1 TUOTELUETTELO 2012 SISÄLLYSLUETTELO Kasvien menestymisvyöhykkeet 2 Merkkien selitykset 2 Aitataimet 3 Alppiruusut 4 Havut 6 Havujen jaottelua käyttötarkoituksen mukaan 13 Hedelmäpuut 14 Omenat 14 Kirsikat 16 Kirsikkaluumut 17 Luumut 18 Muut hedelmäpuut 19 Päärynät 19 Koristepensaat 20 Koristepensaiden jaottelua käyttötarkoituksen mukaan 32 Köynnöskasvit 34 Lehtipuut 39 Lehtipuiden jaottelua käyttötarkoituksen mukaan 45 Marjakasvit 46 Ruusut 49 Pensas ja puistoruusut 49 Köynnösruusut 52 Ryhmäruusut 53 Toimitusehdot, kartta sijainnistamme ja yhteystiedot 55 Kirjallisuutta 56
2 Merkkien selitykset: Esim: I IV 1,5 m x 1 m A Pv Kuiva Kostea I IV = kasvin menestymisvyöhykkeet (kartta ohessa) 1,5 m x 1 m = kasvin korkeus x leveys täysikasvuisena (suunnilleen) A Pv = kasvupaikan valoisuus A = aurinkoinen, Pv = puolivarjoinen, V = varjoinen Kuiva Kostea = kasvualustan kosteus Kuiva, Tuore, Kostea, Märkä
3 AITATAIMET AITA Amelanchier spicata 30 50 ISOTUOMIPIHLAJA (10 KPL/PKT) Tiheäkasvuinen, kukat valkoiset ja muistuttavat tuomen kukkaa. Soveltuu hyvin suoja ja aitakasviksi. Vapaasti kasvaviin aitoihin 2 3 kpl/m. I VIII 4 5 m x 3,5 m A Pv Kuiva Tuore AITA Aronia x prunifolia 30 50 KORISTEARONIA (10 KPL/PKT) Hento oksainen, lehdet kiiltävän tummanvihreät, kukat valkoiset. Syysväri kauniin punainen. Vapaasti kasvavaan aitaan 2 3 kpl/m, leikattavaan 3 4 kpl/m. I V(VI) 2 3 m x 2,5 3 m A Pv Kuiva Tuore AITA Caragana arborescens 30 50 SIPERIANHERNEPENSAS (10 KPL/PKT) Kasvutavaltaan pysty sirolehtinen pensas, keltainen pieni kukinto. Leikattavaan aitaan 3 4 kpl/m. I VIII 4 5 m x 2 m A Pv Kuiva Tuore AITA Cotoneaster lucidus 30 50 KIILTOTUHKAPENSAS (10 KPL/PKT) Keskikokoinen, pystykasvuinen, kiiltävälehtinen pensas. Kaunis ruskaväritys. Marjat myrkylliset. Leikattavaan aitaan 2 3 kpl/m. I V(VI) 1,5 2 m x 1,5 2 m A Pv Kuiva Tuore AITA Crataegus grayana 30 50 AITAORAPIHLAJA (10 KPL/PKT) Tiheäkasvuinen, pitkäpiikkinen pensas; lehdet liuskahampaiset. Leikattavaan aitaan 3 4 kpl/m. I VII 4 5 m x 2,5 m A Kuiva AITA Syringa vulgaris 30 50 PIHASYREENI (10 KPL/PKT) Kukat vaalean lilansiniset, kukkii kesäkuulla. Istutustiheys vapaasti kasvavaan aitaan 2 3 kpl/m. I VI 3 5 m x 2,5 m A Pv Kuiva Tuore AITA Syringa x henryi 30 50 PUISTOSYREENI (10 KPL/PKT) Voimakaskasvuinen, tuuhealehväinen pensas. Kukat tumman sinipunaiset, kukkii kesä heinäkuussa. Istutustiheys 3 kpl/m. I VII 3 4 m x 3 m A Pv Kuiva Tuore Picea abies 20 Co3 KUUSI Kolmen litran ruukussa oleva taimi kuusiaitojen istuttamiseen. Istutustiheys 3 4 kpl/m. I VIII 15 30 m x 4 6 m A V Tuore Kostea
4 ALPPIRUUSUT Koko Azalea mollis keltakukkainen 30 40 KORISTEATSALEA Atsaleat kuuluvat alppiruusujen sukuun, mutta pudottavat lehtensä talveksi. Runsas, näyttävä kukinta touko kesäkuussa ennen lehtien kasvua. Lehdissä komea syysväri. I II A Pv Tuore Azalea mollis punakukkainen 30 40 KORISTEATSALEA Atsaleat kuuluvat alppiruusujen sukuun, mutta pudottavat lehtensä talveksi. Runsas, näyttävä kukinta touko kesäkuussa ennen lehtien kasvua. Lehdissä komea syysväri. I II A Pv Tuore Rhododendron 'CATAW GRANDIFLORUM' 30 40 PUISTOALPPIRUUSU 50 60 Ikivihreä, jäykkäoksainen pensas. Kukkii kesäkuussa, kukinta vaalean violetti. Vaatii metsää muistuttavan ympäristön ja happaman, humuspitoisen maan. I III 1,5 2 m x 1,5 2 m Pv V Tuore Kostea Rhododendron 'CUNNINGHAMS WHITE' 30 40 VALKOALPPIRUUSU 50 60 Ikivihreä, jäykkäoksainen pensas. Kukat valkoiset, kukkii kesäkuussa. Vaatii syvämultaisen, hapahkon, kuohkean, puolivarjoisan kasvupaikan. I II 1 m x 1,5 m Pv V Tuore Rhododendron 'ENGLISH ROSEUM' 30 40 PUISTOALPPIRUUSU Voimakas ja pystykasvuinen. Kukat lilaan vivahtavan ruusunpunaiset. I III 1,5 2 m x 1,5 2 m Pv V Tuore Kostea Rhododendron ferrugineum 20 25 RUOSTEALPPIRUUSU Tuuheakasvuinen, matala. Lehdet 2 3 cm:n pituiset, alapinnalta ruskehtavat. Kukat ruusunpunaiset. Talvenkestävä, mutta tarvitsee lumisuojan. Sietää voimakasta valoa. I? 0,5 1 m A Pv Kostea Märkä Rhododendron 'HAAGA' 30 40 ALPPIRUUSU 'HAAGA' Kukat tumman roosat, kukinto tiivis. Kotimainen lajke. I IV 1,5 2 m x 1,5 2 m Pv V Tuore Kostea
5 Rhododendron 'HELLIKKI' 25 30 ALPPIRUUSU 'HELLIKKI' Hillittykasvuinen, pyöreä pensas. Kukat purppuranpunaiset. I III 1,5 m x 1,5 m Pv V Tuore Kostea Rhododendron 'NOVA ZEMBLA' 30 40 PUISTOALPPIRUUSU 50 60 Ikivihreä, jäykkäoksainen, n. 1 1,5 m:n korkuinen pensas. Kukkii kesäkuussa, kukinta loistavan punainen. I II 1,5 2 m x 1,5 2 m Pv V Tuore Kostea Rhododendron 'P.J. MEZITT' 25 30 DAHURIANALPPIRUUSU Puolikorkea alppiruusu, joka kukkii touko kesäkuussa violetinpunaisin kukin. Lehdet 3 5 cm, kiiltävät, tervantuoksuiset. Hyvä talvenkestävyys. I? 1,5 3 m x 1,5 3 m Pv V Tuore Kostea Rhododendron 'POHJOLAN TYTÄR' 30 40 ALPPIRUUSU 'POHJOLAN TYTÄR' Kukat aluksi punavioletit, muuttuvat myöhemmin lähes valkoisiksi. Matala, leveä pensas. Kotimainen lajike. I III 1 m x 1 m Pv V Tuore Kostea Rhododendron 'SCARLET WONDER' 25 30 LAMOALPPIRUUSU Matala ja tiheäkasvuinen. Kukat torvimaiset, rubiininpunaiset; lehdet tummanvihreät. I 0,5 m x 1 m Pv V Tuore Kostea REVONTULIATSALEAT (Lights lajikkeet) Yhdysvalloista kotoisin oleva atsalealajikeryhmä. Talvenkestäviä, tiiviskasvuisia, pyöreänmallisia pensaita. Runsas kukinta alkaa ennen lehtien kasvua. I III 1 1,5 m x 1 1,5 m A Pv Tuore x 'MANDARIN LIGHTS' Kukat mandariininoranssit x 'NORTHERN HI LIGHTS' Kukkien pohjaväri valkoinen, ylemmissä terälehdissä iso keltainen laikku. X 'ROSY LIGHTS' Kukat vaaleanpunaiset, terälehdet hieman aaltoilevat. 30 40 30 40 30 40
