Endomines Oy. Rämepuron kaivos. Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Endomines Oy. Rämepuron kaivos. Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelma

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta 2014

Hoskon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015

RÄMEPURON KAIVOKSEN TARKKAILU MAALIS-KESÄKUU 2018

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

BJ-EKLUND OY RÄNNARSTEN MAA-AINESTEN OTTOALUEEN VESIENTARKKAILUOHJELMA. Kohde: Hornhattas ja Knutsbacka

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

HEPONIEMEN KAIVOS VELVOITETARKKAILUOHJELMA

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

ENDOMINES Oy:n RÄMEPURON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN YHTEENVETO 2017

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

ENDOMINES OY:N RÄMEPURON KAIVOKSEN JA VAPO OY:N ILJANSUON KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma 2012

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 939. Päätös Österbyn kaatopaikan kaatopaikkakaasun ja vesien tarkkailusuunnitelman

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

RÄMEPURON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN YHTEENVETO 2016

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokesäkuu

RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma 2011

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu -kesäkuu 2017

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Asia: ESAVI/93/2017 Viite: Stora Enso Oyj, Heinolan Flutingtehdas, Vesialueen ruoppaaminen Jyrängönvirran Maitiaislahdella, Heinola

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu 2016-helmikuu 2017

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

METSÄ FIBRE OY, KEMIN TEHDAS TEHDASKAATOPAIKKOJEN TARKKAILUOHJELMA

17VV VV 01021

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 376. Päätös pohjaveden tarkkailusuunnitelmasta.

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Länkimaan vedenottamoiden tarkkailuohjelman uusiminen

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Naantali isosuon murskauslaitos

PÄÄTÖS. No YS Päätös vesientarkkailuohjelmasta. Componenta Karkkila Oy PL Karkkila Y-tunnus:

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU:

SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Pohjaveden tarkkailuohjelma (ehdotus)

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Endomines Oy 1 Hoskon kaivospiirihakemus LIITE 4. Kaivospiirin käyttösuunnitelman selvitysosa

Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun vuosiyhteenvedon

EU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

EU-UIMAVESIPROFIILI. Äänejärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

EU-UIMARANTAPROFIILI. Lossin uimaranta. Äänekosken kaupunki

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula

Transkriptio:

1 Endomines Oy Rämepuron kaivos Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelma Päivitetty 22.6.2017, täydennetty 31.1.2018 Endomines Oy Y-tunnus Pampalontie 11 1061211-5 Puhelin +358 13830 172 Sähköposti etunimi.sukunimi@endomines.com

2 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINNAN YLEISKUVAUS... 3 3 TARKKAILUALUE... 4 4 KÄYTTÖTARKKAILU... 6 4.1 Kaivos... 6 4.2 Sivukivien laatu... 6 5 KUORMITUS- JA VAIKUTUSTARKKAILUT... 7 5.1 Jätevesitarkkailu... 7 5.2 Kaivosalueelta pois johdettavien puhtaiden vesien tarkkailu... 8 5.3 Pohjavesitarkkailut... 10 5.4 Vesistötarkkailut... 11 5.4.1 Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu... 11 5.4.2 Biologinen tarkkailu... 12 5.5 Ilmanlaatu... 12 5.6 Kalataloustarkkailu... 12 6 TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI... 12 7 OHJELMAN MUUTOKSET... 12 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pohjavesi- ja jätevesihavaintopaikat Vesistöhavaintopaikat Pohjavesiputkikortit

