TUOTELUETTELO 2011 SISÄLLYSLUETTELO

1 TUOTELUETTELO 2011 SISÄLLYSLUETTELO Kasvien menestymisvyöhykkeet 2 Merkkien selitykset 2 Aitataimet 3 Alppiruusut 5 Havut 7 Peittohavut 7 Pienet havupensaat 9 Keskikokoiset havupensaat 13 Havupuut 15 Hedelmäpuut 17 Kirsikat 17 Luumut 18 Kirsikkaluumut 19 Omenat 19 Päärynät 23 Muut hedelmäpuut 23 Koristepensaat 24 Peittopensaat 24 Pienet pensaat 25 Keskikokoiset pensaat 30 Isot pensaat 36 Köynnöskasvit 40 Lehtipuut 46 Pikkupuut 46 Riippapuut 47 Keskikokoiset leveät puut 49 Keskikokoiset kapeahkot puut 51 Suuret puut 53 Marjakasvit 55 Ruusut 59 Pensas- ja puistoruusut 59 Köynnösruusut 62 Ryhmäruusut 63 Tertturuusut 63 Peittoruusut 64 Jaloruusut 65 Hakemisto 66 Suomenkieliset nimet 66 Tieteelliset nimet 68 Kirjallisuutta 70 Kartta sijainnistamme ja yhteystiedot 71

2 LUKIJALLE Hinnastoamme on hieman uudistettu: tukkuhinnasto 2011 jakautuu edellisvuosien tavoin tuoteryhmiin, mutta lisäksi havut, koristepensat ja lehtipuut on edelleen jaettu alaryhmiin kasvukorkeuden ja käyttötarkoituksen mukaan. Tavoitteena on helpottaa oikeantyyppisen kasvin valintaa. Havuissa on eritelty maanpeitteet (esim. tuivio) ja toisaalta suuret puut (kuusi). Jäljelle jääneet on edelleen jaettu koon mukaan pieniin (pikkupilarikataja) ja keskisuuriin havupensaisiin (kartiotuija). Pienet havut ovat enemmän yksittäin käytettäviä, keskisuuret massa- tai aitaistutuksiin soveltuvia. Koristepensaiden jako noudattaa vastaavaa periaatetta. Lehtipuut on jaettu pikkupuihin (sirotuomipihlaja), riippapuihin ja toisaalta suuriin puihin (tammi). Jäljelle jäänyt ryhmä jakautuu vielä kahtia kasvumuodon mukaan leveälatvuksisiin (terijoensalava) ja kapeisiin (pylväshaapa). Ryhmien sisällä kasvit ovat edelleen tieteellisen nimen mukaisessa järjestyksessä. Jaottelu on suuntaa antava. Kasveja voi käyttää niin monella tavalla. Samalla olemme lisännet kunkin kasvin kohdalle kasvuvyöhykkeiden oheen kasvin korkeus- ja leveysarvion sekä kosteus- ja valosuositukset. Tiedot samoin kuin jaottelu ovat enimmäkseen peräisin Taimistoviljelijät / Puutarhaliiton erinomaisista julkaisuista, jotka on eritelty kirjallisuusluettelossa hinnaston takasivuilla. Hinnaston lopussa on hakemistot suomenkielisten ja tieteellisen nimien mukaan. Toivottavasti uudistus helpottaa kasvien valintaa taimimyymälöissä ja pihasuunnittelun parissa. Merkkien selitykset: Esim: I-IV 1,5 m x 1 m A-Pv Kuiva-Kostea I-IV = kasvin menestymisvyöhykkeet (kartta ohessa) 1,5 m x 1 m = kasvin korkeus x leveys täysikasvuisena (suunnilleen) A-Pv = kasvupaikan valoisuus A = aurinkoinen, Pv = puolivarjoinen, V = varjoinen Kuiva-Kostea = kasvualustan kosteus Kuiva, Tuore, Kostea, Märkä

3 AITATAIMET Haaroittunut aitataimi, 10kpl / pkt koko Amelanchier spicata 30-50 ISOTUOMIPIHLAJA Tiheäkasvuinen, kukat valkoiset ja muistuttavat tuomen kukkaa. Soveltuu hyvin suoja- ja aitakasviksi. Vapaasti kasvaviin aitoihin 2-3 kpl/m. I-VIII 4-5 m x 3,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Aronia x prunifolia 30-50 KORISTEARONIA Hento-oksainen, lehdet kiiltävän tummanvihreät, kukat valkoiset. Syysväri kauniin punainen. Vapaasti kasvavaan aitaan 2-3 kpl/m, leikattavaan 3-4 kpl/m. I-V(VI) 2-3 m x 2,5-3 m A-Pv Kuiva-Tuore Caragana arborescens 30-50 SIPERIANHERNEPENSAS Kasvutavaltaan pysty sirolehtinen pensas, keltainen pieni kukinto. Leikattavaan aitaan 3-4 kpl/m. I-VIII 4-5 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore Cotoneaster lucidus 30-50 KIILTOTUHKAPENSAS Keskikokoinen, pystykasvuinen, kiiltävälehtinen pensas. Kaunis ruskaväritys. Marjat myrkylliset. Leikattavaan aitaan 2-3 kpl/m. I-V(VI) 1,5-2 m x 1,5-2 m A-Pv Kuiva-Tuore Crataegus grayana 30-50 AITAORAPIHLAJA Tiheäkasvuinen, pitkäpiikkinen pensas; lehdet liuskahampaiset. Leikattavaan aitaan 3-4 kpl/m. I-VII 4-5 m x 2,5 m A Kuiva Rosa Hansa 30-50 HANSARUUSU Soveltuu vapaasti kasvaviin istutuksiin.. Kukat punaiset ja kerrotut, kukkii kesäkuulta syksyyn. Istutustiheys 2-3 kpl/m. I-V 1,5-2 m x 1,8 m A Kuiva-Tuore

4 koko Spiraea 'Grefsheim' 30-50 NORJANANGERVO Taipuvaoksainen, siro pensas. Kukkii runsain valkoisin kukin kesäkuussa. Viihtyy auringossa. Istutustiheys vapaasti kasvavaan aitaan 2-3 kpl/m. I-VI(VII) 1-1,5 m x 1-1,5 m A Kuiva-Tuore Syringa x henryi 30-50 PUISTOSYREENI Voimakaskasvuinen, tuuhealehväinen pensas. Kukat tumman sinipunaiset, kukkii kesäheinäkuussa. Istutustiheys 3 kpl/m. I-VII 3-4 m x 3 m A-Pv Kuiva-Tuore Syringa vulgaris 30-50 PIHASYREENI Kukat vaalean lilansiniset, kukkii kesäkuulla. Istutustiheys vapaasti kasvavaan aitaan 2-3 kpl/m. I-VI 3-5 m x 2,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Myydään yksittäin: Picea abies 20- KUUSI Kolmen litran ruukussa oleva taimi kuusiaitojen istuttamiseen. Istutustiheys 3-4 kpl/m. I-VIII 15-30 m x 4-6 m A-V Tuore-Kostea

5 ALPPIRUUSUT koko Azalea mollis (Rhododendron japonicum) KORISTEATSALEA Atsaleat kuuluvat alppiruusujen sukuun, mutta pudottavat lehtensä talveksi. Runsas, näyttävä kukinta touko- kesäkuussa ennen lehtien kasvua. Lehdissä komea syysväri. I-II A-Pv Tuore keltainen 30-40 oranssi 30-40 punainen 30-40 valkoinen 30-40 Rhododendron Catawbiense Grandiflorum (Catawbiense-ryhmä) 30-40 PUISTOALPPIRUUSU 50-60 Ikivihreä, jäykkäoksainen pensas. Kukkii kesäkuussa, kukinta vaalean violetti. Vaatii metsää muistuttavan ympäristön ja happaman, humuspitoisen maan. I-III 1,5-2 m x 1,5-2 m Pv-V Tuore-Kostea Rhododendron Cunningham's White (Caucasicum-ryhmä) 30-40 VALKOALPPIRUUSU 50-60 Ikivihreä, jäykkäoksainen pensas. Kukat valkoiset, kukkii kesäkuussa. Vaatii syvämultaisen, hapahkon, kuohkean, puolivarjoisan kasvupaikan. I-II 1 m x 1,5 m Pv-V Tuore Rhododendron English Roseum (Catawbiense-ryhmä) 30-40 PUISTOALPPIRUUSU Voimakas- ja pystykasvuinen. Kukat lilaan vivahtavan ruusunpunaiset. I-III 1,5-2 m x 1,5-2 m Pv-V Tuore-Kostea Rhododendron ferrugineum 20-25 RUOSTEALPPIRUUSU Tuuheakasvuinen, matala. Lehdet 2-3 cm:n pituiset, alapinnalta ruskehtavat. Kukat ruusunpunaiset. Talvenkestävä, mutta tarvitsee lumisuojan. Sietää voimakasta valoa. I-? 0,5-1 m A-Pv Kostea-Märkä

6 Rhododendron x fraseri 25-30 KEVÄTATSALEA FinE-laatumerkinnän saanut kestävä atsalea. Kukkii runsaasti lehtien puhkeamisen aikaan touko- kesäkuussa; kukat lilanpunaiset. I-III(IV) 0,5-1 m x 0,5-1 m Pv-V Tuore koko Rhododendron 'Haaga' (Tigerstedtii-ryhmä) 25-30 HAAGA Kukat tumman roosat, kukinto tiivis. Kotimainen lajke. I-IV 1,5-2 m x 1,5-2 m Pv-V Tuore-Kostea Rhododendron 'Helsingin Yliopisto' (Tigerstedtii-ryhmä) 25-30 HELSINGIN YLIOPISTO Voimakas- ja pystykasvuinen pensas. Kukat vaaleanpunaiset. Kotimainen lajike, erittäin talvenkestävä. I-IV(V) 2m x 2 m Pv-V Tuore-Kostea Rhododendron Nova Zembla (Catawbiense-ryhmä) 30-40 PUISTOALPPIRUUSU 50-60 Ikivihreä, jäykkäoksainen, n. 1-1,5 m:n korkuinen pensas. Kukkii kesäkuussa, kukinta loistavan punainen. I-II 1,5-2 m x 1,5-2 m Pv-V Tuore-Kostea Rhododendron 'P.J. Mezitt' (Dauricum-ryhmä) 25-30 DAHURIANALPPIRUUSU Puolikorkea alppiruusu, joka kukkii touko- kesäkuussa violetinpunaisin kukin. Lehdet 3-5 cm, kiiltävät, tervantuoksuiset. Hyvä talvenkestävyys. I-? 1,5-3 m x 1,5-3 m Pv-V Tuore-Kostea Rhododendron 'Pohjolan Tytär' (Smirnowii-ryhmä) 25-30 POHJOLAN TYTÄR Kukat aluksi punavioletit, muuttuvat myöhemmin lähes valkoisiksi. Matala, leveä pensas. Kotimainen lajike. I-III 1 m x 1 m Pv-V Tuore-Kostea Rhododendron Scarlet Wonder 25-30 LAMOALPPIRUUSU Matala- ja tiheäkasvuinen. Kukat torvimaiset, rubiininpunaiset; lehdet tummanvihreät. I 0,5 m x 1 m Pv-V Tuore-Kostea

7 HAVUT koko PEITTOHAVUT Juniperus communis Green Carpet 30-40 KÄÄPIÖKATAJA GREEN CARPET Tiheäkasvuinen maanpeitekataja; neulaset raikkaanvihreät. I-V 0,15 m x 1,5 m A Kuiva-Tuore Juniperus communis Repanda 30-40 KÄÄPIÖKATAJA 40-50 Kasvutavaltaan maanmyötäinen. Neulaset kauniin tummanvihreät. I-VI 0,2-0,3 m x 1,5 m A Kuiva-Tuore Juniperus horizontalis Andorra Compact 30-40 MALJAKATAJA 60-70 Kasvutavaltaan matala, tuuhea, hieman kohoava. Punertava talviväri. Kestävä. I-IV 0,3-0,5 m x 1,5-2 m A-Pv Kuiva Juniperus horizontalis Blue Chip 30-40 SINILAAKAKATAJA Matala- ja tiheäkasvuinen maanpeitekataja; neulaset siniharmaat. I-III 0,3-0,4 m x 2 m A-Pv Kuiva Juniperus horizontalis Glauca 30-40 SINILAAKAKATAJA Täysin maanmyötäinen, tuuhea maanpeitekataja. Neulaset harmahtavan sinivihreät. I-III 0,1 m x 2 m A-Pv Kuiva Juniperus horizontalis Golden Carpet 25-30 KELTALAAKAKATAJA Kasvutapa täysin maanmyötäinen, neulaset vihertävän kullankeltaiset. I-? 0,1 m x 1 m A-Pv Kuiva Juniperus horizontalis Icee Blue 25-30 SINILAAKAKATAJA Täysin maanmyötäinen, tiheäkasvuinen maanpeitekataja. Neulaset hopeisen siniharmaat. I-III(?) 0,1 m x 1 m A-Pv Kuiva

8 koko Juniperus horizontalis Lime Glow 25-30 KELTAMALJAKATAJA Väriltään kauniin kullankeltainen, kesää myöten muuttuu sitruunankeltaiseksi. Kasvutapa matala ja tuuhea, maljamainen. I-III 0,3-0,4 m x 1 m A-Pv Kuiva Juniperus horizontalis Prince of Wales 30-40 LAAKAKATAJA Maanmyötäinen, tiheäkasvuinen; neulaset tummanvihreät. I-III 0,1 m x 2 m A-Pv Kuiva Juniperus x pfitzeriana Mint Julep 30-40 TARHAKATAJA Leveäkasvuinen, kaartuvaoksainen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät. I-III 0,5-1 m x 1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Juniperus procumbens Nana 25-30 HAROKATAJA Matala, suikertava, hidas- ja tiheäkasvuinen maanpeitekataja. Neulaset vaalean sinivihreät. I-III(?) 0,4 m x 1 m A-Pv Kuiva-Tuore Juniperus sabina 30-40 ROHTOKATAJA 50-60 Kasvutavaltaan matala, tuuhea, pensasmainen. Neulaset tummanvihreät, lyhyet ja pehmeät, rikottuna voimakastuoksuiset. I-III 0,6-1,2 m x 2 m A Kuiva-Tuore Juniperus squamata Blue Carpet 30-40 LAMOSINIKATAJA 60-70 Maanmyötäinen sinikataja, haarat hieman kohenevat. Neulaset siniharmaat. Näyttävä maanpeitekataja. I-IV 0,2-0,5 m x 1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Juniperus squamata Blue Swede 30-40 SINIKATAJA 60-70 Tiheäkasvuinen, epäsäännöllisen maljamainen; neulaset siniharmaat. I-III 0,5-1 m x 1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore

9 koko Microbiota decussata 30-40 TUIVIO 50-60 Matala, peittävä havupensas. Neulaset vihreät, talviväri punaruskea. I-VI 0,3-0,6 m x 1,5 m A-V Kuiva-Tuore Taxus baccata Repandens 30-40 EUROOPANMARJAKUUSI Matala- ja leveäkasvuinen; neulaset tummanvihreät, pehmeät. I-II 0,4-0,8 m x 3 m Pv-V Tuore PIENET HAVUPENSAAT Abies balsamea Nana 25-30 KÄÄPIÖPALSAMIPIHTA Palsamipihdan kääpiömuoto. Nauriinmuotoinen, tiheä; neulaset tummanvihreät. I-VI 0,3-0,5 m x 1 m A-Pv Tuore Abies koreana Silberlocke 40-50 KÄÄPIÖKOREANPIHTA Matalakasvuinen, pallomainen pihta. Neulaset alta hopeanharmaat ja kääntyneet ylöspäin niin, että alapinta näkyy. I-IV 1,5-2 m x 1 m A-Pv Tuore Juniperus communis Gold Cone 60-80 KELTAPILARIKATAJA Hidas- ja tiheäkasvuinen pilarimuoto. Neulaset keväällä kullankeltaiset, myöhemmin kesällä kellanvihreät. I-? 1,5-3 m x 0,5-0,8 m A Kuiva-Tuore Juniperus communis Sentinel 50-60 PIKKUPILARIKATAJA Hidas- ja tiheäkasvuinen pilarikatajan kääpiömuoto. Sopii erinomaisesti esim. kivikkoryhmiin. I-V? 1-2m x 0,5 m A Kuiva-Tuore Juniperus squamata Blue Star 20-25 KÄÄPIÖSINIKATAJA 30-40 Neulaset siniharmaat, kasvutapa epäsäännöllisen pallomainen. I-III(?) 0,3-0,5 m x 1 m A-Pv Kuiva-Tuore

10 koko Juniperus squamata Meyeri 30-40 SINIKATAJA 40-50 Kasvutavaltaan tuuhea ja leveä. Neulaset siniset. Haarat pystyjä ja kärjistään nuokkuvia. I-II 1 m x 1 m A-Pv Kuiva-Tuore Larix kaempferi Pendula 150- RIIPPALEHTIKUUSI Japaninlehtikuusen riippamuoto. Koristeelliset hennon vihreät oksat riippuvat alas 150 cm:n korkuiselta rungolta. Syysväri keltainen. I-IV 2m x 1 m A-Pv Tuore Picea abies Little Gem 20-25 PIKKUPESÄKUUSI Erittäin hidas- ja tiheäkasvuinen pesäkuusi. Neulaset lyhyet, tummanvihreät. Soveltuu erinomaisesti esim. kivikkopuutarhaan. I-? 0,3 m x 0,5 m A-V Tuore-Kostea Picea abies Nidiformis 30-40 PESÄKUUSI 50-60 Leveän pallomainen, päältä kovera hidaskasvuinen havupensas. I-IV 0,8 x 1,3 m A-V Tuore-Kostea Picea abies Ohlendorffii 40-50 PALLOKUUSI Leveän kartiomainen, hidas- ja tiheäkasvuinen kääpiökuusi. I-IV(?) 1,5-2 m x 1,5-2 m A-V Tuore-Kostea Picea glauca Alberta Globe 25-30 KÄÄPIÖVALKOKUUSI Kasvutavaltaan "kekomainen", tuuhea, neulaset vaaleanvihreät. I-III 0,5 m x 0,8 m A-Pv Kuiva-Tuore Picea glauca Conica 40-50 KARTIOVALKOKUUSI 70-80 Kartiomainen, tasainen ja tuuhea kääpiövalkokuusi. Neulaset vaaleanvihreät. 100-110 Talvenkestävä, mutta arka kevätauringolle. I-III 2 m x 1 m A-Pv Kuiva-Tuore