6 HAVUT Koko Abies balsamea 'NANA' 25 30 KÄÄPIÖPALSAMIPIHTA Palsamipihdan kääpiömuoto. Nauriinmuotoinen, tiheä; neulaset tummanvihreät. I VI 0,3 0,5 m x 1 m A Pv Tuore Abies concolor 80 100 HARMAAPIHTA Sinivihreät, pitkät (n. 6 cm), käyrät neulaset. Menestyy avoimilla ja paahteisilla kasvupaikoilla muita pihtalajeja paremmin. I III(IV V) 10 20 m x 4 7 m A Pv Tuore Abies koreana 60 80 KOREANPIHTA 80 100 Hidas ja tiheäkasvuinen. Neulaset alapinnalta valkojuovaiset, päältä kiiltävän tummanvihreät. Kävyt kauniita: pystyssä, nuorena violetteja, myöhemmin ruskeita. I IV 5 10 m x 2 4 m A Pv Tuore Abies koreana 'SILBERLOCKE' 40 50 KÄÄPIÖKOREANPIHTA Matalakasvuinen, pallomainen pihta. Neulaset alta hopeanharmaat ja kääntyneet ylöspäin niin, että alapinta näkyy. I IV 1,5 2 m x 1 m A Pv Tuore Juniperus communis 'GREEN CARPET' 30 40 KÄÄPIÖKATAJA GREEN CARPET Tiheäkasvuinen maanpeitekataja; neulaset raikkaanvihreät. I V 0,15 m x 1,5 m A Kuiva Tuore Juniperus communis 'HORSTMAN' 100 125 "RIIPPAKATAJA" Pystykasvuinen, riippuvaoksainen kataja. Kasvutavaltaan epäsäännöllinen; kasvattaa myös vaakasuoria oksia, joista sivuhaarat riippuvat pitkälle alaspäin. I IV(V) 2 5 m x 1 3 m A Kuiva Tuore Juniperus communis 'REPANDA' 30 40 KÄÄPIÖKATAJA Kasvutavaltaan maanmyötäinen. Neulaset kauniin tummanvihreät. I VI 0,2 0,3 m x 1,5 m A Kuiva Tuore Juniperus communis 'SENTINEL' 50 60 PIKKUPILARIKATAJA Hidas ja tiheäkasvuinen pilarikatajan kääpiömuoto. Sopii erinomaisesti esim. kivikkoryhmiin. I V? 1 2m x 0,5 m A Kuiva Tuore
7 Juniperus communis 'SUECICA' 60 80 PILARIKATAJA 80 100 Kasvutavaltaan pilarimainen, tuuhea ja tiheäkasvuinen kotikatajamme 100 125 muunnos. 120 140 I V 3 7 m x 1 3 m A Kuiva Tuore 160 180 Juniperus horizontalis 'ANDORRA COMPACT' 30 40 "MALJAKATAJA" 60 70 Kasvutavaltaan matala, tuuhea, hieman kohoava. Punertava talviväri. Kestävä. I IV 0,3 0,5 m x 1,5 2 m A Pv Kuiva Juniperus horizontalis 'BLUE CHIP' 30 40 SINILAAKAKATAJA Matala ja tiheäkasvuinen maanpeitekataja; neulaset siniharmaat. I III 0,3 0,4 m x 2 m A Pv Kuiva Juniperus horizontalis 'GLAUCA' 30 40 SINILAAKAKATAJA Täysin maanmyötäinen, tuuhea maanpeitekataja. Neulaset harmahtavan sinivihreät. I III 0,1 m x 2 m A Pv Kuiva Juniperus horizontalis 'GOLDEN CARPET' 25 30 KELTALAAKAKATAJA Kasvutapa täysin maanmyötäinen, neulaset vihertävän kullankeltaiset. I? 0,1 m x 1 m A Pv Kuiva Juniperus horizontalis 'LIME GLOW' 30 40 LAAKAKATAJA Väriltään kauniin kullankeltainen, kesää myöten muuttuu sitruunankeltaiseksi. Kasvutapa matala ja tuuhea, maljamainen. I III 0,3 0,4 m x 1 m A Pv Kuiva Juniperus horizontalis 'PRINCE OF WALES' 30 40 LAAKAKATAJA Maanmyötäinen, tiheäkasvuinen; neulaset tummanvihreät. I III 0,1 m x 2 m A Pv Kuiva Juniperus procumbens 'NANA' 25 30 HAROKATAJA Matala, suikertava, hidas ja tiheäkasvuinen maanpeitekataja. Neulaset vaalean sinivihreät. I III(? 0,4 m x 1 m A Pv Kuiva Tuore Juniperus sabina 30 40 ROHTOKATAJA 50 60 Kasvutavaltaan matala, tuuhea, pensasmainen. Neulaset tummanvihreät, lyhyet ja pehmeät, rikottuna voimakastuoksuiset. I III 0,6 1,2 m x 2 m A Kuiva Tuore
8 Juniperus squamata 'BLUE CARPET' 30 40 "LAMOSINIKATAJA" Maanmyötäinen sinikataja, haarat hieman kohenevat. Neulaset siniharmaat. Näyttävä maanpeitekataja. I IV 0,2 0,5 m x 1,5 m A Pv Kuiva Tuore Juniperus squamata 'BLUE STAR' 20 25 KÄÄPIÖSINIKATAJA 30 40 Neulaset siniharmaat, kasvutapa epäsäännöllisen pallomainen. I III(?) 0,3 0,5 m x 1 m A Pv Kuiva Tuore Juniperus squamata 'BLUE SWEDE' 30 40 SINIKATAJA Tiheäkasvuinen, epäsäännöllisen maljamainen; neulaset siniharmaat. I III 0,5 1 m x 1,5 m A Pv Kuiva Tuore Juniperus squamata 'MEYERI' 30 40 SINIKATAJA Kasvutavaltaan tuuhea ja leveä. Neulaset siniset. Haarat pystyjä ja kärjistään nuokkuvia. I II 1 m x 1 m A Pv Kuiva Tuore Juniperus virginiana 'BLUE ARROW' 80 100 SINIKYNÄKATAJA Suora, kapea, voimakkaan pystykasvuinen sinivihreä kataja. Soveltuu hyvin rakennettuun ympäristöön. I 2 5 m x 0,5 1 m A Kuiva Tuore Juniperus x pfitzeriana 'MINT JULEP' 30 40 TARHAKATAJA Leveäkasvuinen, kaartuvaoksainen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät. I III 0,5 1 m x 1,5 m A Pv Kuiva Tuore Larix kaempferi 'STIFF WEEPER' 120 "RIIPPALEHTIKUUSI" Japaninlehtikuusen riippamuoto. Koristeelliset hennon vihreät oksat riippuvat alas 120 cm:n korkuiselta rungolta. Syysväri keltainen. I IV 1,5 m x 1 m A Pv Tuore Larix sibirica 100 125 SIPERIAN LEHTIKUUSI Suorarunkoinen, pitkäoksainen puu. Neulaset keväällä hennon, kesällä kirkkaanvihreät, varisevat talveksi. Syysväri keltainen. Soveltuu hyvin myös leikattavaksi aidaksi. I VIII 15 30 m x 5 10 m A Tuore Microbiota decussata 30 40 TUIVIO 50 60 Matala, peittävä havupensas. Neulaset vihreät, talviväri punaruskea. I VI 0,3 0,6 m x 1,5 m A V Kuiva Tuore
9 Picea abies 60 80 KUUSI Kotoinen metsäkuusemme. Soveltuu aitoihin tai yksittäisistutuksiin. I VIII 15 30 m x 4 6 m A V Tuore Kostea Picea abies 'LITTLE GEM' 20 25 "PIKKUPESÄKUUSI" Erittäin hidas ja tiheäkasvuinen pesäkuusi. Neulaset lyhyet, tummanvihreät. Soveltuu erinomaisesti esim. kivikkopuutarhaan. I? 0,3 m x 0,5 m A V Tuore Kostea Picea abies 'NIDIFORMIS' 30 40 PESÄKUUSI Leveän pallomainen, päältä kovera hidaskasvuinen havupensas. I IV 0,8 x 1,3 m A V Tuore Kostea Picea abies 'OHLENDORFFII' 40 50 PALLOKUUSI Leveän kartiomainen, hidas ja tiheäkasvuinen kääpiökuusi. I IV(?) 1,5 2 m x 1,5 2 m A V Tuore Kostea Picea glauca 'CONICA' 40 50 KARTIOVALKOKUUSI 70 80 Kartiomainen, tasainen ja tuuhea kääpiövalkokuusi. Neulaset vaaleanvihreät. Talvenkestävä, mutta arka kevätauringolle. I III 2 m x 1 m A Pv Kuiva Tuore 100 110 Picea glauca 'ECHINIFORMIS' 30 40 "SINISIILIKUUSI" Kasvutavaltaan pallomainen, hidaskasvuinen kääpiömuoto. Neulaset sinivihreät. I III 0,5 x 0,8 m A Pv Kuiva Tuore Picea glauca 'SANDERS BLUE' 40 50 "SININEN KARTIOVALKOKUUSI" Kuten Picea glauca 'Conica', mutta neulaset sinivihreät. Näyttäisi olevan kestävämpi kevätauringolle kuin 'Conica'. I III 2 m x 1 m A Pv Kuiva Tuore Picea omorika 80 100 SERBIANKUUSI 125 150 Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin ilmansaasteita. Neulaset päältä vihreät, alta vaaleat. Oksien kärjet ylöspäin taipuneet. Suomen eniten käytetty koristekuusi. I V 10 25 m x 2 4 m A Pv Tuore 175 200 Picea omorika 'KAREL' 40 50 KÄÄPIÖSERBIANKUUSI Pesäkuusen kaltainen, vanhempana pallomainen, tiheä; neulaset sinertävän vihreät. Hidaskasvuinen. I IV 0,5 1 m x 0,5 1 m A Pv Tuore
