KYLÄSAAREN KYLÄSUUNNITELMA 2007 2013
Kannen kuva: Soile Ojanen Tietojen ilmoittajan yhteystiedot ja lähdetiedot: Sinikka Ketonen tiedottaja Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry Rantaniityntie 76, 28760 Pori puh. (02) 6486 490 tai 050 309 5450 2
KYLÄSAAREN KYLÄSUUNNITELMA JOHDANTO... 5 KYLÄSAAREN SIJAINTI JA ASUKASJAKAUMA... 5 KYLÄSAAREN LUONTO... 5 KYLÄSAAREN HISTORIAA... 6 MUISTOMERKIT... 6 KYLÄSUUNNITELMA JA KYLÄN KEHITTÄMINEN... 6 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET... 7 JÄRJESTÖJEN JA YHDISTYSTEN TOIMINTA MONITOIMITALOSSA... 8 Kyläsaaren työväenyhdistys... 8 Kyläsaaren Martat ry... 8 MLL Meri- Porin yhdistys ry... 8 Uusiniityn pienkiinteistöyhdistys ry... 8 Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry... 8 Meri-Porin soittokunta/otsolan kansalaisopisto... 8 YHTEISTYÖ... 9 KYLÄ JA JÄRJESTÖ... 9 YHDISTYS JA KAUPUNGIN VIRANOMAISET... 9 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA... 9 KYLÄN PALVELUT JA YHTEISTOIMINTA MUILLE LÄHIALUEILLE... 10 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 10 KYLÄSAARI... 10 TAPAHTUMIA... 10 KYLÄPERINTEEN TALTIOINTI... 10 TIEDOTUS... 11 YHTEISHENKI... 11 KYLÄSAAREN KEHITTÄMINEN... 11 PALVELUT... 11 ELINKEINOT... 11 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA... 11 KULTTUURIMAISEMA... 11 VOIMANNÄYTTEITÄ VUOSINA 2000-2005... 12 TOIMENPITEET KYLÄN KEHITTÄMISEKSI... 12 ASUKASKYSELY... 12 KYLÄTALKKARIPROJEKTI... 12 MONITOIMITALOPROJEKTI... 13 KYLÄSUUNNITELMA 2007 2013... 13 LÄHDEMATERIAALI... 14 3
4
Johdanto Kyläsaari sijaitsee suhteellisen lähellä kaupungin keskustaa, mutta olemme onnistuneet säilyttämään maaseutumaisen asuinympäristön ja elinkeinoelämän nykyaikaisen elämäntyylin rinnalla. Kyläsaaren asukasluku on lähtenyt maltilliseen nousuun. Kyläsaari on vaihtoehtoinen asumismuoto nykypäivän lähiöasumiselle. Isot avarat tontit, vanha kulttuurimaisema, joki ja merenläheisyys tekevät lähtemättömän vaikutuksen vaihtoehtoista asuinaluetta etsivään kiireiseen kaupunkilaiseen. Kyläsaari on moni-ilmeinen, historialtaan rikas ja kehittyvä asuinalue, jossa kylä ja kaupunki maaseutu ja kaupunkikulttuuri kohtaavat. Kyläsaari on sekä kaupunkilaisen omakotialuetta että maalaismaista maanviljelysaluetta. Kyläsaaren kehittämisellä on vuosisataiset perinteet, ovathan Kyläsaaren ensimmäiset karikot nousseet merestä jo ennen Porin Raatihuoneenmäkeä! Kyläsaaren historiaa on tallennettu ja uusi tulokas pääsee nopeasti kiinni perinteeseen. Kyläsaaresta löytyy edelleen tarinankertojia. Vielä tänäkin päivänä saamme lehteemme tarinoita vanhoista tapahtumista ja tavoista. Kyläsaaressa toimii useita aktiivisia järjestöjä, joilla on pitkät perinteet. Kiinteistönomistajat ry on ottanut laajemman roolin kyläläisten asioiden hoitoon jo ihan alusta alkaen. Asukaskyselyn perusteella ja kyläläisten toivomuksesta olemme saaneet asioita hoidetuksi mielestämme hyvin. Kaupungin määrärahat ovat rajatut ja siksi on tärkeää, että asioita hoidetaan aktiivisesti. Kyläsaaren kehittäminen on alkanut vuonna 2000 toteutettu asukaskyselyn perusteella, johon saimme runsaasti vastauksia. Tärkeimmiksi kohdiksi osoittautuivat liikenneturvallisuus sekä nuorten ja vanhusväestön palvelujen lisääminen. Yhteistyö tapahtumineen ja varsinkin Kyläsaaripäivät, ovat toimineet esimerkkinä muille kylä-, asukas- ja