SOSIALIDEMOKRAATTISEN TYÖLÄISNAISLIITON XVI EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ TOUKOKUUN 22-24 P:NÄ

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN TYÖLÄISNAISLIITON XVI EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ TOUKOKUUN 22-24 P:NÄ 1941 TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO KIRJASTO 1290640031* 329.14-055.2(480) Sos.dem Naiset 2 K Sosialidemokraattisen työläisnaisliiton

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN TYÖLÄIS- NAISLIITON XVI EDUSTAJAKOKOUS. Toukokuun 22 pnä 1941 klo 10 kokoontuivat Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton järjestöjen edustajat liiton XVI edustajakokoukseen Helsingin työväentalolle. Kokouksen johdosta oli talon edustalle neljään lippusalkoon kohotettu valtakunnan siniristilippujen keskelle Ruotsin sinikeltainen ja sos.-dem. puolueen tunnuksia kantava, punainen lippu. Viimeksimainittua tervehtivät kokoukseen saapuvat edustajat erikoisin tyydytyksen tuntein, sillä oli kulunut verrattain pitkä aika siitä, jolloin lippumme viimeksi oli saanut liehua vapaana. Työväentalon A-salissa olivat näkyvissä helsinkiläisten liiton osastojen liput, pöytiä koristivat puolueen pienoisliput ja vihreät koivunoksat. Juhlatunnelmaa oli mielissä, kun tämä lähes puolitoistasatainen työläisnaisten joukko nyt kokoontui neuvonpitoonsa elettyjen vaikeiden aikojen jälkeen. Aluksi laulettiin Työläisnaisten marssi, jonka jälkeen liiton monivuotinen puheenjohtaja Anni Huotari lausui kokoukseen saapuneet edustajat, kutsuvieraat ja asianharrastajat tervetulleeksi, lausuen mm. seuraavaa: Kolme vuotta sitten pidetyn liittokokouksen jälkeen olemme kokeneet ja nähneet tavattoman paljon. Sodan aikana ja sen jälkeen olemme saaneet paljon uusia tehtäviä, joihin ryhdyttäessä meillä ei ollut ollenkaan kokemusta, mutta työ saatiin kuitenkin melko nopeasti käyntiin kaikkialla maassamme. Olosuhteiden pakosta joutui liiton varsinainen toiminta, valistustyö, vähemmälle. Mutta nyt on ryhdyttävä toimintaan kaikin voimin. Toivonkin, että pääsemme työssämme sellaisiin tuloksiin, joista on hyötyä työväenliikkeelle ja koko kansalle. Ennenkaikkea meidän on lujitettava yhteistuntoa, yhtenäishenkeä, mikä lujittaminen on tämänkin kokouksen tärkein tehtävä. Puheensa lopuksi toveri Huotari lausui muutamia muistosanoja edesmenneen kansanedustaja Elsa Metsärannan muistolle, jota kokous kunnioitti hetken hiljaisuudella.

4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖS VALTAISUUS. Edelleen johtaessaan puhetta totesi toveri Huotari, että kutsu edustajakokoukseen oli julkaistu liiton osastoille lähetetyssä, joulukuun 16 pnä 1940 päivätyssä kiertokirjeessä, Toverittaren joulukuun lopulla 1940 ilmestyneessä n:ossa 24 ja kaikissa sos.-dem. puolueen päivälehdissä tammikuun alussa 1941. Kun liiton sääntöjen 7 3 kohdassa mainitaan, että»liittotoimikunnan on annettava osastoille kutsu liittokokoukseen kolme kuukautta ennen kokouspäivää sosialidemokraattisen puolueen puoluelehdissä ja kiertokirjeillä», katsottiin kokous täysin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi käsittelemään sille esitettyjä asioita. KOKOUKSEN EDUSTAJAT. Esiteltiin seuraava valtakirjain tarkastajain lausunto: Olemme Sos.-dem. Työläisnaisliiton toimikunnan toimeksiannosta tarkastaneet liiton XVI edustajakokouksen edustajien valtakirjat, verraten niitä verotilityksiin ja niissä esiintyviin jäsenmääriin ja saamme tarkastuksemme tuloksena ehdottaa, että edustajavaltuudet myönnettäisiin seuraavien järjestöjen edustajille: Sos.-dem. naisyhdistykset: Haminan Sos.-dem. Naisyhdistys: Anna-Liisa Ahonen. Helsingin Taloustyöntekijäin yhdistys: Hilma Apila. Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistys: Elsa Kannisto, Elsa Peräläinen, Saimi Saveri, Linnea Valkama, varaed. Hilma Hjort. Hämeenlinnan Sos.-dem. Naisyhdistys: Lyydia Louhi. Imatran Sos.-dem. Naisyhdistys: Fanny Heinonen. Jyväskylän Sos.-dem. Naisyhdistys: Aino Takala. Kemin Sos.-dem. Naisyhdistys: Ester Makkonen. Keuruun Sos.-dem. Naisyhdistys: Impi Sievänen. Kuusankosken Sos.-dem. Naisyhdistys: Lempi Johansson, Olga Kalske. Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys: Ida Porali, Jenny Koivisto, Vieno Asplund. Kymin Ty:n Naisosasto: Hilda Paavola, Hilda Lappalainen. Kymin Länt. Ty:n Naisosasto: Lempi Hänninen.,

Kymintehtaan Sos.-dem. Naisyhdistys: Hilda Tommola, varaed. Kerttu Tynys. Lahden Sos.-dem. Naisyhdistys: Martta Suvikas. Lappeenrannan Sos.-dem. Naisyhdistys: Tyyne Torvinen. Lieksan Sos.-dem. Naisosasto: Katri Tirronen, varaed. Anni Puumalainen. Lohjan Sos.-dem. Naisyhdistys: Tilda Backman, Aili Eertamo. Messukylän Sos.-dem. Naisyhdistys: Aili Hilden. Mikkelin Sos.-dem. Naisyhdistys: Miina Viljakainen. Oulun Sos.-dem. Työläisnaisyhdistys: Anna Suonperä. Porin Sos.-dem. Naisyhdistys: Hanna Frigren, Hilma Laine. Popinniemen Sos.-dem. Naisyhdistys: Hilja Pöyhönen, Elli Aronen. Tampereen Sos.-dem. Naisyhdistys: Aina Kivekäs, Kaisa Hiilelä, Elsa Kolinen. Tiutisen Sos.-dem. Naisyhdistys: Augusta Häkkinen. Turun Sos.-dem. Naisyhdistys: Riikka Koskinen, varaed. Tekla Tuomola. Uuden-Koiviston Sos.-dem. Naisyhdistys: Hanna Sarkki. Vallilan Sos.-dem. Naisyhdistys: Helmi Valta, varaed. Hilda Aalto. Varkauden Sos.-dem. Naisyhdistys: Kerttu Hiltunen, Helmi Karvonen, varaed. Hilda Koponen, Hilja Manninen. Viipurin Sos.-dem. Naisyhdistys: Fanni Kyllönen. Voikkaan Sos.-dem. Naisyhdistys: Toini Sipola. Vuoksenniskan Sos.-dem. Naisyhdistys: Elsa Salin, Martta Suikkanen. Äänekosken Sos.-dem. Naisyhdistys: Hilja Limsten, Vieno Jauhiainen. Suolahden Sos.-dem. Naisyhdistys: Salme Helander. Työväenyhdistysten naisjaostot: Forssan Ty:n Naisjaosto: Esteri Lahdelma. Haagan Ty:n Naisjaosto: Olga Jägermalm. Halkian Ty:n Naisjaosto: Tyyne Koivunen. Haukilahden Sos.-dem. Ty:n Naisjaosto: Alina Gerdt. Helsingin Ammattiyhdistysväen Sos.-dem. yhdistyksen Naisjaosto: Maija Grönvik, Lempi Mansikka, varaed. Paula Saari. Helsingin Sos.-dem. Keskusteluseuran Naisjaosto: Toini Sinervo. Iisalmen Ty:n Naisjaosto: Iida Ruotsalainen. Iisveden Ty:n Naisjaosto: Iida Suihkonen.

