Drifterit, gliderit ja monirobottijärjestelmät SWARM ja DAMOCLES EU-projekteissa



Samankaltaiset tiedostot
Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 5/2007

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus


PÖYTÄKIRJA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 5/2007

Integrator tulosseminaarin ohjelma

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen.

Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä

Teoreetikostainsinööritieteiden harjoittajaksi -mitä systeemiteoria on opettanut minulle. Professori emeritus Aarne Halme

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA. Asko Poikela

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Tulevaisuuden autonomiset laivat. Mika Hyvönen Yliopistotutkija, TkT

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa Heinikainen Olli

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 7/2005

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 7/2007

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 2/2005

PÖYTÄKIRJA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 2/2005

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa

Millainen on menestyvä digitaalinen palvelu?

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 4/2005

Ukkoverkot. Kiinteä langaton UkkoNet Nopea netti suomalaisille

Miten piensarjatuotantoon saadaan joustavuutta?

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

Sustainable Living Assistant (SULA) Work package 3 System level concept development

(PIENTEN) ILMA-ALUSTEN SÄHKÖISET APUVÄLINEET. Timo Kasurinen

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti

Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus Diplomityö seminaari

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe , Turku Eeva Leinonen

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Energia ja ympäristötekniikan oppimistiimi (EY-tiimi)

Scanfil Kannattavaa kasvua

Autonomisia piirteitä omaavat järjestelmät miinanetsinnässä Perttu Kuosmanen

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, Pauli Tarna, Philips Oy

Paavo Kyyrönen & Janne Raassina

Ympäristöystävälliset

Informaatioteknologian instituutti

Automaatio ja robotiikka arjessa

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 3/2006

Ohjelma TTY:llä. Kaksi esitystä: Puettavien tutkimus TTY:llä, 5 min Painettavan elektroniikan tutkimus TTY:llä, 7 min

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

Moderni, työelämälähtöinen, teknologiateollisuuden tarpeisiin keskittyvä koulutus- ja kehittämisympäristö.

Antureiden aika Elektroniikkainsinöörien seura EIS 80 vuotta Hannu Martola toimitusjohtaja VTI Technologies Oy

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 8/2005

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT

tulevaisuuden teknologiaratkaisut machine kasvinviljelyssä efficient machines Assisting and adaptive agricultural

RumbleTools Oy. Imatralainen korkean teknologian yritys Ydinosaamisemme on prosessien automatisointi robotiikan ja ohjelmistokehityksen avulla

Lähtökohtana turvallisuus

Tutkimusprojekti: Siemens Simis-C -asetinlaitteen data-analytiikka

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Keräilyrobotit. Helander, Koskimäki, Saari, Turunen. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kon Tuotantoautomaatio

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005

Tulevaisuuden kestävän ja ketterän kaupungin ominaisuuksia

PÖYTÄKIRJA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 4/2005

Maanantaina klo TUAS-talo, kokoushuone 4126

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Meriympäristö. Mittaukset merialueilla, Algaline, Utön asema ym.

IoT, tiedolla johtaminen ja alustatalous

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

PÖYTÄKIRJA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 7/2007

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA LPAMIR V-J PENNALA

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka. Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Uusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos 2.2.

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU CCR

TKK 100 vuotta -merkki

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland OHJELMA

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola VTT Technical Research Centre of Finland

AS Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma

Carat-projekti: Tutkimuspohjaista tietoa mobiilikäytöstä

Tekoälysovellus: (Ennustaminen) Arviointi, estimointi

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

FLEXBURN-uunit Kerasil Oy

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 10/2006

Transkriptio:

ja monirobottijärjestelmät SWARM ja DAMOCLES EU-projekteissa, GIM / TKK Email: mika.vainio@tkk.fi Lähde: www.argo.ucsd.edu

Esityksen sisältö Alustus Määrittelyt EU-projektien kuvaukset Tulevaisuuden skenaariot Loppusanat Keskustelu

ALUSTUS Esityksen soveltuvuus seminaarin ohjelmaan Langaton: EHDOTTOMASTI Laajakaistainen: EI TODELLAKAAN Aluevalvonta: POTENTIAALIA LÖYTYY... Tavoitteena infota tehdystä työstä ja herättää keskustelua mahdollisista tulevaisuuden skenarioista

GIM lyhyesti

Suomen Akatemian huippuyksikkö 2008-2013 TKK:n automaatiotekniikan laboratorion (ATL) ja Tampereen Teknillisen Yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitoksen (IHA / Akatemian huippuyksikkö 2000-2005) yhteinen hanke Johtaja Prof. Aarne Halme, varajohtaja Prof. Matti Vilenius Henkilökuntaa n. 50 kpl: 10 professoria tai senioritutkijaa, reilut 30 tohtoriopiskelijaa, tukihenkilöstöä 1 seniori ohjaa 2-2.5 tohtoriopiskelijaa tavoitetuotto 7 TkT vuodessa

GIM-käsite sisältää kaikki työn tekemiseen suunnitellut LIIKKUVAT koneet tavanomaisista TYÖKONEISTA tulevaisuuden PALVELUROBOTTEIHIN. Näiden koneiden kehitys tulee tapahtumaan nopeasti kypsyvässä ympäristössä, jossa avautuu kokonaan uusia mahdollisuuksia luoda koneita, joiden suunnittelu ja valmistus perustuu pitkälle vietyyn MEKATRONISEEN MODULAARISUUSTEEN Kaikki kriittiset palikat rupeavat olemaan valmiina ja suurin osa jo markkinoilla, joten on aika kääriä hihat ja käyttää niitä ÄLYKKÄÄSTI!