10 Picea pungens 'GLAUCA GLOBOSA' 30 40 PALLOHOPEAKUUSI 60 cm rungolla Kasvutavaltaan pallomainen kääpiömuoto. Neulaset siniharmaat. I IV 0,6 1,2 m x 0,8 1,5 m (latvajohteisena toisinaan jopa 2,0 3,0 m) A Pv Kuiva Tuore Picea pungens 'GLAUCA' 80 100 HOPEAKUUSI 125 150 Kasvutavaltaan tukeva. Neulaset kauniin hopeansiniharmaat, pystyt ja jäykät. I VI 8 15 m x 2,5 5 m A Tuore Pinus cembra 40 60 SEMBRAMÄNTY Tuuhea, tanakkaoksainen viisineulasmänty. Neulaset pitkät, tummanvihreät. I VI 10 15 m x 4 5 m A Pv Tuore Pinus mugo var. mughus 25 30 VUORIMÄNTY 30 40 Matala monirunkoinen havupensas. Neulaset tummanvihreät. I VI 1 3 m x 2 4 m A Kuiva Tuore 40 50 Pinus mugo var. pumilio 25 30 KÄÄPIÖVUORIMÄNTY 30 40 Kasvutavaltaan matala, tuuhea ja pyöreä havupensas. Neulaset tummanvihreät. I VI 0,5 1,2 m x 1 2 m A Kuiva Tuore 40 50 Taxus baccata 'REPANDENS' 30 40 EUROOPANMARJAKUUSI Matala ja leveäkasvuinen; neulaset tummanvihreät, pehmeät. I II 0,4 0,8 m x 3 m Pv V Tuore Taxus cuspidata 50 60 JAPANINMARJAKUUSI 60 80 Kasvutavaltaan leveä, pensasmainen. Neulaset tummanvihreät, lyhyet. Sietää leikkausta ja muotoilua. Marjat punaiset, myrkylliset. I IV(V) 2 4 m x 1,5 3 m Pv V Tuore Taxus cuspidata 'NANA' 30 40 KÄÄPIÖJAPANINMARJAKUUSI Japaninmarjakuusen kääpiömuoto. I III 0,7 1 m x 0,7 m Pv V Tuore Taxus x media 'FARMEN' 40 50 KARTIOMARJAKUUSI Leveä ja tiheäkasvuinen, neulaset raikkaan tummanvihreät. Kestävä. I III 1,5 2 m x 1,5 2m Pv V Tuore
11 Taxus x media 'HICKSII' 60 80 KARTIOMARJAKUUSI 80 100 Kasvutavaltaan leveän pylväsmäinen; neulaset tummanvihreät. I III 2 4 m x 1 2 m Pv V Tuore 125 150 Taxus x media 'HILLII' 40 50 KARTIOMARJAKUUSI (MARJATON) Pystympi sekä hidas ja tiheäkasvuisempi kuin 'Hicksii', marjaton. I III 3 m x 0,8 m Pv V Tuore Thuja occidentalis 'BRABANT' 80 100 KARTIOTUIJA 100 120 Nopeakasvuinen, kartiomainen, kauniin vihreä tuijalajike. 120 140 Soveltuu hyvin leikattavaan aitaan. 140 160 I V 5 8 m x 2 m Pv V Tuore Kostea 180 200 225 250 Thuja occidentalis 'COLUMNA' 80 cm rungolla PILARITUIJA Nopeakasvuinen, lyhytoksainen, pilarimainen. Kestävä. I V 5 8 m x 1 2 m Pv V Tuore Kostea Thuja occidentalis 'DANICA' 25 30 KÄÄPIÖPALLOTUIJA Hidas ja tiheäkasvuinen, säännöllisen pallomainen. Neulaset kirkkaanvihreät. I IV 0,5 m x 0,5 m Pv V Tuore Kostea Thuja occidentalis 'GOLDEN GLOBE' 30 40 KULTAPALLOTUIJA Keltainen, kasvutavaltaan säännöllisen pallomainen tuijalajike. I III 1 1,5 m x 1 1,5 m Pv V Tuore Kostea Thuja occidentalis 'HOLMSTRUP' 100 120 KARTIOTUIJA Voimakkaasti kartiomainen, leveähkö, tuuhea, hillittykasvuinen. Väri tummanvihreä. I IV 2 4 m x 1 2 m Pv V Tuore Kostea Thuja occidentalis 'SMARAGD' 60 80 TIMANTTITUIJA 80 100 Tuuhea ja hillittykasvuinen. Väri kauniin kirkkaanvihreä. Soveltuu myös 100 125 aitoihin. 120 140 I IV 2 4 m x 1 1,5 m Pv V Tuore Kostea 150 175 175 200 200 250 Thuja occidentalis 'WAGNERII' 100 120 "SOIKEA TUIJA" Pystykasvuinen, mutta muodoltaan pyöreän munamainen. Lehvästö timanttituijan kaltainen, tummanvihreä. I IV 2 3 m x 1,5 2 m Pv V Tuore Kostea
12 Thuja occidentalis 'WOODWARDII' 40 50 PALLOTUIJA 60 70 Kasvutavaltaan säännöllisen pallomainen, voimakaskasvuinen. I IV(V) 1,5 2 m x 1,5 2 m Pv V Tuore Kostea Thuja occidentalis 'YELLOW RIBBON' 80 100 KULTATUIJA Neulaset kullankeltaiset; kasvutapa kartiomainen, tiheä. I III 2 4 m x 1 2 m Pv V Tuore Kostea Tsuga canadensis 80 100 KANADANHEMLOKKI Kaunis kasvutapa; oksien kärjet ja latvat sirosti riippuvia. Neulaset hennonvihreät, alta vaaleammat. Vaatii suojaisen, varjoisen kasvupaikan. I III 3 8 m x 1,5 4 m Pv V Tuore
13 HAVUJEN JAOTTELUA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN PEITTOHAVUT PIENET HAVUPENSAAT KESKIKOKOISET HAVUPENSAAT HAVUPUUT Juniperus communis 'Green Carpet' KÄÄPIÖKATAJA GREEN CARPET Juniperus communis 'Repanda' KÄÄPIÖKATAJA Juniperus horizontalis 'Andorra Compact' MALJAKATAJA Juniperus horizontalis 'Blue Chip' SINILAAKAKATAJA Juniperus horizontalis 'Glauca' SINILAAKAKATAJA Juniperus horizontalis 'Lime Glow' KELTAMALJAKATAJA Juniperus horizontalis 'Prince of Wales' LAAKAKATAJA Juniperus procumbens 'Nana' HAROKATAJA Juniperus sabina ROHTOKATAJA Juniperus squamata 'Blue Carpet' LAMOSINIKATAJA Juniperus squamata 'Blue Swede' SINIKATAJA Juniperus x pfitzeriana 'Mint Julep' TARHAKATAJA Microbiota decussata TUIVIO Taxus baccata 'Repandens' EUROOPANMARJAKUUSI Abies balsamea 'Nana' KÄÄPIÖPALSAMIPIHTA Abies koreana 'Silberlocke' KÄÄPIÖKOREANPIHTA Juniperus communis 'Sentinel' PIKKUPILARIKATAJA Juniperus squamata 'Blue Star' KÄÄPIÖSINIKATAJA Juniperus squamata 'Meyeri' SINIKATAJA Larix kaempferi 'Stiff Weeper' RIIPPALEHTIKUUSI Picea abies 'Little Gem' PIKKUPESÄKUUSI Picea abies 'Nidiformis' PESÄKUUSI Picea abies 'Ohlendorffii' PALLOKUUSI Picea glauca 'Conica' KARTIOVALKOKUUSI Picea glauca 'Echiniformis' SINISIILIKUUSI Picea glauca 'Sander's Blue' SININEN KARTIOVALKOKUUSI Picea omorika 'Karel' KÄÄPIÖSERBIANKUUSI Picea pungens 'Glauca Globosa' PALLOHOPEAKUUSI Pinus mugo var. mughus VUORIMÄNTY Pinus mugo var. pumilio KÄÄPIÖVUORIMÄNTY Taxus cuspidata 'Nana' KÄÄPIÖJAPANINMARJAKUUSI Taxus x media 'Farmen' KARTIOMARJAKUUSI Thuja occ. 'Columna' 80 cm rungolla RUNGOLLINEN TUIJA Thuja occidentalis 'Danica' KÄÄPIÖPALLOTUIJA Thuja occidentalis 'Golden Globe' KULTAPALLOTUIJA Thuja occidentalis 'Woodwardii' PALLOTUIJA Juniperus communis 'Horstman' RIIPPAKATAJA Juniperus communis 'Suecica' PILARIKATAJA Juniperus virginiana 'Blue Arrow' SINIKYNÄKATAJA Taxus cuspidata JAPANINMARJAKUUSI Taxus x media 'Hicksii' KARTIOMARJAKUUSI Taxus x media 'Hillii' KARTIOMARJAKUUSI Thuja occidentalis 'Brabant' KARTIOTUIJA Thuja occidentalis 'Holmstrup' KARTIOTUIJA Thuja occidentalis 'Smaragd' TIMANTTITUIJA Thuja occidentalis 'Wagnerii' SOIKEA TUIJA Thuja occidentalis 'Yellow Ribbon' KULTATUIJA Tsuga canadensis KANADANHEMLOKKI Abies concolor HARMAAPIHTA Abies koreana KOREANPIHTA Larix sibirica SIPERIANLEHTIKUUSI Picea abies KUUSI Picea omorika SERBIANKUUSI Picea pungens 'Glauca' HOPEAKUUSI Pinus cembra SEMBRAMÄNTY