11 koko Picea glauca Echiniformis 30-40 SINISIILIKUUSI (SIILIVALKOKUUSI) Kasvutavaltaan pallomainen, hidaskasvuinen kääpiömuoto. Neulaset sinivihreät. I-III 0,5 x 0,8 m A-Pv Kuiva-Tuore Picea glauca Sander s Blue 40-50 SININEN KARTIOVALKOKUUSI Kuten Picea glauca Conica, mutta neulaset sinivihreät. Näyttäisi olevan kestävämpi kevätauringolle kuin Conica. I-III Picea omorika Karel 40-50 KÄÄPIÖSERBIANKUUSI Pesäkuusen kaltainen, vanhempana pallomainen, tiheä; neulaset sinertävän vihreät. Hidaskasvuinen. I-IV 0,5-1 m x 0,5-1 m A-Pv Tuore Picea pungens Glauca Globosa 30-40 PALLOHOPEAKUUSI 60 cm rungolla Kasvutavaltaan pallomainen kääpiömuoto. Neulaset siniharmaat. I-IV 0,6-1,2 m x 0,8-1,5 m (latvajohteisena toisinaan jopa 2,0-3,0 m) A-Pv Kuiva-Tuore Pinus mugo var. mughus 25-30 VUORIMÄNTY 30-40 Matala monirunkoinen havupensas. Neulaset tummanvihreät. 40-50 I-VI 1-3 m x 2-4 m A Kuiva-Tuore Pinus mugo var. pumilio 25-30 KÄÄPIÖVUORIMÄNTY 30-40 Kasvutavaltaan matala, tuuhea ja pyöreä havupensas. Neulaset tummanvihreät. 40-50 I-VI 0,5-1,2 m x 1-2 m A Kuiva-Tuore Taxus cuspidata Nana 30-40 KÄÄPIÖJAPANINMARJAKUUSI Japaninmarjakuusen kääpiömuoto. I-III 0,7-1 m x 0,7 m Pv-V Tuore Taxus x media Farmen 40-50 KARTIOMARJAKUUSI Leveä- ja tiheäkasvuinen, neulaset raikkaan tummanvihreät. Kestävä. I-III 1,5-2 m x 1,5-2m Pv-V Tuore

12 Thuja occidentalis Brabant 80 cm:n rungolla RUNGOLLINEN TUIJA Pallomaiseksi leikattu (pallon koko 40-50 cm) rungollinen tuija. koko / kp Thuja occidentalis Danica 25-30 KÄÄPIÖPALLOTUIJA Hidas- ja tiheäkasvuinen, säännöllisen pallomainen. Neulaset kirkkaanvihreät. I-IV 0,5 m x 0,5 m Pv-V Tuore-Kostea Thuja occidentalis Globosa Compacta 30-40 KÄÄPIÖPALLOTUIJA Tuuhea- ja hidaskasvuinen, säännöllisen pallomainen. I-IV(V) 0,6 m x 0,6 m Pv-V Tuore-Kostea Thuja occidentalis Golden Globe 30-40 KULTAPALLOTUIJA Keltainen, kasvutavaltaan säännöllisen pallomainen tuijalajike. I-III 1-1,5 m x 1-1,5 m Pv-V Tuore-Kostea Thuja occidentalis Woodwardii 40-50 PALLOTUIJA 60-70 Kasvutavaltaan säännöllisen pallomainen, voimakaskasvuinen. I-IV(V) 1,5-2 m x 1,5-2 m Pv-V Tuore-Kostea Thujopsis dolobrata 40-50 HIBATUIJA Muistuttaa kasvutavaltaan kanadantuijaa, mutta lehdet ovat leveämmät, tummanvihreät, alta hopeanhohtoiset. I-III 1-2 m x 1,5-2,5 m Pv Tuore-Kostea Tsuga canadensis Jeddeloh 30-40 PIKKUKANADANHEMLOKKI Nauriinmuotoinen, hidas- ja tiheäkasvuinen kääpiömuoto. Neulaset hennonvihreät, alta vaaleammat. I-III(?) 0,5-0,8 m x 1 m Pv-V Tuore

13 koko KESKIKOKOISET HAVUPENSAAT Juniperus communis Horstman 125-- RIIPPAKATAJA Pystykasvuinen, riippuvaoksainen kataja. Kasvutavaltaan epäsäännöllinen; kasvattaa myös vaakasuoria oksia, joista sivuhaarat riippuvat pitkälle alaspäin. I-IV(V) 2-5 m x 1-3- m A Kuiva-Tuore Juniperus communis Meyer 120-140 PILARIKATAJA Leveä- ja tiheäkasvuinen pilarimuoto; oksien kärjet nuokkuvat. Neulaset sinivihreät. I-? 3-5 m x 1,5-3 m A Kuiva-Tuore Juniperus communis Suecica 60-80 PILARIKATAJA 80-100 Kasvutavaltaan pilarimainen, tuuhea- ja tiheäkasvuinen kotikatajamme muunnos. 100-120 I-V 3-7 m x 1-3 m A Kuiva-Tuore 120-140 180-200 Juniperus virginiana Blue Arrow 80-100 SINIKYNÄKATAJA Suora, kapea, voimakkaan pystykasvuinen sinivihreä kataja. Soveltuu hyvin rakennettuun ympäristöön. I 2-5 m x 0,5-1 m A Kuiva-Tuore Taxus cuspidata 50-60 JAPANINMARJAKUUSI 60-80 Kasvutavaltaan leveä, pensasmainen. Neulaset tummanvihreät, lyhyet. Sietää leikkausta ja muotoilua. Marjat punaiset, myrkylliset. I-IV(V) 2-4 m x 1,5-3 m Pv-V Tuore Taxus x media Hicksii 60-80 KARTIOMARJAKUUSI 80-100 Kasvutavaltaan leveän pylväsmäinen; neulaset tummanvihreät. 125-150 I-III 2-4 m x 1-2 m Pv-V Tuore Taxus x media Hillii 40-50 KARTIOMARJAKUUSI (marjaton) Pystympi sekä hidas- ja tiheäkasvuisempi kuin Hicksii. I-III 3 m x 0,8 m Pv-V Tuore

14 koko Thuja koraiensis 80-100 KOREANTUIJA Kartiomainen, keskikokoinen havupuu. Lehvästö litteä, puhtaanvihreä, alta vaaleanhopeinen. I-III(IV) 2-6 m x 1,5-4 m Pv-V Tuore Thuja occidentalis Brabant 80-100 Co 5 KARTIOTUIJA 100-120 Nopeakasvuinen, kartiomainen, kauniin vihreä tuijalajike. Soveltuu myös 120-140 aitakasviksi. 140-160 I-V 5-8 m x 2 m Pv-V Tuore-Kostea 180-200 teräsverkkopaakku 225-250 Thuja occidentalis Columna 120-140 PILARITUIJA Nopeakasvuinen, lyhytoksainen, pilarimainen. Kestävä. I-V 5-8 m x 1-2 m Pv-V Tuore-Kostea Thuja occidentalis Holmstrup 100-120 KARTIOTUIJA Voimakkaasti kartiomainen, leveähkö, tuuhea, hillittykasvuinen. Väri tummanvihreä. I-IV 2-4 m x 1-2 m Pv-V Tuore-Kostea Thuja occidentalis Smaragd 60-80 TIMANTTITUIJA 80-100 Co4,5 Tuuhea- ja hillittykasvuinen. Väri kauniin kirkkaanvihreä. Soveltuu myös aitoihin. 100-125 I-IV 2-4 m x 1-1,5 m Pv-V Tuore-Kostea 120-140 150-175 175-200 teräsverkkopaakku 200-250 Thuja occidentalis Wagnerii 100-120 SOIKEA TUIJA Pystykasvuinen, mutta muodoltaan pyöreän munamainen. Lehvästö timanttituijan kaltainen, tummanvihreä. I-IV 2-3 m x 1,5-2 m Pv-V Tuore-Kostea Thuja occidentalis Yellow Ribbon 80-100 KULTATUIJA Neulaset kullankeltaiset; kasvutapa kartiomainen, tiheä. I-III 2-4 m x 1-2 m Pv-V Tuore-Kostea

15 koko Tsuga canadensis 80-100 KANADANHEMLOKKI Kaunis kasvutapa; oksien kärjet ja latvat sirosti riippuvia. Neulaset hennonvihreät, alta vaaleammat. Vaatii suojaisen, varjoisen kasvupaikan. I-III 3-8 m x 1,5-4 m Pv-V Tuore HAVUPUUT Abies concolor 80-100 HARMAAPIHTA Sinivihreät, pitkät (n. 6 cm), käyrät neulaset. Menestyy avoimilla ja paahteisilla kasvupaikoilla muita pihtalajeja paremmin. I-III(IV-V) 10-20 m x 4-7 m A-Pv Tuore Abies koreana 60-80 KOREANPIHTA 100-125 Hidas- ja tiheäkasvuinen. Neulaset alapinnalta valkojuovaiset, päältä kiiltävän tummanvihreät. Kävyt kauniita: pystyssä, nuorena violetteja, myöhemmin ruskeita. I-IV 5-10 m x 2-4 m A-Pv Tuore Larix sibirica 150-175 SIPERIANLEHTIKUUSI Suorarunkoinen, pitkäoksainen puu. Neulaset keväällä hennon-, kesällä kirkkaanvihreät, varisevat talveksi. Syysväri keltainen. Soveltuu hyvin myös leikattavaksi aidaksi. I-VIII 15-30 m x 5-10 m A Tuore Picea abies 60-80 KUUSI Kotoinen metsäkuusemme. Soveltuu aitoihin tai yksittäisistutuksiin. I-VIII 15-30 m x 4-6 m A-V Tuore-Kostea Picea omorika 80-100 SERBIANKUUSI 125-150 Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin ilmansaasteita. Neulaset päältä vihreät, 175-200 alta vaaleat. Oksien kärjet ylöspäin taipuneet. Suomen eniten käytetty koristekuusi. I-V 10-25 m x 2-4 m A-Pv Tuore Picea omorika 'Pendula' 140-160 SERBIANSURUKUUSI Riippuvaoksainen, latvajohteinen kapea puu. Neulaset alta hopeanhohtoiset. I-? 4-8 m x 1-2 m A-Pv Tuore

16 koko Picea pungens Glauca 80-100 HOPEAKUUSI 100-125 Kasvutavaltaan tukeva. Neulaset kauniin hopeansiniharmaat, pystyt ja jäykät. 125-150 I-VI 8-15 m x 2,5-5 m A Tuore Pinus cembra 50-60 SEMBRAMÄNTY Tuuhea, tanakkaoksainen viisineulasmänty. Neulaset pitkät, tummanvihreät. I-VI 10-15 m x 4-5 m A-Pv Tuore Pinus peuce 80-100 MAKEDONIANMÄNTY Viisineulasmänty; neulaset pitkiä, pehmeitä, harmahtavan vihreitä. Kävyt suuria, pitkähköjä, riippuvia. Hidaskasvuinen puu, latvus leveän kartiomainen. I-IV(V) 10-20 m x 4-7 m A-Pv Kuiva-Tuore

17 HEDELMÄPUUT KIRSIKAT Prunus cerasus Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla kahta eri lajiketta. ARTTULAN KIRSIKKA Hedelmät makeahkoja, lievähappoisia, keskikokoisia. Satoisa. Hyötyy pölyttäjästä. I-IV(V) FANAL Erittäin satoisa. Hedelmä melko iso, tummanpunainen, kirpeän hapan, hyvin mehukas. Itsepölytteinen. I-III HUVIMAJAN KIRSIKKA Kuulasmarjatyyppinen; hedelmä melko suuri ja makeahko. Satoisa ja aikaisin satoikään tuleva. Itsepölytteinen. I-IV LATVIAN MATALA Marjat melko pieniä, maku kirpeän hapan. Matalakasvuinen pensaskirsikka, kasvukorkeus n. 2 m. Itsepölytteinen. I-III PERNILLA Marjat keskikokoisia, mehukkaita ja hapokkaita. Matalakasvuinen pensaskirsikka, kasvukorkeus n. 2 m. Itsepölytteinen. I-III SIKKOLAN KIRSIKKA Hedelmä pienehkö, helakanpunainen, pienisiemeninen, makeahko. Sato kypsyy aikaisin. Itsepölytteinen. I-IV 'SUKLAAKIRSIKKA' Marjat suklaanruskeita, miedosti mantelilta maistuvia ja makeita. Matalakasvuinen pensaskirsikka, korkeus n. 1,5-2 m. Itsepölytteinen. I-IV VARJOMORELLI Kaunis, tuuhea puu; lehdet kirkkaanvihreät, kiiltävät, kukat valkoiset. Sato kypsyy elokuussa. Hedelmä aromikas, hiukan mausteinen, tummanpunainen. Itsepölytteinen. I-III

18 MAKEAKIRSIKAT Prunus avium Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita; suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-III -vyöhykkeillä. Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla kahta eri lajiketta. JURGITA Marjat tummanpunaiset, maukkaat, kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsee pölyttäjän. LENINGRADIN MUSTA Hedelmät tummanpunaisia, melkein mustia, keskikokoisia, makeita. Sato kypsyy heinäkuun puolivälissä. Tarvitsee pölyttäjän. MEELIKA Hedelmät melko isoja, tummanpunaisia, kypsyvät heinäkuun alkupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. VYTENU GELTONOJI Keltamarjainen makeakirsikka. Hedelmät maukkaita, kypsyvät heinäkuussa. Keltainen hedelmä ei kiinnosta rastaslintuja. Tarvitsee pölyttäjän. LUUMUT Prunus domestica Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla kahta eri lajiketta. KUOKKALAN LUUMU Kotimainen, kestävä lajike. Suuret, sinipunaiset luumut kypsyvät elo-syyskuun vaihteessa. Tarvitsee pölyttäjän. I-IV PARIKKALAN TUMMALUUMU Hedelmä keskikokoinen, tummanpunainen, paksukuorinen. Maku aromikas. Itsepölytteinen. I-III(IV) SIIVOSEN KELTALUUMU Hedelmä keltainen, erittäin mehukas ja maukas. Sato kypsyy syyskuun loppupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. I-III(IV) SINIKKA Hedelmä makea, pienehkö ja pyöreä, sininen. Sato runsas, kypsyy elokuun lopulla. Itsepölytteinen. I-III (IV)

19 SINIKRIIKUNA Kuuluu kriikunoihin (Prunus domestica ssp. insititia). Hedelmä pieni (n. 2 cm), pyöreä, tummansininen, vahapintainen. Hedelmämalto ei irtoa kivestä kuten luumuilla. Soveltuu talouskäyttöön. Itsepölytteinen. I-III(IV) URJALAN TAIKA Hedelmä iso, makea ja mehukas, väriltään punakeltainen. Pienikasvuinen puu. Itsepölytteinen. I-II(III) VICTORIA Sato runsas, kypsyy syyskuun lopussa. Makea, vähähappoinen, mehukas talousluumu. Hedelmässä keltainen pohjaväri ja täplikäs, punainen peiteväri. Itsepölytteinen. I-II KIRSIKKALUUMUT Prunus cerasifera KOMETA Leveäkasvuinen puu. Hedelmä punaruskea, pyöreä, n. 2,5 cm, pienikivinen, makea. Sato kypsyy elokuussa. Itsepölytteinen. I-? OMENAT Malus domestica Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla vähintään kahta eri lajiketta. KESÄOMENAT Kypsyvät elokuun lopulla syyskuun alussa, säilyvät varastossa 2-3 viikkoa. 'BORGOVSKOJE' Erittäin talvenkestävä. Hedelmä keskikokoinen, keltainen, makea ja lähes hapoton. Terve ja satoisa lajike. I-V(VI) HUVITUS Sato varhainen ja runsas. Hedelmät pienehköjä; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku mietohappoinen, malto murea ja mehukas. I-IV SAATAVANA MYÖS HILLITTYKASVUISENA. PIRJA Sato hyvin runsas, aikainen. Hedelmä keskikokoinen, punajuovikas, miellyttävän mietoarominen. Malto rapea ja kellanvalkea. I-V SAATAVANA MYÖS HILLITTYKASVUISENA.

20 SOKERIMIRON Hedelmät keskikokoisia, punaviiruisia; maku makea ja hapoton. Hyvä pölyttäjä. I-V TALLINNAN PÄÄRYNÄOMENA Keskikokoinen vihreänkeltainen hedelmä kypsyy elokuussa. Malto makea, päärynän makuinen, viehättävän tuoksuinen. I-III VALKEAKUULAS Sato hyvin runsas. Hedelmät isokokoisia, vaalean kellertäviä. Maku raikkaan hapahko, kypsänä hienoarominen. Malto mehevä, murea ja läpikuultava. Hyvä pölyttäjä. I-III SAATAVANA MYÖS HILLITTYKASVUISENA. VUOKKO Valkeakuulaan kaltainen, mutta paremmin käsittelyä kestävä kesäomena. Hedelmä keltainen, lievästi punertava. Kypsyy samanaikaisesti kuin Valkeakuulas. I-III (IV) SAATAVANA MYÖS HILLITTYKASVUISENA. SYYSOMENAT Kypsyvät syyskuussa, säilyvät varastossa 1-2 kuukautta. 'GRENMAN' Erittäin talvenkestävä. Hedelmä kellanruskea, viiruinen. Maku melko makea, hapokas, mausteinen. I-V HETA Hedelmä kookas, punainen; malto mehukas ja kiinteä. Maku miedosti happoinen, miellyttävä. I-V SAATAVANA VAIN HILLITTYKASVUISENA JASPI Hedelmät lähes kauttaaltaan tummanpunaisia, suuria tai keskikokoisia. Maku miedosti happoinen ja mausteinen. Runsassatoinen herkkuomena. I-III(IV) JÄTTIMELBA Hedelmät suurikokoisia, lähes kauttaaltaan punaisia; maku mehukas ja raikas. Satoisa. I-III(IV) SAATAVANA VAIN HILLITTYKASVUISENA. KELTAKANELI Hedelmät keltaiset, punajuovaiset. Hieman mausteinen, kaneliarominen herkkuomena. I-V (VI) SAATAVANA MYÖS HILLITTYKASVUISENA.