Tutkimus organisoidaan tutkimuspakettien(tp) kautta TP 1: Sisäinen tavoitearviointi ja koulutus TP 2: GIM-koneiden modulaarisuus TP 3: Teho- ja energiajärjestelmät TP 4: Tehon ja datan siirto TP 5: Ohjausjärjestelmän arkkitehtuurit TP 6: Havainnointi- ja navigointijärjestelmät TP 7: Ihminen kone yhteys TP 8: Liikkuminen ja liikkeen ohjausjärjestelmät TP 9: INTEGRATOR- hanke integroi, validoi ja demonstroi tuloksia monikoneympäristössä

LYHYET MÄÄRITTELYT Drifterit Gliderit Monirobottijärjestelmät

Drifterit Monenmoisia olemassa Tässä yhteydessä tarkoitetaan Argo järjestelmässä käytössä olevien driftereiden(float) kaltaisia laitteita

Gliderit Veden alla liitävä AUV Ennätys 9 kk (Seaglider)

Monirobottijärjestelmät: 1+1+1>3 SUBMAR (Underwater Robot Society for Internal Monitoring and Controlling of Processes)

Monikone tutkimukset suosittuja Tietyt asiat voi saada tehtyä vain useammalla koneella, syystä tai toisesta Homma hoituu paremmin, nopeammin ja halvemmin Saadaan tietoa joka paikasta koko ajan Redundantti ja robusti systeemi

Lähitulevaisuuden näkymät Yksi kone rupeaa olemaan hyvin hanskassa, seuraavaksi suuri massa käy monikonejärjestelmien kimppuun Teknologia kehittyy suurin harppauksin Prosessorit tarpeeksi nopeita, halpoja, pieniä, energiaystävällisiä, jne. Anturit ja aistinjärjestelmät paranevat koko ajan

EU-projektien kuvaukset SWARM (Autonomous underwater multi-probe system for coastal area / shallow water monitoring) DAMOCLES (Developing arctic modeling and observing capabilities for long-term environmental studies)

SWARM LOCALIZATION x y F 0 (x,y) surface layer i F 1 (x,y) z d ij... depth layers j F l (x,y)

EU-IP, ~30 ME, 50 partneria Valvonta-, mittaus ja havainnointijärjestelmä Pohjoisnavan lähelle Konejärjestelmäna: ominaispainoaan muuttavat robotit ja veden alla liitävät robotit

Satellite Altimeter +scatterometer + GPS Sea ice freeboard GPS SLP SAT Sea ice draft IPS hydrophone LF 1 Halocline layer modem HF float Transducer SOFAR LF 2 Atlantic layer modem HF hydrophone LF 2 transponder Transducer SOFAR LF 1 sea ice CTD hydrophone LF 1 glider Sea-ice Temperature modem HF ADCP Vertical Profiler POPS CTD modem HF transducer LF 1 AITP hydrophone LF 2 transponder MOPS CTD ULS float sea bottom

The overall mission result is: 394 Profiles in 68 day Distance of 1335km traveled 73.5% energy used (24V) almost all dives to a maximum of 1000 m water depth

TULEVAISUUDEN SKENARIOT Drifteripohjaiset järjestelmät Glideripohjaistet järjestelmät Modulipohjaiset järjestelmät* Kombinaatiot ylläolevista *Moduli = pienikokoinen autonominen rajoitetusti anturointia, prosessointia ja toimintaa sisältävä yksikkö

Drifteripohjaiset +Äänettömät (erityisesti kun muovikuoriset) +Vähän energiaa kuluttavat (pitkäikäiset) +Jäänalla toimivat (kun akustiset majakat) +Yleistä ympäristön tilaa, sinilevää, myrkkyjä, öljyä, aluksia, jne jne havainnoiva joustava järjestelmä -Ohjattavuus, paikannettavuus

Glideripohjaiset +Äänettömät +Vähän energiaa kuluttava +Jäänalla toimivia (kun akustiset majakat) +Yleistä ympäristön tilaa, sinilevää, myrkkyjä, öljyä, aluksia, jne jne havainnoiva joustava järjestelmä +Paikannettavuus +Ohjattavuus (esim. rajavyöhyke, kaasuputki tms.) -Kallis

Modulipohjaiset + Äänettömät +Vähän energiaa kuluttava +Yksinkertaisia (jopa 1 bit) +Halpoja (heitä ja unohda) -Paikannettavuus -Yhteys operaattoriin -Pieni hyötykuorma

Kombinaatiot (drifterit,gliderit,modulit) Eri osajärjestelmien hyvät puolet Tukevat ja täydentävät toisiaan Gliderit toimivat postinkantajina(data) ja tavarantoimittajina(modulit) Jatkuvaan valvontaan ja mahdollisuus painopisteen siirtämisestä autonomisesti kiinnostaville alueille -Kalliita

LOPPUSANAT Vedenalainen langaton datansiirto on haastavaa, Suomenlahdella jopa erittäin haastavaa etäisyyksien kasvaessa... Laajakaistaisen raakadatan siirtämisen sijaan voisi harkita vain prosessoidun ja kompressoidun datan siirtoa. Vedenalaisilla roboteilla ja moduleilla paljon käyttökohteita aluevalvonnassa (laajasti käsitettynä).

KYSYTTÄVÄÄ? Sposti: mika.vainio@tkk.fi