kiinteistöyhdistyksille lähiseudulla. Kyläsaaresta on löytynyt aina aktiivisia henkilöitä jotka ovat toimineet pitkäjänteisesti asuinalueen kehittämiseksi. Ennen kaikkea haluamme osoittaa kunniaa menneille sukupolville ja kyläkehittäjille, joiden suurissa ja vaativissa jalanjäljissä haluamme kyläsaarelaista kyläkulttuuria edelleen kehittää. Tämä materiaali on koottu yhteistyönä Kyläsaaren kiinteistöomistajien, Kyläsaaren maatalousyrittäjien ja Kyläsaaren Marttojen kanssa. Konsulttina on toiminut John Holmström ja suunnitelman teossa on käytetty lähdemateriaalia Kyläsaaren arkistoista. Kyläsaaren sijainti ja asukasjakauma Kyläsaari kuuluu Kokemäensaaren kylään Porin kaupungissa. Kyläsaaren asukasluku on noin 900 ja Kokemäensaaren kylän noin 1300. Kyläsaaressa asukasjakauma on: 0-20 - vuotiaita 344, 20-60 -vuotiaita 583 ja yli 61 -vuotiaita 350. Etäisyys Porin keskustaan noin 10 km. Kyläsaaren luonto Kyläsaari kuluu Meri-Poriin. Seuraavassa on lainaus Life -projektin tutkija Seppo Salosen kirjoituksesta Kyläsaarilehdestä 1998: Meri-Porin alueen luonto muodostaa erään Pohjois- Euroopan monimuotoisimmista ja ainutlaatuisimmista kokonaisuuksista. Suhteellisen pienen alueen sisällä on mm. Pohjoismaiden suurin jokisuisto, paljon matalaa merenranta-aluetta särkkineen ja rantametsiä, dyynejä ja pieniä järviä. Toisaalta Meri-Porin alueeseen kohdistuu myös paljon muuta toimintaa (mm. teollisuus, satama, maatalous, virkistyskäyttö) mikä on usein aiheuttanut enemmän tai vähemmän ympäristöristiriitoja. Kyläsaaren asukkaat ovat aktiivisesti olleet vaikuttamassa asuinalueensa luonnon monimuotoisen kehittämisen puolesta jo pitkään. Tehdyn asukaskyselyn mukaan eräs tärkeimmistä ellei tärkein - syistä asua Kyläsaaressa on juuri sen monimuotoinen ja monipuolinen luonto 5
Kyläsaaren historiaa Kyläsaaren historiassa meri ja Kokemäenjoki ovat olleet elementit, jotka ovat luoneet edellytykset näiden seutujen asuttamiseen ja kehittämiseen. Maankorkeussuhteista päätellen Kyläsaari on kohonnut merenpinnan yläpuolelle aikaisemmin kuin Yyteri, Ulasoori tai Porin Raatihuoneenmäki. Vaikka nykyään puhutaan Kyläsaaresta koko aluetta kattavana nimenä, on alueen nimi edelleenkin virallisesti Kokemäensaari, jossa pieni kylä - Kyläsaari sijaitsee. Vuonna 1419 esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa nimi Kumboö, joka merkitsee Kokemäkeläisten saarta. 1899 Pori - Mäntyluoto rautatien valmistuttua rautatieasema sai nimekseen Kylänsaari. Postilaitos alkoi käyttää nimeä Kyläsaari. Meri- ja laivaliikenteen kannalta Kokemäenjoki ja Kokemäensaari ovat olleet merkityksellisiä. Joen mataloitumisesta johtuen Porin kaupungin oli siirrettävä satama Kokemäensaareen. Satamapaikan nimi oli vuonna 1600 Sandudd. Tänä päivänä entisen sataman aluetta kutsutaan Kiviniksi. Alueella sijaitsi Porin ulkosatama lähes 200 vuotta. Kivinin vilkas elämä ja toiminta hiljeni sataman lakattua, kunnes porilaiset alkoivat rakentaa kesähuviloita vuosisadanvaihteen tienoilla. Kyläsaaressa ei ollut juurikaan teollisuutta, mutta 1890 -luvulla mainitaan siellä olleen tiilitehtaan ja sahan. Maanviljelys alkoi 1690-luvulla. Siihen asti kalastus oli merkittävin tulonlähde. 