21 'MOSKOVAN PÄÄRYNÄOMENA' Maku hienoarominen, hapokas, mausteinen. Hedelmä keskikokoinen, keltainen, lievästi punaviiruinen. Kestävä ja terve lajike. I-IV PEKKA Hedelmä keskikokoinen ja paksukuorinen; väriltään tummanpunainen, lähes musta. Malto punertava, makea. I-V SAATAVANA MYÖS HILLITTYKASVUISENA. PETTERI Hedelmä keskikokoinen, pohjaväri vaaleankellertävä, peiteväri punainen. Maku makeahko, lievästi aromikas. Satoisa. I-III(IV) PUNAINEN MELBA Runsassatoinen, aikainen lajike. Hedelmä keskikokoinen tai suuri; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku mietohappoinen, makeahko, malto vaalea ja murea. Erinomainen pölyttäjä. I-III SAATAVANA MYÖS HILLITTYKASVUISENA. PUNAKANELI Hedelmä pieni tai keskikokoinen; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku miedosti kaneliarominen, hienostunut. Malto mehukas ja tiivis. I-V SAATAVANA MYÖS HILLITTYKASVUISENA. SAMO Sato runsas, aikainen; hedelmä iso tai keskikokoinen, keltainen pohjaväri, punaisia laikkuja. Maku miellyttävän raikas, miedosti happoinen. Malto rapea ja mehukas. I-III(IV) SARIOLA Hedelmä pieni, kellertävä, punajuovainen. Maku makea, hienoarominen; malto tiivis ja mehukas. Hyvä taudin- ja talvenkestävyys. Vaatii ehdottomasti pölyttäjän. I-V 'SÄRSÖ' Hedelmä suuri, kellertävä, oranssiviiruinen. Maku makeahko, hieman happoinen. Malto kiinteä. Taudinkestävä. I-IV 'USLADA' Maku herkullinen, lievästi vadelma-arominen. Hedelmä melko kookas, vihertävänkeltainen, punaviiruinen tai -laikkuinen. Satoisa ja ruvenkestävyydeltään hyvä lajike. I-IV SAATAVANA VAIN HILLITTYKASVUISENA.

22 TALVIOMENAT Poimitaan syys- lokakuun vaihteessa, kypsyvät syötäviksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Säilyvät hyvässä varastossa kevääseen asti. 'AMOROSA' Hedelmä kookas, kokonaan punainen ja hyvin säilyvä. Maku makea ja aromikas. I-II SAATAVANA VAIN HILLITTYKASVUISENA. ANTONOVKA Sato runsas, hedelmät suuret, vihreänkeltaiset. Maku raikkaan happoinen, aromikas. Malto tiivis ja mehukas. Hyvä talousomena. I-V LOBO Hedelmät keskikokoisia tai isoja, punaisia. Maku makea, miedosti happoinen ja hienomausteinen. Malto mehukas, tiivis ja hienorakeinen. Herkkuomena. I-III TALVIKANELI Hedelmät lähes kauttaaltaan punaisia, maultaan selvästi kaneliaromisia. Hyvärakenteinen puu. I-V ÅKERÖ Hedelmä keskikokoinen tai iso; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku makea, hienomausteinen, miedosti happoinen. Malto tiivis, mehukas, toisinaan kuulakas. I-II (III) SAATAVANA VAIN HILLITTYKASVUISENA. PERHEOMENAPUU Useita omenalajikkeita samaan runkoon vartettuina. Runkopuuna on syysomena Make ; oksavarrennoksina kesäomena 'Pirja' ja syysomena 'Sokerimiron'. I-III(IV) HILLITTYKASVUISET OMENAT Hillittykasvuisille eli kääpiöiville perusrungoille vartetut omenapuut jäävät mataliksi: erittäin kääpiöivää perusrunkoa käytettäessä puu kasvaa n. metrin mittaiseksi, puolikääpiöivää runkoa käytettäessä n. 3-4 m korkeaksi. Tässä mainittuihin puihin on käytetty enimmäkseen B9-perusrunkoa, joka kasvattaa puun n. 2-3 m:n mittaiseksi. Hillittykasvuiset puut ovat hyvin nuorina satoikäisiä. Leikkausta ei muutaman vuoden ikäinen puu tarvitse enää juuri lainkaan. Puu on tuettava hyvin istutettaessa ja vaatii tuennan myös vanhempana. Saatavilla seuraavia lajikkeita: KESÄOMENAT: Huvitus, Pirja, Valkeakuulas, 'Vuokko' SYYSOMENAT: Heta, Jättimelba, Keltakaneli, Pekka, Punainen Melba, Punakaneli, Uslada TALVIOMENAT: Åkerö, 'Amorosa'

23 PÄÄRYNÄT Pyrus communis Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla kahta eri lajiketta. AUNE Sato runsas, poimitaan yleensä syyskuussa. Makeahko tuorepäärynä. Suuri, kestävä puu. Itsepölytteinen. I-II (III) PEPI Talvenkestävä ja jo nuorena puuna satoisa. Hedelmät kypsänä pehmeitä, makeahkoja, kypsyvät syyskuussa. Itsepölytteinen. I-II (III) TOHTORIN PÄÄRYNÄ Hedelmä keskikokoinen, paksukuorinen, kellertävän vihreä, mehukas ja hyvänmakuinen. Sato kypsyy syyskuussa. I-II MUUT HEDELMÄPUUT APRIKOOSI Prunus armeniaca RUSOPOSKI ( KRASNOSHOKIJ ) Baltiassa kestäväksi osoittautunut aprikoosilajike. Runsas, varhainen, violetinpunainen kukinta. Hedelmät kypsyvät elokuussa. PERSIKKA Prunus persica MAIRA Baltiassa kestäväksi osoittautunut persikkalajike. Kukkii varhain vaaleanvioletein kukin. Hedelmät kypsyvät heinä- elokuussa.

24 KORISTEPENSAAT PEITTOPENSAAT Cotoneaster Skogholm LINNANTUHKAPENSAS Ikivihreä, kiiltävälehtinen maanpeitekasvi; hyvin pienilehtinen, koristeellinen. I 50 cm x 120 cm A-Pv Kuiva-Tuore Dasiphora fruticosa (Potentilla fruticosa) PENSASHANHIKIT (matalat) Helppohoitoinen pensas. Runsas kukinta heinäkuusta aina pitkälle syksyyn. - - Goldteppich Matala ja rentokasvuinen. Kukat suuret, kullankeltaiset. I-V 0,3-0,6 m x 1 m A Kuiva-Tuore - - Tilford Cream Kukat kermanvalkoiset. Matala, leveäkasvuinen lajike. I-III 0,4-0,6 m x 0,7 m A Kuiva-Tuore Prunus pumila var. depressa LAMOHIETAKIRSIKKA Kapealehtinen, valkokukkainen maanpeitepensas. Marjat tummanpunaiset. Suosii läpäiseviä, kuivia kasvupaikkoja. I-IV 0,2-0,3 m x 1 m A Kuiva-Tuore Ribes glandulosum PIKKUHERUKKA Maanmyötäisesti kasvava, pitkäversoinen. Voimakas- ja tiheäkasvuinen; nopeasti peittävä. Erinomainen maanpeitekasvi erityisesti rinneistutuksiin. Vaaleanpunaiset kukat touko- kesäkuun vaihteessa. Syysväri oranssin- tai viininpunainen. I-VII 0,3-0,5 m A-V Tuore-Kostea Spiraea decumbens LAMOPENSASANGERVO Matala- ja tiheäkasvuinen, erinomainen kuivien paikkojen maanpeitekasvi. Kukat valkoiset. I-III 0,2-0,3 m x 0,6 m A-Pv Tuore Stephanandra incisa Crispa' SEPPELVARPU Matalakasvuinen, lehdet liuskaiset ja koristeelliset. I-IV 0,5 m x 1 m A-V Tuore

25 PIENET PENSAAT Berberis thunbergii JAPANINHAPPOMARJA Tiheä, kaarevakasvuinen pensas. Lehdet pienet, pyöreät ja ehytlaitaiset. Kukat keltaiset, marjat punaiset. Syysväritys oranssi tai punainen. I-IV 1,2 x 1,5 m A Kuiva Berberis thunbergii Atropurpurea PURPPURAHAPPOMARJA Japaninhappomarjan tummanpunalehtinen muunnos. I-III 1 m x 1,3 m A Kuiva Berberis thunbergii Atropurpurea Nana' KÄÄPIÖPURPPURAHAPPOMARJA Matalakasvuinen, lehdet tummanpunaiset. I-III 0,3 m x 0,3 m A Kuiva Buxus sempervirens ISOPUKSIPUU Ikivihreä, pienilehtinen pensas; kestää hyvin leikkausta. (I) 0,5 m x 0,5 m Pv Tuore - - Faulkner Tiheäkasvuinen, kestävä lajike. I-? Chaenomeles japonica Sargentii JAPANINRUUSUKVITTENI Matala, kasvutavaltaan säännötön pensas. Versot piikkiset. Kukat isokokoiset, loistavan oranssinpunaiset. Kukkii toukokuussa. Voimakasaromisia hedelmiä voidaan käyttää soseena. I-III 0,5 m x 1 m A Kuiva Cytisus decumbens SUIKEROVIHMA Matala, kasvutavaltaan suikertava laji; suositellaan kivikkoryhmiin ja lämpimälle, aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukkii touko-kesäkuussa runsain kirkkaankeltaisin kukin. 0,2 m x 0,5 m I-IV A Kuiva

26 Cytisus purpureus PUNAVIHMA Suikerovihman kaltainen hieman koheneva pensas. Kukat punaiset. I-III 0,3-0,5 m x 0,5 m A Kuiva Daphne mezereum NÄSIÄ Näsiä kuuluu, kaupalliselta poimimiselta rauhoitettuna, maamme luonnonvaraiseen kasvilajistoon. Kukkii lehdettömänä varhain keväällä voimakastuoksuisilla, punaisilla kukilla. Myrkyllinen. I-VII 1 m x 0,8 m A-V Tuore-Kostea Dasiphora fruticosa (Potentilla fruticosa) PENSASHANHIKIT Monikäyttöinen ja helppohoitoinen pensas. Runsas kukinta heinäkuusta aina pitkälle syksyyn. Viihtyy parhaiten aurinkoisessa kasvupaikassa vettä läpäisevässä maaperässä. Sopii piha-aidanteisiin, massaryhmiin, liikenteen suojaistutuksiin yms. - - Abbotswood Valkoiset kukat, sinivihreät lehdet, leveähkö kasvutapa. I-IV 0,8 m x 1,2 m A Kuiva-Tuore - - Goldfinger Kestävä, tuuhea pensas. Lehdet pienet, nukkapeitteiset. Kukat isot, kullankeltaiset; kukkii runsaasti kesäkuun lopusta syksyyn asti. I-V(VI) 1 m x 1,3 m A Kuiva-Tuore - - Kobold Tuuhea, pallomainen pensas. Kukat kirkkaankeltaiset, kukinta-aika pitkä. I-III(IV) 0,5-0,8 m x 0,8 m A Kuiva-Tuore - - Lovely Pink Lämpimän roosanväriset yksinkertaiset tai puolikerrotut kukat, joiden väri säilyy hyvin. Tuuheakasvuinen pensas; lehdet raikkaanvihreät. I-III 0,6-0,8 m x 0,8 m A Kuiva-Tuore - - Red Ace Matala, rentokasvuinen; kukat oranssit. I-II 0,3-0,5 m x 0,3 m A Kuiva-Tuore - - Red Robin Kaunis, matala lajike. Kukat oranssinpunaiset. I-II 0,3-0,5 m x 0,3 m A Kuiva-Tuore Diervilla sessifolia Disa RUSOVUOHENKUUSAMA Pitkulaiset lehdet; tiheä, kauniin vihreä lehdistö. Pienet keltaiset kukat. Erinomainen verhopensas. I-IV 0,5-1 m x 1,3 m A-V Kuiva-Tuore

27 Forsythia Maluch PIKKUONNENPENSAS Kääpiökasvuinen onnenpensaslajike. Kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista vaaleakeltaisin kukin. Tiheäkasvuinen I-II 1 m x 1 m A-Pv Kuiva-Tuore Genista tinctoria PENSASVÄRIHERNE Pystykasvuinen, vihreäoksainen pensas. Kukat kullankeltaiset, kukkii heinä- elokuussa. Hiekkapitoinen maa ja suojaisa, lämmin istutuspaikka. I-III 0,5 m x 0,5 m A Kuiva Hydrangea arborescens 'Annabelle' PALLOHORTENSIA Näyttävä koristepensas. Kukkii heinä- elokuussa; kukat kerrannaisia, kellertävän valkoisia, suurissa puolipyöreissä kukinnoissa. I-II(III) 1 m x 1,2 m Pv Tuore Hydrangea macrophylla Endless Summer JALOHORTENSIA Suuret, pallomaiset kukinnot. Kukkii sekä uusilla että vanhoilla versoilla; kukinta-aika pitkä, heinäkuulta myöhään syksyyn. I-II(III) 0,5 m x 0,5 m A-Pv Tuore - - The Original Kukkien väri riippuu kasvualustan ph:sta: happamassa maassa (ph alle 5,5) kukat ovat siniset, hyvin kalkitussa maassa (ph yli 6) vaaleanpunaiset. - - The Bride Kukat auetessaan puhtaan valkoiset, muuttuvat myöhemmin vaalean punertaviksi. Hydrangea paniculata Dart s Little Dot PIKKUHORTENSIA Tiheäkasvuinen, runsaasti kukkiva kääpiömuoto. Kukinnot muistuttavat syyshortensian kukintoja, mutta ovat pienempiä. I-? 1 m x 1 m A-Pv Tuore Mahonia aquifolium MAHONIA Ainavihanta pensas. Lehdet piikkilaitaiset, tummanvihreät. Kukinto keltainen, terttumainen. Marjat sinisenmustat. I-IV 0,5 m x 0,5 m Pv -V Tuore

28 Philadelphus x lemoinei Erectus PIKKUJASMIKE Tiheäversoinen, matala pensas. Kukat valkoiset, viehättävästi metsämansikan tuoksuiset. Kukkii heinäkuussa. I-IV 1-1,5 m x 1-1,5 m A Tuore Prunus tenella Fire Hill KÄÄPIÖMANTELI Kukkii toukokuussa lähes lehdettömänä vaaleanpunaisin kukin. Kasvupaikka kalkkipitoinen, tuore hiekkamaa. I-IV 1 m x 1 m A Kuiva-Tuore Ribes alpinum TAIKINAMARJA Pystykasvuinen, tummanvihreä pensas. Soveltuu hyvin pensasryhmiin tai vapaasti kasvavaan aitaan. Kukat pienet, keltaiset; marjat punaiset. Viljelyvarma. I-VI 1-1,5 m x 0,7-1,2 m A-V Kuiva-Kostea Salix purpurea Nana KÄÄPIÖPUNAPAJU Punapajun kääpiömuoto. Sopii hyvin mataliin pensasryhmiin tai varjoisille seinustoille. Käytetään myös aidanteisiin tai maanpeitteeksi. I-V 0,5-1 m x 0,8-1,2 m A-Pv Tuore-Kostea Sorbaria sorbifolia Sem PIKKUPIHLAJA-ANGERVO Matala- ja tiheäkasvuinen pihlaja-angervolajike. Lehdet alkukesästä pronssinpunertavat, muuttuvat myöhemmin raikkaanvihreiksi. I-? 1 m x 1 m A-Pv Tuore-Kostea Spiraea betulifolia KOIVUANGERVO Jäykkäversoinen, matalakasvuinen pensas. Kukat kellanvalkoiset; lehdet tummanvihreät, syysväri punainen. Erinomainen esim. havuryhmiin tai matalaksi aidaksi. I-VII 0,7-1 m x 1-1,3 m A-Pv Tuore Spiraea densiflora RINNEANGERVO Kestävä, kasvutavaltaan ja lehvästöltään koivuangervon kaltainen. Kukat vaaleanpunaiset. Kukkii kesä- heinäkuussa. Syysväritys hehkuvan punainen. I-V 0,7-1 m x 1-1,5 m A-Pv Tuore

29 Spiraea japonica Albiflora VALKORUUSUANGERVO Matalakasvuinen pensas; kapeat vaaleanvihreät lehdet ja valkoiset kukat. I-V 0,5-1 m x 0,5-1 m A-Pv Kuiva-Tuore Spiraea japonica Anthony Waterer TUMMARUUSUANGERVO Kukat loistavan punaiset, kukkii heinä-elokuussa. I-II 0,5-1m x 1-1,2 m A-Pv Kuiva-Tuore Spiraea japonica Froebelii RUUSUANGERVO Kukinta heinä-elokuussa, väri purppuranpunainen. Lehdet punertavat. Voidaan leikata vuosittain kukinnan siitä kärsimättä. I-IV 0,5-1 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Spiraea japonica Golden Princess KELTAJAPANINANGERVO Lehdet kirkkaankeltaiset, kukat vaaleanpunaiset. I-III 0,5-1 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Spiraea japonica Little Princess KEIJUANGERVO Pienikokoinen, pallomainen pensas. Kukkii keskikesällä vaaleanpunaisin kukin. I-VI(VII) 0,5-0,8 m x 0,7-1 m A-Pv Kuiva-Tuore Spiraea japonica Manon TUMMAKEIJUANGERVO Muistuttaa keijuangervoa, mutta lehdet ja kukat ovat tummemmat ja kasvaa hieman korkeammaksi. Pitkä, näyttävä kukinta. Kaunis syysväritys. I-IV(V) 0,6-0,9 m x 0,8-1,1 m A-Pv Kuiva-Tuore Spiraea japonica Nana PIKKUKEIJUANGERVO Kuten keijuangervo, mutta pienikasvuisempi. I-III 0,3-0,4 m x 0,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Spiraea japonica Odensala LOISTOANGERVO Voimakaskasvuinen, hieman rento-oksainen. Kukat suuret, violetinpunaiset. I-VII 0,8-1,2 m x 1,2 m. A-Pv Tuore

