HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/94/05 Dnro HAM-2005-Y-29-131 annettu julkipanon jälkeen 13.5.2005 ASIA Päätös Janne Mattilan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Janne Mattila Mansikkalantie 37, 31110 Matku Puh.nro: 040 5803654 Sähköposti: janne.mattila@reppu.net Y-tunnus: 1136966-3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan yhdistelmäsikalan toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojissa tulee laajennuksen jälkeen olemaan eläinpaikkoja 150 emakolle ja 918 lihasialle. Eläinsuojat sijaitsevat Forssan kaupungin Matkun kylässä tilalla Päivölä, kiinteistörekisteritunnus 061-410-0002-0194. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 20.1.2005. suoritemaksu 1200 euroa
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Forssan kaupungin ympäristölautakunta on vuonna 1999 myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan nykyiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjat sisältävät seuraavat sopimukset: - Pellon, 10,62 ha, vuokrasopimus Arto Rämön kanssa - Pellon, 30 ha, vuokrasopimus Aarre Kalsin perikunnan kanssa - Lannanlevityssopimus 19,77 ha:n alalle Arto Alhon kanssa - Lannanlevityssopimus 17,5 ha:n alalle Jussi Sirkesalon kanssa - Lannanlevityssopimus 11,47 ha:n alalle Heimo Koivulan kanssa - Lannanlevityssopimus 46,47 ha:n alalle Jyrki Koivulan kanssa ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaava. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kokemäen vesistöalueella (35), Loimijokeen (35.9) laskevan Kojonjoen (35.96) Koijoen osavaluma-alueella (35.963-964). Koijokeen on eläinsuojista matkaa noin 650 m. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Latovainion (0416951) I-luokan pohjavesialue, jonne on matkaa noin 4 km. Lähin rakennettu naapurikiinteistö sijaitsee noin 150 metrin päässä eläinsuojista. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikala Nykyisessä sikalassa on eläinpaikkoja 100 emakolle ja 50 lihasialle. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi lihasikala, johon tulee eläinpaikkoja yhteensä 888 lihasialle. Nykyisen sikalan kasvatusosasto muutetaan porsitusosastoksi, johon tulee 14 uutta porsituspaikkaa. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on eläinpaikkoja yhteensä 918 liha- tai siitossialle ja 150 emakolle. Sikalarakennukset lämmitetään hakkeella ja pelleteillä. Sekä nykyisessä että rakennettavassa sikalassa on normaali alipaineilmastointi Lannan varastointi Lannankäsittelymenetelmänä sikalarakennuksissa tulee olemaan lietelanta. Lietekuilut varustetaan imulannanpoistolla. Tilakeskuksessa on tällä hetkellä yksi kattamaton betonielementtirakenteinen lietesäiliö, jonka tilavuus on 1 050 m 3. Lisäksi katettua lietesäiliötilavuutta on 180 m 3. Nykyisten lietekuilujen tilavuus on 200 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 1 000 m 3 :n suuruinen betonielementtisäiliö sekä lisää lietekuilutilavuutta 300 m 3. Lietelannan varastotilavuutta on laajennuksen jälkeen käytettävissä yhteensä 2 730 m 3, josta on vähen-
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 3 nettävä kattamattomien lietesäiliöiden sadevesien vaatima tilavuus. Enimmäiseläinmäärällä laskettuna hyötytilavuutta tarvitaan 2 886 m 3, joten hakemuksessa ilmoitettu säiliötilavuus ei ole riittävä. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että harkittavana on kuiva-aineksen separointi lietteestä, jolloin lietesäiliötilavuutta korvattaisiin kuivalantalatilavuudella. Yksityiskohtaisia suunnitelmia lannan separoinnista tai kuivalantalasta ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa. Lannan levitys Öljysäiliöt Vesihuolto Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 150,88 ha, josta omaa on 15,05 ha, vuokrapeltoa 40,62 ha ja sopimuspeltoa 95,21 ha. Lantaa levitetään 15.4.-15.6. ja 1.8.-15.11. välisenä aikana eli keväällä kylvöjen alle, mahdollisesti alkukesästä oraille sekä syksyllä kyntöjen alle. Lannan levitys tapahtuu tällä hetkellä pääosin hajalevityskalustolla, mutta laajennuksen jälkeen tullaan mahdollisuuksien mukaan siirtymään letkulevityskalustoon. Tilalla on tällä hetkellä 1 000 litran farmarisäiliö dieselpolttoöljylle, mutta säiliö tullaan lähiaikoina vaihtamaan uuteen 2 000 litran säiliöön. Kuivurilla on lisäksi 3 000 litran suuruinen säiliö. Säiliöt on varustettu lukituksella ja ne on sijoitettu betonialustalle, joka tullaan varustamaan reunakorokkein ja katoksella kesän 2005 aikana. Muita öljytuotteita, enintään 200 litraa säilytetään sisätiloissa. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Eläinsuojien wcvedet ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka Lanta varastoidaan vesitiiviissä säiliöissä, jotka täytetään altapäin. Lannan levityksessä siirrytään vähitellen käyttämään letkulevitintä. Ruokinnassa käytetään rehuoptimointiohjelmaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Nykyisen sikalarakennuksen ilmanpoistoaukot sijaitsevat rakennuksen seinässä, mutta laajennuksen yhteydessä tarkoituksena on johtaa poistoilma jatkohormeilla ylemmäs hajuhaitan pienentämiseksi. Uusi sikalarakennus sijaitsee nykyisiä rakennuksia ylempänä ja poistoilma puhalletaan katolla sijaitsevista poistohormeista, jotka jätetään ilman hattua. Uuden sikalarakennuksen ilmastoinnin kautta tuleva haju laimenee näin ollen tehokkaasti. Ruokinnassa käytettävän rehuoptimointiohjelman avulla optimoidaan mm. valkuaisrehun käyttö, millä vähennetään lannan sisältämien typpiyhdisteiden määrää ja niistä aiheutuvaa hajua. Ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään myös huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja siirtymällä vähitellen letkulevityskaluston käyttöön sekä multaamalla liete levityksen jälkeen nitraattiasetuksen ja ympäristötukiehtojen mukaisesti keväällä ja syksyllä
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 4 Päästöt maahan ja vesiin levitettäessä. Myös mahdollisella lannan separoinnilla voidaan vähentää levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja. Eläinsuojista ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastoissa, jonne johdetaan myös eläinsuojien jätevedet. Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi 2001-2006. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä, asentamalla ne suoja-altaaseen ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Muita kemikaaleja, kuten esimerkiksi kasvinsuojeluaineita tilalla ei pääsääntöisesti varastoida lainkaan. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Eläinkuljetusauto käy tilalla joka toinen viikko ja rehuauto joka toinen kuukausi. Liikenne on vilkkainta lannan levitysaikana. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn kunnallisen jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muita jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä vuodessa Toimituspaikka/käsittelytapa kuolleet eläimet 5-6 t raatokeräily/käsittelylaitos jäteöljyt 200 l ongelmajätekeräys muut ongelmajätteet -- ongelmajätekeräys rautaromu -- metallinkeräys Keräilyä odottavat isojen eläinten raadot säilytetään peitettynä etukuormaajan kauhassa. Porsaat säilytetään pakastimessa. Tilan sijainnista johtuen keräilyauto saapuu nopeasti, eikä isojen eläinraatojen kylmäsäilytystila ole välttämättä tarpeen. Kun tekniikka raatojen varastoinnissa kehittyy, tila on valmis hankkimaan raatojen varastointiin tarkoitetun säilytyslaatikon. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua.
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti säännöllisin väliajoin tyhjennyksen yhteydessä. Tilalla on oma kaivinkone, jota voidaan käyttää suojavallien rakentamiseen lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa. Öljysäiliöiden vuodot estetään määräaikaistarkastuksin ja noudattamalla voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Maanpäälliset säiliöt asennetaan suoja-altaaseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Toiminnanharjoittaja on täydentänyt 9.2.2005 lupahakemusta häiriötilanteisiin varautumisen ja raatojen käsittelyn osalta. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta 16.2.-18.3.2005 ilmoitustaulullaan sekä Forssan kaupungin, Humppilan ja Urjalan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 16.2.2005. Hakemuksesta on 11.2.2005 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus 19.4.2005. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 11.2.2005 päivätyillä kirjeillä lausunnot Forssan kaupungin kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta, Humppilan kunnan kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta sekä Urjalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Forssan kaupunginhallitus esittää 4.4.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Sikala sijaitsee tällä hetkellä Matkun kylätaajamasta riittävän etäällä. Yhdeksi lannanlevitysalueeksi ehdotettu alue 061-01460-63 sijaitsee kuitenkin kylätaajaman läheisyydessä ja sen suunnitellulla kasvualueella. Tälle alueelle ei tulisi sallia lannanlevitystä. Lanta tulisi pyrkiä levittämään muualle. Ellei tämä ensisijainen vaihtoehto ole mahdollinen, ympäristökeskuksen pitää pyrkiä ehkäisemään haittoja tiukoin lupamääräyksin. - Lannanlevityksessä on otettava riittävällä tavalla huomioon mahdolliset terveyteen liittyvät haittatekijät.