1940- luvulla Karjalasta muuttanut siirtolaisväki perusti tänne uudet kotinsa ja alkoivat luoda tänne elinmahdollisuuksia länsisuomalaisissa olosuhteissa. Siirtolaisväki toi kylään uutta vireyttä ja vilkasta elämää. Muistomerkit Kyläsaaressa paljastettiin 11.6.1995 ankkurimuistomerkki sataman ja merenkulun muistoksi. Ankkuri on tarkka jäljennös entisen sataman paikalta ruoppaustöissä löytyneestä vanhasta laivan ankkurista. Hanketta olivat toteuttamassa Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry, Satakunnan museo sekä Satakunnan Merihistoriallinen seura. Sankarivainajia muistettiin 26.4.1996 paljastamalla jatkosodassa kaatuneiden sankarivainajien muistolaatta Kyläsaaren koululle. Hankkeen toteuttajina olivat Kokemäensaaren VPK, Kyläsaaren nuorisoseura ja Kyläsaaren koulu. Kyläsuunnitelma ja kylän kehittäminen Kyläsaarilehdessä oli vuonna 2000 kirjoitus kyläsuunnitelmasta ja sen merkityksestä kylän kehitykseen. Liitteenä oli mukana asukaskysely. Asukaskyselyssä kartoitettiin kyläläisten toiveet kylän kehittämiseksi. Kyläläiset vastasivat kyselyyn erittäin kiitettävästi. Esille tulleita asioita on saatu viedyksi eteenpäin ja ne ovat aktivoineet kylän toimintaa. Erillistä kyläsuunnitelmaa ei katsottu tarpeelliseksi, vaan kyläkyselyn tulokset ovat toimineet ohjenuorana laadittaessa Kyläsaaren Kiinteistöomistajat ry:n toimintasuunnitelman vuosittain. Toimintasuunnitelman etuna erilliseen kyläsuunnitelmaan on selkeä tavoitteellisuus sekä toimintasuunnitelman uudistaminen ja ajantasaistaminen vuosittain. Kyläsaaren kiinteistönomistajat alueen merkittävimpänä kehittäjänä, koordinoi useimpia yhteishankkeita. Kyläsuunnitelman toteuttamisessa on mukana koko Kyläsaaren väki mm. erilaisten järjestöjen ja yhdistysten kautta. 6
Seuraavassa taulukossa on kerätty Kyläsaaren kehittämisen kannalta keskeisiä näkemyksiä: Vahvuudet uusia tontteja tarjolla kyläkauppa/asiamiesposti hyvät liikenneyhteydet toimiva koulu urheilukenttä, pururata, monitoimikaukalo hammashoitola, neuvola rauhallinen maalaismiljöö luonto ja jokisuisto vanhainkoti Mörtinpuisto (leikkipuisto) Tavoitteet perustarpeiden tyydyttäminen kylämiljöön säilyttäminen työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen lapsiystävällisen, turvallisen Kyläsaaren kehittäminen ikääntyvien palveluiden turvaaminen viemäröinti vuoteen 2012 mennessä Kehityskohteet monitoimitaloprojekti liikunnanvetäjistä pulaa pienille lapsille suunnattua toiminta vähäistä Ilolan puistoprojekti jäi kesken varojen puuttuessa Kylän pienyrityksistä ei riittävää tietoa (mainostaulut pääväyliltä puuttuvat) Mörtinpuiston aitaus Riskit massakulttuurin yleistymien huumeiden käytön yleistymien nuorison kulkeutuminen kaupungin humuun liian tehokas kaupunkirakentaminen Järjestöt ja yhdistykset Kyläsaaressa toimii tällä hetkellä ainakin seuraavat yhdistykset: - Kiinteistönomistajat - Nuorisoseura - Maa- ja kotitalousseura - Martat - Metsästysseura Lännen erästäjät - Urheiluseuroja 3 - Vanhempainyhdistys - Seurakunnan kerhoja ja piirejä - Vapaapalokunta Kyläsaaressa toimii useita järjestöjä, joilla on pitkät perinteet. Vanhin vieläkin toimiva yhdistys on vuodesta 1894 toiminnassa ollut Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta. Vuodesta 1919 on toiminut Kyläsaaren nuorisoseura, Kyläsaaren työväenyhdistys on aloittanut toimintansa 1906 ja Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry vuonna 1968. Urheiluseura Kyläsaaren Kajastus on aloittanut tointansa vuodesta 1954. Lisäksi alueella on jalkapallojoukkue Porin Pallo-Pojat, jolla on kolme nuorten virallista sarjaa. Kyläsaaren Pyry:llä taas on eläkeläisten liikunnallinen Boccia-kerho. Kyläsaaren Martat toimivat myös aktiivisesti. Koulun vanhempainyhdistys on erittäin aktiivinen. Aktiivisia toimijoita kyseisissä järjestöissä on arvioita noin 50. Partio-, MLL- ja 4H toimintaa Kyläsaaressa ei ole, mutta lähin toiminta on Pihlavassa, joka on noin viisi kilometriä Kyläsaaresta. MLL aloittaa toimintansa vuonna 2006 monitoimitalon tiloissa. 7