6 Keravan Ty:n Naisjaosto: Iida Bergman. Kuopion Ty:n Naisjaosto: Loviisa Korkalainen. Laukkosken Ty:n Naisjaosto: Kerttu Kauno, varaed. Elna Askolin. Lauritsalan Ty:n Naisjaosto: Katri Immonen. Leppäkosken Ty:n Naisjaosto: Mimmi Yrjölä. Leppävaaran Ty:n Naisjaosto: Esteri Vesonen. Lielahden Ty:n Naisjaosto: Hulda Hyötynen. Lohikosken Ty:n Naisjaosto: Martta Eljander. Nummelan Ty:n Naisjaosto: Hulda Kivinen, varaed. Linnea Valo. Outokummun Ty:n Naisjaosto: Olga Holopainen. Parkkarilan Ty:n Naisjaosto: Laura Tammelin. Pispalan Ty:n Naisjaosto: Sanni Virta. Raahen Ty:n Naisjaosto: Martta Kallio. Rantaperkiön Ty:n Naisjaosto: Kaisa Koskinen. Rauman Ty:n Naisjaosto: Aino Patjas, varaed. Martta Varho. Raunistulan Ty:n Naisjaosto: Sylvi Kaskinen. Salon Ty:n Naisjaosto: Selma Uusluoto. Sorsakosken Ty:n Naisjaosto: Miina Heimonen. Tampereen jalkinetyöntekijäin Sos.-dem. yhdistyksen Nais-; jaosto: Sirkka Leppänen. \ Turengin T:yn Naisjaosto: Aino Malkamäki. Uudenkylän Ty:n Naisjaosto: Fanny Toivonen. Vaasan Ty:n Naisjaosto: Rosa Lindholm. Viialan Ty:n Naisjaosto: Esteri Seppälä. Tapanilan Ty:n Naisjaosto: Anna Klemola. Helsingin Sd. Ty:n naisjaosto: Elsa Paasio. Vuoksenniskan Ty:n Naisjaosto: Irene Kankkunen. Velaatan Ty:n Naisjaosto: Meeri Silvan. Tämän lisäksi on kaksi jaostoa: Vuoksenniskan Ty:n Naisjaosto ja Velaatan Ty:n Naisjaosto esittänyt valtakirjan, mutta kun näiden järjestöjen asianomaiset verotilitykset eivät ole järjestyksessä, alistamme kokouksen harkittavaksi valtuuksien myöntämisen. Helsingissä, toukokuun 22 pnä 1941. Lempi Salakka. Vera Sumu. Valtakirjain tarkastajien ehdotus hyväksyttiin ja lisäksi päätettiin myöntää edustajavaltuudet viimeksimainittujen jaostojen edustajille, jotka ilmoittivat, että heidän jaostonsa

tulevat lähettämään kyseelliset verot liittotoimikunnalle heti heidän kotiin palattuaan. Lisäksi merkittiin, että kokouksessa oli saapuvilla edustajat seuraavista piirijärjestöistä: Hämeenläänin pohj. vaalipiirin sos.-dem. naisten piiritoimikunta: Fanny Toivonen, Meeri Silvan, Ester Seppälä. Lapin läänin Sos.-dem. Vaalipiirijärjeston naisjaosto: Hilda Herrala. Mikkelin läänin sos.-dem. Piiritoimikunnan Naisjaosto: Elin Pousi. Oulun läänin Sos.-dem. Naisten Keskustoimikunta: Helmi Peiramo. Satakumian Sos.-dem. Piiritoimikunnan Naisjaosto: Laura Bränder, Fanny Ahlfors. Vaasan läänin it. vaalip. Naisten Piiritoimikunta: Hilma Veijanen. Viipurin länt. vaalip. Sos.-dem. Naispiiritoimikunta: Iida Aalle-Teljo, Saimi Nurminen. Hämeenläänin etel. vaalip. sd. Piiritoimikunnan Naisjaosto: Martta Toivonen. Uudenmaan piiritoimikunnan Naisjaosto: Elsa Paasio. Turun etel. vaalip. piiritoimikunnan Naisjaosto: Aino Lehtokoski. Liitto toimikunnan jäsenistä olivat saapuvilla: Anni Huotari, Miina Sillanpää, Aino Lehtokoski, Sylvi-Kyllikki Kilpi, Martta Salmela-Järvinen, Lempi Lehto, Olga Tainio, Toini Sinervo, Maria Paaso, sekä liiton luennoitsija Elli Nurminen, ja kotitalousohjaajat ja käsityöohjaajat Hilkka Miettinen, Anni Rekola ja Emilia Hiisivaara. KOKOUKSEN VIRKAILIJAT. Liittotoimikunta oli ehdottanut, että kokouksen puheenjohtajiksi valittaisiin Anni Huotari ja Sylvi-Kyllikki Kilpi Helsingistä, Kaisa Hiilelä Tampereelta ja Hilma Laine Porista. Tämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sihteereik-

8 si valittiin liittotoimikunnan ehdottamat Martta Salmela- Järvinen, Lilli Pesonen ja Toini Sinervo. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Hilma Laine Porista ja Maija Granvik Helsingistä vakinaisiksi ja varalta Linnea Valkama ja Helmi Valta, molemmat Helsingistä. PÖYTÄKIRJAN PAINATTAMINEN. Päätettiin, että pöytäkirja painatetaan entistä tapaa noudattaen siten, että kokouksessa käytyä keskustelua suppeasti selostetaan. Pöytäkirjaa lähetetään kaikille sos.-dem. naisyhdistyksille ja jaostoille 10 mk:n hinnasta kpl. vähintään 2 kpl. kullekin, suuremmille yhdistyksille useampiakin liiton toimiston harkinnan mukaan. Laskujen suorittamisessa kehoitetaan järjestöjä käyttämään liiton postisiirtotiliä. TYÖJÄRJESTYKSEN JA KOKOUSSÄÄNTÖJEN HYVÄKSYMINEN. Kokoukselle esitettiin liittotoimikunnan laatima työjärjestys ja ehdotus työohjelmaksi. Sos.-dem. Työläisnaisliiton XVI edustajakokous Helsingissä toukokuun 22, 23 ja 24 pnä 1941. Esityslista: 1. Kokouksen avaus, liiton puheenjohtaja Anni Huotari. 2. Todetaan kokouksen laillisuus. 3. Valtakirjain tarkastajain lausunto ja edustajien valtakirjojen hyväksyminen. 4. Puheenjohtajien, sihteerien ja pöytäkirjan tarkastajien vaali. 5. Päätetään pöytäkirjan laatimisesta ja painattamisesta. 6. Työjärjestyksen ja kokoussäännön hyväksyminen. 7. Kutsuvieraiden tervehdykset ja saapuneiden kirjallisten tervehdysten esittäminen. 8. Asetetaan tarvittavat valiokunnat. \9. Selostus poliittisesta tilanteesta, esittää Sylvi-Kyllikki Kilpi. 10. Esitetään liiton toimintakertomus vv. 1938 40. 11. Esitellään liiton ja Toverittaren tilikertomukset. 1938 40 sekä tilintarkastajien lausunto.

12. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä. 13. Vastainen valistustyö. Liittotoimikunnan alustus siv. 31 36. 14. Vaalitoiminta. Liittotoimikunnan alustus siv. 37 38. 15. Propaganda Toveiittaren hyväksi. Liittotoimikunnan alustus siv. 38 40. 16. Äitien ja lastenhoidonneuvoloita joka kuntaan. Liittotoimikunnan alustus siv. 40 41. 17. Kodinhoitajien kouluttaminen perheenemäntien lomauttajiksi. Liittotoimikunnan alustus siv. 42 43. 18. Naisten työvalmiusliiton toiminta ja sosialidemokraattisten naisten suhde siihen. Liittotoimikunnan alustus siv. 43 46. 19. Toimenpiteet naisten työttömyyden torjumiseksi, esittää Tyyne Leivo-Larsson. 20. Ehdotus liiton uusiksi säännöiksi. Liittotoimikunnan alustus siv. 51 59. 21. Monilapsisten perheiden avustaminen, Helsingin Sos.- dem. Naisyhdistyksen alustus siv. 46 49. 22. Varattomien vanhusten toimeentulon turvaaminen. Vallilan sos.-dem. Naisyhdistyksen alustus siv. 52 59. 23. Punaisten leskien avustaminen. Voikkaan sos.-dem. Naisyhdistyksen alustus, siv. 52. 24. Hyväksytään liiton ja Toverittaren tulo- ja menoarvio. 25. Liiton puheenjohtajan vaali. 26. Liiton toimikunnan jäsenten vaali. 27. Tilintarkastajien vaali. 28. Kokouksen lopettaminen. 9 Kokous alkaa toukokuun 22 pnä klo 11 Helsingin työväentalon A-salissa. Työohjelma: Torstaina toukokuun 22 pnä: Klo 11,00 Kokouksen avaus.» 12,00 Kahviloma.» 12,30 14 Asioiden käsittelyä.» 14 15 Aamiaisloma.» 15 18 Asioiden käsittelyä.