HEDELMÄPUUT 14 Omenat Malus domestica Pölytys kannaa varmistaa hankkimalla vähintään kahta eri lajiketta. Kesäomenat kypsyvät elokuun lopulla syyskuun alussa, säilyvät varastossa 2 3 viikko. Syysomenat kypsyvät syyskuussa, säilyvät varastossa 1 2 kuukautta. Talviomenat poimitaan syys lokakuun vaihteessa, kypsyvät syötäviksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Säilyvät hyvässä varastossa kevääseen asti. Talviomena 'ANTONOVKA' Sato runsas, hedelmät suuret, vihreänkeltaiset. Maku raikkaan happoinen, aromikas. Malto tiivis ja mehukas. Hyvä talousomena. I V Syysomena 'HETA' Hedelmä kookas, punainen; malto mehukas ja kiinteä. Maku miedosti happoinen, miellyttävä. I V Saatavana myös hillittykasvuisena. Kesäomena 'HUVITUS' Sato varhainen ja runsas. Hedelmät pienehköjä; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku mietohappoinen, malto murea ja mehukas. I IV Syysomena 'JASPI' Hedelmät lähes kauttaaltaan tummanpunaisia, suuria tai keskikokoisia. Maku miedosti happoinen ja mausteinen. Runsassatoinen herkkuomena. I III(IV) Syysomena 'KELTAKANELI' Hedelmät keltaiset, punajuovaiset. Hieman mausteinen, kaneliarominen herkkuomena. I V (VI) Saatavana myös hillittykasvuisena. Talviomena 'LOBO' Hedelmät keskikokoisia tai isoja, punaisia. Maku makea, miedosti happoinen ja hienomausteinen. Malto mehukas, tiivis ja hienorakeinen. Herkkuomena. I III Saatavana myös hillittykasvuisena. Syysomena 'PEKKA' Hedelmä keskikokoinen ja paksukuorinen; väriltään tummanpunainen, lähes musta. Malto punertava, makea. I V
15 PERHEOMENA Useita omenalajikkeita samaan runkoon vartettuina. Syysomena 'PETTERI' Hedelmä keskikokoinen, pohjaväri vaaleankellertävä, peiteväri punainen. Maku makeahko, lievästi aromikas. Satoisa. I III(IV) Kesäomena 'PIRJA' Sato hyvin runsas, aikainen. Hedelmä keskikokoinen, punajuovikas, miellyttävän mietoarominen. Malto rapea ja kellanvalkea. I V Syysomena 'PUNAINEN MELBA' Runsassatoinen, aikainen lajike. Hedelmä keskikokoinen tai suuri; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku mietohappoinen, makeahko, malto vaalea ja murea. Erinomainen pölyttäjä. I III Saatavana myös hillittykasvuisena. Syysomena 'PUNAKANELI' Hedelmä pieni tai keskikokoinen; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku miedosti kaneli arominen, hienostunut. Malto mehukas ja tiivis. I V Saatavana myös hillittykasvuisena. Syysomena 'SARIOLA' Hedelmä pieni, kellertävä, punajuovainen. Maku makea, hienoarominen; malto tiivis ja mehukas. Hyvä taudin ja talvenkestävyys. Vaatii ehdottomasti pölyttäjän. I V Kesäomena 'SOKERIMIRON' Hedelmät keskikokoisia, punaviiruisia; maku makea ja hapoton. Hyvä pölyttäjä. I V Syysomena 'SÄRSÖ' Hedelmä suuri, kellertävä, oranssiviiruinen. Maku makeahko, hieman happoinen. Malto kiinteä. Taudinkestävä. I IV Kesäomena 'TALLINNAN PÄÄRYNÄOMENA' Keskikokoinen vihreänkeltainen hedelmä kypsyy elokuussa. Malto makea, päärynän makuinen, viehättävän tuoksuinen. I III Syysomena 'USLADA' Maku herkullinen, lievästi vadelma arominen. Hedelmä melko kookas, vihertävänkeltainen, punaviiruinen tai laikkuinen. Satoisa ja ruvenkestävyydeltään hyvä lajike. I IV
16 Kesäomena 'VALKEAKUULAS' Sato hyvin runsas. Hedelmät isokokoisia, vaalean kellertäviä. Maku raikkaan hapahko, kypsänä hienoarominen. Malto mehevä, murea ja läpikuultava. Hyvä pölyttäjä. I III Saatavana myös hillittykasvuisena. Kesäomena 'VUOKKO' Valkeakuulaan kaltainen, mutta paremmin käsittelyä kestävä kesäomena. Hedelmä keltainen, lievästi punertava. Kypsyy samanaikaisesti kuin Valkeakuulas. I III (IV) Saatavana myös hillittykasvuisena. Talviomena 'ÅKERÖ' Hedelmä keskikokoinen tai iso; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku makea, hienomausteinen, miedosti happoinen. Malto tiivis, mehukas, toisinaan kuulakas. I II (III) Saatavana vain hillittykasvuisena. Hillittykasvuiset omenat Hillittykasvuisille eli kääpiöiville perusrungoille vartetut omenapuut jäävät mataliksi: erittäin kääpiöivää perusrunkoa käytettäessä puu kasvaa n. metrin mittaiseksi, puolikääpiöivää runkoa käytettäessä n. 3 4 m korkeaksi. Tässä mainittuihin puihin on käytetty enimmäkseen B9 perusrunkoa, joka kasvattaa puun n. 2 3 m:n mittaiseksi. Hillittykasvuiset puut ovat hyvin nuorina satoikäisiä. Leikkausta muutaman vuoden ikäinen puu ei tarvitse enää juuri lainkaan. Puu on tuettava hyvin istutettaessa, ja vaatii tuen myös vanhempana. Kirsikat Prunus cerasus Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla kahta eri lajiketta. 'FANAL' Erittäin satoisa. Hedelmä melko iso, tummanpunainen, kirpeän hapan, hyvin mehukas. Itsepölytteinen. I I 'HUVIMAJAN KIRSIKKA' Kuulasmarjatyyppinen; hedelmä melko suuri ja makeahko. Satoisa ja aikaisin satoikään tuleva. Itsepölytteinen. I IV 'LATVIAN MATALA' Marjat melko pieniä, maku kirpeän hapan. Matalakasvuinen pensaskirsikka, kasvukorkeus n. 2 m. Itsepölytteinen. I III
'PERNILLA' Marjat keskikokoisia, mehukkaita ja hapokkaita. Matalakasvuinen pensaskirsikka, kasvukorkeus n. 2 m. Itsepölytteinen. I III 17 'SIKKOLAN KIRSIKKA' Hedelmä pienehkö, helakanpunainen, pienisiemeninen, makeahko. Sato kypsyy aikaisin. Itsepölytteinen. I IV 'VARJOMORELLI' Kaunis, tuuhea puu; lehdet kirkkaanvihreät, kiiltävät, kukat valkoiset. Sato kypsyy elokuussa. Itsepölytteinen. I III Makeakirsikat Prunus avium Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita; suositellaan kokeiltavaksi Etelä Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000 luvulla hyvin I II vyöhykkeillä. Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla kahta eri lajiketta. 'LENINGRADIN MUSTA' Hedelmät tummanpunaisia, melkein mustia, keskikokoisia, makeita. Sato kypsyy heinäkuun puolivälissä. Tarvitsee pölyttäjän. 'LIETTUAN KELTAINEN' Keltamarjainen makeakirsikka. Hedelmät maukkaita, kypsyvät heinäkuussa. Keltainen hedelmä ei kiinnosta rastaslintuja. Tarvitsee pölyttäjän. 'TONTU' Hedelmät melko isoja, tummanpunaisia, kypsyvät heinäkuun alkupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. Kirsikkaluumut Prunus cerasifera 'KOMETA' Leveäkasvuinen puu. Hedelmä punaruskea, pyöreä, n. 2,5 cm, pienikivinen, makea. Sato kypsyy elokuussa. Itsepölytteinen. I?