Järjestöjen ja yhdistysten toiminta monitoimitalossa Kyläsaaren monitoimitalon kehittämiseen ovat sitoutuneet seuraavat yhdistykset. Ohessa toiminta talon toimintaan liittyvät suunnitelmat vuodelle 2005. Kylätaloon on tarkoitus palkata yksi työntekijä hoitamaan tilavuokrausta ja valvontaa. Kyläsaaren työväenyhdistys - Sääntömääräiset syys- ja kevätkokoukset sekä johtokunnan kokoukset - Yhdistyksen omat merkkipäivät - Oman kylän valtuustojäsenten palaverit/paneelien järjestämin (kyläläiset kysyvät/valtuutetut vastaavat) - Tilan markkinointi omille jäsenille - Mahdollisuus harrastaa - Olla mukana erilaisissa tilaisuuksissa Kyläsaaren Martat ry - Kokoontuminen joka toinen tiistai - Vuosikokous/hallituksen kokoukset - Järjestöilta - Kalevanpäivän ohjelmaa - Virkkaus, muistipeli-ilta, puutarhailta, vitsi-ilta, sieni-ilta jne. - Erilaisia kursseja pienille ja isoille, esim. pikku kokki - Koristelua - Keskustelupiirejä - Ystävätoimintaa - Elinvoimaa ikäihmisille MLL Meri- Porin yhdistys ry - Hallituksen kuukausikokoukset - Myynti-/myyjäistapahtumien teemapalaverit - Pienimuotoisia kahvi ja arpajaistilaisuuksia - Askarteluiltoja - Käsinukkeaskartelua, lastenjuhlia, päivänsädekilpailu, lystileikkisunnuntai, possujuhla, siikajuhla Uusiniityn pienkiinteistöyhdistys ry - yhdistyksen yleiset kokoukset - johtokunnan kokoukset - yleisötilaisuudet (juhlat, myyjäiset yms.) - kerho ja harrastustoimintaa Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry - yhdistyksen yleiset kokoukset - johtokunnan kokoukset - yleisötilaisuudet (juhlat, myyjäiset yms.) - kerho- ja harrastustoimintaa - matonkudonta - luokka- ja muita kokouksia - kahvio- ja keittiötoiminta - erilaiset info ja muut tilaisuudet Meri-Porin soittokunta/otsolan kansalaisopisto - Harjoitustila - Nuotiston hoito ja luettelointi - Soittokunta avoinna nuorille soittajille 8
Yhteistyö Kylä ja järjestö Kyläsaaren vanhempainyhdistys ja koululaisten vanhemmat ovat toimineet aktiivisesti. Yhdistys on hankkinut koululle sen kipeästi kaipaamia tarvikkeita, esim. urheiluvälineitä. Lisäksi se on avustanut luokkaretkien rahoituksessa. Yhdistys järjestää nuorille diskoiltoja sekä myyjäisiä. Koulussa on myös pullapäiviä, jolloin oppilaan vanhemmat leipovat tuotteita myyntiin. Vanhempainyhdistys avustaa myös leirikouluja. Vanhempainyhdistys on neuvotellut Porin Linjojen kanssa kuljetusoppilaiden koulukyydeistä aktiivisesti. Yhdistys ja kaupungin viranomaiset Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry:n tehtäväksi on vuosien saatossa langennut velvollisuus hoitaa suhteita viranomaisiin ja huolehtia keskitetysti kylän kehittämisestä. Kiinteistönomistajat ry:lle onkin tullut runsaasti kyläläisen yhteydenottoja epäkohdista, joita on viety eteenpäin eri viranomaisille tai hoidettu omatoimisesti. Kiinteistönomistajat ry:n edustajia on ollut