10 Klo 19,30 Illanvietto Helsingin työväentalon A-salissa. Järjestää Helsingin Sos.-dem. Kunnallistoimikunnan Naisjaosto. Perjantaina toukokuun 23 pnä: Klo 9 13 Asioiden käsittelyä.» 13 14 Aamiaisloma.» 14 Käynti Sosialimuseossa, E. Esplanadink. 4, jossa tutustutaan museon kokoelmiin, jonka jälkeen» 15 pääjohtaja Oskari Reinikainen luennoi museon luentosalissa aiheesta: Lastenhoidon neuvonnan järjestäminen. 20 Teatteri-ilta Koiton talossa Yrjönkatu 31. Näytelmän»Vieraalla tähdellä» esittää Kansan Teatteri. Lauantaina toukokuun 24 pnä: Klo 9 12 Asioiden käsittelyä.» 13 Harjannostajaiset Työläisäitien ja Lasten Kotiyhdistyksen rakennuksella Lemunkuja 1.» 15 Asioiden käsittelyä kunnes esityslista on saatu loppuunkäsitellyksi. KOKOUSSÄÄNNÖT. Puhe-, esitys- ja äänestysoikeus on kokouksessa kaikilla täysivaltaisilla yhdistyksen ja jaostojen edustajilla. Puhe- ja esitysoikeus on liittotoimikunnan ja Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän naisjäsenillä, liiton toimihenkilöillä: ja Toverittaren toimittajalla, piiritoimikuntien edustajilla, sekä niillä henkilöillä, joille kokous erikoisella päätöksellä antaa puheoikeuden. Jokaisella äänioikeutetulla on päätöksiä tehtäessä yksi ääni. Äänten tasan mennessä voittaa se kanta, johon toimessa oleva puheenjohtaja yhtyy. Vaalit toimitetaan umpilipuin, ellei kokous toisin päätä. Äänestykset toimitetaan kättennostolla. Puheenvuorot pyydetään lausuntojen aikana kirjallisesti, jolloin nimi on selvästi mainittava. Asiat, joita ei ole mainittu esitysvihkossa. ei voi tulla edustajakokouksen päätettäväksi, ellei se ole liiton toimikunnan esittämä, tai ellei kokouksen päätösvaltaisten edustajain enemmistö siihen suostu.

11. KUTSUVIERAIDEN TERVEHDYKSET. Kokouksen alkuvalmisteluiden näin tultua suoritetuksi luovutti puheenjohtajana edelleen toimiva Anni Huotari puheenvuoron kokoukseen saapuneille kutsuvieraille, joista ensimmäisenä lausui tervehdyksensä kokoukselle Sos.-dem. Puoluetoimikunnan edustaja Rafael Paasio. Tov. P. tervehti kokousta lausuen pääasiassa seuraavaa: Työläisnaiset ovat aina toimineet rauhantöissä ja heidän pyrkimyksiinsä on aina kuulunut sodan vastustaminen. Nyt on kuitenkin kehitys johtanut sotaan, joka työläisnaisiltakin on vaatinut paljon työtä ja uhrauksia. Työläisnaisten toiminnan piiri on sodan aikana laajentunut ja se on ollut suuriarvoista työtä sekä yleisen, että myöskin puolueemme edun kannalta. Naisten toiminnalla on suuri merkitys jo senkin vuoksi, että naisten käsissä on lasten ja nuorison kasvatus. Puhuja toivoi menestystä liiton toiminnalle ja edustajakokoukselle, jonka työlistalla on useita sangen tärkeitä ja kauaskantoisia kysymyksiä. SAK:n puolesta tervehti kokousta SAK:n Naisjaoston puheenjohtaja Laura Härmä todeten, että yhteistoiminta hänen edustamansa järjestön ja Sos.-dem. Työläisnaisliiton kesken on jatkuvasti ollut hyvää ja vilkasta. Sos.-dem. Työläisnaisliitto on sangen tehokkaalla tavalla tukenut mm. SAK:n naisjaoston pyrkimyksiä työläisnaisten lomanvieton järjestämiseksi. Puhuja toivoi, että myöskin perusjärjestöjen kesken saataisiin aikaan läheisempää vuorovaikutusta. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton puolesta esitti onnittelut kokoukselle Tyyne Paasivuori ja Työväen Sivistysliiton tervehdykset esitti Reino Oittinen, todeten, että opiskeluharrastus- Sos.-dem. Työläisnaisliiton järjestöissä on ollut sangen virkeä tä, naisten opintokerhojen lukumäärä on siitä parhaimpana todisteena. Naiset pyrkivät opiskelussaan yhdistämään teorian ja käytännön. Puhuja toivoi, että myöskin kirjeellinen opiskelu pääsisi vauhtiin naisten keskuudessa. Sos.-dem. Raittiusliiton tervehdyksen esitti liiton puheenjohtaja Jussi Virtanen, toivoen näiden molempien liittojen hyvän yhteistoiminnan edelleen jatkuvan. TUL:n Naistoimikunnan tervehdykset toi liiton naissihteeri Greta Rajala, lausuen: Nuorten naisten keskuudessa tunnetaan suurta kunnioitusta työläisnaisten työskentelyä kohtaan. TUL:n tehtävänä on johtaa työläisnuorisoa järjestöjen piiriin. Urheilujärjestöistä johtaa nuorten naisten tie heitä työläisnaisliikkeeseen, joka on viitoittanut ladun parempaan tulevaisuuteen.

12 Ruotsalaisen työväenliiton edustaja Ragni Karlson lausui saatuaan puheenvuoron maamme ruotsalaisen sisarjärjestön tervehdykset kokoukselle. Työläisnaisliitto pääsee toiminnassaan lähemmäksi kodin piiriä ja siksi on sen toiminnalla mitä suurin merkitys työväenliikkeen kannalta. Kokoukselle oli saapunut Tanskan sos.-dem. puolueen naisilta, Nina Andersen'in allekirjoittama seuraavansisältöinen kirjelmä: Kööpenhamina toukokuun 7 pnä 1941. Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto. Rouva; Martta Salmela-Järvinen. Sirkuskatu 5, Helsinki. Rakas Martta. Teidän ystävällinen kutsunne osanotosta Suomen Sosialidemokraattisen Naisliiton edustajakokoukseen Helsingissä toukokuun 22 34 pnä tänä vuonna on ollut meidän puolueemme puoluetoimikunnan käsiteltävänä. Puoluetoimikunta kiittää kutsusta, mutta meidän on, ikävä kyllä, mahdotonta noudattaa sitä. Meidän on senvuoksi tyydyttävä vain tällä tavalla lähettämään parhaat onnittelumme kokouksellenne ja toivottaa sille menestystä. Teemme sen liittäen oheen lämpimimmät onnentoivotuksemme vastaiselle työllenne, tuntien, että juuri tällä hetkellä on tarmokas sosialidemokraattinen naisten toiminta suurimerkityksellistä Suomelle ja myöskin koko maailmalle. Toverillisin terveisin Nina Andersen. Luettiin seuraava kokoukselle saapunut sähkösanoma: Sos.-dem. Naisliitto, Paasivuorenkatu 5, Helsinki. Tervehdys liittokokoukselle, Anni Haverinen. Kokoukselle ilmoitettiin, että Ruotsin sos.-dem. Naisliiton edustaja Sonja Branting-Westerstahle on tulossa kokoukseen Tukholman vuorokoneessa, joka saapuu perille puolenpäivän aikaan. Kun kokouksessa saapuvilla olevat eri järjestöjen edustajat olivat esittäneet tervehdyksensä, kiitti puheenjohtaja niistä lämpimistä tervehdyksistä ja onnentoivotuksista, joita kokouksellemme oli esitetty. Tämänjälkeen otettiin puolen tunnin kahvitauko, jonka aikana nautittiin Helsingin työväentalon ravintolassa liittotoimikunnan tarjoamat kahvit. Samalla tarjoutui eri paikkakunnilta kotoisin oleville tovereille mieluinen tilaisuus vaihtaa tervehdyksiä ja kun monilla oli hyvinkin vaikeita ja raskaita kohtaloita takanaan, tuntui tovereiden kohtaaminen sitäkin merkityksellisemmältä.