30 Spiraea nipponica White Carpet PIIANANGERVO Matala, tuuhea pensas. Lehdet pienet ja tummanvihreät. Peittyy puhtaanvalkoisiin kukkiin kesäkuussa hieman norjanangervon kukinnan jälkeen. I-III 0,4 m A-Pv Tuore Spiraea trilobata SIPERIANVIRPIANGERVO Kaarevaoksainen, hidaskasvuinen pensas. Lehdet pyöreähköt, 3-liuskaiset; kukat valkoiset. I-IV(V) 0,8-1 m x 1 m A Kuiva-Tuore Viburnum opulus Compactum KÄÄPIÖKOIRANHEISI Hidas- ja tiheäkasvuinen. Valkoiset pitsimäiset kukinnot kesäkuussa; syksyllä runsaasti kirkkaanpunaisia marjoja. I-IV 0,5-1 m x 1 m Pv Tuore-Kostea KESKIKOKOISET PENSAAT Aralia elata PIRUNKEPPI Komea, suurilehtinen, poikkeavannäköinen pensas. Ilkeämielisen piikkiset versot. I(II) 2-3 m x 1,5-2 m A-Pv Tuore Aronia x prunifolia KORISTEARONIA Hento-oksainen, kasvutapa säännöllinen. Lehdet kiiltävän tummanvihreät; kukat valkoiset, marjat kiiltävän mustia. Kukkii kesäkuussa. Syysväri loistavan punainen. I-V(VI) 2-3 m x 2,5-3 m A-Pv Kuiva-Tuore Berberis x ottawensis Superba HURMEHAPPOMARJA Lehdet pronssinpunaiset, lehtilapa jopa 4 cm. Kukat keltaisia, kukinto monikukkainen terttu. Voimakaskasvuinen. I-IV 2 m x 3 m A-Pv Kuiva-Tuore

31 Buddleja davidii SYYSSYREENI Syreeniä muistuttava, pitkälehtinen ja kapeakukintoinen, voimakaskasvuinen koristepensas. Kukkii loppukesästä saman vuoden versoilla. (I-II) 1,5 m x 2 m A Tuore - - Empire Blue (sininen) - - Royal Red (punainen) - - White Profusion (valkoinen) Cornus alba Argenteomarginata LAIKKUKIRJOKANUKKA 100- Co10 Lehdet leveälti valkoreunaiset ja -laikkuiset, oksat tummanpunaiset. I-IV(V) 2 m x 2,5 m A-Pv Tuore-Kostea Cornus alba Gouchaultii KELTAKIRJOKANUKKA Lehdet keltalaitaiset ja laikkuiset, oksat tummanpunaiset. I-V 2 m x 2,5 m A-Pv Tuore-Kostea Cornus alba Sibirica KORALLIKANUKKA 100- Co10 Kookas, nopeakasvuinen pensas, jonka versot ovat korallinpunaiset. Lehdissä loistavan punainen syysväri. Talviasuisen puutarhan väriläiskä. I-VI 2,5-3m x 3 m A-V Tuore-Märkä Corylus avellana Contorta 60+ PEIKONPÄHKINÄ 80+ Pähkinäpensaan lajike, jonka lehdet ovat ryppyiset ja oksat korkkiruuvimaisesti kiertyneitä. I (II) A-Pv Tuore Corylus avellana Red Majestic 50-60 PUNAPEIKONPÄHKINÄ Oksat korkkiruuvimaisesti kiertyneitä; lehdet puhjetessaan purppuranpunaiset, myöhemmin punertavan vihreät. Cotoneaster lucidus KIILTOTUHKAPENSAS Kiiltävälehtinen, erittäin kaunis pensas. Lehdet soikeita ja kiiltopintaisia, kukat pienet ja ruusunpunaiset. Kukkii kesäkuussa. Marjat mustat. Sietää hyvin kuivuutta. I-V 1,5-2 m x 1,5-2 m A-Pv Kuiva-Tuore

32 Forsythia ovata Robusta KOREANONNENPENSAS Kukkii ennen lehtien puhkeamista aikaisin keväällä. Kukinta runsasta, kukat vaaleankeltaisia. Soveltuu ryhmä- ja yksittäisistutuksiin. I-II 1,5 m x 1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Hydrangea paniculata Grandiflora SYYSHORTENSIA Pystykasvuinen, kaunis pensas. Kukat suurissa tertuissa, väriltään punertavan valkoisia. Kukkii elosyyskuussa. Vaatii lämpimän kasvupaikan ja hapahkon, runsasravinteisen maan. I-IV 2-3 m x 2-3 m A-Pv Tuore Hydrangea paniculata Mustila MUSTILANHORTENSIA Muistuttaa syyshortensiaa, mutta kukinnot ovat sirommat, pitsimäiset, ja kukinta on aikaisempi. Vaatimaton kasvupaikan suhteen eikä tarvitse säännöllistä leikkausta. I-V 2,5 m x 2,5 m A-V Tuore Hydrangea paniculata Praecox KUUTAMOHORTENSIA Kukinto pienempi ja lyhyempi kuin syyshortensialla, ja laitakukkien terälehdet pidemmät ja kapeammat. Kukkii heinä- syyskuussa. Roteva pensas. I-IV(V) 2,5 m x 2,5 m A-Pv Tuore Lonicera caerulea SINIKUUSAMA Jäykkäoksainen, kestävä, tiheäkasvuinen ja pyöreä pensas. Lehdet ehytlaitaisia, ruodittomia ja vastakkaisia. Kukat pienet, kellanvalkoiset. Multava, ravinteikas maa. I-VII(VIII) 1,5 m x 1,5 m A-V Tuore Lonicera tatarica Rosea RUSOKUUSAMA Kestävä ja nopeakasvuinen. Lehdet herttamaiset, väriltään sinivihreät; kukat ja marjat vaaleanpunaisia. Kukkii kesäkuussa. Vaatii vanhemmiten voimakasta nuorennusleikkausta. I-VI 2-3 m x 2-2,5 m A-Pv Tuore Lonicera x bella Zabelii KAUNOKUUSAMA Nopeakasvuinen. Lehdet tummanvihreät, puhkeavat aikaisin. Kukkii kesäkuussa. Kukat tummanpunaiset ja hyväntuoksuiset. I-VI 2,5 m x 2 m A-Pv Tuore

33 Malus toringo var. sargentii MARJAOMENAPENSAS Kasvutavaltaan leveä ja jäykkäoksainen pensas. Kukkii kesäkuussa runsaasti valkoisin kukin. Hedelmät pihlajanmarjan kokoisia, väriltään punaisia. Kalkkipitoinen, multava maa. I-II(III) 2 m x 2,5 m A Tuore Philadelphus coronarius PIHAJASMIKE Pystykasvuinen, tuuhea pensas. Kukkii keskikikesällä; kukat kermanvalkoiset, voimakastuoksuiset. Soveltuu pensasryhmiin ja yksittäispensaiksi. Puolivarjoisa, multava kasvualusta. I-IV 2-3 m x 1,5-2 m A-Pv Tuore Philadelphus coronarius Aureus KELTAPIHAJASMIKE Pihajasmikkeen lajike, jonka lehdet keväällä puhjetessaan keltaiset, myöhemmin vihertyvät. Philadelphus lewisii Tähtisilmä LOISTOJASMIKE Kukat puhtaanvalkoiset, heikosti tuoksuvat. Tiheäkasvuinen, kaarevaoksainen, terve pensas. Kukkii kesäkuun lopulta alkaen. I-V 2-3 m x 2-3 m A-Pv Tuore Philadelphus x virginalis Snowbelle KAMELIAJASMIKE Tiheä- ja matalakasvuinen pensas. Kukinta runsas; kukat suuria (n. 6 cm), valkoisia, kerrottuja, tuoksuvia Lehdet kauniin tummanvihreät. I-II 1-1,2 m x 1-1,2 m A Tuore Physocarpus opulifolius LÄNNENHEISIANGERVO Roteva- ja tiheäkasvuinen. Lehdistö vaaleanvihreä, kukat kellanvalkoiset, siemenhuiskilot koristeelliset. Viljelyvarma, peittävä suojapensas ja aitakasvi. I-V(VI) 2-3 m x 2,5 m A-V Kuiva-Kostea Physocarpus opulifolius Dart s Gold KELTAHEISIANGERVO Lännenheisiangervon tiheä- ja hillittykasvuinen, keltalehtinen lajike. Lehdet keväällä kullankeltaiset, myöhemmin raikkaan kellanvihreät. I-IV 1 m x 1 m A-V Kuiva-Kostea

34 Physocarpus opulifolius Diabolo PURPPURAHEISIANGERVO Lännenheisiangervon lajike, jonka lehdet nuoresta asti purppuranpunaiset. Hyötyy kosteasta kasvupaikasta. I-IV(V) 1-2 m x 1-2 m A-V Kuiva-Kostea 100- Co10 Physocarpus opulifolius Mindia ( Diable d Or ) PURPPURAHEISIANGERVO Lehdet puhjetessaan hohtavan kuparinpunaiset, tummuvat kasvukauden edetessä syvänpunaisiksi. Lajikkeiden Diabolo ja Dart s Gold välinen risteymä. Hillittykasvuisempi kuin Diabolo. Korkeus n. 1-1,5 m. Prunus Kanzan - JAPANINKIRSIKKA Häikäisevän kaunis, tumman ruusunpunaisena kukkiva koristepuu tai -pensas Etelä-Suomen suojaisille kasvupaikoille. (I) Prunus triloba RUUSUMANTELI Kukkii toukokuussa lehtien puhjetessa vaaleanpunaisin, kerrotuin, tuoksuvin kukin. I 1,5-2 m x 1,5-2 m A Tuore Ribes aureum KULTAHERUKKA Voimakaskasvuinen pensas. Kukat keltaiset, tuoksuvat. Soveltuu hyvin suojaistutuksiin. I-VI 1,5 m x 1,5 m A-Pv Tuore Rubus odoratus TUOKSUVATUKKA Pystykasvuinen, isolehtinen, erinomainen suojapensas. Kukat ruusunpunaiset ja hyväntuoksuiset. Kukkii kesä-elokuussa. Hyvä näkösuoja esim. kompostille. I-VII 1,5-2,5 m x 2-2,5 m A-V Tuore Salix purpurea PUNAPAJU Kasvutavaltaan tiheä kostean paikan pensas. Versot hennot, pitkät ja purppuranpunaiset. I-V 1,5-2,5 m x 1,2-2 m A-Pv Tuore-Kostea

35 Sorbaria sorbifolia Pia VIITAPIHLAJA-ANGERVO Tiheä, leveä pensas. Lehdet pihlajan lehtien muotoiset. Kukat suurissa kukinnoissa, väriltään kellanvalkoisia; kukkii heinä- elokuussa. Kestävä ja helppohoitoinen. I-VIII 1,5-2 m x 2 m A-Pv Tuore-Kostea Spiraea x billiardii RUSOPAJUANGERVO Kestävä, pystykasvuinen pensas. Kukkii heinäkuussa punaisin kukin, jotka ovat tiheissä, pystyissä, 10-30 cm:n pituisissa latvakukinnoissa. Sopii aitaistutuksiin. I-VII 1-1,5 m x 1-1,5 m A-Pv Tuore-Kostea Spiraea chamaedryfolia IDÄNVIRPIANGERVO Kasvutavaltaan tuuhea, pohjoisen oloissa hyvin kestävä laji. Viheriöi varhain keväällä. Valkoiset kukat kesäkuussa. Sopii ryhmiin, aidanteeksi tai suojaistutuksiin. I-VII 1,5 m x 1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Spiraea Grefsheim NORJANANGERVO 100- Co10 Nuokkuvaversoinen, kukkii runsaasti valkein kukin toukokuussa. Viheriöi varhain keväällä. I-VI(VII) 1-1,5m x 1-1,5 m A Kuiva-Tuore Symphoricarpos albus var. laevigatus VALKOLUMIMARJAPENSAS Hento- ja ohutversoinen, lehdet soikeat, ehytlaitaiset. Pienet, vaaleanpunaiset terttumaiset kukat; kukkii heinäkuussa. Valkoiset marjat säilyvät pensaissa pitkään, myrkyllisiä. I-VI 1,5 m x 1,5-2 m A-V Tuore-Kostea Syringa josikaea Oden UNKARINSYREENI Hillittykasvuinen pyöreähkö pensas; kukat violetit, lehdet kiiltävän tummanvihreät. I-VII 2-3 m x 1,5-2 m A-Pv Kuiva-Tuore Syringa meyeri Palibin PIKKUSYREENI Tuuheakasvuinen pyöreä pensas. Lehdet pienet, tummanvihreät, pyöreähköt. Alkukesästä runsaasti vaalean punavioletteja kukkaterttuja; saattaa kukkia uudelleen loppukesällä. I-IV 1-1,2 m x 1-1,2 m A-Pv Tuore

36 Viburnum opulus Pohjan Neito LUMIPALLOHEISI Kasvutavaltaan säännöllinen, reheväkasvuinen. Pallomainen, valkea, tuoksuva kukinto; kukkii kesäheinäkuussa. Sopii yksittäiskasviksi tai ryhmiin. Multava maa. I-VI 2-4 m x 3 m A-Pv Tuore-Kostea - - Roseum I-IV 80- Co10 Weigela florida Korea KOMEAKOTAKUUSAMA Kukat suuret, kellomaiset, tumman ruusunpunaiset; kukinta kesäkuussa hyvin runsas. Kasvutavaltaan tuuhea ja leveä pensas. Lehdet tummanvihreät. I-? Weigela middendorffiana KELTAKOTAKUUSAMA Suuret, kellomaiset, keltaiset, sisältä tummanoranssipilkkuiset kukat toukokuun lopulta alkaen. Pitkä kukinta-aika. Aluksi pystykasvuinen, myöhemmin lamoava pensas. I-IV 1,5-2 m x 2-2,5 m A-Pv Kuiva-Tuore ISOT PENSAAT Acer tataricum subsp. ginnala MONGOLIANVAAHTERA Erittäin sirokasvuinen. Lehdet 3-liuskaiset, syksyllä kauniin hehkuvan punaiset. Sopii yksittäis-, ryhmä- ja suojapensaaksi. I-VI 3-5 m x 3-4 m A-Pv Tuore Amelanchier laevis SIROTUOMIPIHLAJA Kasvutapa siro, oksat ohuet. Lehdet puhjetessaan punertavat, kukat valkoiset ja tuoksuvat, marja sinisenmusta. Kukkii touko-kesäkuussa. I-II(III) 3-4 m x 2,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Amelanchier lamarckii RUSOTUOMIPIHLAJA Peittävä, voimakaskasvuinen pensas. Valkoiset kukat tertuissa kuten isotuomipihlajalla. Lehti avautuessaan punaruskea, syysväri punainen. I-III 5 m x 3,5 m A-Pv Kuiva-Tuore 100- Co10

37 Amelanchier spicata ISOTUOMIPIHLAJA Tiheäkasvuinen, kukat valkoiset ja muistuttavat tuomen kukkaa. Kukkii touko-kesäkuussa. Soveltuu hyvin suoja- ja aitakasviksi. Menestyy myös kuivalla paikalla. I-VIII 4-5 m x 3,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Caragana arborescens SIPERIANHERNEPENSAS Kasvutavaltaan pysty sirolehtinen pensas; lehdet 8-12 lehdykkäiset. Kukat pienet, keltaiset, perhomaiset. I-VIII 2-5 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore Caragana arborescens Lorbergii SULKAHERNEPENSAS Sirolehtinen, tuuhea pensas. Sietää kovaakin leikkausta. Vaatimaton keltainen kukinto. Poikkeava piristys puutarhassa. Erittäin hyvä talvenkestävyys. I-VI 2-4 m x 2-3 m A-Pv Kuiva-Tuore Cercidiphyllum japonicum KATSURA Lehdet sydämenmuotoiset, nuorena karmiininpunaiset, myöhemmin vihreät; syysväri vaihtelee keltaisesta purppuranpunaiseen. I-II 5-8 m x 3-6 m A-PV Tuore-Kostea Corylus avellana PÄHKINÄPENSAS Kookas, pystyoksainen pensas. Lehdet pyöreähköjä, suippokärkisiä ja sahalaitaisia. Hedelmä syötäväksi kelpaava pähkinä. Vaatii kasvupaikakseen kalkkipitoisen maaperän. I-III 4-5 m x 3 m A-Pv Tuore Crataegus grayana AITAORAPIHLAJA Tiheäkasvuinen, pitkäpiikkinen, terve ja kestävä pensas. Valkoiset kukat touko- kesäkuussa; syksyllä runsaasti koristeellisia punaisia marjoja. Soveltuu hyvin aitakasviksi, mutta on näyttävä myös yksittäispensaana tai pensasryhmissä. I-VII 4-5 m x 2,5 m A Kuiva Laburnum alpinum KULTASADE Erittäin näyttävä pensas. Lehdet kolmisormiset, kukat keltaiset, 20-30 cm pitkissä riipputertuissa keskikesällä. Kasvupaikaksi valitaan suojaisa, lämmin paikka ja kalkkipitoinen hiekkamaa. Varsinkin siemenet myrkyllisiä. I-II 3-5 m x 2,5-3,5 m A Kuiva-Tuore

38 Salix fragilis Bullata TERIJOENSALAVA Suurikokoinen, pallomaisen pyöreäksi kasvava pensas. Kosteahko, ravinteikas maa. Sietää voimakastakin leikkausta. Varma, kestävä lajike. I-V 5-10 m x 10-12 m A Tuore-Märkä Salix Sibirica HOPEAPAJUPENSAS Nopeakasvuinen, suurikokoinen pensas tai monirunkoinen puu. Näyttävä kasvi kosteille kasvupaikoille. Lehdet päältä hopeanharmaat. I-V 6-15 m x 4-8 m A-Pv Tuore-Märkä Salix viminalis KORIPAJU Lehdet kapeat ja pitkät, alta hopeanväriset. Pystykasvuinen. I-IV 3-5 m x 2-3 m A-Pv Tuore-Märkä Syringa x henryi PUISTOSYREENI Pystykasvuinen, runsaan vehreä, lehdet ehytlaitaiset. Kukkatertut tumman punavioletit. Kukkii kesäheinäkuussa. Erinomainen suojaistutuksiin. I-VII 3-4 m x 3 m A-Pv Kuiva-Tuore - - Tammelan Kaunotar Kotimainen, kestävä, puhtaan valkokukkainen lajike. I-VI - - Tapaninsyreeni Kotimainen punakukkainen lajike. I-IV(V) Syringa reflexa NUOKKUSYREENI Kukinnot sirosti nuokkuvia, kapeita. Kukat ruusunpunaiset, sisältä valkoiset. Oksat aluksi pystykasvuisia, myöhemmin kaareutuvia. I-III 2-3 m x 2-2,5 m A-Pv Tuore Syringa vulgaris PIHASYREENI Kukat sinipunaiset, tuoksuvat; kukkii kesäkuulla. Multava, kalkkipitoinen, kosteahko maa. I-VI 3-5 m x 2,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Syringa vulgaris Alba VALKOINEN PIHASYREENI Pihasyreenin valkokukkainen, hieman hillittykasvuisempi muoto. I-VI