tilaisuuksissa, joissa kaupungin johto, virkamiehet ja poliitikot ovat vastanneet alueemme kysymyksiin. Yhteydenotot kaupungin viranomaisiin ovat olleet aktiivisia ja säännöllisiä. Kaupungin liikennesuunnitteluosasto on tehnyt katselmuksen Kyläsaaren liikenteen epäkohdista. Esimerkkinä mainittakoon yhteistyöhanke turvallisuuden parantamiseksi, jossa kyläläiset, kaupungin viranomaiset ja yhdistys toimivat yhdessä. Koululaiset Uusiniitystä joutuivat useita vuosia kulkemaan valaisemattomalla tieosuudella. Vaikka valaistus olikin ensin pitkään vastatuulessa kaupungin byrokratiassa, ei Kyläsaari antanut periksi. Kompromissina tuli ratkaisu, jossa Porin kaupungin tekninen palvelukeskus rakensi valaistuksen Kyläsaaren alueen tieosuudelle. Tien asukkaat ja Kyläsaaren kiinteistönomistajat ry osallistuivat kustannuksiin. Valaistus Uudenniityn tieosuudelle on vielä toteuttamatta, koululaisten kannalta osuus ei ole niin vaarallinen, sillä se on kevyen liikenteen väylä, kylläkin pimeänä talvikautena valaisematon. Asiaa ei olisi saatu eteenpäin ilman kyläläisten ja yhdistyksen rahallista osallistumista. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Kyläsaaren Kajastus oli mukana Kalevan Kisojen, eli yleisurheilun Suomenmestaruuskilpailujen järjestämisessä vuonna 2005. Iso projekti vaati paljon talkootyötä ja yhteishenkeä, mutta siihenhän Kyläsaaressa on totuttu. Kokemäenjoen suisto kuuluu Life projektiin, joka on Meri-Porin osayleiskaavaa. Kyläsaaren koululla pidettiin 25.9.1997 Kokemäen suiston kaavoitusvaihtoehtojen keskustelutilaisuus. Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry on Kyläsaaren alueen yhteistyökumppani eri tahojen kanssa. Kyläsaaren maatalousyrittäjät harjoittavat yhteistyötä keskenään sekä pyrkivät yhteistoiminnallaan vaikuttamaan myöskin yhteiskunnallisiin asioihin. Kyläsaaressa maanviljelijät vaihtavat maita keskenään, jotta kukin viljelijä voivat keskittyä omaan tuotteeseensa. Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden haukien elohopeapitoisuuksia seurataan Länsisuomen vesiensuojelupiirissä ja Kivinin kohdalla näytteenoton suorittaa vuosittain paikallinen asukas. Vuonna 1996 käynnistyi Opetusministeriön ja Opetushallituksen luonnontiedon ja matematiikan kehittämishanke. Kyläsaaren koulu valittiin LUMA -pilottikouluksi. Tämä hanke on jatkunut vuoteen 2002 asti ja sen myötä on pystytty kohentamaan koulumme opetusvälineistöä ja kouluttamaan opettajia näissä asioissa. 9
Kylän palvelut ja yhteistoiminta muille lähialueille Kyläsaaren kouluun tulee oppilaita Ulasoorin ja Preiviikin alueilta ja näiltä alueita on jäseniä myös koulun vanhempainyhdistyksessä. Kyläsaaren kiinteistönomistajat ry on voimakkaasti vaikuttanut Preiviikin etelärannan kunnostamiseen, jonne on saatukin penkit. Uimarannantien kunnostamiseen ja auton ohituspaikkojen tekoon sekä uimarannan siisteyteen olemme myös päässeet vaikuttamaan. Eteläranta onkin Kyläsaarelaisten kesäinen uimakeidas. Kansainvälinen yhteistyö Kyläsaaren Martoilla on yhteistyötoimintaa Viroon Vörü:n kaupunkiin. Keväällä 2005 noin 50 virolaista vieraili Kyläsaaressa kolmen päivänä aikana. Lisäksi Marja-Liisa Elorannan oppilaana on puolen vuoden aikana ollut kotitalousopettaja Lule Lipp, joka opettaa Virossa kotitaloutta. Hänelle lähetetään Emäntälehti vuosittain. Osa kylän maatiloista harjoittaa kansainvälistä