3 1 JOHDANTO Tässä tarkkailuohjelmassa esitetään Rämepuron kaivoksen käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailut tilanteessa, jossa Endomines Oy aloittaa Rämepuron alueella kaivostoiminnan. Käyttötarkkailujen osalta ohjelmassa käsitellään mm. vesien johtamisen ja jätevesien käsittelyn sekä sivukiviainesten määrän ja laadun seuranta. Kuormitustarkkailujen osalta ohjelmassa käsitellään Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja edelleen Ilajanjärveen johdettavien vesien tarkkailut. Vaikutustarkkailujen osalta ohjelmassa käsitellään kaivosalueen ympäristön pohjavesi- ja vesistövaikutusten tarkkailut sekä melu- ja pölytarkkailut. Tarkkailuohjelmaa on täydennetty ELY-keskuksen kanssa 31.1.2018 pidetyssä palaverissa sovitun mukaisesti: Kuukausittaiseen tarkkailuun lisättiin kaivosalueelta poisjohdettavien vesien kokonaistyppi- ja sulfaattimääritykset. 2 TOIMINNAN YLEISKUVAUS Kaivoksen toiminta käsittää malmikiven louhinnan avolouhoksessa, malmilouheen välivarastoinnin maanpinnalla läjitysalueella, sivukivien ja poistettavien pintamaiden läjityksen läjitysalueilla, malmin kuljetuksen kaivosalueelta yhtiön Pampalon rikastamolle murskattavaksi ja rikastettavaksi, tarvittaessa tehtävän kiviainesten rikotuksen ja murskauksen kaivosalueella sekä kaivostoiminnassa muodostuvien ylijäämävesien johtamisen käsittelyn jälkeen vesistöön. Kaivoksella louhitaan kultamalmia avolouhintana. Avolouhoksen lopullinen pinta-ala tulee olemaan noin 1,8 ha ja louhoksen syvyys maanpinnasta noin 60 m. Tuotantovaiheessa malmia louhitaan suunnitelman mukaan yhteensä noin 160 000 220 000 tonnia ja sivukiveä noin 600 000 1 200 000 tonnia. Avolouhoksen pohjalta voidaan tehdä toiminnan loppuvaiheessa myös maanalaista louhintaa. Louhinnassa irrotettu malmi ja sivukivi lastataan kuorma-autoihin tai dumppereihin ja ajetaan maanpinnalle, erillisille läjitysalueille. Malmi välivarastoidaan malmin läjitysalueelle, josta se lastataan täysperävaunullisiin rekka-autoihin ja kuljetetaan rikastettavaksi noin 12 km päässä kaivosalueelta sijaitsevalle yhtiön Pampalon rikastamolle. Toiminnassa muodostuvat sivukivet sekä maanpoistomassat sijoitetaan omille läjitysalueilleen. Louheen rikotusta pienempään lohkarekokoon sekä kiviainesten murskaamista tehdään tarpeen mukaan louhoksessa tai maanpinnalla läjitysalueella. Kaivoksella tarvittava porausvesi otetaan rakennettavasta porakaivosta tai kaivokseen kertyvistä vesistä. Vettä käytetään myös mm. koneiden ja laitteiden pesuun. Avolouhokseen kertyy vesiä suorasta sadannasta sekä vuotovesiä louhosalueen maa- ja kallioperästä. Kaivosvedet keräillään kaivokseen rakennettaville pumppaamoille, joista vedet pumpataan kahta linjaan pitkin maan pinnalle. Puhtaat kaivosvedet pumpataan toista linjaa pitkin ajo-ojaan, josta ne johdetaan Rämepuroon ja käsittelyä vaativat vedet pumpataan selkeytysaltaille käsiteltäviksi ennen ympäristöön johtamista. Myös läjitysalueilla muodostuvat valuma- ja suotovedet sekä muut kaivoksen toiminta-alueiden vedet kootaan ja johdetaan käsiteltäväksi selkeytysaltailla ennen ympäristöön johtamista. Vesienkäsittelyaltaista vedet johdetaan avo-ojaa pitkin Rämepuroon, josta vedet virtaavat edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Saniteettijätevedet johdetaan umpisäiliöihin ja toimitetaan käsiteltäväksi kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.