39 Syringa Vulgaris-ryhmä JALOSYREENI Kukat suuret ja komeat; kukinta kesä-heinäkuussa. I-II 2-5 m x 1,5-4 m A-Pv Tuore - Andeken an Ludwig Späth Kukat tumman sinipunaiset, yksinkertaiset. - Charles Joly Kukat purppuranpunaiset, kerrotut - Mme Lemoine Kukat valkoiset, kerrotut

40 KÖYNNÖSKASVIT Actinidia arguta Geneva MINIKIIVI Kiiltävälehtinen, kaunis, peittävä köynnös. Emilajike; hedelmä syötävä punaruskea pyöreähkö marja; maku makea, hunaja-arominen. Pölyttäjäksi sopii esim. Actinidia arguta Weiki. Actinidia arguta Weiki BAIJERIN KIIVI Kiiltävälehtinen, kaunis, peittävä köynnös; lehtiruodit punaiset. Kaksikotinen; heteet ja emit eri kasviyksilöissä. hedekasvi (sopii Actinidia arguta Geneva :n pölyttäjäksi) Actinidia kolomikta KIINANLAIKKUKÖYNNÖS Reheväkasvuinen; lehdet koristeelliset, osin vaalealaikkuiset, myöhemmin punertavat. Syvämultainen, läpäisevä maa. I-III(IV) 3-5 m x 2 m A-Pv Tuore Actinidia kolomikta Dr Szymanowski MARJOVA KIINANLAIKKUKÖYNNÖS Muuten kuten tavallinen kiinanlaikkuköynnös, mutta heteet ja emit samassa kasviyksilössä, ja hedelmä syötävä, karviaisen kokoinen, kiivi-hedelmää muistuttava. Talvenkestävyys hyvä. I-II(?) Aristolochia macrophylla PIIPPUKÖYNNÖS Lehdet herttamaiset, vaaleanvihreät, läpimitaltaan jopa 25 cm. Vaatii ravinteikkaan, kalkkipitoisen, savensekaisen ja syvämultaisen maan. I-IV(V) 5 m x 2 m Pv Tuore Celastrus orbiculatus JAPANINKELASKÖYNNÖS Nopeakasvuinen, rehevä köynnös. Lehdet pyöreähköt ja vaaleanvihreät. Marjat oranssit. I-IV 4-8 m x 2 m A-Pv Tuore

41 Clematis KÄRHÖT - Isokukkaisten kärhöjen ryhmä LOISTOKÄRHÖT ( JALOKÄRHÖT ) - 'Ashva' Kukat punavioletit, terälehtien keskellä punainen raita. - Blue Angel Kukat laventelinsiniset, terälehtien reunat poimuiset. - Fujimusume Kukat safiirinsiniset, keskellä keltaiset heteet. - General Sikorski Kukat taivaansiniset, heteet vaaleat. Kukinta hyvin runsas. - Hagley Hybrid Kukat roosanväriset, voimakaskasvuinen. - Jackmanii Tummansiniset kukat, heteet vaaleat. - Jerzy Popieluszko Suuret (n. 13 15 cm) silkkisen valkoiset kukat, joiden keskellä kahvinväriset heteet. - Kardynal Wyszynski Kukat hohtavan karmiininpunaiset. - Madame le Coultre Suuret, valkoiset kukat; heteet kellertävät. - Matka Urszula Ledóchowska Kukat valkoiset, suuret; heteet ja emi punertavat. - Multiblue Kukat sinivioletit, kerrotut, suuret; kuin siniset pallot. - Nelly Moser Kukat vaaleanpunaiset, malvanväriset; terälehtien keskellä tummempi raita. - Nike Kukat tummanvioletit, kukinta runsas. - Piilu Kukat punertavan lilat, terälehdet keskeltä tummemmat. - Rouge Cardinal Kukat syvän punaiset, samettiset. - Solidarnosc Kukat suuret, heleän punaiset, samettiset. Kukinta hyvin runsas. - The President Kukat suuret, sinivioletit. Hillittykasvuinen lajike. - Ville de Lyon Kukat karmiininpunaiset. - Westerplatte Kukat kiiltävän violetinpunaiset, alapuolelta vaaleajuovaiset.

42 Clematis - alpina ALPPIKÄRHÖ Reheväkasvuinen. Kukat kellomaisia, nuokkuvia, väriltään vaalean sinipunaisia. Kukkii kesäkuussa, saattaa kukkia toiseen kertaan syyskesällä. Erittäin talvenkestävä. I-V(VI) 3-4 m x 1 m Pv Tuore - -subsp. sibirica Siperiankärhö. Kukat kermanvalkoiset. I-VI 3-4 m x 1 m Pv Tuore - Alpina-ryhmä TARHA-ALPPIKÄRHÖ - Constance Kukat purppuraisen vaaleanpunaiset. I-IV - Frankie Kukat siniset, kukinta runsas. I-IV - Lagoon Kukat tummansiniset, puolikerrotut. I-IV - Pamela Jackman Kukat tummansiniset. I-IV - Pink Flamingo Kukat vaaleanpunaiset, malvanväriset, puolikerrotut: terälehdet keskeltä tummemmat. I-IV - 'Pointy' Kukat kellomaiset; terälehdet pitkät, kermanvalkoiset, violettipilkkuiset. I-IV - 'Stolwijk Gold' Lehdet kullankellertävät, kukat violetinsiniset. I-IV - x diversifolia TIUKUKÄRHÖ - - Aljonushka Kukat vaalean ruusunpunaiset, kellomaiset, nuokkuvat. Perenna, soveltuu maanpeitteeksi. I-V - - Arabella Kukat loistavan siniset, keskikokoiset. Perenna, soveltuu maanpeitteeksi. I-V - integrifolia KELLOKÄRHÖ Rentokasvuisia; eivät kiipeile, mutta voivat nojata tukeen. Voidaan käyttää myös maanpeitekasveina. Perennoja. Kukat pienet, kellomaiset; kukinta keskikesästä myöhään syksyyn. I-VII 1 m x 1 m A-Pv Tuore - - Alba Kukat valkoiset. - - Bluish Violet Kukat violetinsiniset. - - Heather Herschell Kukat vaaleanpunaiset.

43 Clematis - macropetala KRUUNUKÄRHÖ Muistuttavat alppikärhöä, mutta kukat avoimemmat ja suuremmat. I-V(VI) 3-4 m x 1 m Pv Tuore - - Alpina Plena Kukat puhtaanvalkoiset, kerrotut; terälehdet pitkät. - - 'Blue Bird' Kukat laventelinsiniset, puolikerrotut. - - Markham s Pink Kukat syvän vaaleanpunaiset, puolikerrotut. - mandschurica MANTSURIANKÄRHÖ Rentokasvuinen, ei kiipeile. Perenna. Erittäin runsaasti pieniä, valkoisia, tähtimäisiä, tuoksuvia kukkia heinäkuulta syyskuuhun. Soveltuu maanpeitteeksi. I-VI 1-3 m x 1 m A-Pv Kuiva-Tuore - tangutica KIINANKELTAKÄRHÖ Tiheäkasvuinen, jopa viiden metrin korkeuteen nouseva köynnös. Kukat keltaiset, kellomaiset. Kukinta kesäkuussa, usein toistamiseen syyskesästä. Siemenkodat koristeelliset, hopeanhohtoiset. I-VI 3-5 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore - - Anita Kukat valkoiset. - viticella VIINIKÄRHÖ I-IV 2-3 m x 1 m A-Pv Tuore - - Polish Spirit Kukat syvän violetit, avoimet, hieman pienemmät kuin loistokärhöillä. - - Polonez Kukat viininpunaiset, avoimet, hieman pienemmät kuin loistokärhöillä. - Summer Snow ( Paul Farges ) LUMIKÄRHÖ Pienikukkainen, kukat tähtimäiset, kermanvalkoiset; kukinta erittäin runsas. I-IV 3-7 m x 2 m A-Pv Tuore

44 Humulus lupulus HUMALA Nopeakasvuinen, koristeellinen köynnös. Emiyksilöissä käpymäiset tähkät loppukesällä. I-VII 4-5 m x 1,5 m A-V Tuore-Kostea - - Aureus Lehdet kauniin kellanvihreät. I-? Hydrangea anomala ssp. petiolaris 40-50 KÖYNNÖSHORTENSIA 80-100 Jäykkäoksainen köynnös. Kukkii valkoisin, littein kukinnoin heinä-elokuussa. Vaatii syvämultaisen, suojaisan kasvupaikan. I-III 5-10 m x 2 m Pv-V Tuore - - - Mirranda Tummanvihreissä lehdissä epäsäännölliset kullankeltaiset reunukset. Lonicera x brownii Dropmore Scarlet TULIKUUSAMA Kukat punaoranssit, kapean torvimaiset; runsas kukinta heinä-elokuussa. I-II 2-4 m x 1 m A-Pv Tuore Lonicera caprifolium TUOKSUKÖYNNÖSKUUSAMA Kukat voimakastuoksuiset, vaaleankeltaiset; lehdet tummanvihreät, alta sinivihreät. Kukkii kesäkuussa, kukinta runsas. I-III 2-4 m x 1 m A-Pv Tuore Lonicera periclymenum Serotina KOREAKÖYNNÖSKUUSAMA Kukat torvimaiset, purppuranpunaiset, sisältä kermanvalkoiset. Koristeelliset punaiset siemenet. I-III 2-4 m x 1 m A-Pv Tuore Menispermum davuricum AASIANKILPIKIERTO Nopeakasvuinen, peittävä köynnös. Lehdet kauniin vihreät, kilpimäiset. Talvenkestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. I-V 2-3 m x 1 m A-Pv Tuore Parthenocissus inserta SÄLEIKKÖVILLIVIINI 150-200 Peittävä, reheväkasvuinen. Lehdet viisisormiset, syysväri loistavan punainen. Vaatii tuen. Soveltuu myös muureille tai maanpeitteeksi. I-V 4-10 m x 2 m A-Pv Tuore

45 Parthenocissus quinquefolia Engelmannii IMUKÄRHIVILLIVIINI 150-200 Kaunis, hehkuvanpunainen syysväritys. Tarttuu seinään ilman tukemista. Vaatii lämpimän kasvupaikan. Hentokasvuisempi kuin säleikkövilliviini. I-V 4-10 m x 2 m A-Pv Tuore - - Star Showers Imukärhivilliviinin valkokirjavalehtinen lajike. Koristeellinen uutuus köynnösvalikoimaan. - - Troki Kiiltävälehtinen, reheväkasvuinen imukärhivilliviini. Lehdistö peittävämpi kuin Engelmannii -lajikkeella. Soveltuu myös maanpeitteeksi. Schisandra chinensis PALSAMIKÖYNNÖS Lehdet soikeat, n. 5-10 cm, kiiltävän vaaleanvihreät. Kukat pienet, kermanvalkoiset. Marjat punaisia, viinirypälemäisissä tertuissa; syötäviä, runsaasti C-vitamiinia sisältäviä. Luontaisilla kasvualueillaan arvostettu marja- ja lääkekasvi. Itsepölytteinen. I-V(VI) 2-3 m x 1 m A-Pv Kuiva-Tuore Vitis coignetiae RUOSTEVIINI Lehdet suuret, n. 25 cm leveät, alta ruskeanukkaiset. Upea kirkkaanpunainen syysväri. I-II 3-5 m x 1,5 m A-Pv Tuore-Kostea

46 koko LEHTIPUUT PIKKUPUUT Amelanchier alnifolia Härkätien Herkku 150-200 MARJATUOMIPIHLAJA ( SASKATOON ) Kotimainen lajikelöytö. Maku täyteläinen, makea ja herkullinen. Marjat soveltuvat sellaisenaan syötäviksi, mehuihin, hilloihin, leivontaan jne. I-VI 3-5 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore Amelanchier laevis 150-200 SIROTUOMIPIHLAJA Kasvutapa siro, oksat ohuet. Lehdet puhjetessaan punertavat, kukat valkoiset ja tuoksuvat, marja sinisenmusta. Kukkii touko - kesäkuussa. I-II 3-4 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore Aronia Viking 150-200 MARJA-ARONIAPUU Marja-aronia rungollisena pihlajalle vartettuna pikkupuuna. Lehdissä kaunis oranssinpunainen syysväri, ja suuret marjat näyttävästi esillä. I-IV 2-3 m x 2 m A Kuiva-Tuore Hydrangea paniculata Grandiflora 120- RUNGOLLINEN SYYSHORTENSIA Rungolliseksi kasvatettu syyshortensia. I-III 2-3 m x 1,5-2m A-Pv Tuore Syringa josikaea 'Oden' 120-150 UNKARINSYREENI Hillittykasvuinen; kukat violetit, lehdet kiiltävän tummanvihreät. I-VI 2-3,5 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore Syringa x henryi Tammelan Kaunotar 120-150 VALKOKUKKAINEN PUISTOSYREENI Kotimainen kestävä, puhtaan valkokukkainen puistosyreenilajike pikkupuuna. I-V 2-3,5 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore

47 koko Syringa x henryi 'Tapaninsyreeni' TAPANINSYREENI 120-150 Kotimainen punakukkainen puistosyreenilajike pikkupuuna. I-IV 2-,35 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore Syringa Vulgaris-ryhmä JALOSYREENI Kukat suuret ja komeat. Kasvatettu pikkupuuksi. I-II 2-3,5 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore - Charles Joly 120-150 Kukat purppuranpunaiset, kerrotut. - Mme Lemoine 120-150 Kukat valkoiset, kerrotut. RIIPPAPUUT Betula pendula 'Trost's Dwarf' 100- HUNTUKOIVU Hillittykasvuinen latvaton riippamuoto. Lehdet rihmamaiset, liuskoittuneet, tummanvihreät. Betula pendula Youngii 150- KYYNELKOIVU Rauduskoivun latvaton riippamuoto. I-V 3-6 m x 2-5- m A Kuiva-Tuore Caragana arborescens Pendula 120- RIIPPAHERNEPUU 180- Siperianhernepensaan rungollinen, riippuvaoksainen muoto. Sopii hyvin ahtaasti rakennettuun ympäristöön. I-V 2-3 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore Caragana arborescens Walker 120- WALKERINHERNEPUU Riippuvaoksainen, lehdet hienoliuskaiset. Oksisto hennompi kuin riippahernepuulla. I-V 2-3 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore

48 koko Laburnum alpinum Pendulum 120- RIIPPAKULTASADE Riippuvaoksainen, näyttävä pikkupuu. Lehdet kolmisormiset; kukat keltaiset, 20-30 cm pitkissä riipputertuissa. Varsinkin siemenet myrkyllisiä. I-II 1,5-2 m x 1-1,5 m A Kuiva-Tuore Malus Hyvingiensis 150- RAUTATIENOMENAPUU Kukat valkoiset, kukkii touko-kesäkuussa. Hedelmät keltaiset, soveltuvat hillottaviksi. Riippuvaoksainen. I-V 2-4 m x 4-8 m A Tuore Malus Purpurea-ryhmä PURPPURAOMENAPUU - Royal Beauty 150- Täysin riippuvaoksainen, purppuralehtinen koristeomena. Kukinta kesäkuussa tummanpunaisin kukin. Hedelmät pienet, punaiset. I-III 3-5 m x 2-4 m A Tuore 'Salix caprea Pendula 120- RIIPPARAITA Riippuvaoksainen paju. Keväisin kauniinkeltaisten hedekukintojen peittämä. Näyttävä koristepuu rakennettuun ympäristöön. I-III 2 m x 1,5-2 m A-Pv Tuore-Kostea Sorbus aucuparia Pendula 180- RIIPPAPIHLAJA Kotipihlajan riippuvaoksainen muunnos. I-V 2,5-4 m x 1,5-3 m A-Pv Kuiva-Tuore Ulmus glabra 'Camperdownii' 180- SATEENVARJOJALAVA Kaunis pyöreälatvuksinen, riippuvaoksainen jalavan muoto. I-II 2-3 m x 4-6 m A-Pv Tuore

49 KESKIKOKOISET LEVEÄT PUUT koko Acer tataricum subsp. ginnala 150-200 MONGOLIANVAAHTERA Rungollinen pikkupuu. Lehdet kolmiliuskaiset, syksyllä kauniin hehkuvan punaiset. I-VI 3-6 m x 2-3 m A-Pv Tuore Crataegus x media Paul's Scarlet 150-200 RUUSUORAPIHLAJA Erittäin kaunis koristepuu. Kukat kerrotut, ruusunpunaiset, hyvin näyttävät. Kukkii kesäkuussa. I-II 3-4 m x 2 m A Kuiva-Tuore Crataegus x mordensis 'Toba' 150-200 HELMIORAPIHLAJA Kukat kerrotut, aluksi valkoiset, muuttuvat vaaleanpunaisiksi. Kukkii kesäkuussa. I-III(IV) 3-4 m x 2 m A Kuiva-Tuore Laburnum alpinum 120-150 KULTASADE Lehdet kolmisormiset, kukat keltaiset, 20-30 cm pitkissä riipputertuissa. Kasvupaikaksi valitaan suojaisa, lämmin paikka ja kalkkipitoinen hiekkamaa. Varsinkin siemenet myrkyllisiä. I-II 3-5 m x 2-3 m A Kuiva-Tuore Malus baccata 150-200 MARJAOMENAPUU Leveälatvuksinen puu. Kukat valkoiset, kukinta erittäin runsas; hedelmät pienet, kirkkaanpunaiset. I-VI 5-8 m x 3-5 m A Kuiva-Tuore Malus Prunifolia-ryhmä PARATIISIOMENAPUU 3-6 m x 3-5 m A Kuiva-Tuore - Dolgo 150-200 Kukat valkoiset; hedelmät n. 3 cm, kirkkaanpunaiset. Hillittykasvuinen puu. I-V - Erstaa 150-200 Kukat valkoiset; hedelmät keltaisia, punakylkisiä, 3-5 cm, maukkaita. I-V - John Downie 150-200 Valkoiset kukat; hedelmät oranssinpunaisia, n. 3 cm. I-V - Kuohu 150-200 Kukat kermanvalkoiset; kukinta hyvin runsas. Hedelmät pieniä, punaisia. I-III - Renown 150-200 Kukat valkoiset. Hedelmät litteänpyöreitä, punaoransseja, mehukkaita, hapottomia ja makeita. I-V - Rescue 150-200 Kukat valkoiset; hedelmät kirkkaanpunaisia, hyvänmakuisia. Keskikokoinen puu. I-V