13 VALIOKUNNAT. Kahvitauon jälkeen kokoonnuttiin jatkamaan kokousta ja päätettiin liittotoimikunnan ehdotuksesta asettaa valiokunnat, joihin tulivat valituiksi allamainitut kokouksen osanottajat. Järjestävä valiokunta, jonka tehtävänä on kokouksen järjestelyn hoitaminen. Valiokuntaan valittiin kokouksen puheenjohtajat ja sihteerit. Yleinen valiokunta, johon lähetetään kokouksen valiokuntakäsittelyä vaativat asiat,, paitsi sääntöjä ja talousasioita, joita käsittelemään valitaan eri valiokunnat. Tähän valiokuntaan asetettiin seuraavat 10 jäsentä: Sylvi-Kyllikki Kilpi, Linnea Valkama ja Helmi Valta Helsingistä, Anna Suonperä Oulusta, Aino Kivekäs Tampereelta, Kerttu Hiltunen Varkaudesta, Ida Bergman Keravalta, Ester Vesonen Leppävaarasta, Aino Patjas Raumalta ja Rosa Lindholm Vaasasta. Talousvaliokunta, johon tulivat Maija Granvik Helsingistä, Selma Uusluoto Salosta, Hilda Paavola Kymistä, Jenny Koivisto Kotkasta ja Martta Suvikas Lahdesta. Sääntövaliokunta, johon tulivat Ester Makkonen Kemistä, Elsa Kolinen Tampereelta, Tilda Backman Lohjalta, Lyydia Louhi Hämeenlinnasta ja Lempi Johansson Kuusankoskelta. Ääntenlaskijat, joiksi tulivat Hilja Limsten Äänekoskelta, Fanni Kyllönen Viipurin sos.-dem. Naisyhdistyksestä ja Lempi Hänninen Kymistä. Kokoonkutsujiksi valittiin nimiluettelossa ensimmäisinä mainitut. SELOSTUS YLEISPOLIITTISESTA TILANTEESTA. Sylvi-Kyllikki Kilpi esitti kokoukselle selostuksen yleispoliittisesta tilanteesta. Luotuaan katsauksen viimeisen liittokokouksemme jälkeen sattuneihin vaiheisiin maamme sisäja ulkopolitiikassa, puhuja lausui pääasiassa seuraavaa: Suomen kansa on kestänyt, niinkuin arikaran sairauden läpäissyt potilas, leikkauksen, vaara on ohi, mutta elämä on alettava heikentynein voimin ikäänkuin alusta. Sen on tehtävä ankara itsetilitys laiminlyönneistään ja virheistään ja toimittava niin, että terveys palautuu vähitellen. Tämä taistelu tervehtymisestä on sekin jälleenrakennustyötä, se on paljon enemmän kuin rakennuksien rakentamista, viljeltävän maan jakamista, invaliidien ja orpojen huoltoa* se on uusien henkisten arvojen luomista. Tässä jälleenrakennustyössä sanan laajem-

14 massa ja avarammassa mielessä tarvitaan työväenjärjestöjä ehdottomasti mukana. Mitä työväenjärjestöisisä on tehtävä, jotta kansamme pelastuisi ajan sairauksien tartuntavaarasta ja vaikeuksista? Ensimmäinen on vanhin ja kulunein, mutta tärkein perusohje, nimittäin se, että meidän on vaalittava järjestöissämme kansanvaltaisia ihanteita. Demokratian puitteissa on ylläpidettävä ja kunnioitettava määrättyjä lakeja ja tapoja, määrättyä moraalia, siellä ei voi väkivaltaa esiintyä rankaisematta, siellä ei hyväksytä raakuutta ja siellä annetaan arvoa ihmisille. Kansanvallan puolustamisen yhteyteen kuuluu työväenjärjestöissä toinen suuri siihen liittyvä tehtävä: on taisteltava valitsemisen halua vastaan kuulua sen tai tämän suurvallan piiriin. Työväenjärjestöjen on oltava tukena sille sisäpoliittiselle ja ulkopoliittiselle taistelulle, joka suoritetaan maamme itsenäisyyden puolesta. Meidän tehtävämme, taistelu demokratian ja maan itsenäisyyden puolesta sekä kamppailu sosialisoimisen edistämiseksi eivät ole uusia asioita, mutta siitä huolimatta meidän on yhä uudelleen ja uudelleen nykyvaiheessakin todettava, että ne ovat seikkoja, joiden ajaminen ja edistäminen kuuluu myöskin jälleenrakennustyöhön. Monet piirit, joille yhteiskunnallinen ajattelu yleensä on ollut vierasta, ovat ryhtyneet harrastamaan sosiaalisia asioita, mutta kaikki toiminta jää tuloksettomaksi, ellei toimintaa kohdisteta itse pahan sydämeen, kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän hävittämiseen. Tämä ymmärretään työväenjärjestöissä, mutta sitä ei ymmärretä tarpeeksi selvästi muissa ajan synnyttämissä järjestöissä. Työväenjärjestöillä on arvaamattoman suuri merkitys nykyaikana, jos ne vain osaavat vaikutusvaltaansa tarpeeksi käyttää. Mutta meidän on tehtävä itsellemme selväksi, että vaikka työväenjärjestöjen arvovalta ulkonaisesti on noussut, niin ovat me sisäisesti heikontuneet viime aikoina. Tällaisia sairausilmiöitä vastaan on taisteltava myös jälleenrakennustyön nimessä, yhteiskuntaelämämme terveeksi saamisen vuoksi. Kuinka sitten? Voimakkaampien on suggeroitava iloa ja intoa heikompiin. Parasta jälleenrakennustyötä meidän kohdaltamme on, että teemme työväenjärjestöissä sitä, mitä olemme tehneet ennenkin, että saamme järjestömme elinvoimaisiksi. Kaikki meidän työmme, jota me ponnistellen yli omien, voimiemme yhteistä hyvää ajatellen teemme, on jälleenrakennustyötä. Meidän on jokaisen käsitettävä, että olemme luotu tätä aikaa varten, mutta että me samalla saatamme luoda sitä. Puhuja esitti senjälkeen laatimansa julkilausumaehdotuksen, joka päätettiin jättää myöhemmin valittavan valiokunnan tarkistettavaksi. RUOTSIN SOS.-DEM. NAISLIITON EDUSTAJAN TERVEHDYS. Sylvi-Kyllikki Kilven esityksen aikana saapui kokoukseen Ruotsin sos.-dem. Naisliiton edustaja, asianajaja Sonja Branting-WesterstaWe, jolle puheenjohtaja luovutti puheenvuoron. Sonja Branting-Westerståhle lausui:

15 Ruotsin sosialidemokraattinen naisliitto on minut lähettänyt ja minä tuon teille heidän syvät ja lämpimät terveisensä, mutta tiedän varmasti, että kaikki Euroopan sosialidemokraattiset naiset olisivat iloisia, jos minä esittäisin myös heidän terveisensä, heidän ihailunsa ja solidaarisuutensa teidän kanssanne. Tunnen naisten internationaalin toverit sangen hyvin, luulen tietäväni, miten he suhtautuvat tähän kaikkeen, kukin kaupungissaan erilaisten kansallisten kohtaloiden alaisena. Samoin kuin teillä nyt, tulee kerran Euroopassa jälleenrakennustyö alkamaan hävityksen jälkeen, mutta on myös alkava kokonainen' uudelleen muovautuminen, joka luo uuden maailman, sen, johon me emme ole lakanneet uskomasta. Siinä maailmassa täytyy olla enemmän tilaa niille aatteille, joita naiset edustavat, kaikkien täytyy päästä selville siitä, että selväpiirteinen miesten maailma on parasta sodan maaperää. Ja siinä uudessa maailmassa on annettava täydellinen liikkumatila sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja turvallisuudelle. Toisin sanoen, samoin kuin te, toverit, olette olleet esikuvana ja olleet mukana ei vain sodan jännityksessä, mutta myöskin jatkaneet eteenpäin ja säilyttäneet rivinne jälleenrakennustyöhön, niin tulee naisten koko maailmassa seurata teidän esimerkkiänne, niin että tuleva uudelleen muodostuminen tapahtuu sosialismin ja demokratian suurten aatteiden merkeissä. Kokous oli tervehtinyt puhujaa voimakkain kättentaputuksin ja hänen lopetettuaan sydämellisen ja kauniin puheensa, jonka sanoja tosin kaikki eivät ymmärtäneet, mutta jonka hengen ja myötämielisyyden kaikki tunsivat, kaikuivat suosionosoitukset jälleen kestävinä ja voimakkaina, osoittaen, että toveri Sonja Branting-Westerstählen sanat olivat herättäneet vastakaikua kokouksen osanottajien keskuudessa. Puheen tulkitsi suomeksi liiton sihteeri Martta Salmela- Järvinen. Kokouksen puheenjohtaja esitti kokouksen kiitokset ruotsalaiselle vieraallemme, huomauttaen, että toverit Pohjanlahden toiselta puolen ovat aina mieluisia vieraita meidän keskuudessamme. Tämänjälkeen otettiin aamiaisloma ja kokousta päätettiin jatkaa klo 15. TOIMINTAKERTOMUKSEN KÄSITTELY. Aamiaisloman jälkeen ryhdyttiin kokousta jatkamaan klo 15, jolloin puhetta johtamaan ryhtyi Kaisa Hiilelä. Laulettiin aluksi»vala», jonka jälkeen siirryttiin käsittelemään liiton toimintakertomusta vv. 1938 40, joka esitysvihkon ohella oli aikanaan lähetetty järjestöille. Käsittelyjärjestyksestä sovittiin siten, ettei yleiskeskustelua suoritettu vaan että toimintakertomus käydään lävitse kappaleittain ja keskustelu

16 suoritetaan kustakin kohdasta erikseen. Tämän jälkeen hyväksyttiin keskustelutta alkulause ja siirryttiin käsittelemään kohtaa Liittomme harjoittama valistustyö. (Alustusvihko siv. 6.) Kohta aiheutti seuraavan keskustelun: Takala huomioi, ettei liiton toiminnassa oltu voitu noudattaa edellisen edustajakokouksen vetämiä suuntaviivoja. Puhuja olisi toivonut että liiton sihteeri olisi enemmän voinut käydä järjestöissä niin että, vuorovaikutus jäsenistön kanssa olisi saatu tehostumaan. Silvan huomautti, että Hämeen pdhj vaalipiirissä ovat toverit Elsa Kolinen ja Fanny Toivonen toimineet järjestäjinä, mutta heidän nimensä puuttuu toimintakertomuksen tästä kohdasta. S a 1 m e 1 a-j ä r v i n e n mainitsi, että hän on suhteellisesti yhtä paljon osallistunut kenttätyöhön kuin aikaisemmatkin sihteerit, siitä huolimatta, että liiton toiminta on entisestään paljon laajentunut ja vaatii myöskin enemmän toimistotyötä. Sota on vaikeuttanut tilannetta, niin että edellisessä edustajakokouksessa laadittuja suunnitelmia ei ole voi- IU toteuttaa. Takala painosti vieläkin sihteerin maitkoillaolon välttämättömyyttä. Huotari: Sihteerillä on liiton toimistossa paljon asioita hoidettavana, jotka vaativat hänen läsnäoloaan. Matkustamiseen ei senvuoksi *nää jää niin paljon tilaisuutta. Lim s ten: Äänekoskella on oltu tyytyväisiä siihen* että on saatu arvokasta apua liiton toimistosta käsin. Piti suotavana, että edelleenkin saataisiin keskuksesta selostajia järjestöjen tilaisuuksiin. Kalske piti myöskin tärkeänä, että liiton ja järjestöjen välillä on vilkas yhteistoiminta. Makkonen huomautti, että on vikaa myöskin perusjärjestöissä. Liiton lähettämät puhujat saavat usein puhua tyhjille seinille. Kohta hyväksyttiin. Kotitaloudellinen valistustyö. Siv. 9 13. G r ö n v i k esitti epäilyksiä yksinomaan käytännöllisiin asioihin suuntautuvan neuvonnan suhteen. Liiton aatteellinen valistustyö kärsii siitä. Takala asetti suuren arvon kotitaloudelliselle valistustyölle, vartinkin ovat kurssien yhteydessä pidetyt luennot arvokkaita. Mutta aatteellinen valistustyö on kuitenkin asetettava ensisijalle. Makkonen: Tuntuu oudolta, että liiton toiminnassa kotitaloudellinen valistustyö on saanut niin suuren sijan. Yrjölä lausui tyytyväisyytensä kurssitoiminnan suhteen samoin P e i r a m o pyysi erikoisesti lausua kiitokset liittotoimikunnalle uitä, että Oulun piiri oli saanut niin paljon tukea kurssien muodossa, tiiiton käsityöohjaaijat olivat siellä erikoisen hyvin onnistuneet tehtävissään. Kurssien avulla meidän on mahdollisuus päästä kosketuksiin nuidenkin yhteiskuntapiirien kanssa.

17 Kivekäs arveli, etteivät edelliset puhujat ole tarkkaan seuranneet liiton kurssitoimintaa. Kursseilla on myöskin tehty tehokasta aatteellista valistustyötä. Kalske toivoi että aatteellista puolta kurssitoiminnassa tehostettaisiin. Muuten kurssit ovat olleet hyviä. L i m s t e n kiitti liittoa siitä, että Äänekoskella on pidetty hyviä kurssejai. Valitti sitä, että liiton kurssiohjaajat eivät ole poliittisesti valveutuneita. Kohta hyväksyttiin. Eduskuntavaalit v. 1939. Siv. 13. Malkamäki: Selostukseen liittyvässä tilastossa on virhe. Hämeen etel. vaalipiirissä asetettu listoille kaikkiaan 11 ehdokasta niistä 2 naista. Kohdat Kunnallisvaalit, Kansainvälinen toiminta, Vuoden 1939 40 tapaukset ja Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, Siv. 15 22. hyväksyttiin keskustelutta. Liittomme ja Lotta Svärd-järjestö. Siv. 22 23. Kohdan johdosta syntyneessä keskustelussa lausui mm. Takala: Vanhempi puolueväki vieroksuu liittotoimikunnan kantaa, mutta toteaa kuitenkin sen olevan sopusoinnussa puolueen päätösten ja toimenpiteiden kanssa. Huotari: Puoluetoimikunta oli käynyt neuvotteluja suojeluskuntajärjestöön suhtautumisesta. Vasta myöhemmin tuli esille kysymys meidän liittomme suhtautumisesta Lotta Svärd-järjestöön. Kivinen huomautti, että on yhä edelleen olemassa routaa meidän ja mainitun järjestön välillä. Kivekäs piti liittotoimikunnan toimenpidettä ainoana mahdollisena. L i m s t e n hyväksyi liittotoimikunnan menettelyn, mutta puoluetoimikunnan alkutoimenpiteitä ei pitänyt oikeina. Työläisnaisliitto on muuten sodanaikaisesta toiminnastaan saanut aivan liian vähän tunnustusta. Hilden ei hyväksynyt liittotoimikunnan menettelyä. Julkilausuma käsitettiin joukkojen keskuudessa liittymiskehoitukseksi. Sillanpää: Ei ollut tarkoitus ketään erikoisesti kehoittaa, mutta toisaalta emme myöskään voi kieltää ketään liittymästä mihin järjestöön haluaa. Puoluetoimikunnan päätöstä on arvosteltu, mutta on huomattava, että puoluetoimikunnallakaan ei ollut muuta mahdollisuutta. Kalske piti kyseenalaisena, oliko julkilausuman antaminen tarpeellista. Kilpi: Puoluetoimikunta katsoi, ettei enää saanut olla väärin kuulua yhtaikaa Suojeluskuntaan ja Sos.-dem. puolueeseen. Oli