4 Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen alueella tehdään jälkihoito- ja maisemointitöitä, joissa mm. alue maisemoidaan ja siistitään sekä saatetaan yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon. Jälkihoitotoimenpiteiden jälkeen alueen seurantaa ja tarkkailua jatketaan viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 3 TARKKAILUALUE Rämepuron kaivosalue sijaitsee Ilomantsissa, noin 4 km Hattuvaaran kylästä etelään, tien 522 (Hatuntie) itäpuolella (Kuva 1). Kaivosalueen ympäristö on pääosin metsätalousaluetta. Kuva 1. Kaivosalueen sijainti Rämepuron kaivosalueelta vedet johdetaan Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja edelleen Ilajanjärveen. Virtausmatka kaivospiiriltä Ilajanjokeen on noin 850 m ja Ilajanjärveen noin 16,6 km. Ilajanjärven alapuolinen Ruukinpohjanjoki laskee noin 1,5 km Ilajanjärven alapuolella Venäjän puolelle. Kaivosalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Koitajoen valuma-alueella ja tarkemmin Ilajanjärven alueella (4.933). Ilajanjoen valuma-alue on joen laskiessa Ilajanjärveen noin 90 km2. Ilajanjoen lisäksi Ilajanjärveen laskee lounaasta Suojoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 63,2 km2. Ilajanjärven luusuaan rajattuna järven valuma-alue on noin 200 km2. Rämepuron valuma-alueen pinta-ala on noin 17 km2. Rämepuron uoma kulkee Rämepuron kaivospiirin halki suunnitellun avolouhoksen kohdalta, minkä vuoksi puron uoma on siirrettävä. Uuden uoman mitoitusvirtaamana on käytetty 220 l/s, mikä vastaa Endomines Oy Y-tunnus Pampalontie 11 1061211-5 Puhelin +358 13830 172 Sähköposti etunimi.sukunimi@endomines.com

arvioitua Rämepuron kokonaisvirtaamaa. Ilajanjoen keskivirtaama on Suomen ympäristökeskuksen vesistömallin tietojen perusteella laskettuna joen laskiessa Ilajanjärveen noin 850 l/s. Kesällä, kesäsyyskuussa, virtaama on hieman keskimääräistä suurempi, noin 1 000 l/s. Ilajanjärven pinta-ala on 8,2 km 2 ja keskisyvyys 3,1 m, joten järven tilavuus on noin 25 milj. m 3. Järvestä mitattu suurin syvyys on 12,6 m. Ilajanjärven teoreettinen viipymä on luokkaa 140 vrk. 5 Rämepuron kaivosalueella ylimpänä maakerroksena on 0,3 1,7 m paksuinen turvekerros, jonka alla pohjamaassa on lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia sekä karkearakeisia hiekka- ja soramoreenikerroksia. Rakeisuuden perusteella arvioituna maaperän vedenläpäisevyyskerroin on suuruusluokkaa k = 10-4 -10-6 m/s. Rämepuron kaivosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaivosaluetta lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4 km hankealueesta luoteeseen (Likolamminkangas, 07146033, II-luokan pohjavesialue). Rämepuron kaivospiirialueelle ja sen ympäristöön on asennettu kuusi pohjavesiputkea. Kolmessa pohjavesiputkessa ph on tutkimusten mukaan ollut talousveden laatusuosituksia alhaisempi (mitattu 5,0 6,7) ja väriluku talousveden laatusuosituksia korkeampi. Kahdessa pohjavesiputkessa raudan määrä on ylittänyt laatusuositukset. Yhdessä pohjavesiputkessa tutkimusten mukaan ylittyi talousveden laatuvaatimus nikkelin ja arseenin osalta. Kyseisen putken läheisyydessä sijaitsee vanha kaatopaikka. Pohjaveden pinta on suunnitelluilla avolouhosalueilla lähellä maanpintaa turvekerroksessa.

