Liite 2 MYR 19.8.2019 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2020-2021 - perustuu TOPSU:aan 2019-2020 Pohjois-Savon liitto 6.8.2019
Valmisteluaikataulu Elokuu 8.8. MYR sihteeristö 19.8. MYR:n evästys valmisteluun 28.8. Kuopion ja Koillis-Savon seututapaamisen 29.8. Ylä-Savon ja Sisä-Savon seututapaamiset Syyskuu 5.9. Varkauden seututapaaminen 13.9. Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELY-keskus 23.9. MKH:n evästys (asiakirjaluonnos) Lokakuu 10.10. MYR sihteeristö 21.10. TOPSU hyväksyntä MYRissä 28.10. TOPSU hyväksyntä MKH:ssa (edunajamisasiat) 31.10. TOPSUn toimitus TEM:iin
Maakuntasuunnitelman 2040 kehittämisen painopisteet Pohjois-Savossa
Toimeenpanosuunnitelman rakenne 1. Maakunnan kehitysnäkymät ja tavoitteet (TJu, MI) Nykytila ja kehitysnäkymät ja arvio maakuntaohjelman toteutumisesta 2. Maakuntaohjelman toteuttaminen Toiminnan painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet = Maakuntaohjelman toimintalinjat TL 1 TL4, joiden yhteydessä käsitellään myös EU ohjelman toimintalinjat TL1 TL5 (JJ, TJu, KT, JMi, SJu, PQ, TM, SV) Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 painopisteitä (Sju, AK) Muiden ohjelmien osuus (EAY, ENI, Maaseutuohjelma) (SJu, AK) 3. Edunajamisasiat (JMe, SV) 4. Rahoitustaulukot (JMe, MI)
Toiminnan painopisteet TL1 Talouden uudistuminen Yleiset painopisteet: Uusien yritysten perustamisen ja start up -yritysten tukitoimenpiteet sekä omistajavaihdosten tukeminen ja uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen Pk-yritysten kansainvälistä kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet Uusien, erityisesti kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen ja alueen markkinointi investoijille Tutkimus- ja kehitysympäristöjen kokoaminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi, verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tehokas hyödyntäminen yritysten tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa Valtion sektoritutkimuslaitosten vahvistaminen Pohjois-Savon kärkialoilla sekä niiden kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit, t&k-hankkeet, kiertotalous ja uusiutuvan energian hyödyntäminen, päästöjen vähentäminen Digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen tuotannossa, tuotteissa, palveluissa, tekoälyssä, robotiikassa ja alustataloudessa 1. Kone- ja energiateknologia Nopeutetaan tuotekehitystä ja kaupallistamista sekä parannetaan tuottavuutta ja laatua. Kehitetään materiaali- ja hitsaustekniikkaa. Lisätään palveluliiketoimintaa ja elinkaaripalveluja sekä hyödynnetään verkostoja ja digitaalisuutta. Kehitetään projekti- ja prosessiosaamista. 2. Puunjalostus Edistetään biotalouden investointeja ja niiden hyödyntämistä muussa yritystoiminnassa. Puurakentamisen suunnitteluosaamisen parantaminen. Lisätään sahaus- ja kuivauskapasiteettia.
3. Elintarvikkeet Alkutuotannon toimintaedellytysten vahvistaminen. Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä kehittäminen. Maitotalouden ja muiden tuotantosuuntien tilatason tuotantotehokkuuden parantaminen. Paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen sekä tunnettuuden parantaminen (ruokamaakunta, matkailu). Elintarviketeknologiaosaamisen vahvistaminen. Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa. 4. Hyvinvointiteknologia Vahvistetaan Pohjois-Savon terveys- ja hyvinvointiteknologian sekä -palvelujen osaamiskeskittymään tunnettuutta sekä yhteistyötä tiivistymistä elinkeinoelämän yritysten ja julkisten toimijoiden kesken. Tuetaan markkinavetoisten ja toimialaa uudistavien menetelmien ja tekniikoiden kehittämistä ja hyödyntämistä (mm. data-analyysi, tekoäly, anturit, ohjelmistot). Tuetaan kansainvälisten terveysalan hyvinvointiteknologian yritysten ja toimintakonseptien sekä liikeideoiden sijoittumista maakuntaan. 5. Matkailu Vahvistetaan Lakeland-alueen ylimaakunnallista yhteistyötä, kv-verkostoja ja yritysyhteistyötä Visit Finlandin kanssa Tuetaan matkailutuotteiden kehittämistä sekä kv-markkinointia erityisesti luontomatkailussa, painopisteenä Kiina sekä Venäjä ja saksankielinen Eurooppa Tapahtumamatkailun kansainvälistäminen 6. Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen Veden puhdistusteknologia, monitorointi, prosessien mallintaminen, uudet puhdistusmateriaalit ja - kemikaalit. Biojalostuksen kehittäminen, uudet biotuotteet, maatilojen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen.
TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen Yleiset painopisteet: Maakunnan, sen työelämän ja koulutuksen vetovoimaisuuden parantaminen Vahvistetaan lasten ja nuorten oppimisvalmiuksia ja tuetaan nuoria koulutuksen nivelvaiheissa Parannetaan työllisyyttä työelämää kehittämällä sekä aikuisten uudelleenkoulutuksella 1. Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Toteutetaan koulutusta ja valmennusta yhdessä yritysten kanssa. Varmistetaan toimiva koulutusketju työelämän taitojen ja osaamisen parantamiseksi. Edistetään elinikäistä oppimista ja laajennetaan oppimisen ohjausta kaikille asukkaille. 2. Työurien pidentäminen Aloitetaan ennaltaehkäisevä toiminta jo peruskoulussa edistämällä elämänhallinnan taitojen kehittymistä sekä tuetaan nuorten opiskeluun hakeutumista. Tuetaan työntekijöiden osaamisen kehittämistä, työn ja opiskelun yhdistämistä ja valmennetaan työntekijöitä kehittämään omaa työtään. Parannetaan maatalouden kannattavuutta työ- ja tuotantotapojen sekä verkostojen kehittämisellä. Tuetaan maatalousyrittäjien jaksamista tarjoamalla kehittyneitä tuki- ja neuvontapalveluita sekä lisäosaamista. 3. Kuopion alueen kasvu ja Pohjois-Savon pito- ja vetovoima Tuetaan Kuopion seudun kasvua vahvistavaa elinkeinopolitiikkaa ja edistetään Pohjois-Savon yhteistä työssäkäyntialuetta. Rakennetaan kasvun mahdollistamiseksi monialainen ja avoin Savilahti kampus. Lisätään Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Varkauden seudun pito- ja vetovoimaa eri toimijoiden yhteistyöllä. 4. Maakuntaan muuton edistäminen Parannetaan koulutuksen vetovoimaisuutta tarjoamalla opiskelijoille kilpailukykyisiä harjoittelu- ja työpaikkoja. Vahvistetaan oppilaitosten valtakunnallista vetovoimaa osaamista, keskinäistä yhteistyötä ja erikoistumista sekä markkinointitoimenpiteitä lisäämällä Tunnistetaan maakunnassa asuvien maahanmuuttajien osaaminen ja hyödynnetään sitä laaja-alaisesti. Lisätään aktiivista maahanmuuttoa sekä parannetaan yhteisöjen kykyä hyödyntää maahanmuuttajien osaamista
TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Yleiset painopisteet: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asiakaslähtöisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa Palvelujen yhteensovittaminen 1. Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy Varhainen tuki Lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö. Aikuisväestön ja ikääntyneiden aktivointi itsenäiseen ja sosiaalistavaan elämäntapaan. Matalan kynnyksen palvelujen (hyvinvointikioskit, liikkuvat palvelut, sähköiset palvelut) kehittäminen Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät yhteistyökäytännöt Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen. Yhdyskuntasuunnittelu-, turvallisuus- ja kulttuuripalvelut terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. 2. Maakunnan, kuntien, yritysten ja järjestöjen kumppanuus Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Järjestö- ja yritysyhteistyö kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi. Palveluprosessit ja ohjaus Digitalisaation edistäminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen, sähköisten palvelujen kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto. Oma- ja etähoitomallien kehittäminen. Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäihmisten palveluvalikoiman jatkuva uudistaminen ja monipuolistaminen. Toteutetaan Kuopioon alueella aktiivista kansalaistoimijalähtöistä kehittämistyötä osana ESR-ohjelmaa. 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokas ja integroitu tuotanto Sivistys-, sote- ja järjestöpalvelujen yhteistoiminnan kehittäminen pilottien ja kokeilukulttuurin avulla. Alueen vetovoimaisuuden varmistaminen monialaisella yhteistyöverkostolla.