Luumut Prunus domestica Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla vähintään kahta eri lajikketta. 18 'EURAZIA' Kestävä venäläinen lajike. Hedelmät kookkaita, mehukkaita ja makeita. Pohjaväri keltainen, peiteväri punainen. Tarvitsee pölyttäjän. I III(IV) 'KUNTALAN LUUMU' Kotimainen, kestävä lajike. Hedelmät kypsyvät elo syyskuun vaihteessa. Tarvitsee pölyttäjän. I IV 'KUOKKALAN LUUMU' Kotimainen, kestävä lajike. Suuret, sinipunaiset luumut kypsyvät elo syyskuun vaihteessa. Tarvitsee pölyttäjän. I IV 'PARIKKALAN TUMMALUUMU' Hedelmä keskikokoinen, tummanpunainen, paksukuorinen. Maku aromikas. Itsepölytteinen. I III(IV) 'SIIVOSEN KELTALUUMU' Hedelmä keltainen, erittäin mehukas ja maukas. Sato kypsyy syyskuun loppupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. I III(IV) 'SINIKKA' Hedelmä makea, pienehkö ja pyöreä, sininen. Sato runsas, kypsyy elokuun lopulla. Itsepölytteinen. I III (IV) 'SINIKRIIKUNA' Kuuluu kriikunoihin (Prunus domestica ssp. insititia). Hedelmä pieni (n. 2 cm), pyöreä, tummansininen, vahapintainen. Hedelmämalto ei irtoa kivestä kuten luumuilla. Soveltuu talouskäyttöön. Itsepölytteinen. I III(IV) 'URJALAN TAIKA' Hedelmä iso, makea ja mehukas, väriltään punakeltainen. Pienikasvuinen puu. Itsepölytteinen. I II(III) 'VICTORIA' Sato runsas, kypsyy syyskuun lopussa. Makea, vähähappoinen, mehukas talousluumu. Hedelmässä keltainen pohjaväri ja täplikäs, punainen peiteväri. Itsepölytteinen. I II
Muut hedelmäpuut Prunus armeniaca 'RUSOPOSKI' APRIKOOSI Baltiassa kestäväksi osoittautunut aprikoosilajike. Runsas, varhainen, violetinpunainen kukinta.hedelmät kypsyvät elokuussa. Prunus persica ''MAIRA' PERSIKKA Baltiassa kestäväksi osoittautunut persikkalajike. Kukkii varhain vaaleanvioletein kukin.hedelmät kypsyvät heinä elokuussa. 19 Päärynät Pyrus communis Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla kahta eri lajiketta. 'AUNE' Sato runsas, poimitaan yleensä syyskuussa. Makeahko tuorepäärynä. Suuri, kestävä puu. Itsepölytteinen. I II (III) 'PEPI' Talvenkestävä ja jo nuorena puuna satoisa. Hedelmät kypsänä pehmeitä, makeahkoja, kypsyvät syyskuussa. Itsepölytteinen. I II (III)
20 KORISTEPENSAAT Acer tataricum subsp.ginnala MONGOLIANVAAHTERA Erittäin sirokasvuinen. Lehdet 3 liuskaiset, syksyllä kauniin hehkuvan punaiset. Sopii yksittäis, ryhmä ja suojapensaaksi. I VI 3 5 m x 3 4 m A Pv Tuore Amelanchier laevis SIROTUOMIPIHLAJA Kasvutapa siro, oksat ohuet. Lehdet puhjetessaan punertavat, kukat valkoiset ja tuoksuvat, marja sinisenmusta. Kukkii touko kesäkuussa. I II(III) 3 4 m x 2,5 m A Pv Kuiva Tuore Amelanchier spicata ISOTUOMIPIHLAJA Tiheäkasvuinen, kukat valkoiset ja muistuttavat tuomen kukkaa. Kukkii toukokesäkuussa. Soveltuu hyvin suoja ja aitakasviksi. Menestyy myös kuivalla paikalla. I VIII 4 5 m x 3,5 m A Pv Kuiva Tuore Aralia elata 80 100 PIRUNKEPPI Komea, suurilehtinen, poikkeavannäköinen pensas. Ilkeämielisen piikkiset versot. I(II) 2 3 m x 1,5 2 m A Pv Tuore Aronia x prunifolia KORISTEARONIA Hento oksainen, kasvutapa säännöllinen. Lehdet kiiltävän tummanvihreät; kukat valkoiset, marjat kiiltävän mustia. Kukkii kesäkuussa. Syysväri loistavan punainen. I V(VI) 2 3 m x 2,5 3 m A Pv Kuiva Tuore Berberis thunbergii JAPANINHAPPOMARJA Tiheä, kaarevakasvuinen pensas. Lehdet pienet, pyöreät ja ehytlaitaiset. Kukat keltaiset, marjat punaiset. Syysväritys oranssi tai punainen. I IV 1,2 x 1,5 m A Kuiva Berberis thunbergii 'ATROPURPUREA' PURPPURAHAPPOMARJA Japaninhappomarjan tummanpunalehtinen muunnos. I III 1 m x 1,3 m A Kuiva Berberis thunbergii 'ATROPURPUREA NANA' KÄÄPIÖPURPPURAHAPPOMARJA Matalakasvuinen, lehdet tummanpunaiset. I III 0,3 m x 0,3 m A Kuiva
21 Berberis x ottawensis 'SUPERBA' HURMEHAPPOMARJA Lehdet pronssinpunaiset, lehtilapa jopa 4 cm. Kukat keltaisia, kukinto monikukkainen terttu. Voimakaskasvuinen. I IV 2 m x 3 m A Pv Kuiva Tuore Buddleja davidii SYYSSYREENI Syreeniä muistuttava, pitkälehtinen ja kapeakukintoinen, voimakaskasvuinen koristepensas. Kukkii loppukesästä saman vuoden versoilla. (I II) 1,5 m x 2 m A Tuore 'EMPIRE BLUE' (sininen) 'ROYAL RED' (punainen) Buxus sempervirens 30 40 ISOPUKSIPUU Ikivihreä, pienilehtinen pensas; kestää hyvin leikkausta. (I) 0,5 m x 0,5 m Pv Tuore Caragana arborescens SIPERIANHERNEPENSAS Kasvutavaltaan pysty sirolehtinen pensas; lehdet 8 12 lehdykkäiset. Kukat pienet, keltaiset, perhomaiset. I VIII 2 5 m x 2 m A Pv Kuiva Tuore Cercidiphyllum japonicum KATSURA Lehdet sydämenmuotoiset, nuorena karmiininpunaiset, myöhemmin vihreät; syysväri vaihtelee keltaisesta purppuranpunaiseen. I II 5 8 m x 3 6 m A PV Tuore Kostea Chaenomeles japonica 'SARGENTII' JAPANINRUUSUKVITTENI Matala, kasvutavaltaan säännötön pensas. Versot piikkiset. Kukat isokokoiset, loistavan oranssinpunaiset. Kukkii toukokuussa. Voimakasaromisia hedelmiä voidaan käyttää soseena. I III 0,5 m x 1 m A Kuiva Cornus alba 'ARGENTEOMARGINATA' LAIKKUKIRJOKANUKKA Lehdet leveälti valkoreunaiset ja laikkuiset, oksat tummanpunaiset. I IV(V) 2 m x 2,5 m A Pv Tuore Kostea Cornus alba 'GOUCHAULTII' KELTAKIRJOKANUKKA Lehdet keltalaitaiset ja laikkuiset, oksat tummanpunaiset. I V 2 m x 2,5 m A Pv Tuore Kostea Cornus alba 'SIBIRICA' KORALLIKANUKKA Kookas, nopeakasvuinen pensas, jonka versot ovat korallinpunaiset. Lehdissä loistavan punainen syysväri. Talviasuisen puutarhan väriläiskä. I VI 2,5 3m x 3 m A V Tuore Märkä
22 Corylus avellana PÄHKINÄPENSAS Kookas, pystyoksainen pensas. Lehdet pyöreähköjä, suippokärkisiä ja sahalaitaisia. Hedelmä syötäväksi kelpaava pähkinä. Vaatii kasvupaikakseen kalkkipitoisen maaperän. I III 4 5 m x 3 m A Pv Tuore Corylus avellana 'CONTORTA' 60 80 PEIKONPÄHKINÄ 80 100 Pähkinäpensaan lajike, jonka lehdet ovat ryppyiset ja oksat korkkiruuvimaisesti kiertyneitä. I (II) A Pv Tuore Corylus avellana 'RED MAJESTIC' 50 60 "PUNAPEIKONPÄHKINÄ" Oksat korkkiruuvimaisesti kiertyneitä; lehdet puhjetessaan purppuranpunaiset, myöhemmin punertavan vihreät. Cotoneaster 'SKOGHOLM' LINNANTUHKAPENSAS Ikivihreä, kiiltävälehtinen maanpeitekasvi; hyvin pienilehtinen, koristeellinen. I 50 cm x 120 cm A Pv Kuiva Tuore Cotoneaster dammeri SUIKEROTUHKAPENSAS Ainavihanta, kiiltävälehtinen maanpeitekasvi. Kukat valkoiset. Punaiset marjat säilyvät lumen tuloon asti. I II 0,1 0,2 m x 1 m Pv V Kuiva Cotoneaster lucidus KIILTOTUHKAPENSAS Kiiltävälehtinen, erittäin kaunis pensas. Lehdet soikeita ja kiiltopintaisia, kukat pienet ja ruusunpunaiset. Kukkii kesäkuussa. Marjat mustat. Sietää hyvin kuivuutta. I V 1,5 2 m x 1,5 2 m A Pv Kuiva Tuore Cytisus decumbens SUIKEROVIHMA Matala, kasvutavaltaan suikertava laji; suositellaan kivikkoryhmiin ja lämpimälle, aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukkii touko kesäkuussa runsain kirkkaankeltaisin kukin. I IV 0,2 m x 0,5 m A Kuiva
