Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015



Samankaltaiset tiedostot
Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille

EXPRESSILLÄ KOVAA JA KORKEAMMALLE. Talvitapaaminen Team Happy Hour: Juha Jernström Jaakko Rantala

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

H-Boat Tuningude 1.3 TUNING GUIDE 1.3. By Anssi Lydén & John Winquist. WB-Sails

First 36.7 veneen purjehtiminen

Shorthanded purjehduksesta. Avomeripurjehtijoiden koulutuspäivä Jussi Heikonen First 31.7 KumiTursas

AIHEET. ään trimmiohjeet omaan veneeseen. Miten kehitetää. Sailsillaon tarjolla suorituskyvyn parantamisen apuvälineiksi nopeiden purjeiden

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen

Purjeiden säätö. Tuomas Raivio / EPS. Kohderyhmistä ja kurssin sisällöstä

IMS-rikin trimmauksesta

Miten purjevene pannaan kulkemaan?

Miehistö, sen hankkiminen, kouluttaminen ja pitäminen Vene, trimmaus Ajaminen Ilmari Absetz RTM MP Kilpakoulu

Kauden 1999 Ranking tulokset Norjan PM kisat Uutisia maalmalta ja kotimaasta 1m Projekti Purjetrimmaus- Osa 2

Villen vauhtiklinikka. Ville Aalto-Setälä Kilpapurjehtija

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

Ohjeita uusille kilpapurjehtijoille. Börja kappsegla nu - det är skoj!

FlowSim. WB-Sails News 1/08

AMP:n neuvot venevauhtiin. Joakim Majander

Veneen trimmauksesta, aallokon lisätty vastus. Jussi Martio

Purjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön

FIN Arwen ORCi MM projekti - Tarina ensimmäisestä kisakaudesta Joonas Sandholm. MPn kilpakoulu

Ylös ja hitaasti. Jussi Martio

H-35 VENEEN LUOKKASÄÄNNÖT

Lys kilpapurjehduksesta ja vähän muustakin.. Sakari Laulajainen , Marjaniemen Purjehtijat kilpakoulu

ORC-mittasääntömuutokset JOAKIM MAJANDER

Miten purjevene pannaan kulkemaan?

HUOMAUTUS. 1/ 15 Copyright 2002 North Sails Sweden AB. Kuva Espoon GP 2004, Ari Peltomäki

5. Keskustelun jälkeen päätettiin, että purjeiden mittaussäännöt muutetaan SPL:n teknisen lautakunnan suositusten mukaisiksi seuraavasti (liite 1.

MP kilpakoulu

Kilpapurjehduksesta. MP:n kilpakoulu Jussi Heikonen, EPS MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1

Purjeiden säätö. Tuomas Raivio / EPS Versio 1 k2015 Versio 1.1 k2016

Senioreiden Kilpakoulu

ORC AGM + OSR PALMA DE MALLORCA

Purjeiden säätö. Tuomas Raivio / EPS Versio 1 k2015 Versio 1.1 k2016 Versio 1.2 k 2017

Ratakilpapurjehduksesta. EMK Jussi Heikonen, EPS

Anders Wallin Olof Ginström Jari Immanen Juhani Fried

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

WB-Sails News 1/05. WB-News 1/05 Aiempia WB-News lehtiä WB-Sailsin VAUHTISEMINAARI Kuvia kesän purjehduksista Mitta- ja värikaavioita

Venesuunnittelu, Vivace-projekti Bibbe Furustam MP:n Kilpakoulussa

Suomen Purjehdus ja Veneily ry FinLYS-sääntö 2013

Taktiikka. Taktikko Valmistautuminen Kilpailutaktiikka radalla

Omistajan käsikirja, Terhi 300 Sail Sivu 1/16 OMISTAJAN KÄSIKIRJA TERHI 300 SAIL

Sympaattinen pursi eksoottisesta. koepurjehtiiege Yat 30 DS

VauhtiSeminaari. Ajotekniikkaa. Eri aistien merkitys

Mihin hävisi. purjehtimisen ilo. WB-Sails News 1/08

REIPPAASTI RETKELLE. Elan 210 VENE KOEPURJEHTII

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

Onnittelut purjeavusteisen Aquajak Windseeker -kajakin hankinnasta!