6 4 KÄYTTÖTARKKAILU 4.1 Kaivos Käyttötarkkailu on jatkuvaa ja siihen kuuluvat kaivoksen toiminnan sekä rakenteiden tarkkailut. Käyttötarkkailussa kirjataan: Toiminta-ajat Louhitun ja alueelta pois kuljetetun malmin määrä Sivukivien määrät, sijoitus ja hyötykäyttö Läjitysalueiden tarkkailuissa ja seurannassa tehdyt havainnot Poraus- ja räjäytystyöt: ajankohta ja käytetyt räjähdysainemäärät Polttoaineiden ja kemikaalien käyttömäärät Louhoksesta pois pumpattavan veden määrä Tiedot vesienkäsittelystä Rämepuroon johdetun veden määrästä, laadusta ja kuormituksesta Jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen käytettyjen rakenteiden seurannan yhteydessä tehdyt havainnot ja mahdolliset tehdyt toimenpiteet Muut päästömittaukset sekä pöly-, tärinä- ja meluhavainnot Jätevesien umpisäiliöiden tarkastukset ja tyhjennykset Tuotetut jätteet: määrä, laatu, käsittely ja toimituspaikka Tiedot ympäristönsuojelun kannalta olennaisista toimenpiteistä Onnettomuus- ja häiriötilanteet: kirjataan tapahtuma, sen kesto, tehdyt toimenpiteet ja aiheutuneet päästöt Ulkopuolisten tekemät havainnot ja mahdolliset valitukset: kirjataan asia ja tehdyt toimenpiteet Käyttötarkkailun tarkkailutiedot ja havainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan tai vastaavaan tietojen tallennusjärjestelmään. Dokumentointi säilytetään kaivoksella ja esitetään tarvittaessa viranomaisille. Käyttötarkkailun tietoja hyödynnetään vuosiraportoinnissa. 4.2 Sivukivien laatu Sivukiviä on analysoitu lupahakemusvaiheessa ja ensimmäisenä toimintavuonna. Koska Rämepuron sivukiven laatu ei geologien arvion mukaan muutu, sivukivien laadun seurantaa tehdään vain ELY keskuksen erillisestä pyynnöstä. Näytteet otetaan louhitusta sivukiviaineksesta ja toimitetaan analysoivaan laboratorioon. Laboratorioanalyysit tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Sivukivistä analysoidaan kemialliset ominaisuudet (mm. sulfidisen rikin, arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet) sekä määritetään haponmuodostus- ja metallien liukoisuuspotentiaali. Analyysimenetelmien muutoksista voidaan sopia erikseen valvovan viranomaisen kanssa.

7 5 KUORMITUS- JA VAIKUTUSTARKKAILUT 5.1 Jätevesitarkkailu (Selkeytysaltaan purkuvesi JV1 ja avolouhosvesi) Jätevesiä juoksutetaan vesienkäsittelyaltaasta Rämepuroon ja siitä edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Näytteet otetaan vesienkäsittelyaltaasta pois johdettavista vesistä ennen niiden sekoittumista luonnonvesiin. Näytepisteen (JV1) sijainti on esitetty liitteessä 1. Avolouhoksen vedet purkautuvat vanhaa Rämepuron uomaa pitkin Rämepuroon. Avolouhoksen vedestä otetaan näytteet pinnasta, vesikerroksen puolivälistä ja pohjasta P -1 m (kokonaissyvyys n. 40 m). Lisäksi purku-uomasta otetaan näyte kalkkikivien jälkeen ennen vesien sekoittumista luonnonvesiin. V-mittapadolta luetaan virtaama. Vesistöön johdettavista jätevesistä otetaan näytteitä vähintään kerran kuukaudessa ensimmäisen toiminta vuoden ajan, minkä jälkeen tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Näytteenoton yhteydessä mitataan jäteveden virtaama ja lämpötila. Näytteet otetaan laitoksen henkilökunnan tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä analysoidaan kerran kuukaudessa: Kiintoaine Arseeni (kok.pitoisuus) Nikkeli (kok.pitoisuus) Kokonaistyppi Sulfaatti Näytteistä analysoidaan neljännesvuosittain (helmikuu, toukokuu, elokuu ja marraskuu): Väri Sähkönjohtavuus Sulfaatti Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti- ja nitriittityppi COD Cr Kiintoaine Rauta (kok.pitoisuus) Arseeni (kok.pitoisuus) Kadmium (kok.pitoisuus) Lyijy (kok.pitoisuus) Nikkeli (kok.pitoisuus) Elohopea (kok.pitoisuus)

