MARKKINAT VERKOT Riina Heinimäki 7.6.2019 MUISTIO 1(6) Kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2019 Aika: Keskiviikkona 5.6.2019 klo 12.00-16.00 Paikka: Scandic Julia, Eerikinkatu 4, Turku Osallistujat: Jari Rusanen Loiste Sähköverkko Oy, puheenjohtaja Greetta Arha Smart Energiapalvelut Oy Mari Eskelinen Helen Oy Tia Kautto Vattenfall Oy Tarja Leppänen Savon Voima Oyj Emma Mäki-Kala Elenia Palvelut Oy Sampo Suhonen Lappeenrannan Energia Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Ina Lehto Energiateollisuus ry Saara Naukkarinen Energiateollisuus ry Riina Heinimäki, siht. Energiateollisuus ry Este: Anne Kulla Kokkolan Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Turkuun. 2. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialistalla lisäämällä muihin asioihin kysymys yhden vuorokauden reagointiaikavaatimuksesta asiakkaan sopimuksien peruutuksissa selvitettävät Aperak-kuittaukset kysymys Z10[7]-sanomiin liittyen 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kehitysryhmän oman kokouksen (2/2019) muistio hyväksyttiin muutoksitta. 4. Datahub 4.1 Datahub ajankohtaista Keskusteltiin kokousta edeltävänä päivänä pidetyn Fingridin datahub-ajankohtaiseminaarin pohjalta hankkeen ajankohtaisesta tilanteesta. Hankkeen aikatauluun liittyvät huolet nousivat esiin tilaisuudessa. Fingridin viesti oli, että toimialan valmius aiheuttaa huolta. Datahub-järjestelmän toteutus etenee aikataulussa, mutta alan osalta on pahoja myöhästymisiä nähtävissä. Esimerkiksi asiakastietojärjestelmien osalta on paljon osapuolia (yhteensä 42 kpl), jotka ovat arvioineet, että projektit tulevat olemaan myöhässä 7-12 kk. Käyttöpaikkojen osalta tämä tarkoittaa, että käyttöönottovaiheessa puuttuisi kolmannes käyttöpaikoista. Nämä toimijat ovat vastanneet, että 100 % valmius olisi vasta Q2/2022. On myös osapuolia, jotka eivät ole tehneet vielä sopimusta järjestelmätoimituksesta/-päivityksestä lainkaan. Energiateollisuus ry Eteläranta 10, 00130 Helsinki www.energia.fi
2(6) FG on pyytänyt selvitystä syistä ja mahdollisista toimista, jotta aikataulua voitaisiin kiriä. Yleisin ilmoitettu syy on, että järjestelmätoimittaja on myöhässä. Nämä toimijat ovat kokeneet, että toimijalla itsellään on vähäiset keinot vaikuttaa järjestelmähankkeen etenemiseen, vaan on riippuvainen toimittajasta ja toimittajan resursseista. Pasi Aho totesi seminaarissa, ettei Fingridillä ole tässä vaiheessa ratkaisuja eikä uutta aikataulua. Toimialan valmiutta ja viivästyksiin johtaneita syitä pitää selvittää syvemmin. Osittain hankkeessa voidaan edetä epäsynkronissa, mutta käyttöönotto ja sitä edeltävät toimet edellyttävät, että kaikki osapuolet ovat samaan aikana mukana. Yksi seminaarissa esitetty ajatus oli, että yrityksien pitäisi käyttöönotossa priorisoida datahubin minimitoiminnallisuudet ja muut toiminnallisuudet tulisi siirtää myöhempään ajankohtaan. Pasi sanoi, että aikataulun venyessä myös heidän kustannuksensa kasvavat (vuosikustannusarvio on noin 8 miljoonaa). Asiaan palataan seurantaryhmässä 17.6. ja 27.8. Seminaarin taukokeskustelussa eräs järjestelmätoimittaja toi esiin