yhteistoimintaa järjestämällä eurooppalaisille ja venäläisille vieraille tilaesittelyitä ja suorittavat myös vastavierailuja. Kyläsaari Tapahtumia Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry järjestää vuosittain teatterimatkan tammihelmikuussa sekä kesäteatterimatkan lähikuntiin. Lapsille on järjestetty vuosittain kesäretki Puuhamaahan, jossa on tarjolla myös letunpaistoa. Ostosmatka Tuuriin järjestetään elo-syyskuussa. Kyläsaaripäivät järjestetään kesäkuun toisella viikolla, yhteistyössä Kyläsaaren Kajastuksen, Marttojen ja Kiinteistönomistajien kanssa. Kyläsaaripäivillä on myös toripaikkoja paikallisille myyjille. Varsinainen markkinajuhla ei Kyläsaaripäivä ole, vaan tapahtuma on kyläläisten tapaamistilaisuus, jossa on ohjelmaa ja kilpailuja. Kirpputoripäiviä pyritään järjestämään eri järjestöjen toimesta vuorovuosina. Lasten hiihtokilpailut pidetään talvella yhteistyössä Kyläsaaren Kiinteistönomistajien, Kajastuksen ja Marttojen kanssa. Vuonna 2005 vanhempainyhdistys järjesti Lasten lystisunnuntai -sirkustapahtuman, joka oli menestys. Osa kylän maatiloista järjestää maatilayritysten esittelyä koululaisille ja ulkomaalaisille. Kyläperinteen taltiointi Kyläsaaren historian taltiointi on ollut aktiivisten kyläsaarelaisten ansiosta hyvällä tolalla jo pitkään. Ehkä suurimman kiitoksen on ansainnut edesmennyt Unto Saariola, joka toimi yllättävään poislähtöönsä asti kylän historiatiedon kerääjänä ja tallentajana. Kyläsaarilehti on ilmestynyt vuodesta 1983 vuosittain. Lehdessä on kirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Kyläsaaren Vaiheita, Kokemäensaaren vapaehtoinen palokunta 100 vuotta (1994) ja Kyläsaaren koulu 100-vuotta (1999) ovat merkittävimmät julkaisut paikallishistoriasta. Satakunnan museon arkistoon on myös taltioitu Kyläsaaren historiaa, mm. Kyläsaaren nuorisoseuran arkisto löytyy sieltä. VPK:n vanhat pöytäkirjat on myös museoitu aivan alusta alkaen. Yhdistysten puheenjohtajilla on arkistoja, joista löytyy paljon vanhoja asiakirjoja. Maatiloilla on säilytetty runsaasti dokumentteja kylän historiasta. 10
Tiedotus Kyläsaarilehti on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1983. Lehti ilmestyy vuosittain kesäkuussa joka talouteen. Lehti on Kiinteistönomistajat ry:n tiedotuslehti, mutta siinä julkaistaan artikkeleita ajankohtaisista asioista Kyläsaaressa. Jäsenkirjeet ja tiedotteet jaetaan talkoovoimin. Ilmoitukset julkaistaan paikallisen kaupan ilmoitustaululla ja yleisillä ilmoitustauluilla. Tarvittaessa ilmoitetaan Satakunnan Kansassa. Koulureppu -lehti ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Lehti jaetaan koulun oppilaille ja siinä on tietoa koulun toiminnasta ja oppilaiden omia sivuja. Yhteishenki Ehkä paras osoitus yhteishengestä on perinteiset Kyläsaaripäivät, monipuolisine tapahtumineen. Päivillä julkistetaan vuoden Kyläsaarelainen, järjestetään erilaisia kilpailuja ja muuta ohjelmaa. Lapsille on perinteisesti ollut lokariautoilua, poniajelua ja uutena on tullut pomppulinna jne. Kiinteistönomistajien vuosikokoukset järjestetään kerran vuodessa yhdistyksen jäsenille, joita on tällä hetkellä noin 200 taloutta. Yhteishenkeä luovat myös eri järjestöjen ja yhdistysten aktiivinen toiminta. Kyläsaaren kehittäminen Palvelut Kyläsaari on kehittyvä alue. Siitä huolimatta palvelujen keskittyminen kaupungin keskustaan on