23 Dasiphora fruticosa (Potentilla fruticosa) PENSASHANHIKKI Monikäyttöinen ja helppohoitoinen pensas. Runsas kukinta heinäkuusta aina pitkälle syksyyn. Viihtyy parhaiten aurinkoisessa kasvupaikassa ja vettä läpäisevässä maaperässä. Sopii piha aidanteisiin, massaryhmiin, liikenteen suojaistutuksiin yms. 'ABBOTSWOOD' Valkoiset kukat, sinivihreät lehdet, leveähkö kasvutapa. I IV 0,8 m x 1,2 m A Kuiva Tuore 'GOLDFINGER' Kestävä, tuuhea pensas. Lehdet pienet, nukkapeitteiset. Kukat isot, kullankeltaiset; kukkii runsaasti kesäkuun lopusta syksyyn asti. I V(VI) 1 m x 1,3 m A Kuiva Tuore 'GOLDTEPPICH' Helppohoitoinen pensas. Runsas kukinta heinäkuusta aina pitkälle syksyyn. Matala ja rentokasvuinen. Kukat suuret, kullankeltaiset. I V 0,3 0,6 m x 1 m A Kuiva Tuore 'KOBOLD' Tuuhea, pallomainen pensas. Kukat kirkkaankeltaiset, kukinta aika pitkä. I III(IV) 0,5 0,8 m x 0,8 m A Kuiva Tuore 'LOVELY PINK' Lämpimän roosanväriset yksinkertaiset tai puolikerrotut kukat, joiden väri säilyy hyvin. Tuuheakasvuinen pensas; lehdet raikkaanvihreät. I III 0,6 0,8 m x 0,8 m A Kuiva Tuore 'RED ACE' Matala, rentokasvuinen; kukat oranssit. I II 0,3 0,5 m x 0,3 m A Kuiva Tuore 'RED ROBIN' Kaunis, matala lajike. Kukat oranssinpunaiset. I II 0,3 0,5 m x 0,3 m A Kuiva Tuore 'TILFORD CREAM' Helppohoitoinen pensas. Runsas kukinta heinäkuusta aina pitkälle syksyyn. Kukat kermanvalkoiset. Matala, leveäkasvuinen lajike. I III 0,4 0,6 m x 0,7 m A Kuiva Tuore Diervilla sessifolia RUSOVUOHENKUUSAMA Pitkulaiset lehdet; tiheä, kauniin vihreä lehdistö. Pienet keltaiset kukat. Erinomainen verhopensas. I IV 0,5 1 m x 1,3 m A V Kuiva Tuore Diervilla sessifolia 'COOL SPLASH' KIRJOVUOHENKUUSAMA Lehdet pitkulaiset, valkolaikulliset, hieman kiertyvät. Kukat penet, keltaiset. I IV(?) 0,5 1 m x 1,3 m A V Kuiva Tuore Forsythia 'MALUCH' PIKKUONNENPENSAS Kääpiökasvuinen onnenpensaslajike. Kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista vaaleakeltaisin kukin. Tiheäkasvuinen I II 1 m x 1 m A Pv Kuiva Tuore
24 Forsythia ovata 'ROBUSTA' KOREANONNENPENSAS Kukkii ennen lehtien puhkeamista aikaisin keväällä. Kukinta runsasta, kukat vaaleankeltaisia. Soveltuu ryhmä ja yksittäisistutuksiin. I II 1,5 m x 1,5 m A Pv Kuiva Tuore Hydrangea arborescens 'ANNABELLE' PALLOHORTENSIA Näyttävä koristepensas. Kukkii heinä elokuussa; kukat kerrannaisia, kellertävän valkoisia, suurissa puolipyöreissä kukinnoissa. I II(III) 1 m x 1,2 m Pv Tuore Hydrangea arborescens 'INVINCIBELLE' PALLOHORTENSIA, MARJAPUURONPUNAINEN Reheväkasvuinen, vaaleanvihreä koristepensas. Kukat marjapuuronpunaiset, kukinnot pienemmät kuin 'Annabelle' lajikkeella. I? 1 m x 1,2 m Pv Tuore Hydrangea 'ENDLESS SUMMER ' JALOHORTENSIA Suuret, pallomaiset kukinnot. Kukkii sekä uusilla että vanhoilla versoilla; kukintaaika pitkä, heinäkuulta myöhään syksyyn. I II(III) 0,5 m x 0,5 m A Pv Tuore 'THE BRIDE' Kukat auetessaan puhtaan valkoiset, muuttuvat myöhemmin vaalean punertaviksi. 'THE ORIGINAL' Kukkien väri riippuu kasvualustan ph:sta: happamassa maassa (ph alle 5,5) kukat ovat siniset, hyvin kalkitussa maassa (ph yli 6) vaaleanpunaiset. Hydrangea paniculata 'DART'S LITTLE DOT' PIKKUHORTENSIA Tiheäkasvuinen, runsaasti kukkiva kääpiömuoto. Kukinnot muistuttavat syyshortensian kukintoja, mutta ovat pienempiä. I? 1 m x 1 m A Pv Tuore Hydrangea paniculata 'GRANDIFLORA' SYYSHORTENSIA Pystykasvuinen, kaunis pensas. Kukat suurissa tertuissa, väriltään punertavan valkoisia. Kukkii elo syyskuussa. Vaatii lämpimän kasvupaikan ja hapahkon, runsasravinteisen maan. I IV 2 3 m x 2 3 m A Pv Tuore Hydrangea paniculata 'MUSTILA' MUSTILANHORTENSIA Muistuttaa syyshortensiaa, mutta kukinnot ovat sirommat, pitsimäiset, ja kukinta on aikaisempi. Vaatimaton kasvupaikan suhteen eikä tarvitse säännöllistä leikkausta. I V 2,5 m x 2,5 m A V Tuore
25 Hydrangea paniculata 'PRAECOX' KUUTAMOHORTENSIA Kukinto pienempi ja lyhyempi kuin syyshortensialla, ja laitakukkien terälehdet pidemmät ja kapeammat. Kukkii heinä syyskuussa. Roteva pensas. I IV(V) 2,5 m x 2,5 m A Pv Tuore Laburnum alpinum KULTASADE Erittäin näyttävä pensas. Lehdet kolmisormiset; kukat keltaiset, 20 30 cm pitkissä riipputertuissa keskikesällä. Kasvupaikaksi valitaan suojaisa, lämmin paikka ja kalkkipitoinen hiekkamaa. Varsinkin siemenet myrkyllisiä. I II 3 5 m x 2,5 3,5 m A Kuiva Tuore Lonicera caerulea SINIKUUSAMA Jäykkäoksainen, kestävä, tiheäkasvuinen ja pyöreä pensas. Lehdet ehytlaitaisia, ruodittomia ja vastakkaisia. Kukat pienet, kellanvalkoiset. Multava, ravinteikas maa. I VII(VIII) 1,5 m x 1,5 m A V Tuore Lonicera chrysantha KELTAKUUSAMA Terve, voimakaskasvuinen kuusama, joka soveltuu mainiosti korkeisiin vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja rakennetun ympäristön rajaamiseen. Erittäin kestävä. Kukkii kesäkuussa valkoisin, myöhemmin kellertyvin kukin. I V 2 4 m x 1,5 3 m A Pv Tuore Lonicera tatarica 'ARNOLD RED' RUSOKUUSAMA Kestävä ja nopeakasvuinen. Lehdet keskikokoiset, tummanvihreät. Syvänpunainen kukinta kesäkuussa. Marjat punaiset. I V 2,5 3 m x 2 m A Pv Kuiva Tuore Mahonia aquifolium 20 30 MAHONIA Ainavihanta pensas. Lehdet piikkilaitaiset, tummanvihreät. Kukinto keltainen, terttumainen. Marjat sinisenmustat. I IV 0,5 m x 0,5 m Pv V Tuore Malus toringo var. sargentii MARJAOMENAPENSAS Kasvutavaltaan leveä ja jäykkäoksainen pensas. Kukkii kesäkuussa runsaasti valkoisin kukin. Hedelmät pihlajanmarjan kokoisia, väriltään punaisia. Kalkkipitoinen, multava maa. I II(III) 2 m x 2,5 m A Tuore Philadelphus coronarius PIHAJASMIKE Pystykasvuinen, tuuhea pensas. Kukkii keskikikesällä; kukat kermanvalkoiset, voimakastuoksuiset. Soveltuu pensasryhmiin ja yksittäispensaiksi. Puolivarjoisa, multava kasvualusta. I IV 2 3 m x 1,5 2 m A Pv Tuore
26 Philadelphus coronarius 'AUREUS' KELTAPIHAJASMIKE Pihajasmikkeen lajike, jonka lehdet keväällä puhjetessaan keltaiset, myöhemmin vihertyvät. I III(?) 1,5 2 m x 1 1,5 m A Pv Tuore Philadelphus lewisii 'TÄHTISILMÄ' LOISTOJASMIKE Kukat puhtaanvalkoiset, heikosti tuoksuvat. Tiheäkasvuinen, kaarevaoksainen, terve pensas. Kukkii kesäkuun lopulta alkaen. I V 2 3 m x 2 3 m A Pv Tuore Philadelphus x lemoinei 'ERECTUS' PIKKUJASMIKE Tiheäversoinen, matala pensas. Kukat valkoiset, viehättävästi metsämansikan tuoksuiset. Kukkii heinäkuussa. I IV 1 1,5 m x 1 1,5 m A Tuore Philadelphus x virginalis 'SNOWBELLE' KAMELIAJASMIKE Tiheä ja matalakasvuinen pensas. Kukinta runsas; kukat suuria (n. 6 cm), valkoisia, kerrottuja, tuoksuvia Lehdet kauniin tummanvihreät. I II 1 1,2 m x 1 1,2 m A Tuore Physocarpus opulifolius LÄNNENHEISIANGERVO Roteva ja tiheäkasvuinen. Lehdistö vaaleanvihreä, kukat kellanvalkoiset, siemenhuiskilot koristeelliset. Viljelyvarma, peittävä suojapensas ja aitakasvi. I V(VI) 2 3 m x 2,5 m A V Kuiva Kostea Physocarpus opulifolius 'DART'S GOLD' KELTAHEISIANGERVO Lännenheisiangervon tiheä ja hillittykasvuinen, keltalehtinen lajike. Lehdet keväällä kullankeltaiset, myöhemmin raikkaan kellanvihreät. I IV 1 m x 1 m A V Kuiva Kostea Physocarpus opulifolius 'DIABOLO' PURPPURAHEISIANGERVO Lännenheisiangervon lajike, jonka lehdet nuoresta asti purppuranpunaiset. Hyötyy kosteasta kasvupaikasta. I IV(V) 1 2 m x 1 2 m A V Kuiva Kostea Physocarpus opulifolius 'LITTLE DEVIL' PURPPURAHEISIANGERVO 'LITTLE DEVIL' Purppuraheisiangervojen ryhmän hillittykasvuinen uutuuslajike. Väri kuten 'Diabolo':n tai hieman punaisempi. I IV(V)(?) 1 1,2 m x 1 1,2 m A V Kuiva Kostea