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 6 Humppilan kunnanhallitus toteaa 21.2.2005 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa Janne Mattilan ympäristölupahakemukseen. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Alueella ei ole suunniteltu erityistä käyttötarkoitusta tulevaisuudessakaan. Humppilan tekninen lautakunta esittää 25.2.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Humppilan puolella olevat pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Kivikkomäen tilan pellot rajautuvat Myllyojaan, Kangasmaan tilan pellot osittain Portaanpäänojaan sekä Korpelan tilan pellot osittain Koijokeen. - Lautakunta ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle, kunhan lupamääräyksissä huomioidaan, että lannanlevityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista sekä pyritään minimoimaan levityspeltojen läheisyydessä sijaitseville asuin kiinteistöille aiheutuva haitta. Forssan ympäristölautakunta toteaa 8.3.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Forssan kaupungin ympäristölautakunta on vuonna 1999 antanut ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen luvan sikalan laajentamiselle. Lupa myönnettiin 100 emakolle, 70 siitossialle ja kahdelle karjulle. Nykyinen lietetilavuus on riittänyt hyvin em. sikamäärälle. - Hakemuksessa todetaan, että laajennuksen jälkeen lietettä tulee noin 2 900 m 3. Hakemuksessa esitetään kuitenkin lietteelle vain yhteensä 2 730 m 3 :n varastointitilaa. Lietesäiliöitä ei ole esitetty katettavaksi, eikä sadevesien aiheuttamaa säiliötilavuuden lisäystarvetta ole otettu huomioon. Lietesäiliöiden tilavuuksia tulisi lisätä, siten, että ne vastaavat 12 kuukauden varastointiaikaa ja vuotuista sademäärää. Altaiden kattaminen tulisi lisätä lupamääräyksiin. - Noin puolet lannanlevitykseen käytettävästä peltopinta-alasta sijaitsee Forssassa. Osa pelloista sijaitsee lähellä Matkun kylätaajamaa. Lietteen peltolevityksen mahdollisesti aiheuttaman naapuruussuhdelain mukaisen kohtuuttoman rasituksen vähentämiseksi tulisi asiaan puuttua ainakin taajama-alueen osalta ympäristölupamääräyksissä. Urjalan rakennus- ja ympäristölautakunta on 11.4.2005 ilmoittanut, ettei anna lausuntoa. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa 21.3.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: 1. Eläinjäte tulee toimittaa raatokeräilyn kautta käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Jätteet on varastoitava maa- ja metsätalousministeriön vaatimusten mukaisesti. 2. Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. 3. Avonaiset lietesäiliöt tulisi kattaa keveillä katteilla mm. hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristössä. 4. Tuotantotilalla käytettävän talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysminiteriön asetuksen mukaiset vaatimukset.