18 kysymys suuresta sisäpoliittisesta asiasta, joka näin ratkaistiin. Siihen oli suhtauduttava tasapuolisesti, sillä vain siten saatiin vanhat erimielisyydet pois päiväjärjestyksestä. A a 11 e-t eljon käsityksen mukaan liittotoimikunnan kannanotto oli oikea, sillä sodan aikana varsinkin nuoret ihmiset tunsivat tarvetta päästä mukaan aktiiviseen toimintaan puolustuksen hyväksi. Ja kun se kävi. esim. naisille mahdolliseksi vain lottatyön avulla, ei ollut syytä kieltää ketään sinne menemästä. Makkonen arveli, että sopimus myöhemmin voi tuottaa haittaa järjestöjemme toiminnalle. Lottajärjestö saattaa voimakkaampana vetää mukaansa meidänkin järjestöjemme jäsenistöä. Lindholm epäili, että meikäläiset tuskin suuremmissa joukoin haluavat liittyä Lottiin. Vasta vähitellen ennakkoluulot hälvenevät, mutta nyt on kuitenkin järjestöjen toimin la järjestöinä mahdollista. Tuomola ja Leppänen hyväksyivät liittotoimikunnan menettelyn. Valta ei uskonut työläisnaisten liittotoimikunnan päätöksestä huolimatta liittyvän Lottiin. Pe i r a m o n mielestä olisi kasvatusta edelleen hoidettava työväen hengessä, eikä sitä saa luovuttaa millekään muulle järjestölle. Meidän on tehostettava omaa kasvatustoimintaamme. Huotari: Asiasta levitetään myöskin paljon vääristeltyjä tietoja ja selityksiä. Rintamalla olleet miehet ovat yleensä kiittäneet Lättien työtä. Pikku-Lottatyön merkitystä meikäläiseltä kannalta lienee liioiteltu. Kilpi huomautti, että kysymyksenalainen julkilausuma ei ole herättänyt keskustelua yksinomaan meidän järjestöissämme, siitä keskustellaan parhaillaan myöskin suojeluskuntapiireissä, joissa läheskään kaikki eivät myöskään hyväksy johtonsa menettelyä. Kohta hyväksyttiin. Liiton äänenkannattaja Toveritar. Siv. 23. Takala ilmoitti, että hänen järjestönsä hyväksyy Toverittaren kannan ja toimitustavan. Lehti on jatkuvasti parantunut. Häntä on eväsmutta nyt on kuitenkin järjestöjen yhteistoiminta järjestöinä mahdollista. Hilden toivoi, että maaseutukirjeenvaihtajien kirjeitä olisi Toverittaressa useammin. Häkkinen: Toverittaressa on liian paljon kirjoituksia muotivirtauksista. Esim. nykyjään puhutaan liikaa väestöpolitiikasta. Järjestössäni pidettiin tätä sopimattomana. S a 1 m e 1 a-j ä r v i n e n pyysi kiinnittää edustajien huomiota siihen, että lehden levikki on jatkuvasti heikko. Suuri osa järjestöjämme ei tilaa eikä levitä lehteä. G r ö n v i k huomautti, että lehti on hyvin toimitettu. Pesonen: Lehden toimittaminen on vaikeata. Ei ole tarpeeksi kirjoittajia. Maaseutukirjeenvaihtajia ei ole. Pelkät toimintaselostukset ovat kuivia, pitäisi kirjoittaa paikkakunnan asioista yleensä. Nuoria voimia olisi enemmän saatava mukaan. Kun kirjoituksia voi saada vain harvoilta.henkilöiltä, tulee lehti yksitoikkoiseksi. Ei ole virhe, että lehti seuraa muotivirtauksia, mutta väestöpolitiikasta ei ole ollut kuin kaksi kirjoitusta.

Koskinen: Erikoisnumerot myöhästyvät. Jos ne tulisivat aikaisemmin, saataisiin ne paremmin myydyiksi. Postituksen suhteen on myös esitetty muistutuksia. Osoitteenmuutokset huomioidaan liian hitaasti. Rinne: Miksi lehteä ei saa Rautatiekirjakaupasta eikä junista lehtimyyjiltä. Lehti ei myöskään ilmesty säännöllisesti. Tilatutkaan kappaleet eivät tule perille. Naisten lehden on seurattava aikaansa, sitähän on aikaisemmissakin kokouksissa tehostettu. Ulkoasultaan lehti on kaunis ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä. Salmela-Järvinen ilmoitti, että lehden levittäminen Rautatiekirjakaupan välityksellä tulee liian kaihiksi. Suonperä lausui oululaisten ajattelevan, että lehden nimi pitäisi muuttaa. Kohta hyväksyttiin. Kohdat Liittotoimikunta, Kiertokirjeet ja julistukset ja Kustannustoiminta siv. 24 25, hyväksyttiin keskustelutta. 19 Liiton 40-vuotisjuhlat. Siv. 25. Takala oli tyytymätön 40-vuotisjuhlan järjestelyihin. Olisi pitänyt järjestää juhlia muuallakin kuin Helsingissä samana päivänä. Helsingin juhlissa huomioitiin liian vähän perusjärjestöjä ja linjoilla tehtyä työtä, ja asetettiin näkyville vain juhlavieraat, jotka ovat tehneet vain osan työstä. S a 1 m e 1 a-j ä r v i n e n : Liiton järjestöt eivät olleet vielä sodan jälkeen niin toimintavalmiit, että kehoitus 40-,vuotisjuhlien järjestämisestä olisi tuottaneet tuloksia. Sensijaan juhlat onnistuivat erinomaisesti syyskauden alussa. Huotari korosti samaa seikkaa kuin edellinenkin puhuja ja mainitsi, että olihan juhlan radioiminen tavanmukaisuudesta poikkeavaa ja teki juhlavan vaikutuksen. Heinonen oli tyytyväinen juhlien järjestelyyn. Takala painosti vieläkin sitä, että juhlasta olisi pitänyt tulla todellinen järjestöjen juhla jo kesällä samaan aikaan kuin Helsingissäkin. Kohta hyväksyttiin. Kohdat Liiton osastot ja jäsenmäärä, Juhlivia järjestöjä, Sos.-dem. naisten piiritoimikunnat ja naisjaostot, Työväen Akatemian stipendirahasto, Avustukset ja loppulause siv. 27 30, hyväksyttiin keskustelutta. Toimintakertomus julistettiin loppuunkäsitellyksi ja hyväksytyksi muutoksitta. LIITON JA TOVERITTAREN TILIKERTOMUS JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO., Esiteltiin Liiton ja Toverittaren tilit vv. 1938, 39 ja 40, arpajaisten tiliselostus v. 1938 ja liiton avustustoimikunnan tilit vv. 1939 40. Tilit lähetettiin talousvaliokuntaan ja vas-

20 tuuvapaudesta päätetään valiokunnan annettua tileistä lausuntonsa. Valiokunta antoi tileihin tutustuttuaan seuraavan lausunnon: Talousvaliokunta, tutustuttuaan Sos.-dem. Työläisnaisliiton ja Toverittaren tileihin vv. 1939 40 sekä arpajaistileihin v. 1938, ja avustustoimikunnan tileihin v. 1939 40, ehdottaa tilintarkastajain lausuntoihin nojaten tilit hyväksyttäviksi ja vastuuvapauden myönnettäväksi tilivelvollisille. Talousvaliokunta. Maija Granvik. Selma Uusluoto. Hilda Paavola. Jenny Koivisto.' Martta Suvikas. Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin ja tilit hyväksyttiin, samalla kuri tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus tilikausilta 1938 40. Päätös oli yksimielinen. Kun toiminta- ja tilikertomukset täten oli loppuunkäsitelty, ryhdyttiin käsittelemään liittotoimikunnan laatimia alustuksia, joista ensimmäisenä esityslistalla oli VASTAINEN VALISTUSTYÖ. (Alustusvihko siv. 31 36.) Ensimmäisen puheenvuoron käytti asiassa Lehtokoski, joka kiinnitti huomiota lasten keskuudessa suoritettavaan raittiustyöhön. Tätä tietä saadaan uutta voimaa myöskin työväenliikkeeseen. Lapset ja varhaisnuoret on kerättävä omiin järjestöihinsä. Ehdotti, että asianomainen valiokunta kysymystä käsitellessään huomioisi myöskin päätöslauselmaehdotuksessaan tämän seikan. Rinne ja Valta kannattivat Lehtokoskea. Heinonen oli huomioinut miten vähän vanhemmat kodissa kiinnittävät huomiota lastensa aatteelliseen kasvatukseen. Tämäkin olisi tärkeätä valistustyötä. Limsten painosti raittiusliiton alaisten lastenosastojen merkitystä. Salmela-Järvinen kiinnitti huomiota jäsenmaksujen perimiseen ja tilittämiseen liitolle, koska se jo olisi osoituksena siitä, että järjestöjen asioita hoidetaan säännöllisesti. Järjestöissä valitetaan, ettei ole asioita kokousten käsiteltäviksi, mutta samalla on todettavissa, etteivät järjestöjen toimihenkilötkään lue liiton keskuksesta lähetettyjä kiertokirjeitä. Täsmällisyyttä ja tosiharrastusta kaivataan. Le h t o : Liiton toiminnan tunnuslauseena on ollut: Sosialismi on vietävä koteihin. Tämä olisi myöskin käytännössä toteutettava. Opintokerhotyö on kasvatustoiminnassa tärkeätä ja erikoisesti olisi perustettava järjestötoimintakerhoja. Nämä olisivat apuna kunnollisten toimitsijain kasvattamisessa. Takala kannatti Lehtokoskea. Kivekäs totesi, että valistustyösuunnitelma on hyvä ja toivoi, että sitä toteutettaisiin tehokkaasti. Toivoi liittotoimikunnan lähettävän