27 Physocarpus opulifolius 'MINDIA' ('DIABLE D'OR') "KUPARIHEISIANGERVO" Lehdet puhjetessaan hohtavan kuparinpunaiset, tummuvat kasvukauden edetessä syvänpunaisiksi. Hillittykasvuisempi kuin Diabolo. I IV(?) 1 1,5 m x 1 1,5 m A V Kuiva Kostea Prunus 'KANZAN' JAPANINKIRSIKKA Häikäisevän kaunis, tumman ruusunpunaisena kukkiva koristepuu tai pensas Etelä Suomen suojaisille kasvupaikoille. (I) (I) 2 3 m x 1,5 2 m A Tuore Prunus pumila var. depressa LAMOHIETAKIRSIKKA Kapealehtinen, valkokukkainen maanpeitepensas. Marjat tummanpunaiset. Suosii läpäiseviä, kuivia kasvupaikkoja. I IV 0,2 0,3 m x 1 m A Kuiva Tuore Prunus tenella 'FIRE HILL' KÄÄPIÖMANTELI Kukkii toukokuussa lähes lehdettömänä vaaleanpunaisin kukin. Kasvupaikka kalkkipitoinen, tuore hiekkamaa. I I IV 1 m x 1 m A Kuiva Tuore Prunus triloba RUUSUMANTELI Kukkii toukokuussa lehtien puhjetessa vaaleanpunaisin, kerrotuin, tuoksuvin kukin. I 1,5 2 m x 1,5 2 m A Tuore Ribes alpinum TAIKINAMARJA Pystykasvuinen, tummanvihreä pensas. Soveltuu hyvin pensasryhmiin tai vapaasti kasvavaan aitaan. Kukat pienet, keltaiset; marjat punaiset. Viljelyvarma. I VI 1 1,5 m x 0,7 1,2 m A V Kuiva Kostea Ribes aureum KULTAHERUKKA Voimakaskasvuinen pensas. Kukat keltaiset, tuoksuvat. Soveltuu hyvin suojaistutuksiin. I VI 1,5 m x 1,5 m A Pv Tuore Ribes glandulosum PIKKUHERUKKA Maanmyötäisesti kasvava, pitkäversoinen. Voimakas ja tiheäkasvuinen: nopeasti peittävä. Erinomainen maanpeitekasvi erityisesti rinneistutuksiin. Vaaleanpunaiset kukat touko kesäkuun vaihteessa. Syysväri oranssin tai viininpunainen. I VII 0,3 0,5 m A V Tuore Kostea
28 Rubus odoratus TUOKSUVATUKKA Pystykasvuinen, isolehtinen, erinomainen suojapensas. Kukat ruusunpunaiset ja hyväntuoksuiset. Kukkii kesä elokuussa. Hyvä näkösuoja esim. Kompostille. I VII 1,5 2,5 m x 2 2,5 m A V Tuore Salix fragilis 'BULLATA' TERIJOENSALAVA Suurikokoinen, pallomaisen pyöreäksi kasvava pensas. Kosteahko, ravinteikas maa. Sietää voimakastakin leikkausta. Varma, kestävä lajike. I V 5 10 m x 10 12 m A Tuore Märkä Salix purpurea 'NANA' KÄÄPIÖPUNAPAJU Punapajun kääpiömuoto. Sopii hyvin mataliin pensasryhmiin tai varjoisille seinustoille. Käytetään myös aidanteisiin tai maanpeitteeksi. I V 0,5 1 m x 0,8 1,2 m A Pv Tuore Kostea Salix viminalis KORIPAJU Lehdet kapeat ja pitkät, alta hopeanväriset. Pystykasvuinen. I IV 3 5 m x 2 3 m A Pv Tuore Märkä Sorbaria sorbifolia 'PIA' VIITAPIHLAJA ANGERVO Tiheä, leveä pensas. Lehdet pihlajan lehtien muotoiset. Kukat suurissa kukinnoissa, väriltään kellanvalkoisia; kukkii heinä elokuussa. Kestävä ja helppohoitoinen. I VIII 1,5 2 m x 2 m A Pv Tuore Kostea Sorbaria sorbifolia 'SEM' "PIKKUPIHLAJA ANGERVO" Matala ja tiheäkasvuinen pihlaja angervolajike. Lehdet alkukesästä pronssinpunertavat, muuttuvat myöhemmin raikkaanvihreiksi. I? 1 m x 1 m A Pv Tuore Kostea Spiraea betulifolia KOIVUANGERVO Jäykkäversoinen, matalakasvuinen pensas. Kukat kellanvalkoiset; lehdet tummanvihreät, syysväri punainen. Erinomainen esim. havuryhmiin tai matalaksi aidaksi. I VII 0,7 1 m x 1 1,3 m A Pv Tuore Spiraea chamaedryfolia IDÄNVIRPIANGERVO Kasvutavaltaan tuuhea, pohjoisen oloissa hyvin kestävä laji. Viheriöi varhain keväällä. Valkoiset kukat kesäkuussa. Sopii ryhmiin, aidanteeksi tai suojaistutuksiin. I VII 1,5 m x 1,5 m A Pv Kuiva Tuore
29 Spiraea decumbens LAMOPENSASANGERVO Matala ja tiheäkasvuinen, erinomainen kuivien paikkojen maanpeitekasvi. Kukat valkoiset. I III 0,2 0,3 m x 0,6 m A Pv Tuore Spiraea densiflora RINNEANGERVO Kestävä, kasvutavaltaan ja lehvästöltään koivuangervon kaltainen. Kukat vaaleanpunaiset. Kukkii kesä heinäkuussa. Syysväritys hehkuvan punainen. I V 0,7 1 m x 1 1,5 m A Pv Tuore Spiraea 'GREFSHEIM' NORJANANGERVO Nuokkuvaversoinen, kukkii runsaasti valkein kukin toukokuussa. Viheriöi varhain keväällä. I VI(VII) 1 1,5m x 1 1,5 m A Kuiva Tuore 100 Co10 Spiraea japonica 'ALBIFLORA' VALKORUUSUANGERVO Matalakasvuinen pensas; kapeat vaaleanvihreät lehdet ja valkoiset kukat. I V 0,5 1 m x 0,5 1 m A Pv Kuiva Tuore Spiraea japonica 'ANTHONY WATERER' TUMMARUUSUANGERVO Kukat loistavan punaiset, kukkii heinä elokuussa. I II 0,5 1m x 1 1,2 m A Pv Kuiva Tuore Spiraea japonica 'FROEBELII' RUUSUANGERVO Kukinta heinä elokuussa, väri purppuranpunainen. Lehdet punertavat. Voidaan leikata vuosittain kukinnan siitä kärsimättä. I IV 0,5 1 m x 1 1,5 m A Pv Kuiva Tuore Spiraea japonica 'GOLDEN PRINCESS' KELTAJAPANINANGERVO Lehdet kirkkaankeltaiset, kukat vaaleanpunaiset. I III 0,5 1 m x 1 1,5 m A Pv Kuiva Tuore Spiraea japonica 'LITTLE PRINCESS' KEIJUANGERVO Pienikokoinen, pallomainen pensas. Kukkii keskikesällä vaaleanpunaisin kukin. I VI(VII) 0,5 0,8 m x 0,7 1 m A Pv Kuiva Tuore Spiraea japonica 'MANON' TUMMAKEIJUANGERVO Muistuttaa keijuangervoa, mutta lehdet ja kukat ovat tummemmat ja kasvaa hieman korkeammaksi. Pitkä, näyttävä kukinta. Kaunis syysväritys. I IV(V) 0,6 0,9 m x 0,8 1,1 m A Pv Kuiva Tuore
Spiraea japonica 'NANA' PIKKUKEIJUANGERVO Kuten keijuangervo, mutta pienikasvuisempi. I III 0,3 0,4 m x 0,5 m A Pv Kuiva Tuore 30 Spiraea japonica 'ODENSALA' LOISTOANGERVO Voimakaskasvuinen, hieman rento oksainen. Kukat suuret, violetinpunaiset. I VII 0,8 1,2 m x 1,2 m A Pv Tuore Spiraea nipponica 'WHITE CARPET' PIIANANGERVO Matala, tuuhea pensas. Lehdet pienet ja tummanvihreät. Peittyy puhtaanvalkoisiin kukkiin kesäkuussa hieman norjanangervon kukinnan jälkeen. I III 0,4 m A Pv Tuore Spiraea trilobata SIPERIANVIRPIANGERVO Kaarevaoksainen, hidaskasvuinen pensas. Lehdet pyöreähköt, 3 liuskaiset; kukat valkoiset. I IV(V) 0,8 1 m x 1 m A Kuiva Tuore Spiraea x billiardii RUSOPAJUANGERVO Kestävä, pystykasvuinen pensas. Kukkii heinäkuussa punaisin kukin, jotka ovat tiheissä, pystyissä, 10 30 cm:n pituisissa latvakukinnoissa. Sopii aitaistutuksiin. I VII 1 1,5 m x 1 1,5 m A Pv Tuore Kostea Stephanandra incisa 'CRISPA' SEPPELVARPU Matalakasvuinen, lehdet liuskaiset ja koristeelliset. I IV 0,5 m x 1 m A V Tuore Symphoricarpos albus var. laevigatus VALKOLUMIMARJAPENSAS Nuokkuvaversoinen, kukkii runsaasti valkein kukin toukokuussa. Viheriöi varhain keväällä. I VI(VII) 1 1,5m x 1 1,5 m A Kuiva Tuore Syringa 'CHARLES JOLY' JALOSYREENI Kukat suuret ja komeat, purppuranpunaiset, kerrotut; kukinta kesä heinäkuussa. Syringa 'MME LEMOINE' JALOSYREENI Kukat suuret ja komeat, valkoiset, kerrotut; kukinta kesä heinäkuussa. Syringa josikaea 'ODEN' UNKARINSYREENI Hillittykasvuinen pyöreähkö pensas; kukat violetit, lehdet kiiltävän tummanvihreät. I VII 2 3 m x 1,5 2 m A Pv Kuiva Tuore
31 Syringa meyeri 'PALIBIN' PIKKUSYREENI Tuuheakasvuinen pyöreä pensas. Lehdet pienet, tummanvihreät, pyöreähköt. Alkukesästä runsaasti vaalean punavioletteja kukkaterttuja; saattaa kukkia uudelleen loppukesällä. I IV 1 1,2 m x 1 1,2 m A Pv Tuore Syringa reflexa NUOKKUSYREENI Kukinnot sirosti nuokkuvia, kapeita. Kukat ruusunpunaiset, sisältä valkoiset. Oksat aluksi pystykasvuisia, myöhemmin kaareutuvia. I III 2 3 m x 2 2,5 m A Pv Tuore Syringa vulgaris PIHASYREENI Kukat sinipunaiset, tuoksuvat; kukkii kesäkuulla. Multava, kalkkipitoinen, kosteahko maa. I VI 3 5 m x 2,5 m A Pv Kuiva Tuore Syringa vulgaris 'ALBA' VALKOINEN PIHASYREENI Pihasyreenin valkokukkainen, hieman hillittykasvuisempi muoto. I VI 2 4 m x 2 m A Pv Kuiva Tuore Syringa x henryi PUISTOSYREENI Pystykasvuinen, runsaan vehreä, lehdet ehytlaitaiset. Kukkatertut tumman punavioletit. Kukkii kesä heinäkuussa. Erinomainen suojaistutuksiin. I VII 3 4 m x 3 m A Pv Kuiva Tuore 'TAMMELAN KAUNOTAR' Kotimainen, kestävä, puhtaan valkokukkainen lajike. I VI 'TAPANINSYREENI' Kotimainen punakukkainen lajike. I IV(V) Viburnum opulus 'COMPACTUM' KÄÄPIÖKOIRANHEISI Hidas ja tiheäkasvuinen. Valkoiset pitsimäiset kukinnot kesäkuussa; syksyllä runsaasti kirkkaanpunaisia marjoja. I IV 0,5 1 m x 1 m Pv Tuore Kostea Viburnum opulus 'POHJAN NEITO' LUMIPALLOHEISI Kasvutavaltaan säännöllinen, reheväkasvuinen. Pallomainen, valkea, tuoksuva kukinto; kukkii kesä heinäkuussa. Sopii yksittäiskasviksi tai ryhmiin. Multava maa. I VI 2 4 m x 3 m A Pv Tuore Kostea Weigela florida 'KOREA' KOMEAKOTAKUUSAMA Kukat suuret, kellomaiset, tumman ruusunpunaiset; kukinta kesäkuussa hyvin runsas. Kasvutavaltaan tuuhea ja leveä pensas. Lehdet tummanvihreät. I?