huolena, ettei järjestelmätoimijoita osallisteta tarpeeksi hankkeessa. Kehitysryhmä oli sitä mieltä, että ykköstavoite on edelleen, että alkuperäisestä aikataulusta pidetään kiinni. Nyt pitäisi miettiä keinoja, miten saadaan kiritettyä yhtiöitä, jotka ovat myöhässä. Seminaarissa joissakin kommenttipuheenvuoroissa peräänkuulutettiin tiukempia sanktioita. Kehitysryhmän keskustelussa tuotiin esiin, että sanktioiden vaikutuksesta on erilaisia näkemyksiä. Ne eivät välttämättä vie haluttuun lopputulokseen. Kehitysryhmän keskustelussa todettiin, että syitä myöhästymiseen on monenlaisia osapuolten erilaisista tilanteista riippuen. Järjestelmätoimittajan järjestelmäsovellus voi olla datahub-valmis, mutta itse käyttöönottotoimitukset voivat olla silti myöhässä. Ei siis riitä, että seurataan vain järjestelmätoimittajan sovelluskehityksen valmiutta, vaan myös järjestelmätoimittajan resursseja samanaikaisissa toimitusprojekteissa pitää seurata. Lisäksi tuotiin esiin, että isot toimijat eivät voi laskea vain minimivaatimuksien varaan, vaan heidän osaltaan prosessien automatisointi yhtiön sisäisesti on välttämätöntä. Yhtiön sisäisiä prosesseja ei käytännössä voida hoitaa manuaalisesti. Olennaista on tässä vaiheessa käydä avointa keskustelua myöhästymisen syistä ja keinoista kiriä aikataulussa. Ehdotettiin, että Fingrid voisi kutsua koolle saman pöydän ääreen ne samaa järjestelmää käyttävät markkinatoimijat, jotka ovat ilmoittaneet viivästymisestä siten, että kuhinkin keskusteluun kutsuttaisiin markkinatoimijoiden lisäksi, järjestelmätoimittajan edustajat sekä hankkeen keskeiset edustajat. Tarkoituksensa olisi keskustella syistä ja löytää ratkaisuja ongelmiin. Lisäksi kehitysryhmä piti hyvänä, että kaikki järjestelmätoimittajat kutsutaan säännöllisesti kokouksiin keskustelemaan käyttöönotosta järjestelmätoimittajafoorumin lisäksi. Energiaviraston lausuntokierros datahubin hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamallista on juuri päättynyt. Tiina Karppinen Energiavirastosta esitteli seminaarissa yhteenvedon saaduista lausunnoista. Nyt lausuttavana olevat suuntaviivat koskevat vain ensimmäistä valvontajaksoa eli vuosia 2021-2023. Suuntaviivoja voidaan muuttaa toiselle valvontajaksolle. Valittuun malliin ja sen pääperiaatteisiin ei esitetty isoja muutoksia. Eniten kommentteja annettiin kannustimiin liittyen. Energiavirasto pohtii sekä käytettävyyskannustimen ja kehittämiskannustimen tarvetta. Jos kannustimia otetaan mukaan, niin niitä todennäköisesti muokataan saatujen kommenttien perusteella. Lausuntojen läpikäynti on vielä kesken, eikä virastossa ole vielä tehty päätöksiä, tehdäänkö valvontamalliin muutoksia lausuntoja perusteella. 4.2 Käyttöönottotyöryhmän katsaus Sihteeri kertoi, että käyttöönottotyöryhmä ei ole kokoontunut kehitysryhmien yhteiskokouksen jälkeen. Uusi käyttöönottosuunnitelma versio on julkaistu. Suunnitelmaan tehdyt muutokset esiteltiin seminaarissa. EDIELfi-portaalista löytyy myös versio, jossa keskeisimmät muutokset näkyvät muutosmerkinnoin. Työ jatkuu seuraavaksi mm. valmiussuunnitelman ja puskurien ominaisuuksien määrittelyllä.