8 Analyysitulosten ja virtaamatietojen perusteella lasketaan kuormitukset. Vesistöön johdettavista vesistä otetaan kerran viikossa omavalvontanäytteitä, jotka analysoidaan toiminnanharjoittajan omassa laboratoriossa. Näytteenoton yhteydessä vedestä mitataan virtaama ja lämpötila. Näytteistä analysoidaan kerran viikossa seuraavat parametrit: Kiintoaine Sähkönjohtokyky Redox 5.2 Kaivosalueelta pois johdettavien puhtaiden vesien tarkkailu (ei käytössä) Alueelta pois johdettavien ns. puhtaiden vesien laatu ja määrä selvitetään ensimmäisen toimintavuoden aikana, mikäli niitä johdetaan vesistöön ilman käsittelyä. Vesistöön johdettavista puhtaista vesistä otetaan näytteitä neljännesvuosittain ensimmäisen toiminta vuoden ajan, minkä jälkeen tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Näytteenoton yhteydessä mitataan jäteveden virtaama ja lämpötila. Näytteet otetaan laitoksen henkilökunnan tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä analysoidaan neljännesvuosittain (helmikuu, toukokuu, elokuu ja marraskuu): Sähkönjohtavuus Sulfaatti Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti- ja nitriittityppi Kiintoaine Arseeni (kok.pitoisuus) Nikkeli (kok.pitoisuus) Vesistöön johdettavista ns. puhtaista vesistä 1. toimintavuoden aikana otetaan omavalvontanäytteitä kerran viikossa, mikäli vedet johdetaan luontoon ilman käsittelyä. Omavalvontanäytteet analysoidaan toiminnanharjoittajan omassa laboratoriossa. Näytteenoton yhteydessä vedestä mitataan virtaama ja lämpötila. Näytteistä analysoidaan kerran viikossa seuraavat parametrit: Kiintoaine

9 Sähkönjohtokyky Redox

10 5.3 Pohjavesitarkkailut Pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan neljästä alueelle aiemmin asennetusta pohjavesiputkesta (PVP1, PVP2, PVP3, PVP4) sekä kahdesta uudesta pohjavesiputkesta (PVP5 ja PVP6). Pohjavesiputkien sijainti on esitetty liitteessä 1. Putkien 1-4 putkikortit ovat liitteessä 3. Uusien pohjavesiputkien putkikortit toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle putkien asennuksen jälkeen. Pohjavesiputkista PVP1, PVP2 ja PVP3 sekä uusista putkista (PVP5 ja PVP6) otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnan taso kaikista pohjavesiputkista. Lisäksi pohjaveden pinnan taso mitataan kaikista neljästä pohjavesiputkesta pintavesinäytteiden oton yhteydessä helmi- ja elokuussa. Ennen näytteenottoa pohjavesiputket tyhjennetään tai huuhdellaan pumppaamalla putkissa seisonut vesi sekä saostumat ja kiintoaines. Näytteet otetaan ulkopuolisen pohjavesinäytteenottoon perehtyneen asiantuntijan toimesta. Pohjavesinäytteet toimitetaan laboratorioon, jossa ne analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai valvovan viranomaisen hyväksymin menetelmin. Näytteistä analysoidaan: Väri Happi (pitoisuus ja kyll. %) Sähkönjohtavuus Sulfaatti Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti- ja nitriittityppi CODMn Rauta (liuk.) Arseeni (liuk.) Nikkeli (liuk.)