32 KORISTEPENSAIDEN JAOTTELUA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN PEITTOPENSAAT PIENET PENSAAT Cotoneaster dammeri SUIKEROTUHKAPENSAS Cotoneaster 'Skogholm' LINNANTUHKAPENSAS Dasiphora fruticosa 'Goldteppich', 'Tilford Cream' PENSASHANHIKKI Diervilla sessifolia 'Cool Splash' KIRJOVUOHENKUUSAMA Prunus pumila var. depressa LAMOHIETAKIRSIKKA Ribes glandulosum PIKKUHERUKKA Spiraea decumbens LAMOPENSASANGERVO Stephanandra incisa 'Crispa' SEPPELVARPU Berberis thunbergii JAPANINHAPPOMARJA Berberis thunbergii 'Atropurpurea' PURPPURAHAPPOMARJA Berberis thunbergii 'Atropurpurea Nana' KÄÄPIÖPURPPURAHAPPOMARJA Buxus sempervirens ISOPUKSIPUU Chaenomeles japonica 'Sargentii' JAPANINRUUSUKVITTENI Cytisus decumbens SUIKEROVIHMA Dasiphora fruticosa 'Abbotswood', 'Goldfinger', 'Kobold', 'Lovely Pink', 'Red Ace', 'Red Robin' PENSAS HANHIKKI Diervilla sessifolia 'Disa' RUSOVUOHENKUUSAMA Forsythia 'Maluch' PIKKUONNENPENSAS Hydrangea arborescens 'Annabelle' PALLOHORTENSIA Hydrangea arborescens 'Invincibelle' PALLOHORTENSIA, MARJAPUURONPUNAINEN Hydrangea Endless Summer 'The Bride', The Original' JALOHORTENSIA Hydrangea paniculata 'Dart's Little Dot' PIKKUHORTENSIA Lonicera caerulea SINIKUUSAMA Mahonia aquifolium MAHONIA Philadelphus x lemoinei 'Erectus' PIKKUJASMIKE Physocarpus opulifolius 'Dart's Gold' KELTAHEISIANGERVO Physocarpus opulifolius 'Little Devil' PURPPURAHEISIANGERVO 'LITTLE DEVIL' Prunus tenella 'Fire Hill' KÄÄPIÖMANTELI Ribes alpinum TAIKINAMARJA Salix purpurea 'Nana' KÄÄPIÖPUNAPAJU Sorbaria sorbifolia 'Sem' PIKKUPIHLAJA ANGERVO Spiraea betulifolia KOIVUANGERVO Spiraea densiflora RINNEANGERVO Spiraea japonica 'Albiflora' VALKORUUSUANGERVO Spiraea japonica 'Anthony Waterer' TUMMARUUSUANGERVO Spiraea japonica 'Froebelii' RUUSUANGERVO Spiraea japonica 'Golden Princess' KELTAJAPANINANGERVO Spiraea japonica 'Little Princess' KEIJUANGERVO Spiraea japonica 'Manon' TUMMAKEIJUANGERVO Spiraea japonica 'Nana' PIKKUKEIJUANGERVO Spiraea japonica 'Odensala' LOISTOANGERVO Spiraea nipponica 'White Carpet' PIIANANGERVO Spiraea trilobata SIPERIANVIRPIANGERVO Viburnum opulus 'Compactum' KÄÄPIÖKOIRANHEISI KESKIKOKOISET PENSAAT Aralia elata PIRUNKEPPI Aronia x prunifolia KORISTEARONIA Berberis x ottawensis 'Superba' HURMEHAPPOMARJA Buddleja davidii 'Empire Blue', 'Royal Red' SYYSSYREENI Cornus alba 'Argenteomarginata' LAIKKUKIRJOKANUKKA Cornus alba 'Gouchaultii' KELTAKIRJOKANUKKA Cornus alba 'Sibirica' KORALLIKANUKKA Corylua avellana 'Contorta' PEIKONPÄHKINÄ Corylus avellana 'Red Majestic' PUNAPEIKONPÄHKINÄ Cotoneaster lucidus KIILTOTUHKAPENSAS Forsythia ovata 'Robusta' KOREANONNENPENSAS Hydrangea paniculata 'Grandiflora' SYYSHORTENSIA
33 Hydrangea paniculata 'Mustila' MUSTILANHORTENSIA Hydrangea paniculata 'Praecox' KUUTAMOHORTENSIA ISOT PENSAAT Lonicera chrysantha KELTAKUUSAMA Lonicera tatarica 'Arnold Red' RUSOKUUSAMA Malus toringo var. sargentii MARJAOMENAPENSAS Philadelphus coronarius PIHAJASMIKE Philadelphus coronarius 'Aureus' KELTAPIHAJASMIKE Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä' LOISTOJASMIKE Philadelphus x virginalis 'Snowbelle' KAMELIAJASMIKE Physocarpus opulifolius LÄNNENHEISIANGERVO Physocarpus opulifolius 'Diabolo' PURPPURAHEISIANGERVO Physocarpus opulifolius 'Mindia' KUPARIHEISIANGERVO Prunus 'Kanzan' JAPANINKIRSIKKA Prunus triloba RUUSUMANTELI Ribes aureum KULTAHERUKKA Rubus odoratus TUOKSUVATUKKA Sorbaria sorbifolia 'Pia' VIITAPIHLAJA ANGERVO Spiraea chamaedryfolia IDÄNVIRPIANGERVO Spiraea 'Grefsheim' NORJANANGERVO Spiraea x billiardii RUSOPAJUANGERVO Symphoricarpus albus var laevigatus VALKOLUMIMARJAPENSAS Syringa meyeri 'Palibin' PIKKUSYREENI Viburnum opulus 'Pohjan Neito' LUMIPALLOHEISI Weigela florida 'Korea' KOMEAKOTAKUUSAMA Acer tataricum subsp. ginnala MONGOLIANVAAHTERA Amelanchier laevis SIROTUOMIPIHLAJA Amelanchier spicata ISOTUOMIPIHLAJA Caragana arborescens SIPERIANHERNEPENSAS Cercidiphyllum japonicum KATSURA Corylus avellana PÄHKINÄPENSAS Laburnum alpinum KULTASADE Salix fragilis 'Bullata' TERIJOENSALAVA Salix viminalis KORIPAJU Syringa 'Charles Joly', 'Mme Lemoine' JALOSYREENI Syringa josikaea 'Oden' UNKARINSYREENI Syringa reflexa NUOKKUSYREENI Syringa vulgaris PIHASYREENI Syringa vulgaris 'Alba' VALKOINEN PIHASYREENI Syringa x henryi PUISTOSYREENI Syringa x henryi 'Tammelan Kaunotar' VALKOKUKKAINEN PUISTOSYRENI Syringa x henryi 'Tapaninsyreeni' TAPANINSYREENI