Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Samankaltaiset tiedostot
Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus

Kalataudit vuonna 2017

Kalanviljelijän ja eläintautiviranomaisen yhteistyö kalataudin hävittämisessä. Hanna Lounela ja Paula Junnilainen

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

TAUTIEN RISKIANALYYSI KALANVILJELYLAITOKSILLA

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA

Kalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Kalatautikatsaus vuodelle 2016

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta

Kalataudit vuonna 2014

Tarttuvista taudeista

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Ajankohtaista kalatautilainsäädännöstä sekä viranomaisvalvonnasta

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kalatautien leviäminen Suomessa: historiallinen perspektiivi Perttu Koski, Evira Parikkala Lappeenrannan museot/kuvaaja Paajanen August Emil

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Tarttuvien tautien vastustus

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta

Bioturvallisuuskoulutus osa 3 Bioturvallisuussuunnitelma

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

Tuloksia vesihomekyselystä

Tarttuvat eläintaudit

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Sanna Nikunen ELL

KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ Kalojen loiset

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

Penikkatauti turkiseläimillä

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kontaminaatioriskin hallinta

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Alustavia tuloksia afrikkalaisen sikaruton maahantuloriskistä NORAlla

Tartuntatautilaki 1986/583

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

EUROOPAN PARLAMENTTI

Terveisiä kiertovesiviljelyworkshopista. Kalaterveyspäivä Tampere

Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike

Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Bioteknologia BI5. Mikrobit

IPN, BKD, ISA ja SAV

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus

Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunta Heikkilä Jukka c/o T Hämäläinen Kaarinan kaup. Pl KAARINA

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

Ruotsissa esiintyvät siipikarjataudit ja tartuntojen ehkäisy

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Tampere 4.11.

Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys


kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

Taudinaiheuttajat siemenillä

Sisällysluettelo. 1 luku Yleiset säännökset

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta /2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Kalojen lääkitykset. Antibiootit. Loiskäsittelyt. Anestesia. Hormonihoidot. Rokotteet

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

Vasikkaripulit ja näytteenotto

MALLI: ELÄINTEN TERVEYSTODISTUS. Euroopan yhteisöön tuotaviksi tarkoitettuja, muita kuin siipikarjaan kuuluvia lintuja varten

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!

Yskäinen koira ja taudin levittely ympäriinsä Lähettäjä pantse :44

Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen tarttuvan gastroenteriitin vastustamisesta

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Transkriptio:

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 Anna Maria Eriksson-Kallio Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Erikoistutkija Eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksikkö, Villi- ja vesieläinpatologian jaosto

Tartuntatiet ja niiden riskit Tartuntatiet: Miten taudinaiheuttaja pääsee laitokselle Miten taudinaiheuttaja leviää laitoksen sisällä Miten taudinaiheuttaja levittää tautia laitoksesta muualle Kaikkien potentiaalisten reittien tiedostaminen tärkeää jotta voidaan kehittää toimiva bioturvallisuus-suunnitelma!

Taudinaiheuttajat Bakteerit, virukset, loiset, leväsienet, sienet

Tartuntatiet: 1. Kalat ja kalaliikenne 2. Kalatuotteet ja jätteet 3. Vesi 4. Rehu 5. Välineet 6. Vektorit

KYSYMYS: Mikä seuraavista EI lukeudu mahdolliseksi kalatautien tartuntatieksi A. Vektori B. Traktori C. Vesi D. Kalaterveyspäivät

1. Kalat ja niiden liikenne Tartuntatiet: Laitokselle saapuvat kalat/kalamateriaali Laitoksen sisäiset siirrot Laitokselta ulos lähtevä kala, karkulaiset

Tartunnan leviäminen kalan välityksellä Oireeton kantaja Terve Sairas Kaloja lähteestä jonka tautitilanne tuntematon Horisontaalinen tartunta (kalasta kalaan) Vertikaalinen tartunta (sukusolujen välityksellä)

1. Kalojen mukana laitoksen ulkopuolelta tulevien tautien ennaltaehkäisymahdollisuudet laitokselle vain terveitä kaloja todetusti tautivapaasta lähteestä karanteeni kaloille jonka tautistatus tuntematon (mahd. karanteenikäsittelyt esim loisia vastaan) bioturvallinen kuljetus laitoksen sisäiset kalasiirrot vain riskinarviointiin perustuen ( puhtaasta likaiseen ) sairaiden eristäminen; sairaiden ja kuolleiden nopea, huolellinen hävitys mikäli mahdollista, tahattoman kalaliikenteen ennaltaehkäisy (karkulaiset, luonnonkalakontaktit ym)