50 koko Malus Purpurea-ryhmä PURPPURAOMENAPUU 3-5 m x 2-4 m A Tuore - Aamurusko 150-200 Kukat hennon vaaleanpunaiset, puolikerrannaiset. Kookas, sirolatvuksinen puu. I-III - Kirjailija 150-200 Suuret vaaleanpunaiset kukat, punertavat lehdet, tummanpunaiset hedelmät. Kasvutavaltaan leveähkö puu. I-III - Makamik 150-200 Kukkii runsain ruusunpunaisin kukin. Hedelmät vaaleanpunaiset. Lehtilapa puhjetessaan punertava, myöhemmin pronssinpunainen. I-IV - Royalty 150-200 Kukat purppuranpunaiset, kukkiessaan unohtumaton. Lehdistö hyvin kaunis, tummanpunainen. I-IV - Tumma Kaunotar 150-200 Kukat voimakkaan tummanpunaiset, puolikerrannaiset; kukinta erittäin runsas. Lehdet tumman punavihreitä. Kookas, pystykasvuinen puu. I-III - Wabiscaw 150-200 Kukat vaaleanpunaiset, kukinta runsas. Lehdistö kiiltävä ja terve. I-V Prunus cerasus Rhexii 150-200 SCHALININKIRSIKKA Kukat suuret, tiheään kerrannaiset, valkoiset. Ei tee lainkaan marjoja. Leveälatvuksinen. I-II 5 m A Tuore Prunus sargentii 150-200 RUSOKIRSIKKA 6-8 Upea kukinta keväällä lehtien puhkeamisen aikoihin. Lehdet nuorina kuparinruskeita, myöhemmin päältä vihreitä, syysväri punainen. Kukat ruusunpunaiset. I-II 4-8 m x 3-6 m A Tuore Salix fragilis Bullata 150-200 TERIJOENSALAVA Isokokoinen, kiiltävälehtinen puu. Muodostaa luonnostaan pyöreän, pallomaisen latvuksen. Sietää voimakastakin leikkausta. I-VI 5-10 m x 10-12 m A Tuore-Märkä Salix Ural 1 150-200 KIERREPAJU Oksat ja runko koristeellisen kierteiset. Lehdet kapeat, vaaleanvihreät. Soveltuu yksittäispuuksi pieniinkin pihoihin. Venäläinen lajike. I-IV(V) 3-5 m x 2-4 m A-Pv Tuore-Kostea

51 koko Sorbus intermedia 150-200 RUOTSINPIHLAJA Lehdet hieman liuskoittuneet, ehyemmät kuin suomenpihlajalla. Marjat punaruskeat. Sopii kuivahkoillekin kasvupaikoille. I-IV 4-10 m x 2-4 m A Kuiva-Tuore Syringa reticulata 120-150 JAPANINLIKUSTERISYREENI Lehdet suuret, tummanvihreät. Kermanvalkoiset, suuret (n.30 cm), kartiomaiset, tuoksuvat kukinnot heinäkuussa. I-V(VI) 4-6 m x 2,5-4,5 m A-Pv Tuore KESKIKOKOISET KAPEAHKOT PUUT Acer platanoides 'Faassen's Black' 150-200 HURMEVAAHTERA Lehdet mustanpunaiset, yläpinnalta kiiltävät. Näyttävä puu rakennetussa ympäristössä. I-III 10-15 m x 6 m A-Pv Tuore Aesculus hippocastanum 150-200 HEVOSKASTANJA Komea, varsinkin kukkiessaan näyttävä puu. Lehdet isot, 5-7 -sormiset, 8-20 cm:n levyiset. Valkoiset kukat pystytertuissa. Hedelmät piikikkäät ja pyöreät. I-III 8-15 m x 6-10 m A Tuore Alnus glutinosa f. pyramidalis 150-200 PILARITERVALEPPÄ Latvus kapea, pilarimainen; runko tumma ja rosoinen. Tylpäkärkiset lehdet putoavat syksyllä vihreinä. I-VI 10-15 m x 2-4 m A-Pv Tuore-Märkä Betula pendula 'Bibor' 150-200 PURPPURAKOIVU Rauduskoivua hidaskasvuisempi puu; lehdet kiiltävät, purppuranpunaiset. I-III 8-12 m x 4 m A Kuiva-Tuore Betula pendula 'Dalecarlica 150-200 TAALAINKOIVU Liuskalehtinen rauduskoivun muoto. Hentokasvuisempi kuin rauduskoivu. I-VI 10-15 m x 5-7 m A Kuiva-Tuore

52 koko Populus tremula 'Erecta 150-200 PYLVÄSHAAPA 6-8 Kapea, kestävä, pilarimainen koristepuu. Nopeakasvuinen. I-VI 10-15 m x 1-2 m A Tuore Prunus maackii 150-200 TUOHITUOMI Kukat valkoiset, lehdet kiiltävät ja tummanvihreät. Kuori kuparinruskea, liuskoina irtoava. Marjat sinisen mustat, voimakkaasti värjäävät. I-VI 5-8 m x 4-6 m A-Pv Tuore-Märkä Prunus padus 150-200 TUOMI Kukinto voimakkaasti tuoksuva, valkoinen pitkä terttu. Elinvoimainen, voimakkaasti leviävä pikkupuu tai korkea pensas. I-VIII 5-10 m x 3-5 m A-Pv Tuore-Märkä Prunus padus Colorata 150-200 PURPPURATUOMI Tuomen lajike, jonka kukat vaaleanpunaiset ja lehtilapa punaruskea. I-VI 4-6 m A-Pv Tuore-Märkä Prunus pensylvanica 150-200 PILVIKIRSIKKA Kukat kermanvalkoiset, kukinta runsas. Kukkii kesäkuussa. Hedelmät punaiset. Kuori kiiltävä, kuparinruskea. Kukkivana hyvin näyttävä koristepuu. I-VI 5-10 m A-Pv Tuore Sorbus aucuparia 150-200 KOTIPIHLAJA Kukkii valkein kukin kesäkuussa. Syyskesällä kauniit punaiset marjatertut. Vaatimaton kasvupaikan suhteen. I-VIII 4-12 m x 2-5 m A-Pv Kuiva-Tuore Sorbus aucuparia Fastigiata 150-200 PYLVÄSPIHLAJA Kotipihlajan kapeakasvuinen muoto. I-VI 5-8 m x 1,5-2 m A-Pv Kuiva-Tuore

53 koko Sorbus Dodong 150-200 TUURENPIHLAJA Suuret, raikkaanvihreät lehdet; loistava syvänpunaisesta kullankeltaiseen vaihteleva syysväri. Kukkatertut suuret ja valkoiset; marjat pisaranmuotoiset, punaiset. I-IV 5-10 m x 4-5 m A Tuore Sorbus Granatnaja 150-200 MAKEAPIHLAJA Marjat suuria ja tummanpunaisia, soveltuvat esim. hillojen ja hyytelöiden valmistukseen. Pihlajan ja siperianorapihlajan risteymä. I-V 2-4 m x 1,5-2 m A-Pv Kuiva-Tuore Sorbus hybrida 150-200 SUOMENPIHLAJA Lehdet osittain liuskoittuneet. Marjat punaiset. Viihtyy kuivillakin kasvupaikoilla. I-IV 4-10 m x 2-4 m A Kuiva-Tuore Sorbus thuringiaca Fastigiata 150-200 TAATANPIHLAJA Kasvutavaltaan kartiomainen, muutoin muistuttaa suomenpihlajaa. Kestävä pihlaja, joka sopii kasvutapansa vuoksi ahtaillekin kasvupaikoille. I-V 6-10 m x 3-4 m A Kuiva-Tuore SUURET PUUT Acer platanoides 150-200 METSÄVAAHTERA Suurikasvuinen, näyttävä puu. Lehdet suuret, sormiliuskaiset. Komea syysväritys. I-IV 15-20 m x 8 m A-Pv Tuore Betula pendula 150-200 RAUDUSKOIVU Riippuvaoksainen, kotoiselta nimeltään riippakoivu. Viihtyy melko kuivillakin kasvupaikoilla. I-VIII 20-25 m x 7-12 m A Kuiva-Tuore

54 Fraxinus excelsior 150-200 LEHTOSAARNI Näyttävä, leveälatvuksinen, runsaasti tilaa vaativa puu. Lehdet, joissa 4-7 lehdykkäparia, puhkeavat keväällä myöhään ja varisevat syksyllä aikaisin. I-III(IV) 15-20 m x 6-7 m A-V Tuore-Märkä koko / kp Quercus robur 150-200 TAMMI Paksurunkoinen, kasvutavaltaan epäsäännöllinen ja leveä. Oksat vankkoja ja koristeellisia. Viihtyy syvämultaisessa kasvupaikassa. I-III 15-20 m x 7-10 m A Tuore Quercus rubra 150-200 PUNATAMMI Leveälatvuksinen, harmaarunkoinen puu. Lehti 12-22 cm, kiiltävän vihreä, syysväri hohtavan punainen. I-? 10-20 m x 5-12 m A Tuore Salix Sibirica 150-200 HOPEAPAJU Lehvästö kauniin hopeanhohtoinen. Soveltuu hyvin kosteille kasvupaikoille. Nopeakasvuinen. I-V 8-18 m x 4-8 m A-Pv Tuore-Märkä Tilia x vulgaris 175-200 PUISTOLEHMUS Kookas ja vehreä, puistoistutuksiin hyvin sopiva puu. Runko kuhmurainen, latvus kartiomainen. Sietää hyvin savua ja pölyä. Erinomainen katujen ja teiden vieruspuu. I-IV 10-15 m x 4-8 m A-Pv Tuore Ulmus glabra 150-200 VUORIJALAVA Rotevakasvuinen komea puu; oksat yläviistot. Lehdet soikeat, hammaslaitaiset, karkeapintaiset. I-V 15-25 m x 6-12 m A-Pv Tuore

55 MARJAKASVIT Amelanchier alnifolia MARJATUOMIPIHLAJA ( SASKATOON ) Mehevät, miedon makuiset marjat kasvavat tertuissa ja muistuttavat ulkonäöltään mustikkaa. Maku on miellyttävän makea ja siinä on häivähdys omenaa. Marjat soveltuvat sellaisenaan syötäviksi, mehuihin, hilloihin, leivontaan jne. Kasvupaikan suhteen vaatimaton. I-VI - - Härkätien Herkku Voimakaskasvuinen hieman riippuvaoksainen pensas. Marjat suuria; maku täyteläinen, makea ja herkullinen. Kotimainen lajikelöytö. Aronia Viking MARJA-ARONIA Makeankitkerät, runsaasti kivennäisaineita, sokeria ja pektiiniä sisältävät marjat kypsyvät syyskuun lopulla. Sopii keitettäväksi mehuksi, hilloksi ja marmeladiksi esim. omenan kera. I-IV Hippophae rhamnoides TYRNI Harmaalehtinen, pystykasvuinen, usein piikkinen pensas. Juurinystyrät sitovat typpeä. Korkeus n. 2-3 m. I-V EMIKASVI Marjat oranssit, mehukkaat ja C-vitamiinipitoiset. - - Raisa Kotimainen lajike. Voimakas- ja nopeakasvuinen, niukkapiikkinen pensas. Marjat keltaoransseja, pitkänomaisia. - - Tytti Kotimainen lajike. Hillittykasvuinen, tiheähaarainen, jonkin verran piikkinen pensas. Marjat oransseja, pitkulaisia, erittäin runsaasti C-vitamiinia sisältäviä. - - 'Vorobevskaja' Venäläinen lajike. Marjat punertavan oransseja; satoisa ja niukkapiikkinen. HEDEKASVI Emikasville välttämätön pölyttäjä. - - Rudolf Kotimainen lajike. Hillittykasvuinen, niukkapiikkinen pensas. - - Tarmo Kotimainen lajike. Tiheähaarainen, jonkin verran piikkinen pensas. Lonicera caerulea var. kamtschatica MARJASINIKUUSAMA Marjat, tummansinisiä, vahapeitteisiä, syötäviä. Sato valmistuu jo kesäkuun lopulla. Maku pensasmustikkamainen: hentoarominen, mausteinen. Korkeus n. 1-1,5 m. I- VII

56 Ribes nigrum MUSTAHERUKKA - - Mortti Pysty- ja tukevaoksainen, härmänkestävä pensas. Runsassatoinen; marjat suuret, makeat ja aromikkaat. I-IV - - Öjebyn Kasvutavaltaan pysty, hieman rento-oksainen herukkapensas. Runsassatoinen, härmänkestävä lajike. Marjat suuret, maukkaat, hapahkot. I-V Ribes nigrum Vertti VIHERHERUKKA Mustaherukan vihreämarjainen muunnos. Marjat kellanvihreitä, miellyttävän makeita. Soveltuu tuorekäyttöön ja hillomarjaksi. 1-V Ribes Rubrum-ryhmä PUNAHERUKKA - Jonkheer van Tets Sato runsas, melko aikainen. Hyvä härmänkestävyys. Marjat makeanhappamia, marjatertut pitkiä. I-V - Punainen Hollantilainen Reheväkasvuinen, tukevaoksainen pensas. Marjat happoiset. Runsas sato valmistuu elokuun alussa. I-V (VI) Ribes Rubrum-ryhmä Valkoinen Hollantilainen VALKOHERUKKA Matala, leveä, hillittykasvuinen pensas. Makeahko, keskikokoinen, pitkäterttuinen marja. Sato valmistuu melko aikaisin. I-V Ribes Uva-crispa-ryhmä KARVIAINEN - Hinnonmäen Keltainen Keskikokoinen, rentoversoinen pensas. Marjat suuria, makeita, pehmeitä ja ohutkuorisia, väriltään kellanvihreitä. Aikainen ja runsassatoinen lajike. I-V - Lepaan Punainen Keskikokoinen, pystykasvuinen pensas. Makeahko, keskikokoinen ja ruskeanpunainen marja. Sato runsas, valmistuu melko aikaisin. Härmänkestävä lajike. I-V RUNGOLLISET HERUKAT JA KARVIAISET Jonkheer van Tets Punaherukka n. 100 cm:n korkuisena rungollisena pensaana. I-IV Lepaan Punainen Karviainen n. 100 cm:n korkuisena rungollisena pensaana. I-IV Öjebyn Mustaherukka n. 100 cm:n korkuisena rungollisena pensaana. I-V

57 Rubus allegheniensis Sonja KARHUNVATUKKA Isot, kiiltävän mustat marjat; maku mieto, makea. Vanha suomalainen maatiaiskanta. Satoisa. I-IV Rubus idaeus VADELMA Taimet 2 litran ruukuissa, 1 kpl / ruukku, 10 kpl alustalla. - - Golden Queen Keltamarjainen vadelmalajike. I-? - - Jatsi Marjat pitkulaisia, suurehkoja, kiinteitä, himmeäpintaisia. Maku makea, miellyttävä. Versot jäykkiä ja paksuhkoja. I-V - - Muskoka Rento, runsaasti versova lajike. Sato runsas ja aikainen. Marja hapahko, melko kiinteä, pyöreä ja tummanpunainen. I-V - - Ottawa Tanakka- ja niukkaversoinen, korkea pensas. Mieto, hieman hapahko, keskikokoinen tai suuri, kekomainen, kirkkaanpunainen marja. I-V - - Preussen Runsaasti versova. Marjat tummanpunaisia, raikkaita. I-III Rubus idaeus Polka SYYSVADELMA Tekee marjoja sekä ensimmäisen että toisen vuoden versoihin. Aikainen syysvadelma. Marjat suuria, maukkaita ja käsittelynkestäviä. I-III Vaccinium Angustifolium-ryhmä TARHAPENSASMUSTIKKA Marjapensas, joka vaatii suojaisen kasvupaikan ja humuspitoisen, hapahkon maaperän. Kirkkaanvihreä lehdistö ja upea punainen syysväri lisäävät kasvin koristearvoa. Pölytys toisella lajikkeella nostaa satotasoa, kasvattaa marjojen kokoa ja aikaistaa sadon kypsymistä. - Alvar Suomalainen lajike. Satoisa ja suurimarjainen; marjat makeita ja mietoja. Reheväkasvuinen, runsasversoinen ja korkeahko. Itsepölytteinen, hyötyy ristipölytyksestä. I-IV - 'Arto' Uusi suomalainen lajike. Marjat erittäin maukkaita ja käsittelynkestäviä. Viljelyvarma: kukat kestävät jopa joitain pakkasasteita. I-? - Chandler Marjat erittäin suuria: lähes kirsikan kokoisia, maukkaita. Voimakaskasvuinen, suurilehtinen pensas. I-? - North Blue Matalahko, tiheäkasvuinen. Satoisa; marjat suuria ja maukkaita. Itsepölytteinen, hyötyy ristipölytyksestä. I-IV

