se Suomen taloudenkaan kannalta riitä, että teemme täällä keskenämme kauppaa, kyllä ulkoo pitää saada lisää tuloa. Metsänkoneyrittäjä Matti Valtoaho, Metsän henki -lehti 2/17 Tilalta oli helppo tunnistaa kuvioita, jotka jätettiin luonnontilaan. Näitä ovat esimerkiksi suo ja sen reunamaat sekä tilalla kulkevaan Haukkajokeen rajautuvat alueet. Anne Allo, Aarre-lehti 3/17 FSC-sertifiointi yhdistää riistanhoidon, monimuotoisuuden turvaamisen ja taloudellisen kannattavuuden. Esimerkiksi suon reunan suojakaista tarjoaa elinympäristöä metsäkanalinnuille. Metsästystä harrastava metsätalousinsinööri Juhana Koskue, Metsästäjä-lehti 1/18

FSC:n kymmenen periaatetta Periaate 1: Lakien noudattaminen metsänomistajan toiminnan tulee olla lakien, asetusten ja sopimusten mukaista Periaate 2: Työntekijöiden oikeudet ja työolosuhteet metsänomistajan tulee ylläpitää tai parantaa työntekijöiden sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia Periaate 3: Alkuperäiskansojen oikeudet metsänomistajan tulee tunnistaa alkuperäiskansojen maankäyttö- ja maanomistusoikeudet ja ylläpitää niitä Periaate 4: Paikallisyhteisöt metsänomistajan tulee ylläpitää tai edistää paikallisyhteisöjen sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia Periaate 5: Metsästä saatavat hyödyt metsänomistajan tulee ylläpitää tai edistää metsästä saatavia pitkäaikaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia hyötyjä Periaate 6: Ympäristöarvot ja ympäristövaikutukset metsänomistajan tulee ylläpitää tai palauttaa metsiensä ekosysteemi, siihen kuuluva biologinen monimuotoisuus, sekä luonnonvarat ja maisemat Periaate 7: Metsäsuunnittelu metsänomistajan tulee laatia ja toteuttaa metsäsuunnitelma ja dokumentoida sen seuranta Periaate 8: Seuranta ja arviointi metsänomistajan tulee osoittaa kehitys kohti metsänhoitotavoitteita Periaate 9: Korkean suojeluarvon metsät metsänomistajan tulee ylläpitää ja edistää metsänsä erityisiä suojeluarvoja varovaisuusperiaatetta noudattaen Periaate 10: Metsänhoidon toteutus metsänomistajan tulee varmistaa, että kenttätoimenpiteet ja metsänhoitomenetelmät ovat metsänhoitotavoitteiden ja periaatteiden ja kriteereiden mukaisia tai edistää paikallisyhteisöjen sosiaalista ja taloudellista hyvinvointi