vähentänyt palveluja myös Kyläsaaressa. Kyläsaarelaiset ovat kuitenkin aktiivisesti mukana erilaisissa aluetta kehittävissä hankkeissa. Kiinteistönomistajien keskusjärjestön Kylätalkkari- projektissa on voitu kehittää palveluja alueen vanhusväestölle Vaikka kyläkauppojen vähentyminen on näkynyt Kyläsaaressakin takavuosina, on meillä ilonaiheena paikallisen kyläkaupan menestyminen. Se laajentui vuonna 2005 lähikaupasta K- marketiksi, joten uskoa kylän vireyteen löytyy. Samalla syntyi uusia työpaikkoja kylään. Kyläsaarilehdessä on ollut kirjoituksia uusista yrittäjistä ja kyläsaarelaisille yrittäjille on tarjottu etusija mainospaikoista edulliseen hintaan. Elinkeinot Maaseutuelinkeino kehittyy edelleen aktiivisten ja osaavien ammattilaisten käsissä. Kyläsaaressa tuotetaan mm. porkkanaa lastenruokavalmisteisiin, tarkan laatukontrollin alaisena. Kyläsaaren rantaniityillä laiduntaa karjaa ja lampaiden määintä kuuluu jokea soudellessa. Toisaalta kylästä löytyy pienteollisuutta ja yrityksiä moneen lähtöön. Kaupan laajennus kertoo siitä, että kyläsaarelaiset suosivat oman alueen palveluita. Alueella on pitkään toimineita yrityksiä, jotka ovat kestäneet kovan kilpailun paineet kaupungin palvelujen rinnalla. Erityisesti maatilojen toiminnan laajentuminen ja tuotannon monipuolistuminen on lisännyt työpaikkoja. Ympäristösuunnitelma Jokaiselle maatilalle on laadittu oma ympäristösuunnitelma. Varsinaista ympäristösuunnitelmaa ei ole, koska Kyläsaari kuuluu Porin kaupunkiin. Kyläsaari kuuluu luontonsa puolesta Natura- ja Life-projekteihin. Ympäristön hoito on kuitenkin jokaiselle kyläsaarelaiselle sydämenasia. Kulttuurimaisema Kyläsaaren Kiinteistönomistajien toimintasuunnitelma velvoittaa asemakaavan ja kaavoituksen seurantaan. Tonttien koot pyritään pitämään mahdollisimman suurina ja tähän asiaan on myös puututtu. Kaavaa on muutettu Kiinteistönomistajat ry:n vaatimuksesta. Kyläsaari on vaihtoehtoinen asumisalue tiheälle kaupunkiasumiselle ja alue pyritään pitämään väljänä. Myöskään rivi- ja kerrostalot eivät kuulu kyläsaarelaiseen maisemaan. 11
Alueen vanhimmat maatilat ovat onnistuneet säilyttämään vanhat rakennuksensa alkuperäisenä ja käyttökuntoisina. Kyläsaaren vanha koulu on tällä hetkellä erittäin huonossa kunnossa, ja siksi olemme aloittaneet monitoimitalo-projektin, jotta vanha koulu saataisiin kyläläisen käyttöön. Voimannäytteitä vuosina 2000-2005 Toimenpiteet kylän kehittämiseksi Seuraavassa on kerrottu kolmesta merkittävimmästä voimannäytteestämme, joilla olemme saaneet asioita muuttumaan tai tavallisen asukkaan aktivoitua toimimaan yhteisen asuinmiljöömme puolesta. Kaksi ensimmäistä on tällä hetkellä jo toteutumassa ja kolmas toteutumisvaiheessa oleva unelma. Uskomme unelman toteutumiseen, olemmehan tähänkin asti tehneet ihmeitä. Asukaskysely Asukaskysely toteutettiin vuonna 2000. Tulokset julkaistiin Kyläsaarilehdessä v. 2001. Asukaskyselyn myötä tuli esille paljon toivomuksia asuinympäristön ja turvallisuuden parantamiseksi sekä myös muita toivomuksia, joita on onnistuttu täyttämään joko yhteistyössä kaupungin kanssa tai itse toimien. Tuloksia : Kevyenliikenteenväylä koululle v. 2001 Asemantien valaistus v.2001 Nopeusrajoitus Kyläsaarentielle v. 2002 Liikenteenjakaja Kyläsaarentien ja Vanhainkodintien risteykseen v.2004 Monitoimikaukalo urheilukentän yhteyteen 2004 Leikkikenttä