11 5.4 Vesistötarkkailut 5.4.1 Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu Vaikutuksia vesistöihin tarkkaillaan seitsemästä tarkkailupisteestä. Tarkkailupisteiden koordinaatit on estetty ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmässä. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2: Rämepuro 53 (tausta-alue, kaivosvesien purkukohdan yläpuolella) (6981524, 716379) Rämepuro 2 (6981644, 717245) Ilajanjoki 1 (tausta-alue, kaivosvesien purkureitin yläpuolella) (6981441, 717796) Ilajanjoki 43 (6979484, 718357) Ilajanjoki 7 (6974830, 720329) Ilajanjärvi 30 (näyte pinnasta, kokonaissyvyys 3-4 m) (6974176, 721988) Ilajanjärvi 2 (näytteet pinta ja P -1 m, kokonaissyvyys 7-8 m) (6972468, 723570) Vesinäytteet otetaan neljännesvuosittain: helmi-, touko-, elo- ja lokakuussa. Näytteet otetaan ulkopuolisen vesistönäytteenottoon perehtyneen asiantuntijan toimesta. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä analysoidaan: Happi (pitoisuus ja kyll. %) Sähkönjohtavuus Sulfaatti Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti- ja nitriittityppi COD Mn Kiintoaine Sameus Rauta (liuk.) Arseeni (liuk.) Kadmium (liuk.) Lyijy (liuk.) Nikkeli (liuk.) * DOC ** * Nikkeli analysoidaan kaikista vesistöpisteistä 4 kertaa vuodessa. Lisäksi Rämepuro 2 -pisteestä nikkelipitoisuutta seurataan toistaiseksi kerran kuukaudessa. Tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. ** DOC analysoidaan 4 kertaa vuodessa ainoastaan näytepisteestä Rämepuro 2 Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila.

12 5.4.2 Biologinen tarkkailu Veden a-klorofylli -pitoisuus määritetään kerran vuodessa elokuussa otettavista vesinäytteistä. Vesinäytteet otetaan pintavedestä noin 0-2 m syvyydeltä seuraavista näytepisteistä (liite 2): Ilajanjärvi 30 Ilajanjärvi 2 Ilajanjärvestä kartoitetaan ensimmäisen toiminta vuoden aikana sekä toiminnan lopettamisen jälkeen pohjaeläimet ja kasviplankton sekä Ilajanjoesta pohjaeläimet ja perifytonin piilevät. Toiminnan lopettamista seuraavana vuonna Ilajanjärvestä tehdään ahvenen elohopeapitoisuutta koskeva selvitys. Jos toiminta jatkuu niin kauan, että joudutaan hakemaan lupamääräysten tarkistamista, selvityksen tulokset liitetään hakemuksen liitteeksi. 5.5 Ilmanlaatu Kaivospiiristä ja sen lähialueilta mitataan pölylaskeuma sekä leijuma (PM10) kaivoksen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Mittaukset suoritetaan noin 3-4 näytepisteestä, joista yksi näytepiste edustaa taustapölyä. Mittaukset tehdään standardien mukaisesti. Suunnitelma mittausten suorittamisesta toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. Mittaustulosten perusteella voidaan tarkkailujen jatkotarpeesta sopia erikseen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. 5.6 Kalataloustarkkailu Kaivosvesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalatalouteen tarkkaillaan Pohjois-Karjalan ELYkeskuksella hyväksytettävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kalataloudellisen tarkkailun tulokset toimitetaan kalatalousviranomaisen sekä Koitajoen kalastusalueen ja Ilajan osakaskuntien käyttöön. 6 TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI Kunkin tarkkailukerran tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Pohjois-Karjalan ELY- keskukselle sekä Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulosten mukana toimitetaan neljännesvuosittain lyhyt lausunto tuloksista ja havainnoista. Tarkkailuvuoden päätyttyä laaditaan vuosiyhteenveto kuormitus- ja vaikutustarkkailuista sekä käyttötarkkailusta. Vuosiyhteenveto toimitetaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7 OHJELMAN MUUTOKSET Tähän tarkkailusuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Pohjois- Karjalan ELYkeskuksen kanssa.

13 Endomines Oy Y-tunnus Pampalontie 11 1061211-5 Puhelin +358 13830 172 Sähköposti etunimi.sukunimi@endomines.com