TL4 Saavutettavuus ja kestävä aluerakenne Yleiset painopisteet: Kattavan ja houkuttelevan palvelurakenteen edistäminen Ylimaakunnallisten ja ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä Uusiutuvan energian käytön lisääminen 1. Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Nopeiden laajakaistayhteyksien ja verkkopalvelujen rakentaminen. Iisalmen, Kuopion, Varkauden ja Sisä-Savon työssäkäynti- ja asiointialueiden ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen. Kirkonkylien elinvoimaisuuden kehittäminen. Matkailun kansainvälisten kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen. - Matkailupainotteisen infrastruktuurin kehittäminen 2. Saavutettavuus ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen. - Itä-Suomen pääliikennekentän, riittävä vuorotiheys ja kansainvälisten yhteyksien saaminen Yritystoimintaa tukevien liikenneyhteyksien kehittäminen, älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden. Joukkoliikenteen toimintatapojen ja palvelutason kehittäminen MAAS-periaate (liikenne palveluna) huomioiden. Elinkeinoelämän kuljetusketjujen kustannustehokkuuden edistäminen (maito, raakapuu, bioenergia, kaivosteollisuus). 3. Liikennejärjestelmän toimivuus Sujuvat matka- ja tavaraliikenneketjut (matkailu, henkilökuljetusten yhdistely) Innovatiivisten liikennepalvelujen synnyn edistäminen Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkot (sähköautojen latausverkko)
Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset edunajamisasiat Koheesiopolitiikan rahoituksen varmistaminen 2020+ Laajakaistarakentamisen jatkuvuuden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Koillisväylän tietoliikennekaapelin rakentamiseen valmistautuminen ja Itä-Suomen alueiden saaminen tietoliikennereitin varrelle Itä-Suomen edunajamisasiat Itä-Suomen esitykset valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmaan: VT5:n parantaminen välillä Mikkeli-Juva, käynnissä, valmis 2021 VT23:n parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi, edistäminen vaiheittain, 4,3 M ( rahoitetaan 2019), 5 M (tarve 2020) VT5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio, 117 M (2020 20 M ) Ratahankkeet: Nopea itärata Helsinki-Porvoo-Kouvola, 3h:n yhteys Helsingistä Kuopioon ja Joensuuhun Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki-Kitee Savonradan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Kouvola-Kajaani Perusväylänpidon rahoituksen tason pysyvä nostaminen (hallitusohjelmassa) Saimaan kanavan sulkujen perusparantaminen Pohjois-Savon omat edunajamisasiat Ammattikorkeakoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen resurssien turvaaminen Pelastusopiston kehittäminen pelastusalan kansainväliseksi osaamiskeskukseksi Kansallisen Neurokeskuksen toiminnan turvaaminen Kuopion kaupungin kasvusopimusmenettely ja MAL-sopimus Startup-yrityksiin painottuvan pääomasijoitustoiminnan käynnistäminen
Saavutettavuus Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen 49 milj. - Henkilö- ja tavaraliikenteen ratapihat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärvi-radan (5 km) sähköistys 110 M Valtatie 5:lle ympärivuotinen 100 km/h Siilinjärvi-Iisalmi (suunnitelmavalmiuden nosto) 80 M, suunnittelurahaa 2020 0,5 M Valtatien 9 kehittäminen elinkeinoelämän kannalta kriittisissä kohdissa (suunnitelmavalmiuden nosto) - Vartiala-Riistavesi, 15 M (tiesuunnitelma tulisi päivittää) - Keski-Suomen maakunnanraja-vehmasmäki (Kuopio) Finnpulp/infran parantamistarpeet: tien siirron ja rautatien rakentaminen Sorsasalossa sekä 110 kv sähköjohdon rakentaminen, puunhankinnan parantamispaineet väyläverkolle Osto- ja velvoiteliikenne - opiskelun, työssäkäynnin ja asioinnin kannalta keskeisten junavuorojen varmistaminen Kuljetustuen jatkuminen ja rahoitustason nostaminen Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T, Trans-European transport networks - VT5:n ja Savonradan sisällyttäminen ydinverkkoon (Eastern Corridor)