Isadora 2.0 koulutus

WB-Sails News 1/07. WB-Sails Itälahdenkatu 22b C, Helsinki Tel , fax

VauhtiSeminaari. Veneen käsittely ja manöverit

MESTARIT VENE UUTUUKSIA TÄYDELLINEN MUOTO... UUDET R & D TOTUUS WHITBREADISTÄ OPEN 60 TEKNOLOGIAT MATERIAALIT L ORÉAL - OLET SEN ARVOINEN.

WB-Sails News 1/06. WB-Sails Särkiniementie 7 B, Helsinki Tel , fax

Think Fast - VauhtiSeminaari CD s. 3. R & D - tutkimus ja tuotekehitys jatkuu s. 6. BoatBase - WB-Sailsin oma asiantuntijajärjestelmä s.

Venekoulutusjärjestelmä

Liikemittaukset purjeveneessä, MP:n kilpakoulu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

urjetrimmin geometriaa

Delphia 29. Konstailematon perhevene KOEPURJEHDUS. 100 Venemestari N:o 4 Kesäkuu 2007 TEKSTI RICHARD LAX KUVAT JARI LALLUKKA, RICHARD LAX

Levanki...80 Springi...82 Cunningham...83 Barberhauler...84 Lazy-jack...85 Preventteri...86 Elämänlanka...87 Vinssi...89 Knaapi...90 Köysilukko...

Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen

Mitä on. Hajonnut Korjattu Huollettu Hankittu Uusittu

KANTAVUUSTAULUKOT (EN mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840

Junioripurjehtijan. Harjoituskirja

Mitä vaati Express SM:n voittaminen? Onko siitä hyötyä kun kisailee Linjetillä?

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

WB-Sails Särkiniementie 7 B, Helsinki Tel , fax

Näkökulmia kv. yksityyppityyppipurjehduksesta - Miten pärjätä tiukassa OD-luokassa sekä kokemuksia H-veneiden MM-kisoista 08

JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Orsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN Johtokulma

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisut

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

VauhtiSeminaari. 1 Mittarit. Suoraan mitattavat ja laskettavat suureet

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Purjehdus ja Veneily ry FinLYS-sääntö 2016

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Navigointi/suunnistus

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Rannikkomerenkulkuoppi

Haiveneen luokkasäännöt

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

OSA 1 - YLEISTÄ Voimassaolo Tarkoitus IMS-ryhmäjako - matkavene- ja kilpaveneryhmät... 68

JVS JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf

SISÄLLYSLUETTELO. 23. Hai-veneen piirustukset. 24. Piirustuksien toleranssit. 1. Yleiset määräykset. 2. Rakennustarkastus ja luokitustodistus

Suomen Purjehdus ja Veneily ry FinLYS-sääntö 2017

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

JÄÄPURREN KÄYTTÖOHJEET

t t t.,, "-.*-*- a'i .tt te # ,fi hh-*" * " *.t *

Seuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan,

Asuttavuus etusijalla. vene vertailee / Dufour 325 GranD large ja Hanse 325

S/Y MIRILYN MITAT. (mukaanlukien uimataso m) Uppouma (tankit täynnä) 17.5 t m m. Nukkumapaikat: 9

Case: First 31.7 Miten yksityyppi-kisaaminen parantaa purjehdustaitoja? Marjaniemen Purjehtijoiden kilpakoulu Petri Mustonen

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.