4.3 Yhteislaskutus datahubissa Sihteeri kertoi, että ET:n ja datahub-hankkeen välillä käytiin hyvä ja perusteellinen keskustelu datahubin raportin suositusten käytännön toteutusmahdollisuuksista suhteessa datahubin määrittelyihin. Kokouksessa sovittiin viilauksista raportin sisältöön (päivitetty raportti oli kokouskutsun liitteenä). Lisäksi havaittiin joitain asioita, joita datahub-hankkeessa vielä ohjeistetaan datahubin versiota 1.0 varten sekä identifioitiin joitain kehitystarpeita myöhemmin tulevaan versioon 2.0. Nyt datahubin ensimmäisen version osalta tarvitaan ohjeistusta, miten yhteislaskutukseen liittyvät ilmoitukset tehdään hubissa. Prosessi olisi pääpiirteissään seuraava: 1. myyjä ilmoittautuu datahubiin osapuoleksi, tekee palvelusopimuksen datahubin kanssa sertifiointeineen ja siinä yhteydessä toimittaa yhteystietonsa (ml. laskutusvastaavan tiedot) 2. myyjä liittyy vakuudenhallintajärjestelmään ja maksaa vakuuden 3. jakeluverkonhaltija saa tiedon tästä vakuudenhallintayksiköltä ja valtuuttaa myyjän datahubissa vastaanottamaan laskurivitiedot 4. tämän jälkeen myyjä ja jakeluverkonhaltija voivat ilmoittaa käyttöpaikkakohtaisesti sopimusmuutoksia. Eli osapuolten tulee ennen laskurivitietojen toimitusta antaa tätä varten tarvittava toimeksianto (osapuolten välinen valtuutus) osapuolten käyttöliittymässä. Itse laskutustavan muutokset tapahtuvat sopimuskohtaisesti. Jollei verkonhaltija hyväksy tiettyä myyjää yhteislaskuttavaksi ja myyjä silti ehdottaa laskutustavaksi yhteislaskutuksen, JVH:n tulee jättää vahvistamatta uusi verkkosopimus. Olemassa olevien sopimuksien osalta verkko voi muuttaa verkkosopimuksen päivitystapahtumalla laskutustapaa erillislaskutukseksi, eikä myyjällä olisi tämän jälkeen oikeutta yhteislaskuttaa. Kehitysryhmä totesi, että tämä vaatii verkolta seurantaa ja manuaalista muutoksenhallintaa, mutta tämä on välttämätöntä, kunnes mahdollisesti datahubin seuraavaan versioon saadaan kehitettyä erillinen prosessi laskutustavan muuttamiseksi. Esitettiin toive, että tätä jatkokehittämistä kiirehditään. Prosessiryhmän jäsenet välittävät kehitysryhmän terveiset sekä ohjeistuksen että jatkokehittämisen osalta hankkeelle. Lopuksi sihteeri kertoi, että ET:ssä käynnistyy pohdiskelu vakuudenhallintajärjestelmän vaihtoehdoista. Verkkovaliokunta päätti kutsua koolle työryhmän miettimään, miten yhteislaskutukseen liittyvä vakuusjärjestelmä tulisi rakentaa. Työryhmä koostuu verkkoyhtiöiden asiantuntijoista. Merkittiin tiedoksi tehdyt muutokset ja lopullinen raportti. 4.4 Prosessiryhmän katsaus Prosessiryhmän kotitehtävänä seuraavaan kokoukseen (14.6.) on asiakaskäyttöliittymän tarvekartoitus. Käytiin perusteellisesti keskustellen ehdotusta läpi. Ehdotuksen mukaan asiakas voisi päivittää seuraavia asiakastietoja: osoitetieto puhelinnumero sähköpostiosoite salattu tieto Tuotiin esiin, että näiden päivittämiseen liittyy useita riskejä väärinkäsityksistä ja virheistä. Jos nähdään välttämättömäksi, että asiakkaan pitää voida päivittää näitä, niin käyttöliittymässä pitää olla sen verran älyä, että se tekee erilaisia oikeellisuustarkistuksia, mm. tarkistaa kirjoitusasun. Lisäksi pitäisi olla selkeä ja yksiselitteinen kuvaus, mikä mikin tieto (erityisesti osoitetieto) on ja mihin tämän muuttaminen vaikuttaa ja mihin se ei vaikuta. 3(6)