Pohjois-Savon rr-varojen käyttö 2014-2018 25.9.2018 Valtuutta yht. 2014-2018 Sidonnat Sidonta % Sitomatta Maksatukset Maksatus % Hankemäärä Pohjois-Savon v. 2019 valtuus Toimintalinja 1 61 701 573 53 910 331 7 791 242 22 800 059 212 25 497 000 Etelä-Savon ELY-keskus 49 966 000 44 749 906 5 216 094 18 359 177 191 20 583 000 EURA2014 1 736 000 1 724 046 99,3 % 11 954 29 180 1,7 % 3 714 000 Tuki2014 48 230 000 43 025 860 89,2 % 5 204 140 18 329 997 38,0 % 188 19 869 000 Pohjois-Savon liitto 11 735 573 9 160 425 78,1 % 2 575 148 4 440 882 37,8 % 21 4 914 000 Toimintalinja 2 63 382 918 40 086 850 23 296 068 18 010 734 169 26 858 000 Business Finland 4 837 000 3 570 271 73,8 % 1 266 729 1 745 138 36,1 % 15 2 617 000 Etelä-Savon ELY-keskus 23 585 432 10 150 254 13 435 178 3 172 100 66 9 017 000 EURA2014 6 807 432 1 634 444 24,0 % 5 172 988 353 936 5,2 % 7 3 212 000 Tuki2014 16 778 000 8 515 810 50,8 % 8 262 190 2 818 164 16,8 % 59 5 805 000 Pohjois-Savon liitto 34 960 486 26 366 325 75,4 % 8 594 161 13 093 496 37,5 % 88 15 224 000 Toimintalinja 3, ELY-keskus 28 066 968 16 164 964 57,6 % 11 902 004 10 472 072 37,3 % 66 11 510 000 Toimintalinja 4, ELY-keskus 18 197 010 8 758 048 48,7 % 9 438 962 4 894 231 27,2 % 44 7 737 000 Toimintalinja 5, ELY-keskus 11 181 536 4 424 437 39,6 % 6 757 099 3 016 672 27,0 % 38 4 632 000 Kaikki yhteensä 182 530 005 123 344 630 67,6 % 59 185 375 59 193 767 32,4 % 529 76 234 000
Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen v. 2019-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA TUKI2014 EURA2014 Business Finland EURA2014 Yhteensä (M ) TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 19,869 1,016 0,000 8,253 29,138 EAKR 10,854 0,364 0,000 3,351 14,569 VALTIO 9,015 0,350 0,000 1,563 10,927 Kunta + muu julk 0,000 0,302 0,000 3,340 3,642 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 6,215 4,002 3,211 17,265 30,694 EAKR 2,962 1,934 1,719 8,732 15,347 VALTIO 2,843 1,278 0,898 6,492 11,510 Kunta + muu julk 0,411 0,790 0,595 2,041 3,837 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 13,155 13,155 ESR 6,577 6,577 VALTIO 4,933 4,933 Kunta + muu julk 1,644 1,644 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 8,843 8,843 ESR 4,421 4,421 VALTIO 3,316 3,316 Kunta + muu julk 1,105 1,105 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 5,295 5,295 ESR 2,647 2,647 VALTIO 1,985 1,985 Kunta + muu julk 0,662 0,662 YHTEENSÄ 26,084 32,310 3,211 25,519 87,124 EU 13,816 15,944 1,719 12,083 43,562 VALTIO 11,858 11,862 0,898 8,054 32,672 Kunta + muu julk 0,411 4,504 0,595 5,381 10,891 Maaseutuohjelman varat 2019-2020 EU+valtio 10.16 milj.
Pohjois-Savon esitys maakuntaan kohdistettavasta kehittämisrahoituksesta sekä erikseen neuvoteltavien edunajamishankkeiden rahoitus (milj. euroa) 21.9.2018 Hallinnonala Momentin numero Momentin nimi Kokonais- 2018 2019 2020 kustannusarvio toteutuu toteutuu esitys toteutuu esitys Pelastusopiston kehittäminen pelastusalan kansainväliseksi osaamiskeskukseksi 1,860 1,860 SM 26.30.01 LVM 31.10.20 Perusväylänpito 33,000 27,300 35,300 23,000 35,700 - Tienpito 29,000 23,000 30,000 23,000 30,000 - vt 23:n parantaminen Varkaus-Viinijärvi 53,000 4,000 4,300 5,000 0,000 5,000 - vt 5:n parantaminen Leppävirran kohdalla, tiesuunnittelu 0,500 0,300 0,200 - vt 5:n parantaminen Siilinjärvi-Iisalmi, tiesuunnittelu 0,500 0,500 LVM 31.10.50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,700 0,900 1,000 0,100 1,000 LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen 0,000 71,700 145,000 - vt 5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio 117,000 20,000 - Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen 49,000 10,000 20,000 - Savon radan täsmätoimenpiteet 9,700 9,700 - Savon radan parantamistoimenpiteet välillä Kuopio - Kouvola 53,600 25,000 - Ylivieska-Iisalmi-Kontimäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärvi-radan (5 km) sähköistys 110,000 50,000 50,000 - Nopea Itärata: Lentoasema - Porvoo - Kouvola, suunnittelu 2,000 10,000 - Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 70,000 20,000 LVM 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 2,500 2,400 3,000 2,300 3,000 LVM/ Viestintävirasto 31.40.50 Pohjois-Savon laajakaistahanke 20,000 2,000 2,000 TEM 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 0,500 1,500 1,500 TEM/ Pohjois- Savon liitto 32.50.40 Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha /Ohjelma päättyy v. 2018 0,214 Valtion rahoitus yhteensä 36,914 30,600 116,360 25,400 190,060