58 Vitis VIINIKÖYNNÖKSET Aitoviiniköynnös Vitis vinifera, jonka hedelmistä valmistetaan lähes kaikki maailman viinit ja samppanjat, on avomaalla Suomen olosuhteissa yleensä liian talvenarka ja myöhäinen. Hybridilajikkeet, joihin on saatu talvenkestävyyttä amerikkalaisista tai aasialaisista villilajeista, soveltuvat viljeltäväksi avomaalla erityisen lämpimillä ja suojaisilla kasvupaikoilla tai lämmittämättömissä muovihuoneissa. Rypäleet alkavat värittyä syyskuun alussa, mutta sokeripitoisuus nousee vielä kolme viikkoa. Viiniköynnös leikataan aikaisin keväällä. Voimakas juuristo talvehtii yleensä hyvin, mutta sadon varmistamiseksi kannattaa versostoa suojata kovilta pakkasilta. - Fabel Voimakaskasvuinen. Marjat pienehköjä, punertavia, maukkaita ja mehukkaita, lähes kivettömiä. Sato kypsyy aikaisin. - Hazaine Sladkii Rypäleet sinisiä. Voimakaskasvuinen. Lajien Vitis vinifera (aitoviiniköynnös) ja Vitis amurensis (amurinviini) välinen risteymä. - Jubileinaja Novgoroda Rypäleet kellanvihreitä, suuria ja makeita. Lajien Vitis vinifera (aitoviiniköynnös) ja Vitis amurensis (amurinviini) välinen risteymä. - Rondo Rypäleet melko suuria, sinisiä, maukkaita. Voimakaskasvuinen, suuret lehdet. Lajien Vitis vinifera (aitoviiniköynnös) ja Vitis amurensis (amurinviini) välinen risteymä. - Summer Sweet Rypäleet sinisiä, pienehköjä, erittäin makeita ja mehukkaita. Hillittykasvuinen. Soveltuu kasvatettavaksi esim. viherhuoneessa. - Swenson Red Rypäleet suuria, tummanpunaisia, herkullisia. Soveltuu kasvihuoneisiin. - Zilga (Labruscana-ryhmä) TARHAOJUKKAVIINI Rypäleet tummansinisiä, melko pieniä. Maku aromaattinen, mukana häivähdys mustikkaa. Voimakaskasvuinen

59 RUUSUT PENSAS- JA PUISTORUUSUT Rosa Blanc Double de Coubert (Rugosa-ryhmä) VALKOINEN HANSARUUSU Kukat puolikerrotut, lumivalkoiset, tuoksuvat. Voimakas- ja leveäkasvuinen. Kukkii kesäkuulta syksyyn. I-II 1,5 m x 1,5 m A Kuiva-Tuore Rosa Dart's Defender KEIJUNRUUSU Kukat suuret, puolikerrotut, tumman ruusunpunaiset. Lehdet kiiltäviä, kirkkaanvihreitä, lehdykät melko kapeita. I-V 1-1,5 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Rosa F.J. Grootendorst (Grootendorst-ryhmä) NEILIKKARUUSU Kukat kirkkaanpunaisia, kerrannaisia, "ripsureunaisia"; muistuttavat neilikan kukkia. Kukinta runsas. Kukkii keskikesästä pitkälle syksyyn. Korkeus n. 1-1,5 m. I-IV Rosa foetida Persian Yellow PERSIANKELTARUUSU Suurikokoinen pensasruusu. Kukat isot, kullankeltaiset, kerrotut. Kukkii runsaasti heinäkuussa. I-II 1-1,5 m x 1-1,5 m A Tuore Rosa Hansa (Rugosa-ryhmä) HANSARUUSU Kerrottukukkainen; kukat karmiininpunaiset, tuoksuvat. Kestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kukkii heinäkuun alusta pitkälle syksyyn. I-VI 1,5 m x 1,5 m A Kuiva-Tuore Rosa Hansaland (Puistoruusu-ryhmä) HANSALAND Kukat puolikerrotut, syvän kirkkaanpunaiset, heikosti tuoksuvat. Tiheäkasvuinen pensas; lehdet heikosti kiiltävät. I-III 1 m x 1 m A Tuore

60 Rosa Louise Odier (Bourbon-ryhmä) BOURBONRUUSU Voimakaskasvuinen pensas, soveltuu myös köynnösruusuksi. Kukat erittäin kerrottuja, ruusunpunaisia, tuoksuvia. Kukkii heinäkuulta syksyyn; kukinta erittäin runsas. I Rosa Madame Plantier (Alba-ryhmä) NEIDONRUUSU Voimakas- ja rentokasvuinen. Kukat kerrotut, keskikokoiset, avautuessaan kermanvalkoiset, myöhemmin puhtaanvalkoiset, tuoksuvat. Voidaan kasvattaa myös seinustalla köynnösruusun tapaan. Korkeus n. 1,5-2,5 m. I-II Rosa nitida NUKKERUUSU Pysty- ja tiheäkasvuinen, runsaasti juurivesoja tekevä pensas. Kukkii kesä- elokuussa yksinkertaisin, ruusunpunaisin kukin. I-V 0,5-1 m x 0,5-1 m A-Pv Tuore-Kostea Rosa pimpinellifolia JUHANNUSRUUSU Kukat yksinkertaiset, kermanvalkoiset, tuoksuvat. Kukkii keskikesällä. Muodostaa runsaasti juuriversoja. Korkeus n. 0,8-1,5 m. I-VII Rosa pimpenellifolia Plena KERROTTU JUHANNUSRUUSU Kukat kerrotut, kermanvalkoiset, tuoksuvat. Kukkii keskikesällä. I-VIII 1,5 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore Rosa Pink Grootendorst (Grootendorst-ryhmä) VAALEANPUNAINEN NEILIKKARUUSU Runsaskukkainen; kukat kerrannaiset, ripsureunaiset, vaaleanpunaiset. Kukkii keskikesästä pitkälle syksyyn. Korkeus n. 0,7-1 m. I-IV Rosa Poppius (Pimpinellifolia-ryhmä) SUVIRUUSU Kukat vaaleanpunaiset, puolikerrotut, tuoksuvat. Tiheäkasvuinen. I-VI 1,5-2 m x 2 m A Tuore Rosa Robusta (Puistoruusu-ryhmä) ROBUSTA-RUUSU Hyvin voimakaskasvuinen, erittäin piikkinen. Kukat yksinkertaiset, tummanpunaiset. Pitkä kukinta kesäkuulta alkaen. I 1-1,5 m x 1-1,5 m A Kuiva-Tuore

61 Rosa Rosa Mundi (Gallica-ryhmä) KIRJOAPTEEKKARINRUUSU Kukat puolikerrotut, kaksiväriset: epätasaisesti karmiininpunaisen ja valkoisen raidalliset. Kukkii heinäkuussa. I-III 0,5-1 m x 0,5-1 m A-Pv Kuiva-Tuore Rosa Rotes Meer MATALA HANSARUUSU Kukat puolikerrotut, voimakkaan violetinpunaiset. Matalakasvuisempi kuin hansaruusu. Korkeus n. 1-1,5 m. Rosa rugosa KURTTURUUSU Kurttulehtinen, hyvin kestävä ruusu. Kukat yksinkertaiset, punaiset. Kukkii pitkään kesäkuun puolivälistä alkaen. Marjat tiilenpunaisia, syötäviä. Kasvupaikan suhteen vaatimaton, talvenkestävä. I-VIII 1-1,5 m x 1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Rosa rugosa f. alba VALKOINEN KURTTURUUSU Kukat yksinkertaiset, valkoiset. I-VIII 1-1,5 m x 1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Rosa rugosa Fru Dagmar Hastrup FRU DAGMAR HASTRUP Kukat yksinkertaiset, hopeanhohtoisen vaaleanpunaiset. Matala, tiheä pensas. I-VI 1 m x 1 m A Kuiva.-Tuore Rosa rugosa 'Moje Hammarberg' PIENI HANSARUUSU Kukat puolikerrotut, karmiininpunaiset. Muistuttaa hansaruusua, mutta on matalakasvuisempi ja kukat ovat löyhemmin kerrotut. I-V(VI) 1-1,5 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore Rosa Splendens (Francofurtana-ryhmä) VALAMONRUUSU Perinteinen, tuoksuva lajike. Kukat loistavanpunaiset ja puolikerrotut; kukinta erittäin runsas. Hyvin kestävä. I-V(VI) 1,5-2 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore Rosa Therese Bugnet TERESANRUUSU Kukat kerrotut, leveät, vaaleanpunaiset. Lehdet vaaleanvihreät, versot kauniin ruskeanpunaiset. I-VI 1,5-2 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore

62 KANADALAISET PENSASRUUSUT Rosa Adelaide Hoodless ADELAIDE HOODLESS Kukat punaiset, puolikerrotut, tuoksuvat. Hyvin runsaskukkainen ja kukinta-aika pitkä. Leveäkasvuinen pensas. Korkeus n. 1 m. I-IV Rosa Alexander MacKenzie ALEXANDER MACKENZIE Kukat syvänpunaiset, kerrotut, voimakkaasti tuoksuvat. Kukinta-aika pitkä. Pysty- ja voimakaskasvuinen pensas. Korkeus n. 1,2-1,5 m. I-IV Rosa Jens Munk JENS MUNK Rugosa-hybridi. Kukat vaaleanpunaiset, puolikerrotut, tuoksuvat; heteet keltaiset. Pysty- ja voimakaskasvuinen pensas. Korkeus n. 1,5 m. I-V Rosa Morden Centennial MORDEN CENTENNIAL Kukat vaaleanpunaiset, kerrotut, heikosti tuoksuvat. Runsaskukkainen ja kukinta-aika pitkä. Korkeus n. 1 m. I-V KÖYNNÖSRUUSUT FLAMMENTANZ (TUMMANPUNAINEN) Koristeellinen, tuuhea, tanakkavartinen köynnösruusu. Kukat loistavan punaiset, suuret ja kerrotut. Kukkii toisen vuoden versoilla. Kukinta keskikesällä. Talvehtii suojattuna hyvin Suomessa. Korkeus n. 3-4 m. GOLDEN SHOWERS (KELTAINEN) Kukat kanariankeltaiset, puolikerrotut, heikosti tuoksuvat. Korkeus n. 1,5-2 m. Suojattava talveksi. HENRY KELSEY (KANADALAINEN LAJIKE, PUNAINEN) Kukat punaiset, puolikerrotut, tuoksuvat; heteet keltaiset. Puoliköynnös; voi kasvattaa myös pensaana. Pitkä kukinta-aika. Talvenkestävyys hyvä. Korkeus n. 1,5-2 m. I-IV JOHN CABOT (KANADALAINEN LAJIKE, FUKSIANPUNAINEN) Kukat fuksianpunaiset, kerrotut, tuoksuvat. Kukkii heinäkuun alusta syyskuuhun. Puoliköynnös; voi kasvattaa myös pensaana. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Korkeus n. 2 m. I-V

63 NEW DAWN (VAALEANPUNAINEN) Näyttävä köynnöstävä ruusu. Kukka kookas, väriltään vaalean ruusunpunainen. Runsas kukinta; kukkii heinäkuulta myöhäiseen syksyyn. Korkeus n. 2-3 m. Suojattava talveksi. POHJANTÄHTI (VALKOINEN) Kestävä, nopea- ja reheväkasvuinen köynnösruusu. Valkoiset, pienet, puolikerrotut kukat suurissa tertuissa toisen vuoden versoissa. Korkeus 3-6 m. I-V SYMPATHIE (TUMMANPUNAINEN) Kukat sametinpunaiset, tiheään kerrannaiset, tuoksuvat. Pitkä kukinta-aika. Korkeus n. 3 m. Suojattava talveksi. RYHMÄRUUSUT Vahattuja AA-luokan ruusuja. Kaksi eri toimitusvaihtoehtoa: - Pakattu kuvalliseen muovipussiin, 3 kpl / pkt - Ruukutettu verkon kanssa, 1 kpl / ruukku. Ruukkuja on alustalla 10 kpl, mikä on käytännöllinen esillepanoerä. Kuvaetiketti. TERTTURUUSUT (ep, ruukku) / pkt (3 kpl) (kuvapussi) AMSTERDAM (ORANSSINPUNAINEN) Lehdet syvän vihreät. Kukat tumman oranssinpunaiset, lähes yksinkertaiset. Terälehtien reunat aaltomaiset. Korkeus n. 60 cm. BONICA (VAALEANPUNAINEN) Kukat vaaleanpunaiset, puolikerrotut, suurehkot. Kukinta runsas, hyvin säänkestävä, näyttävä. Korkeus n. 60 cm. EUROPEANA (TUMMANPUNAINEN) Runsaskukkainen; kukat tiheään kerrannaisia, tummanpunaisia, tuoksuvia. Lehdet tummanvihreät. Hyvä talvenkestävyys. Korkeus n. 60 cm. FRIESIA (KELTAINEN) Kukat keltaiset, isot, kerrotut, tuoksuvat. Lehdet kiiltäviä ja tummanvihreitä. Korkeus n. 80 cm.

64 (ep, ruukku) (kuvapussi) GRÜSS AN BAYERN (VERENPUNAINEN) Kukat hehkuvan punaiset, puolikerrotut. Kukinta runsas. Korkeus n. 70 cm. MARIANDEL (TUMMANPUNAINEN) Erittäin runsaasti kukkiva; kukat kerrotut, tummanpunaiset. Hyvä tautien sietokyky. Korkeus n. 60 cm. NINA WEIBULL (TULIPUNAINEN) Runsaskukkainen, kukat kerrotut, tulipunaiset; lehdet tummanvihreät ja kiiltävät. Korkeus n. 70 cm. SCHNEEWITTCHEN (VALKOINEN) Suurehko, kasvutavaltaan pensasmainen tertturuusu. Kukat kerrotut, valkoiset. Korkeus n. 90 cm. TOM TOM (VAALEANPUNAINEN) Kukat kerrotut, vaaleanpunaiset, tuoksuvat. Kukinta runsas. Korkeus n. 60 cm. PEITTORUUSUT LOVELY FAIRY (TUMMA PINKKI) Kukat pienet, tiheään kerrannaiset, tumman pinkit. Kukinta runsas ja pitkään jatkuva. Korkeus n. 50 cm. SOMMERWIND (VAALEANPUNAINEN) Kukat vaaleanpunaiset, puolikerrotut, ripsureunaiset. Korkeus n. 50 cm. SWANY (VALKOINEN) Kukat valkoiset, tiheään kerrotut; kukinta erittäin runsas ja pitkään jatkuva. Korkeus n. 50 cm. THE FAIRY (VAALEANPUNAINEN) Kukat pienet, tiheään kerrotut, koristeelliset ja vaaleanpunaiset. Kukinta runsas ja pitkään jatkuva. Erittäin sateenkestävä. Korkeus n. 50 cm. 'TOMMELISE' (RUUSUNPUNAINEN) Co 3 Runsas ruusunpunainen lähes koko kesän jatkuva kukinta. Tiheäkasvuinen, sateenkestävä. Korkeus n. 40 cm.

65 (kuvapussi) (ep, ruukku) JALORUUSUT (SUURIKUKKAISET RYHMÄRUUSUT) HANNE (TUMMANPUNAINEN) Kukat tummanpunaiset, tuoksuvat, lähes puolikerrannaiset. Lehdet kiiltävän tummanvihreät. Säänkestävä. Korkeus n. 80 cm. PEACE (KELTAINEN) Pitkät, vahvat varret, joissa kussakin 1-5 suurta, keltaista, vaaleanpunareunaista, heikosti tuoksuvaa kukkaa. Sopii hyvin leikkokukaksi. Korkeus n. 100 cm. QUEEN ELIZABETH ( VAALEANPUNAINEN) Kukat suuret, vaaleanpunaiset, kerrotut, tuoksuvat. Korkeus n. 100 cm.

HAKEMISTO SUOMENKIELISET NIMET AITATAIMET aitaorapihlaja 3 hansaruusu 3 isotuomipihlaja 3 kiiltotuhkapensas 3 koristearonia 3 kuusi 4 norjanangervo 4 pihasyreeni 4 puistosyreeni 4 siperianhernepensas 3 ALPPIRUUSUT dahurianalppiruusu 6 Haaga 6 Helsingin Yliopisto 6 kevätatsalea 6 koristeatsalea 5 lamoalppiruusu 6 Pohjolan Tytär 6 puistoalppiruusu 5, 6 ruostealppiruusu 5 valkoalppiruusu 5 HAVUT euroopanmarjakuusi 9 harmaapihta 15 harokataja 8 hibatuija 12 hopeakuusi 16 japaninmarjakuusi 13 kanadanhemlokki 15 kartiomarjakuusi 11, 13 kartiotuija 14 kartiovalkokuusi 10, 11 keltalaakakataja 7 keltamaljakataja 8 keltapilarikataja 9 koreanpihta 15 koreantuija 14 kultapallotuija 12 kultatuija 14 kuusi 15 kääpiöjapaninmarjakuusi 11 kääpiökataja 7 kääpiökoreanpihta 9 kääpiöpallotuija 12 kääpiöpalsamipihta 9 kääpiöserbiankuusi 11 kääpiösinikataja 9 kääpiövalkokuusi 10 kääpiövuorimänty 11 laakakataja 8 lamosinikataja 8 makedonianmänty 16 maljakataja 7 pallohopeakuusi 11 pallokuusi 10 pallotuija 12 pikkukanadanhemlokki 12 pilarikataja 13 pilarituija 14 pesäkuusi 10 pikkupesäkuusi 10 pikkupilarikataja 9 riippakataja 13 riippalehtikuusi 10 rohtokataja 8 66 rungollinen tuija 12 sembramänty 16 serbiankuusi 15 serbiansurukuusi 15 siilivalkokuusi 11 sinikataja 8, 10 sinikynäkataja 13 sinilaakakataja 7 sininen kartiovalkokuusi 11 sinisiilikuusi 11 siperianlehtikuusi 15 soikea tuija 14 tarhakataja 8 timanttituija 14 tuivio 9 vuorimänty 11 HEDELMÄPUUT aprikoosi 23 kirsikka 17 kirsikkaluumu 19 luumu 18, 19 makeakirsikka 18 omena 19, 20, 21,22 persikka 23 päärynä 23 KORISTEPENSAAT aitaorapihlaja 37 isopuksipuu 25 hopeapajupensas 38 hurmehappomarja 30 idänvirpiangervo 35 isotuomipihlaja 37 jalohortensia 27 jalosyreeni 39 japaninhappomarja 25 japaninkirsikka 34 japaninruusukvitteni 25 kameliajasmike 33 katsura 37 kaunokuusama 32 keijuangervo 29 keltaheisiangervo 33 keltajapaninangervo 29 keltakirjokanukka 31 keltakotakuusama 36 keltapihajasmike 33 kiiltotuhkapensas 31 koivuangervo 28 komeakotakuusama 36 korallikanukka 31 koreanonnenpensas 32 koripaju 38 koristearonia 30 kultaherukka 34 kultasade 37 kuutamohortensia 32 kääpiökoiranheisi 30 kääpiömanteli 28 kääpiöpunapaju 28 kääpiöpurppurahapomarja 25 laikkukirjokanukka 31 lamohietakirsikka 24 lamopensasangervo 24 linnantuhkapensas 24 loistoangervo 29 loistojasmike 33 lumipalloheisi 36 lännenheisiangervo 33 mahonia 27 marjaomenapensas 33 mongolianvaahtera 36 mustilanhortensia 32 norjanangervo 35 nuokkusyreeni 38 näsiä 26 pallohortensia 27 peikonpähkinä 31 pensashanhikki 24, 26 pensasväriherne 27 pihajasmike 33 pihasyreeni 38 piianangervo 30 pikkuherukka 24 pikkuhortensia 27 pikkukeijuangervo 29 pikkujasmike 28 pikkuonnenpensas 27 pikkupihlaja-angervo 28 pikkusyreeni 35 pirunkeppi 30 puistosyreeni 38 punapaju 34 punapeikonpähkinä 31 punavihma 26 purppurahappomarja 25 purppuraheisiangervo 34 pähkinäpensas 37 rinneangervo 28 rusokuusama 32 rusopajuangervo 35 rusotuomipihlaja 36 rusovuohenkuusama 26 ruusuangervo 29 ruusumanteli 34 seppelvarpu 24 sinikuusama 32 siperianhernepensas 37 siperianvirpiangervo 30 sirotuomipihlaja 36 suikerovihma 25 sulkahernepensas 37 syyshortensia 32 syyssyreeni 31 taikinamarja 28 terijoensalava 38 tummakeijuangervo 29 tummaruusuangervo 29 tuoksuvatukka 34 unkarinsyreeni 35 valkolumimarjapensas 35 valkoruusuangervo 29 viitapihlaja-angervo 35 KÖYNNÖSKASVIT aasiankilpikierto 44 alppikärhö 42 baijerin kiivi 40 humala 44 imukärhivilliviini 45 japaninkelasköynnös 40 kellokärhö 42 kiinankeltakärhö 43 kiinanlaikkuköynnös 40 koreaköynnöskuusama 44 kruunukärhö 43 köynnöshortensia 44 loistokärhö 41 lumikärhö 43 mantsuriankärhö 43 marjova kiinanlaikkuk. 40 minikiivi 40 palsamiköynnös 45 piippuköynnös 40 ruosteviini 45