Esimerkiksi osoitteen osalta on vaara, että asiakas päivittää väärän osoitteen. Asiakas ei esimerkiksi ymmärrä, onko hän päivittämässä posti- vai laskutusosoitetta. Tällöin tärkeät ilmoitukset (vaikkapa katkaisuvaroitus) voivat mennä väärään osoitteen. Asiakas voi myös luulla ilmoittavansa muuton, kun muuttaa osoitetta. Jatkossa oletetaan mobiilimaksamisen lisääntyvän. Pitäisi selvittää, olisiko puhelinnumeron muuttamisella vaikutusta mobiilimaksamiseen ja mahdolliset vaikutukset pitäisi kuvata selvästi asiakkaalle käyttöliittymässä. Turvakiellon osalta todettiin, että asiakas voi vain poistaa sen käyttöliittymässä, mutta ei ilmoittaa uutta. Edellä kuvatuista syistä johtuen kehitysryhmä oli sitä mieltä, että ensimmäisessä vaiheessa kaikki käyttöliittymän tiedot tulee olla vain lukuoikeudella ja niiden päivitystä pitää pyytää myyjältä tai verkonhaltijalla. Ainoa tieto, jonka asiakas voisi itse muuttaa olisi turvakiellon poisto. Käyttöpaikkatietojen osalta kehitysryhmä tunnisti vähimmäistiedoiksi käyttöpaikan tunnuksen, käyttöpaikan osoitteen, vuosikäyttöarvion, ajastukset, tuotantolaite- ja varastolaitetiedot. Myös käyttöpaikan tila voisi olla hyödyllinen tieto, jos siinä on lisäksi tieto, milloin tieto on päivittynyt. Tuotiin esiin, että käyttöpaikan tilatieto voi asiakkaan mielessä sekoittua verkon tilatietoon, eli se kertoisi mittarin kytkentätilan lisäksi myös mahdollisista verkon häiriöistä johtuvan keskeytystiedon. Todettiinkin, että kaikki tiedot vaativat kuitenkin tarkan selitteen niiden tarkoituksesta ja lisäksi ohjeen, että asiakkaan pitää ottaa yhteyttä verkonhaltijaan, jos hänellä on kysyttävää käyttöpaikkatiedoista. Sopimustiedoista lähes kaikki on henkilötietoa, joten on perusteet näyttää ne asiakkaalle käyttöliittymässä. Asiakastietojen osalta asiakas tulee ohjata myyjän puoleen mahdollisten kysymysten osalta. Mittaustietojen osalta datahubin asiakaskäyttöliittymässä tulee olla vain perusraportointia, ei muita kehittyneempiä lisätoiminnallisuuksia. Sähkömarkkinadirektiivin mukaan asiakkaalle tulee esittää mittaustietoja jaoteltuna päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolle kahdelta viimeiseltä vuodelta. Perusnäyttönä voisi olla vuosi tai liukuva 12 kk kuukausina esitettynä, josta sitten pääsisi syventymään tarkempaan jaotteluun. Datahubin määrittelyjen mukaan asiakasryhmäkohtaiset vertailutiedot toimitetaan vain myyjälle. Loistehosarjan osalta ehdotettiin, että ne esitetään asiakkaalle vain, jos niitä käytetään laskutuksen perusteena. Käyttöliittymässä pitäisi olla moniportaisuutta, niin että vain perustiedot esitetään etusivulla ja lisätietoa muilla sivuilla. Esitettiin toive, että prosessiryhmä selventäisi yritysasiakkaiden kirjautumismahdollisuuksia suomi.fi-palveluun. Lopuksi keskusteltiin osapuolten käyttöliittymän ominaisuuksista. Kehitysryhmä oli sitä mieltä, että mahdolliset käyttöliittymän kautta tehtävät korjaukset ovat niin harvinaisia, että ne olisi ainakin alkuun hyvä tehdä operaattorin toimesta. Korjauksien määrä voidaan seurata ja muuttaa toimintatapaa myöhemmin, jos osoittautuu, että muutoksia olisi paljon. Jari ja Emma välittävät kehitysryhmän terveiset prosessiryhmälle. 4.5 Konversio Tietokonversio etenee hyvin. Laatu paranee koko ajan. 11 verkkoa ja 10 myyjää ei läpäissyt ensimmäistä vaihetta. Toinen vaihe alkaa nyt suunnitellusti, eikä ensimmäisessä vaiheessa hylättyjä osapuolia jäädä odottamaan. Keskusteltiin henkilötunnuksien keräämisessä koetuista haasteista. Henkilötunnuksien hakeminen Väestörekisterikeskuksesta on koettu haastavaksi vaihtelevien ja epäselvien käytäntöjen vuoksi. Sitä on erityisesti vaikeuttanut vaihtelevat ohjeet ja osin perusteettomilta tuntuneet vaatimukset ja rajoitukset. Todettiin, että Väestörekisterikeskuksen kanssa asioitaessa kannattaa kysyä 4(6)