FinLYS-sääntö (18) Suomen Purjehdus ja Veneily ry. FinLYS-sääntö Versio 1.0

Transkriptio:

Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015 1

Mitä trimmaus on Miksi trimmataan Purjeveneen teoriaa Think one Trimmauksen välineet Eri rikityyppejä MM-tason rikitrimmi Virtauslangoista Esimerkkejä säätöjen vaikutuksista Tarkoitus lisätä ymmärrystä siitä, miten purjevene toimii

Trimmaus on voiman säätelyä kevyeen tuuleen keskituuleen kovaan tuuleen sileään veteen aallokkoon tasaiseen/turbulenttiseen tuuleen

Miksi trimmataan - teoriaa Voima kasvaa tuulen nopeuden neliössä

Voima kasvaa tuulen nopeuden neliössä

Kallistava voima Voima kasvaa tuulen (ja veneen) nopeuden neliössä

Kallistava voima Köli kumoaa purjeiden sivuttaisen voiman

Sortokulma Vene ei kulje keskilinjan osoittamaan suuntaan

Sortokulma Voima kasvaa tuulen nopeuden neliössä

Purjeveneen yhtälö? Veneen nousukulma = vedenalaisen ja vedenpäällisen vastuskulman summa. Jos veden vastus tai ilman vastus vähenee, venee luovii korkeammalle tuuleen.

Suunnittelutuuli (design wind) Tavallisesti n. 20 kn apparent, mikä vastaa 5-6 m/s tosituulta

Takaliikkin kireys leech return Tärkein voiman säätelijä on takaliikin kireys, leech return

Takaliikkin kireys leech return Kevyessä tuulessa Starin ison takaliikki vielä sulkee, mutta kovassa tuulessa se on täysin auki.

Takaliikkin kireys leech return Takaliikki täysin auki ja ylälatta väärinpäin.

Takaliikkin kireys leech return Takaliikki täysin auki ja ylälatta väärinpäin.

X-35 kevyessä tuulessa. Isopurjeen puomi keskilinjan tuulen puolella, alin latta suunnilleen peräharuksen tasolla. Fokka in-haulattu niin, että alaosa sulkee keskilinjaan.?

Trimmauksen välineet 1. Peräharus 2. barduuna 3. checkstay 4. Ison skuutti 5. levanki 6. outhaul 7. kiki 8. cunningham 9. keulaharus 10. fokan skuutti 11. fokan jaluspiste 12. fokan inhaul 13. maston rake, prebend, mastokaulus ym.

Trimmauksen välineet 1. Peräharus 2. barduuna 3. checkstay 4. Ison skuutti 5. levanki 6. outhaul 7. kiki 8. cunningham 9. keulaharus 10. fokan skuutti 11. fokan jaluspiste 12. fokan inhaul 90% of boatspeed is the driver

Eri rikityyppejä

Osatakila suhde 3/4 (75%) -> 95-96%

Keulakolmio vs.puomin pituus

Genuan overlap/lp

Genuan overlap/lp Kumpi vetää, luu vai lee?

14% 86% 45% 53%

puuska Eri rikit käyttäytyvät eri tavalla: Osatakilassa automatiikka, mastonhuippu takilassa ei.

puuska Peräharus tai ei: käyttäytyy eri tavalla kun löysää skuuttia.

puuska Kattirikissä täydellinen automatiikka.?

MM-tason rikitrimmi 32

Vapaa toppi D3 D2 V2 Nimityksiä D1 V1 33

Voimat 34

Tavoitteet: - hallita keulaharuksen notko - hallita maston taipuma Kaikki lähtee purjeista 35