useammin kiertokirjeitä, joissa kehoitetaan käsittelemään määrättyjä, sillä hetkellä ajankohtaisia asioita. Takala: Liittotoimikunnan olisi lähetettävä järjestöille poliittisia tilanneselostuksia. Keskustelun jälkeen lähetettiin alustus yleiseen valiokuntaan, joka käsiteltyään sen antoi siitä seuraavan mietinnön: 21 Yleisten asiain valiokunnan mietintö n:o 1. Yleisten asiain valiokunta on kokouksessa käydyn keskustelun perusteella tutustunut alustukseen ja siinä esitettyihin ponsiin ja ehdottaa, että ponnet hyväksyttäisiin muuten liittotoimikunnan ehdottamassa muodossa, paitsi että kohdassa Liiton osastojen tehtävät kolmanteen ponteen lisättäisiin huomautus lasten toiminnan tehostumisen välttämättömyydestä. Ponnet tulisivat kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti: Liiton aftastojen tehtävät: Liiton osastojen tulee jatkuvasti työskennellä uusien jäsenten saattamiseksi järjestöjemme piiriin. Jäsenhankinnan tehostamiseksi toimeenpannaan valistusjuhlia, keskustelukokouksia ja muita tilaisuuksia, joissa aatteitamme tehdään tunnetuksi ja joiden suunnitteluun, ohjelmiin y.m. kiinnitetään yksityiskohtaista huomiota. Liiton osaston, lähinnä sen johtokunnan, tehtävänä on valppaasti seurata paikkakuntansa kunnallista elämää ja työläisperheiden olosuhteita sekä tehdä edustajiensa kautta aloitteita ja esityksiä kunnanvaltuustoissa y.m. elimissä uudistusten aikaansaamiseksi. Jäsenten valmentamiseen ja kehittämiseen, jotta heistä tulisi tämän uudistustoiminnan valveutuneita työntekijöitä, on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota, ja siinä mielessä edistettävä itsekasvailustyötä, opintokerhotoimintaa ja luentojen järjestämistä, niin että eri toimintamuotojen yhteydessä ilmenee harras pyrkimyksemme kohottaa työväenluokan naisten elämäntasoa. Osastojen on voimiensa ja kykyjensä mukaan pyrittävä tukemaan lasten raittiusjärjestöjen työtä, siten edistäen ja helpottaen kotien kasvatustoimintaa. On vaalittava toverihengen ylläpitämistä, niin että jokainen järjestön jäsen tuntee viihtymystä ja tyydytystä saadessaan työskennellä yhteisen asiamme hyväksi. Naispiiritoimikuntien ja vaalipiiritoimikuntien naisjaostojen tehtävät: Vaalipiirien naisten keskusjärjestöjen on valppaasti seurattava piiriensä naisjärjestöjen toimintaa, ja annettava niiden toimihenkilöille neuvoja ja apua heidän tehtäviensä suorittamisessa;

22 niiden tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa liiton toimikunnan kanssa, suunnitella ja valmistella piirin alueella toimeenpantavia kursseja, retkeilypäiviä y.m. valistustoimintaa. Liittotoimikunnan tulee ensisijassa järjestää taloudellisten mahdollisuuksien mukaan kotitalousy.m. kurssitoimintaa yhteistoiminnassa piirin keskuseliniten kanssa; lähettää edustajansa piirien keskuselinten järjestämiin, koko, piiriä käsittäviin neuvottelutilaisuuksiin, laatia niitä varten alustuksia ja esityksiä järjestöelämää ja yhteiskunnallisia uudistuksia koskevista kysymyksistä; yhdessä naiskansanedustajien kanssa suunnitella eduskuntaaloitteita ja esityksiä, joiden tarkoituksena on vähävaraisten kotien, äitien ja lasten asemaa koskevien uudistusten aikaansaaminen. Työväen sanomalehtien välityksellä ja myöskin suullisen valistustyön avulla, mikäli taloudelliset mahdollisuudet sen myöten antavat, on tehtävä tunnetuksi työläisnaisten vaatimuksia ja pyrkimyksiä, sekä järjestöjemme toimintaa. Tässä mielessä on toimittava siten, että piirien naiskansanedustajat, piirien keskuselinten tai liittotoimikunnan toimihenkilöt käyvät henkilökohtaisesti tutustumassa kunkin järjestön toimintaan ainakin kerran toimintavuoden aikana. Päätös: Yleisten asiain valiokunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ensimmäinen kokouspäivä päättyi klo 18, jonka jälkeen klo 19 oli Helsingin työväentalon A-salissa Helsingin sos.- dem. Kunnallistoimikunnan naisjaoston järjestämä juhlatilaisuus liittokokouksen osanottajille ja muille kutsuvieraille. Ilta aloitettiin yhteislaululla, minkä jälkeen Sylvia Lehtoranta soitti pianolla muutamia mieltymyksellä kuultuja kappaleita. Lempi Lehto lausui liittokokousedustajat tervetulleiksi sekä kohdisti ruotsinkielisen tervehdyksen Sonja Branting-Westerståhlille. Elsa Rantanen lausui leikillisiä runoja. Tov. Branting-Westerståfrl piti puheen, jossa hän selosti Ruotsin sos.-dem. naisliiton toimintaa sekä tämän hetken virtauksia tässä toiminnassa. Kansanedustaja Varma Turunen esitti savolaista huumoria. Illan kuluessa kuultiin lisäksi yksinlaulua ja pianonsoittoa ja yhdessäolotilaisuus jatkui aina myöhäiseen iltaan asti laulaen ja keskustellen.

23 TOINEN KOKOUSPÄIVÄ. Toisena kokouspäivänä kokoonnuttiin klo 9. Laulettiin aluksi»sä lippu puhdas punainen». Toimitettiin nimenhuuto ja puheenjohtajaksi ryhtyi Hilma Laine. Ennen varsinaisten esityslistalla olevien asioiden alkamista esitettiin Laukaan sos.-dem. Naisyhdistyksen kokoukselle lähettämä kirjallinen tervehdys. VAALITOIMINTA. Tämän jälkeen ryhdyttiin käsittelemään esityslistalla olevia asioita, joista seuraavana oli Vaalitoiminta, esitys vihkon siv. 37 38. Asian johdosta suoritettiin seuraava yleiskeskustelu: S a 1 m e 1 a-j ä r v i n e n kiinnitti huomiota alustuksessa mainittuihin näkökohtiin. Meidän on kehitettävä sosiaalista toimintaamme, koska käytännöllisen uudistustoiminnan avulla on paljon helpompi saada ihmiset kiinnostumaan asioihin kuin vain yksinomaan suullisen valistustyön kautta. Järjestöjen olisi koulutettava jäsenistöään tällaista uudistustoimintaa silmälläpitäen. Pesonen: Kussakin vaalipiirissä on pyrittävä asettamaan enemmän naisehdokkaita kuin tähän asti. Eräissä piireissä menisi useampia naisia lävitse, jos heitä vain olisi ehdokkaina. Erikoisesti tulisi vetää esiin myöskin nuorempia naisia. Heinonen: Viipurin it. vaalipiirissä viime vaaleissa sattunut tapaus, jolloin naisehdokas vietiin toiseen piiriin ja pakoitettiin heiitä kieltäytymään, teki ikävän vaikutuksen. Sellaiset tapaukset eivät saisi uusiutua. Takala yhtyi sihteerin mielipiteeseen siinä, että kunnalliseen toimintaan ja sen ohessa esiintyviin sosiaalisiin kysymyksiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Ehdotti jonkinlaisten kunnallisten valmennuskerhojen perustamista. Naisten kunnallistoimintaa ja harrastusta kaivataan erikoisesti. Meillä on mahdollisuus viedä eduskuntaankin enemmän naisia, jos naiset vain pyrkivät valvomaan etujaan mutta puhuja ei kannattanut kovin monien naisehdokkaiden asettamista, koska se on omiaan hajoittamaan ääniä. Louhi kannatti Pesosen ehdotusta, että olisi asetettava enemmän naisehdokkaita. Kun kuitenkin yhdistyksiin kuuluu etupäässä miehiä, joutuvat naiset puolueäänestyksen jälkeen huonommille paikoille ja harvemmin menevät läpi. Ensin on saatava naisten järjestöt vahvoiksi, sitten vasta on toiveita naisten edustuksen lisääntymisestä. Sillanpää: Naisilla on tapana kadehtia toisiaan ja santähden he useinkaan eivät äänestä naisehdokkaita. Meidän on saatava järjestöihin enemmän naisia ja saatava heidät äänestämään omia ehdokkaitaan. On myöskin enemmän tehtävä propagandaa siitä, mitä naiset ovat saaneet aikaan. Kunnallisella alalla on kiinnitettävä huomiota paikallisiin epäkohtiin ja herätettävä naisten mielenkiintoa niihin.