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 7 5. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Hakijan tulee tarkkailla säännöllisesti säiliöiden kuntoa. 6. Eläinten ruokintaan ei saa käyttää lihaa sisältävää ruokajätettä. 7. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. 8. Eläintautien leviämisen estämiseksi - eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa - luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin - eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmukaisilla desinfiointialtailla 9. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Muistutukset Hakijan vastine Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Toiminnanharjoittajalle on varattu 14.4.2005 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija on tilalla suoritetun tarkastuksen yhteydessä ilmoittanut, ettei anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Janne Mattilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa on tuotu esiin lietteen levityksen aiheuttama mahdollinen hajuhaitta varsinkin Matkun kylätaajaman alueella, jossa toiminnanharjoittajalla on sopimuspohjaista lannanlevitysalaa. Matkun kylätaajamaan tilakeskuksesta on matkaa noin kilometri ja lausunnossa mainitun peltolohkon reunalle noin 500 m. Lannan levitys pelloille ei itsessään ole luvanvaraista toimintaa. Lannan levitystä ja muuta peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen, sekä vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, johon toiminnanharjoittajan tila on liittynyt, ja jota valvoo TE-keskus. Luvassa vaadittava levitysala perustuu em. valtioneuvoston asetuksen määräyksiin. Myös hehtaarikohtaisia lannanlevitysmääriä, levitysajankohtia ja pakollisten suojakaistojen leveyksiä vesistöjen ja ojien varrella säädellään em. määräyksin. Jos lantaa levitetään sopimuspelloille, levityspeltojen haltija on vastuussa siitä, että em. lannan levitystä koskevia määräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvassa on kuitenkin annettu jätteitä ja jätehuoltoa koskevien ympäristösuo-
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 8 Lupamääräykset jelulain 43 :n 1 momentin 2 kohdan ja 45 :n nojalla joitakin lannan levitykseen liittyviä määräyksiä, joilla pyritään estämään pohja- ja kaivovesien pilaantumisriski ja vähentämään levityksen aiheuttamaa hajuhaittaa. Määräykset eivät kuitenkaan sido sopimuspeltojen omistajia muutoin kuin lannan vastaanottosopimukseen mahdollisesti otetun ehdon perusteella. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Päivölä, kiinteistörekisteritunnus 061-410-0002-0194 sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 150 emakkoa ja 918 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojien hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastossa. Kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna lannan varastotilaa tulee olla vähintään 7 m 3 /emakko ja 2 m 3 /lihasika. Jos lantavarastoja ei kateta siten, että sadevesien pääsy niihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2 ja 0,1 m 3 /kattamaton kuivalantala-m 3. Selvitys ja aikataulutettu suunnitelma riittävän lantavarastotilan järjestämiseksi sekä yksityiskohtaiset suunnitelmat mahdollisesta lannan separoinnista ja syntyvän kuiva-aineksen varastoinnista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen uusien lantavarastojen rakentamisen aloittamista. (YSL 43, 45 ) Varastotilavaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. Hakemusasiakirjoissa esitetty lantavarastotilavuus ei ole riittävä eikä suunnitelmia lannan separoinnista ole esitetty, joten selvitys ja suunnitelmat tulee toimittaa lannan varastoinnin asianmukaisuuden toteamiseksi.
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 9 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys olemassa olevien vanhojen lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 5. Eläinsuojan jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai muuhun umpisäiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 ) Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uusien eläinsuojien ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä. Myös olemassa olevan eläinsuojan ja lietesäiliön kuivatusvesistä näytteenottomahdollisuus on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Eläinsuojakiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 )
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 10 Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan pääsy vesiuomiin. 7. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Kaikki käytössä olevat lietesäiliöt tulee kattaa ja säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli lietettä ilmastetaan, myös ilmastuksen tulee tapahtua katetussa säiliössä. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. 8. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 3 emakkoa tai 11 lihasikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 133,5 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 9. Lannan levitystä I- ja II-luokan pohjavesialueelle tulee välttää. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43, 45 ) Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että I- ja II-luokan pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua tai toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 11 voisi käyttää. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Liian lähelle kaivoa tai lähdettä levitetty lanta saattaa pilata veden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 10. Lannan levityspaikkaa ja -ajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, 45, NaapL 17 ) Lannan levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Levityspellot sijoittuvat kuitenkin osittain lähellä taajaa asutusta, joten on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 11. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Forssa kuuluu sikojen osalta raatojen keräilyalueeseen ja raatojen hautaaminen on kielletty. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen.
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 12 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 13. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 14. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikäli polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin jär-
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 13 jestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 14 18. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Forssan kaupungissa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 15 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuojat eivät sijoitu voimassa olevien kaavojen vastaisesti, eivätkä ne sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella eivätkä lähellä vesistöjä. Vanhasta eläinsuojasta on lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön matkaa noin 150 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta poispäin. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on toiminnan laajentaminen olemassa olevassa tilakeskuksessa ja että lupamääräyksissä edellytetään toimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla käytettävissä 133,5 ha. Lannan levitysalaa on hakemuksen mukaan 150,88 ha, joten levitysala on riittävä. Edellä selostetun perusteella luvan myöntämisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän.
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 30.4.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Janne Mattila saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Forssan kaupunki, kaupunginhallitus Forssan kaupunki, ympäristölautakunta Humppilan kunta, kunnanhallitus Humppilan kunta, ympäristölautakunta Urjalan kunta, rakennus- ja ympäristölautakunta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Forssan kaupungin sekä Urjalan ja Humppilan kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan Lehdessä Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
Ympäristölupaosasto 13.5.2005 HAM-2005-Y-29-131 18 - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300