Mittaa vanttiruuvit mm/10 kierrosta 36

Vantti Vastaava Merkinnät kannessa mm / kierros +- kiertosuunta 37

Keulaharuksen notko 38

14,0% Peräharus löysällä 39

13,6% Peräharus kireämpi 40

13,0% Peräharus kireä 41

Nostin kireä 42

Vanttien kireyksiä 43

Vanttien kireyksiä 44

Vanttien kireyksiä 45

Vanttien kireyksiä 46

Xp-38 Päävanttien säätö 10...20kn 22 mm (rodit) X-35 30 mm 47

Keulakolmion geometria - lyhyt J-mitta 48

Keulakolmion geometria - standardi J 49

Keulakolmion geometria - suuri J 50

Rake 1m 51

Rake 2 m 52

Nyrkkisääntö 1: 10mm forestay = 1mm V1 53

Nyrkkisääntö 2: keulaharus 4-5mm / 2kn TWS 54

55

Kevyt tuuli, peräharus löysä 56

Kevyt tuuli, peräharus kireä 57

Diagonaalit kireällä, jotta kestää hekkiä 58

Takaliikki saalingeissa 59

Inhauler max sisällä 60

Peräharus medium 61

Peräharus sopiva 62

Peräharus max 63

Peräharus max 64

Peräharus yli max 65?

Virtauslangoista

Ajolangat

Takaliikin liehut

Genuan trimmilanka

veneen ohjaamiseen kevyessä ja keskituulessa älä käytä kovemmassa tuulessa (yli 5-6 m/s)

Kevyessä tuulessa ajetaan joskus niin alas, että leen lanka nousee pystyyn - normaalia.

Fokan halssikulmaan ja keulan taakse muodostuu pyörre, joka kääntää virtauksen pystyyn alhaalla leen puolella.

Fokan halssikulmaan ja keulan taakse muodostuu pyörre, joka kääntää virtauksen pystyyn alhaalla leen puolella.

Fokan halssikulmaan ja keulan taakse muodostuu pyörre, joka kääntää virtauksen pystyyn alhaalla leen puolella.

Irronnut virtaus Starin purjeiden leen puolella, kun ajovoima (drive) on maksimissaan.

Kun tuuli voimistuu, langat alkavat tuulen puolella nousta

Kun tuuli voimistuu, langat alkavat tuulen puolella nousta

Kurssia nostettaessa fokan etureunaan muodostuu

Kurssia nostettaessa fokan etureunaan muodostuu

Fokan/genuan Skuuttaa fokka niin kireälle, että yläosan trimmilanka

Takaliikin liehut: Isopurjeen ylion liehu saa häipyä ison

3-4 m/s tuulessa isopurjeen saa häipyä 50% ajasta. Fokan/

Kovemmassa tuulessa (> 6m/s) unohda virtauslangat ja

49er simulaatio: virtauslangat tuulen puolella purjeen

Siniset langat lisätty suojan puolelle.

Virtausmalli, joka suuntaa langat (fokan tuulen puolella).?

Läpilatat vaikuttavat maston taipumaan - cunningham

Läpilatat vaikuttavat maston taipumaan - cunningham

Etuliesman rypyt - lisää voimaa kevessä tuulessa

Cunningham silittää rypyt, tuo lisää kangasta purjeen

Genuassa cunningham ei toimi samalla tavalla -?

Aallokossa Ajovoima maksimissaan, kun keula lähtee nousemaan aallon pohjalta Kallistusmomentti maksimissaan hiukan ennen

Aallokossa Starin liike aallokossa

Aallokossa Liikkeet mitattu IMUlla (inertia motion unit)

Aallokossa

Aallokossa Ajovoima maksimissaan, kun keula lähtee nousemaan aallon pohjalta - vaihtelu +- 40%! Kallistusmomentti maksimissaan hiukan aiemmin - vaihtelu +- 28% Aallon sykli n. 1,5 sek Ohjailun amplitudi 7,5 - enemmän kuin optimaalinen

Aallokossa Ohjailun vaikutusta ajovoimaan

Aallokossa Ohjailun vaikutusta kallistavaan momenttiin

Aallokossa Yhteenvetona ajovoima/normalisoitu kallistusmomentti. Ero paras-huonoin n. 9%. 90% of boatspeed is the driver

Simulaatioita

Simulaatioita

Simulaatioita

Simulaatioita

Kiitos. 105?