KYSYMYS: Miten ennaltaehkäiset ulkoa tulevia kalatauteja A. Tuomalla kaloja tuntemattomasta lähteestä B. Tuomalla kaloja useasta eri lähteestä C. Käyttämällä aina antibiootteja uusille kaloille D. Tuomalla vain terveitä kaloja laitokselle

1. Laitoksen sisäinen taudinleviäminen Laitoksensisäiseen taudinleviämiseen vaikuttaa: Karanteenit Eri ryhmien erillään pitäminen Kalojen oma vastustuskyky! Huolellinen kirjanpito hyvin tärkeää! Kalaliikenne Kuolleisuudet Käsittelyt Ruokinta Veden laatu Ym..

2. Kalatuotteet ja jätteet Kalatuotteiden ja jätteiden potentiaalisen riskin arvioiminen Kontaktin välttäminen/alueiden eristäminen missä tuotteita/jätteitä käsitellään Varmistusmenetelmät käytössä koskien asianmukaista kalatuotteiden ja jätteiden käsittelyä

3. Vesi Kontrolloitava vesi esim. pumpattava Kontrolloimaton vesi esim. meri, järvi Kalojen kuljetusvesi Vesitys mahdollisimman tautivapaasta lähteestä Mikäli vesityksessä herkkiä lajeja, mahdollinen skriinaus, filtraatio, desinfektio (riippuen identifioidusta riskistä)

4. Rehu Valmisrehu/ ympäristöstä tuleva ruoka Rehu on prosessoitu, tuotettu, varastoitu ja kuljetettu tavalla joka minimoi kontaminaation taudinaiheuttajille

5. Välineet/tavarat/tarvikkeet (fomite = mikä tahansa eloton esine joka voi viedä tartuntaa eteenpäin) Taudinaihettajan mekaaninen välitys erilaisten välineiden avulla Riski riippuvainen onko pinnallista orgaanista ainesta sekä pinnan tyypistä ja kosteudesta Haavit, köydet, ämpärit, poijut, sedimentti, astiat, vaatteet, kengät ym Alukset Ajoneuvot

KYSYMYS: Mikä EI vaikuta erilaisten välineiden riskiin levittää taudinaiheuttajia: A. Pinnallinen orgaaninen aines B. Pinnan materiaali C. Pinnan kosteus D. Pinnan väri

6. Vektorit = eliöt, joka kuljettavat taudinaiheuttajan isäntäeliöstä toiseen Toimivat joko taudinaiheuttajan mekaanisena siirtäjänä, tai levittävät taudinaiheuttajan jotain kehitysmuotoa sisällään Luonnonkalat, vesilinnut ja muut vesieläimet, haittaeläimet kuten jyrsijät, kotieläimet Ihmiset! Riski riippuvainen sekä taudinaiheuttajasta, vektorilajista, laitostyypistä sekä bioturva-tasosta Esimerkki: elävää IPN-virusta on löydetty sekä lintujen että nisäkkäiden (minkki, nauta) ulosteesta!

KYSYMYS: Mikä on vektori A. Tartunnan isäntäeliö B. Tartunnan levittäjä C. Taudille vastustuskykyinen kala D. Emäntäeliö

6. Vektorit: luonnonlintuihin liittyvät riskit - miten luonnonlinnut levittävät tauteja? Linnut voivat kantaa taudinaiheuttajia pitkiäkin välimatkoja ja siten olla merkittäviä vektoreita. Ainakin seuraavien tautien on todettu levinneen lintujen välityksellä: EHN epizootic haematopoietic necrosis (OIE 2012c) VHS (Olesen and Vestergård Jorgensen 1982; OIE 2012e) IPN (IPN; Anon 2003); KHV (OIE 2012d) Oncorhynchus masou virus (OMV; OIE 2012f) betanodavirukset (OIE 2012g) Aeromonas salmonicida subsp. salmonicida (Department of Agriculture, Fisheries and Forestry (DAFF) 2012) Eustrongylides sp. (Faragher 1989) Myxobolus cerebralis (DAFF 2012).

6. Vektorit: luonnonlintuihin liittyvät riskit Riskiä voi pienentää säilyttämällä huolellisesti rehuja ja hävittämällä nopeasti ja asianmukaisesti kuolleet kalat ja jätteet. Erittäin tärkeää etenkin tartuntalaitoksen kaloja hävitettäessä!

Kiitos!