Mörtinpuistoon 2005 Launaistenrannan laiturin korjaus Teiden kunnossapito, ei parannusta, kaupungin määrärahat rajoitteena Vanhusväestön asumista turvaavia palveluita, parannettu kylätalkkaritoiminnalla Posti, lääkevarasto, pankki ym., ei muutosta Harrastusmahdollisuudet, monitoimitaloprojekti valmistuu maaliskuussa 2006 Leikkipuisto 2004 Kylätalkkariprojekti Kylätalkkariprojekti on ollut toiminnassa vuodesta 2002 lähtien. Työntekijät ovat olleet pitkäaikaistyöttömiä ja he ovat auttaneet vanhuksia näiden askareissa. Kylätalkkariprojektissa pyritään mahdollistamaan vanhusten omatoiminen asuminen kotona, vaikka yhteiskunta suosii laitosmaista asumismuotoa. Vuonna 2003 käyntikertoja on ollut noin 200/työntekijä ja työntekijöitä on ollut yhteensä 6. On pyritty siihen, että asukkaan luona ollaan 4 tuntia kerrallaan. Asukkaan kotiin on pyritty lähettämään sekä mies- että naistyövoimaa tarpeen mukaan. Työt ovat olleet monipuolisia: siivousta, halonhakkuuta, lumenluontia, keskustelua jne., asiakkaan toivomusten mukaan. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun ja tähän asti se on ollut maksutonta. Tämä malli on tuntunut toimivalta. Työn organisoijana on toiminut Kyläsaaren kiinteistönomistajat ry:n hallituksen jäsen Tuija Huhtasalo, ilman minkäänlaista korvausta. Hän on valvonut, että töille on löytynyt tekijä ja huolehtinut käytännön järjestelyistä. 12
Monitoimitaloprojekti Monitoimitalo -projekti on käynnistynyt, koskien Kyläsaaren vanhan koulun kunnostamista kyläläisten käyttöön. Vuosikokouksessa 2002 vetäjäksi valittiin Tuija Huhtasalo. Asiasta on pidetty aloituskokous ja perustettu kehittämistoimikunta. Kouluprojektin aloituskokous pidettiin 18.1.2003. Hankkeen toteutukseen perustettiin toimikunta 23.8.2004, jolloin puheenjohtaja Taisto Mäki valittiin hankkeen vetäjäksi. Tiedotuksen sai tehtäväkseen Tuija Huhtasalo, kirjanpidon Jaana Leino sekä laskujen hyväksynnän Taisto Mäki. Kyläsuunnitelma 2007 2013 Kyläsaaressa toimii useita yhdistyksiä, joilla kullakin on omat toimintakertomukset ja suunnitelmat vuosittain. Yhteinen projektimme on kuitenkin monitoimitalon kehittäminen toimivaksi ja kaikkia kyläläisiä palvelevaksi toimintapisteeksi. Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry on yhteydessä kaupunginviranomaisiin. Kyläläiset voivat ilmoittaa Kyläsaaren Kiinteistönomistajien johtokunnan henkilöille epäkohdista, joihin halutaan parannusta. Johtokunnan kokouksessa käsitellään nämä asiat ja yhteisesti päätetään, mitä asioita hoidetaan ja mitä asian hyväksi voidaan tehdä. Johtokunnan kokouksia vuodessa 5-10. Seuraava projekti, jota jo alustavasti selvitellään, on viemäriverkon saaminen osalle Kyläsaarta. Tällä hetkellä tärkeimmät suunnitelmamme ovat: - Monitoimitaloprojektin läpivienti ja toiminnan käynnistäminen - I-osa valmis maaliskuu 2006 - II-osa suunnitteluvaihe aloitettu - Viemäröinti keskusta alueille Pohjoinen, Läntinen ja Itäinen Kyläsaari vuoteen 2012 13
Lähdemateriaali Kyläsaaren vaiheita, Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta 100 vuotta, Kokemäensaaren menneistä vaiheista -kappale, sivulta 27 alkaen Kyläsaarilehti 1998, Life -projekti mukana Meri-Porin osayleiskaavassa, tutkija Seppo Salonen Kyläsaarilehti 1997, Kyläsaari muisti juhlavasti sankarivainajia Kyläsaarilehti 1995, Kyläsaaripäivät 1995 Ankkurin paljastus 14