67 säleikkövilliviini 44 tarha-alppikärhö 42 tiukukärhö 42 tulikuusama 44 tuoksuköynnöskuusama 44 viinikärhö 43 LEHTIPUUT helmiorapihlaja 49 hevoskastanja 51 hopeapaju 54 huntukoivu 47 hurmevaahtera 51 jalosyreeni 47 japaninlikusterisyreeni 51 kierrepaju 50 kotipihlaja 52 kultasade 49 kyynelkoivu 47 lehtosaarni 54 makeapihlaja 53 marja-aroniapuu 46 marjaomenapuu 49 marjatuomipihlaja 46 metsävaahtera 53 mongolianvaahtera 49 paratiisiomenapuu 49 pilaritervaleppä 51 pilvikirsikka 52 puistolehmus 54 puistosyreeni 47 punatammi 54 purppurakoivu 51 purppuraomenapuu 48, 50 purppuratuomi 52 pylväshaapa 52 pylväspihlaja 52 rauduskoivu 53 rautatienomenapuu 48 riippahernepuu 47 riippakultasade 48 riippapihlaja 48 riipparaita 48 ruotsinpihlaja 51 rusokirsikka 50 ruusuorapihlaja 49 sateenvarjojalava 48 schalininkirsikka 50 sirotuomipihlaja 46 suomenpihlaja 53 syyshortensia rungollinen 46 taalainkoivu 51 taatanpihlaja 53 tammi 54 tapaninsyreeni 47 terijoensalava 50 tuohituomi 52 tuomi 52 tuurenpihlaja 53 unkarinsyreeni 46 valkokukkainen puistosyr. 46 vuorijalava 54 walkerinhernepuu 47 ja karviaiset 56 syysvadelma 57 tarhapensasmustikka 57 tyrni 55 vadelma 57 valkoherukka 56 viherherukka 56 viiniköynnös 58 RUUSUT Adelaide Hoodless 62 Alexander Mackenzie 62 Amsterdam 63 Bonica 63 bourbonruusu 60 Europeana 63 Flammentanz 62 Friesia 63 Fru Dagmar Hastrup 61 Golden Showers 62 Grüss an Bayern 64 Hanne 65 Hansaland 59 hansaruusu 59 Henry Kelsey 62 Jens Munk 62 John Cabot 62 juhannusruusu 60 keijunruusu 59 kerrottu juhannusruusu 60 kirjoapteekkarinruusu 61 kurtturuusu 61 Lovely Fairy 64 Mariandel 64 matala hansaruusu 61 Morden Centennial 62 neidonruusu 60 neilikkaruusu 59 New Dawn 63 Nina Weibull 64 nukkeruusu 60 Peace 65 persiankeltaruusu 59 pieni hansaruusu 61 Pohjantähti 63 Queen Elizabeth 65 robusta-ruusu 60 Schneewittchen 64 Sommerwind 64 suviruusu 60 Swany 64 Sympathie 63 teresanruusu 61 The Fairy 64 Tom Tom 64 Tommelise 64 vaaleanpun. neilikkaruusu 60 valamonruusu 61 valkoinen hansaruusu 59 valkoinen kurtturuusu 61 MARJAKASVIT karhunvatukka 57 karviainen 56 marja-aronia 55 marjasinikuusama 55 marjatuomipihlaja 55 mustaherukka 56 punaherukka 56 rungolliset herukat

TIETEELLISET NIMET AITATAIMET Amelanchier spicata 3 Aronia x prunifolia 3 Caragana arborescens 3 Cotoneaster lucidus 3 Crataegus grayana 3 Picea abies 4 Rosa Hansa 3 Spiraea Grefsheim 4 Syringa x henryi 4 Syringa vulgaris 4 ALPPIRUUSUT Azalea mollis 5 Rhodododendron Cataw. Grandifl. 5 Cunn. White 5 English Roseum 5 ferrugineum 5 x fraseri 6 Haaga 6 Helsingin Yliopisto 6 Nova Zembla 6 P.J. Mezitt 6 Pohjolan Tytär 6 Scarlet Wonder 6 HAVUT Abies balsamea Nana 9 Abies concolor 15 Abies koreana 15 Silberlocke 9 Juniperus communis Gold Cone 9 Green Carpet 7 Horstman 13 Meyer 13 Suecica 13 Repanda 7 Sentinel 9 Juniperus horizontalis Andorra Compact 7 Blue Chip 7 Glauca 7 Golden Carpet 7 Icee Blue 7 Lime Glow 8 Prince of Wales 8 Junip. x pfitz. Mint Julep 8 Junip. procumbens Nana 8 Juniperus sabina 8 Juniperus squamata Blue Carpet 8 Blue Star 9 Blue Swede 8 Meyeri 10 Junip. virg. Blue Arrow 13 Larix kampf. Pendula 10 Larix sibirica 15 Microbiota decussata 9 Picea abies 15 Little Gem 10 Nidiformis 10 Ohlendorffii 10 Picea glauca Alberta Globe 10 Conica 10 Echiniformis 11 Sander's Blue 11 Picea omorika 15 Karel 11 68 Pendula 15 Picea pungens Glauca 16 Glauca Globosa 11 Pinus cembra 16 Pinus mugo var. mughus 11 var. pumilio 11 Pinus peuce 16 Taxus bacc. Repandens 9 Taxus cuspidata 13 Nana 11 Taxus x media Farmen 11 Hicksii 13 Hillii 13 Thuja koraiensis 14 Thuja occidentalis Brabant 12, 14 Columna 14 Danica 12 Globosa Comp. 12 Golden Globe 12 Holmstrup 14 Smaragd 14 Wagnerii 14 Woodwardii 12 Yellow Ribbon 14 Thujopsis dolobrata 12 Tsuga canadensis 15 Jeddeloh 12 HEDELMÄPUUT Malus domestica 19, 20, 21,22 Prunus armeniaca 23 Prunus avium 18 Prunus cerasifera 19 Prunus cerasus 17 Prunus domestica 18, 19 Prunus persica 23 Pyrus communis 23 KORISTEPENSAAT Acer tat. subsp. ginnala 36 Amelanchier laevis 36 Amelanchier lamarckii 36 Amelanchier spicata 37 Aralia elata 30 Aronia x prunifolia 30 Berberis x ott. Superba 30 Berberis thunbergii 25 Atropurpurea 25 Atropurp. Nana 25 Buddleja davidii 31 Buxus sempervirens 25 Caragana arborescens 37 Lorbergii 37 Cercidiphyllum japonicum 37 Chaenomeles japonica 25 Cornus alba Argenteomarginata 31 Gouchaultii 31 Sibirica 31 Corylus avellana 37 Contorta 31 Red Majestic 31 Cotoneaster lucidus 31 Cotoneaster Skogholm 24 Crataegus grayana 37 Cytisus decumbens 25 Cytisus purpureus 26 Daphne mezereum 26 Dasiphora fruticosa Abbotswood 26 Goldfinger 26 Goldteppich 24 Kobold 26 Lovely Pink 26 Red Ace 26 Red Robin 26 Tilford Cream 24 Diervilla sessif. Disa 26 Forsythia Maluch 27 Forsythia ov. Robusta 32 Genista tinctoria 27 Hydrangea arborescens 27 Hydrangea macrophylla 27 Hydrangea paniculata Dart's Little Dot 27 Grandiflora 32 Mustila 32 Praecox 32 Laburnum alpinum 37 Lonicera x bella Zabelii 32 Lonicera caerulea 32 Lonicera tatarica Rosea 32 Mahonia aquifolium 27 Malus toringo var sargentii 33 Philadelphus coronarius 33 Aureus 33 Philadelphus x lem Erectus 28 Philad. lewisii Tähtisilmä 33 Philad. x virgin. Snowbelle 33 Physocarpus opulifolius 33 Dart's Gold 33 Diabolo 34 Mindia 34 Prunus pum. var depressa 24 Prunus Kanzan 34 Prunus tenella 28 Prunus triloba 34 Ribes alpinum 28 Ribes aureum 34 Ribes glandulosum 24 Rubus odoratus 34 Salix fragilis Bullata 38 Salix purpurea 34 Nana 28 Salix Sibirica 38 Salix viminalis 38 Sorbaria sorbifolia Pia 35 Sorbaria sorbifolia Sem 28 Spiraea betulifolia 28 Spiraea x billiardii 35 Spiraea chamaedryfolia 35 Spiraea decumbens 24 Spiraea densiflora 28 Spiraea Grefsheim 35 Spiraea japonica Albiflora 29 Anthony Waterer 29 Froebelii 29 Golden Princess 29 Little Princes 29 Manon 29 Nana 29 Odensala 29 Spiraea nip. White Carpet 30 Spiraea trilobata 30 Stephanandra i. Crispa 24 Symphoricarpos albus 35 Syringa x henryi 38 Tammelan Kaunotar 38 Tapaninsyreeni 38 Syringa josikae Oden 35 Syringa meyeri Palibin 35

Syringa reflexa 38 Syringa vulgaris 38 Alba 38 Syringa Vulgaris -ryhmä 39 Viburnum opulus Pohjan Neito 36 Roseum 35 Compactum 30 Weigela florida Korea 35 Weigela middendorffiana 36 KÖYNNÖSKASVIT Actinidia aguta Geneva 40 Actinidia arguta Weiki 40 Actinidia kolomikta 40 Dr. Szymanowski 40 Aristolochia macrophylla 40 Celastrus orbiculatus 40 Clematis alpina 42 Alpina-ryhmä 42 x diversifolia 42 integrifolia 42 Isokukkaisten kärhöjen ryhmä 41 macropetala 43 mandschurica 43 tangutica 43 viticella 43 Summer Snow 43 Humulus lupulus 44 Aureus 44 Hydrangea petiolaris 44 Lonicera x brownii Dropmore Scarlet 44 Lonicera caprifolium 44 Lonicera peric. Serotina 44 Menispermum davuricum 44 Parthenocissus inserta 44 Parthenocissus quiquefolia Engelmannii 45 Schisandra chinensis 45 Vitis coignetiae 45 LEHTIPUUT Acer platanoides 53 Faassen's Black 51 Acer tat. ssp. ginnala 49 Aesculus hippocastanum 51 Alnus glutin. f. pyramidalis 51 Amelanchier alnifolia Härkätien Herkku 46 Amelanchier laevis 46 Aronia Viking 46 Betula pendula 53 Bibor 51 Dalecarlica 51 Trost's Dwarf 47 69 Youngii 47 Caragana arborescens Pendula 47 Walker 47 Crataegus x media Paul's Scarlet 49 x mordensis Toba 49 Fraxinus excelsior 53 Hydrangea p. Grandifl. rung.46 Laburnum alpinum 49 Pendulum 48 Malus baccata 49 Malus Hyvingiensis 48 Malus Prunifolia-ryhmä 49 Malus Purpurea-ryhmä 48, 50 Populus tremula Erecta 52 Prunus cerasus Rhexii 50 Prunus maackii 52 Prunus padus 52 Colorata 52 Prunus pensylvanica 52 Prunus sargentii 50 Quercus robur 54 Quercus rubra 54 Salix caprea Pendula 48 Salix fragilis Bullata 50 Salix Sibirica 54 Salix Ural 1 50 Sorbus aucuparia 52 Fastigiata 52 Pendula 48 Sorbus Dodong 53 Sorbus Granatnaja 53 Sorbus hybrida 53 Sorbus intermedia 51 Sorbus thuring. Fastigiata 53 Tilia x vulgaris 54 Ulmus glabra 54 Camperdownii 48 Syringa josikaea Oden 46 Syringa x henryi Tammelan Kaunotar 46 Tapaninsyreeni 47 Syringa reticulata 51 Syringa Vulgaris -ryhmä 47 MARJAKASVIT Amelanchier alnifolia Härkätien Herkku 55 Aronia Viking 55 Hippophae rhamnoides 55 Lonicera caerulea var. kamtschatica 55 Ribes nigrum 56 Ribes Rubrum-ryhmä 56 Ribes Uva-crispa -ryhmä 56 Rubus allegheniensis Sonja 57 Rubus idaeus 57 Vaccinium Angustifolium-ryhmä 57 Vitis 58 RUUSUT Rosa Adelaide Hoodless 62 Alexander MacKenzie 62 Amsterdam 63 Bl. Double de Coubert 59 Bonica 63 Dart's Defender 59 Europeana 63 Friesia 63 Golden Showers 62 Grüss an Bayern 64 F.J. Grootendorst 59 Flammentanz 62 foet. Persian Yellow 59 Hanne 65 Hansa 59 Hansaland 59 Henry Kelsey 62 Jens Munk 62 John Cabot 62 Louise Odier 60 Lovely Fairy 64 Madame Plantier 60 Mariandel 64 Morden Centennial 62 New Dawn 63 Nina Weibull 64 nitida 60 Peace 65 pimpinellifolia 60 pimpinellifolia Plena 60 Pink Grootendorst 60 Pohjantähti 63 Poppius 60 Queen Elizabeth 65 Robusta 60 Rosa Mundi 61 Rotes Meer 61 rugosa 61 f. alba 61 Fru Dagmar Hastrup 61 Moje Hammarberg 61 Schneewittchen 64 Sommerwind 64 Splendens 61 Swany 64 Sympathie 63 The Fairy 64 Therese Bugnet 61 Tom Tom 64 Tommelise 64

70 KIRJALLISUUTTA Alppiruusut. Väinölä A. Jussila O. 2002. ISBN 951-31-2375-8 Conifers. The illustrated encyclopedia. Van Gelderen D.M. ja van Hoey Smith J.R.P. 1994. ISBN 0-88192-354-0 Container Nursery Clematis. Marczynski S. Piotrowski W. 2006. www. Clematis.com.pl Handbook of landscape tree cultivars. Wandell W. N. (toim.) 2005. Horticultural Research Institute Foundation. Washington D.C. Havupuut ja pensaat. Alanko P. Lagerström M. 2006. ISBN 978-951-31-3598-0 Menestymisvyöhykket. Puutarhaliitto. www.puutarhaliitto.fi/taimistoviljelijät/vyohykkeet Kotipihan havukasvit. Räty E. 2006. ISBN 951-8942-66-8 Kotipihan köynnökset. Räty E. 2007. ISBN 978-9518942-70-5 Kotipihan pensaat. Räty E. 2005 ISBN 951-8942-61-7 Kotipihan ruusut. Räty E. 2006. ISBN 951-8942-65-X Kukkapuut. Alanko P. Lagerström M. 2004. ISBN 951-31-2969-1 Köynnöskasvit. Alanko P. Kahila P. 2003. ISBN 951-31-2733-8 List of names of woody plants. Applied Plant Research the Netherlands. 2005. ISBN 90-76960-02-X Omenapuu. Krannila A. Paalo A. 1997. ISBN: 95-29687-94-X Pohjoisen omenat. Blomgvist L. 2005. ISBN 952-91-8897-8 Puutarhan koristepensaat. Alanko P. Lagersström M. 2009. ISBN 978-951-31-4797-6 Suomalainen kärhöopas. Fri B. 2010. ISBN 978-952-92-7044-6 Suomalainen ruusukirja. Alanko P. Joy P. Kahila P. Tegel S. 2002. ISBN 951-31-2377-4 Tammen suuri puutarhakirja Osa 3. Huhtala U. (toim) ISBN 951-31-1108-3 Van den Berk on trees. Boomkwekerij Gebr. Van den Berg bv. 2002. ISBN 90-807408-2-9 Viheralueiden Puut & pensaat. Räty E. 2009. ISBN 978-951-8942-82-8 Viljelykasvien nimistö. Räty E. Alanko P. 2004. ISBN 951-8942-57-9