24 Huotari: Naiset ovat laiskoja puolueäänestyksen suhteen. Jos saataisiin edes kaikki naisjäsenet äänestämään, niin silläkin olisi jo paljon autettu. Kunnallisella alalla on paljon puuhaa. Ei pitäisi kuitenkaan kerätä kovin paljon tehtäviä yksiin käsiin. P e i r a m o : Tämä sama kysymys on aina ollut esillä naisten kokouksissa ja totta on sekin, että naiset ovat kateellisia. Yhtyi Huotariin siinä, että esim. kunnallisia lautakuntapaikkoja ei saisi antaa samoille henkilöille liian paljon. Etenkin on miehillä kovin paljon edustustehtäviä. Työt on suoritettava siten, että nähdään työväen edustuksen todella vaikuttavan asioiden kulkuun. Lehto: Meidän on tässä asiassa edelleenkin voimakkaasti vedottava naisiin. Meitä on niin paljon, mutta edustuksemme on kuitenkin niin pieni, kun naiset eivät luota toisiinsa. Yleinen mielipide naisten keskuudessa on saatava muuttumaan ja naiset keskenään solidaarisemmiksi. Liittomme aatteellinen valistustyö on kohdistettava kaikkiin naisiin. Viittasi Ruotsin esimerkkiin, mitä siellä on saatu aikaan voimakkaalla valistustyöllä. Naisten edustus siellä kohosi 50 %:lla. Kivekäs ei pitänyt naisten kateellisuutta ainoana syynä vaan sitäkin, että naisten järjestövoima on yleensä vähäinen. Myöskin niiden keskuuteen, jotka eivät kuulu järjestöihin olisi kohdistettava voimakas vetoomus naisten herättämiseksi. Järjestöt on tehtävä voimakkaammiksi. Keskustelu katsottiin päättyneeksi. Päätös: Kun mitään varsinaisia muutosehdotuksia ei tehty, hyväksyttiin alustus ja siihen liittyvät ponnet yksimielisesti sellaisinaan. PROPAGANDA TOVERITTAREN HYVÄKSI. Alustus siv. 38. L i m s t e n : Lehden hyväksi on tehtävä enemmän propagandaa- Ehdotti erikoisten Toveritar-iltojen järjestämistä, jolloin lehden sisältöä luettaisiin. Samoin myöskin juhlia Toverittaren hyväksi. Kivekäs: Lehden levikki on saatava suurenemaan. Propagandan teko kuuluu toimitukselle. S a 1 m e 1 a-j ä r v i n e n : Toimituksen taholta on pyritty tekemään propagandaa, mutta järjestöt suhtautuvat siihen sangen penseästi. Liiton toimistosta on lähetetty mm. kiertokirjeet ja seinämainosteet kaikille työväenyhdistyksille, mutta niistä ei ole ollut näkyviä tuloksia. Mainosteita ei ole asetettu näkyviin edes niilläkään työväentaloilla, joissa toimii naisjärjestöjä. Tällainen on liian kallista hommaa mennäkseen aivan hukkaan. Lehto: Olisi pyrittävä saamaan lehti lähetetyksi myöskin kuntien lukusaleihin, kirjastoihin ym. Valta: Lehti on niin hyvä, ettei luulisi olevan vaikeata saada sitä leviämään. P e i r a m o yhtyi Lehtoon siinä, että Toveritar olisi tilattava kunnallisiin laitoksiin. Suullinen propaganda on kaikkein parasta. Päätös: Alustus ja siihen liittyvät ponnet hyväksyttiin sellaisinaan.

25 ÄITIEN JA LASTENHUOLLON NEUVOLOITA JOKA KUNTAAN. Alustus siv. 40 41. Huotari huomautti, että naisten olisi erikoisesti otettava tämä asia sydämelleen. Lasten asiaa ei kukaan muu ota huolekseen, se on naisten tehtävä. Päätös: Alustus ja ponnet hyväksyttiin sellaisinaan. KODINHOITAJIEN KOULUTTAMINEN. Alustus siv. 42 43. Makkonen piti asiaa hyvänä, mutta arveli sen olevan kunnille liian vaikeaa ratkaista. Ehdotti, että sitä varten perustettaisiin jonkinlaisia rahastoja. Louhi: Olisi hyvä, jos kuntiin voitaisiin palkata tällaisia kotisisaria. Usein kun perheenäiti joutuu esim. sairauden tms. vuoksi kyvyttömäksi hoitamaan perhettään, ei lasten hoitoa kodissa voida tyydyttävästi järjestää. Peiramonkin mielestä oli oikein, että asia on pantu vireille. Kun voimme osoittaa, että tämä on tarpeellista, löytyy siihen varojakin. Huotari: Kysymys on päivänpolttava juuri nyt. Kun puhujan mielestä myöskin kysymys vähävaraisten äitien kesäloman järjestämisestä voisi tulla ratkaistuksi tämän kautta, olisi syytä ponsiin lisätä sanat»kesälomankin ajaksi». Ehdotti, että asia lähetettäisiin yleisten asiain valiokuntaan. Kivekäs: Rasittuneen ja toipilaan äidin olisi myöskin joskus saatava tämäntapaista apua. Ei pitänyt senvuoksi onnistuneena, että ponsissa määritellään avun tarve vain»lääkärin määräyksestä». Herrala: Jos voidaan palkata vain yksi apulainen, ei se suuria merkitse. Pitäisi perustaa jokin rahasto, joka hoitaisi tämän laitoksen. Uusluoto: Salon kauppalassa on meillä tällainen kotisisar käytettävänä. Muualla olisi pyrittävä samaan päämäärään. Ei ole välttämätöntä, että kaikki tämäntapaiset apulaiset ovat monet kurssit käyneitä, riittää kun yksikin on kouluutettu. Rahaston aikaansaaminen olisi tärkeätä. Salmela-Järvinen: Helsingissä on Mariansairaalassa hoitajattaria, jotka käyvät kodeissa hoitamassa sairaalasta päässeitä potilaita. Näiden hoitajattarien apuna on siivoojia, joita käytetään karkeampiin töihin kodissa, auttamaan siivouksessa, pesussa ym. Suurempiin kaupunkeihin pitäisi perustaa toimistoja, jotka välittäisivät kodinhoitajia, ja apulaisia sellaisissa tapauksissa, jolloin perheessä esim. sairauden ym. johdosta tarvitaan kiireellistä apua. Laitos vastaisi näiden apulaisten työstä, perisi mahdolliset maksut ja maksaisi heille palkan. Tällaisen järjestelmän kustannuksia arvioitaessa on huomattava, että ne tulevat kyllä takaisin myöhemmin parantuneen terveystilanteen muodossa. Terveydenhoito tulee aikaa voittain halvemmaksi kuin sairaanhoito. Alustus lähetettiin yleisten asiain valiokuntaan.