perusteita rajoituksille ja nimenomaisesti pyytää heitä viittamaan, mihin lakiin he perustavat tulkintansa. Hanke on ilmoittanut, että viikolla 25 tulisi uusi datastandardi. Kehitysryhmäläisille oli epäselvää, mikä tässä yhteydessä muuttuu. Päätettiin kysyä asiasta Säti-päivillä Fredrikiltä. Esitettiin huoli, että datastandardi ja laatukriteerit muuttuvat kovin yllättäen. Poukkoileva ohjeistus haittaa yhtiöiden valmistautumista ja aiheuttaa turhaa työtä. 5. TEMin älyverkkotyöryhmän jatkotoimet - Menettelytavat myyjän ja verkonhaltijan väliseen tiedonvaihtoon yökuormanohjausten siirtyessä myyjän ohjauksiksi Ei ehditty käsittelemään ajanpuutteen vuoksi. Sovittiin, että kehitysryhmän jäsenet kommentoivat maanantaina (3.6.) lähetettyä versiota 15.8. mennessä. Ina lähettää uuden muistutuksen asiasta. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. 6. Menettelyohjeen päivitys Käytiin läpi tehdyt muutokset ja hyväksyttiin ne sekä ehdotetut uudet linjaukset. Sovittiin, että ET:n toimisto viimeistelee ohjeen sovitusti ja lähettää ohjeen kehitysryhmälle uudelleen kommentoitavaksi. Kommentit tulee lähettää 15.8. mennessä. Sihteeri esitti toiveen, että kukin lukisi ohjeen ajatuksella läpi ja katsoisi, onko sinne jäänyt vanhentuneita kohtia. Ohjetta voi jakaa organisaation sisällä tarkastettavaksi. Kehitysryhmä oli sitä mieltä, että nyt tehdyt muutokset eivät aiheuta sellaisia kustannusvaikutuksia, että tarvittaisiin laajaa jäsenkuulemista tai valiokunnan hyväksymistä. Kehitysryhmän kommentoinnin jälkeen päivitetty menettelyohje toimitetaan asiakkuustoimikunnan hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen muutoksista kerrotaan ET:n jäsenkirjeessä. 7. Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtopäivien valmistelu Käytiin läpi käytännönjärjestelyt. Alustavasti pohdittiin, että ensi vuonna Säti-päivät pidettäisiin 4.-5.6. Paikka päätetään myöhemmin. Anne Hutri selvittelee ajankohtaa ja paikkaa. 8. Muut asiat 8.1 Yhden vuorokauden reagointiaikavaatimuksesta asiakkaan sopimuksien peruutuksissa Kehitysryhmien yhteiskokouksessa nousi esiin osan toimijoista esittämät vaatimukset yhden vuorokauden reagointiajoista esimerkiksi sopimuksien peruutuksiin. Menettelyohjeissa annetaan aikarajoja osapuolten välisille ilmoituksille, eli uuden myyjän peruutusilmoitukselle verkolle. Esimerkissä ollut ilmoitus oli nykyisen myyjän (asiakkaan valtuuttamana, eli periaatteessa asiakkaan) ilmoitus uudelle myyjälle peruutuksesta, eli edeltävä vaihe ennen kuin uusi myyjä voisi lähettää verkolle oman peruutuksensa. Menettelyohjeet eivät ota tähän kantaa, mutta sitä säännellään lainsäädännössä. Sanomaliikenneasetuksen mukaan myyjän tulee lähettää peruutusilmoitus verkolle seuraavana arkipäivänä asiakkaan ilmoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta 10 Uuden avoimen toimittajan ilmoitus jakeluverkonhaltijalle avoimen toimituksen peruuntumisesta Uuden avoimen toimittajan on ilmoitettava jakeluverkonhaltijalle avoimen toimituksensa peruuntumisesta viimeistään seuraavana arkipäivänä valtioneuvoston asetuksen 3 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta. Valtioneuvoston asetuksen 3 luvun 6 :n 1 momentissa mainitaan yhtenä ilmoituksena asiakkaan peruutus. 5(6)
8.2 Selvitettävät Aperak-kuittaukset Kehitysryhmien yhteiskokouksessa nousi esiin myös huoli selvitettävien negatiivisten Aperakkuittauksien määrästä ja siitä aiheutuvasta työkuormasta. Yksi erittäin yleinen syy aiheettomille jälkikäteen selvitettäville negatiivisille kuittauksille on tilanteet, joissa myynnin aloituspäivä siirtyy suuntaan tai toiseen asiakkaan muuttaessa sisäänmuuttopäiväänsä. Z03-sanoma on lähetetty, vaikka päivälle 1.7.2019 ja sitten sovitaan jälkikäteen asiakkaan toiveesta, että sisäänmuuttopäivä onkin jotain muuta. Z04[1]- ja Z11[1]-sanomat saavat päivämäärän (joka poikkeaa alkuperäisessä sanomassa olleesta) vuoksi negatiivisen kuittauksen. Verkonhaltijan on nämä kuittaukset kuitenkin pakko tarkistaa ja varmistaa, että myynninaloitus on kaikille osapuolille ok. Kehitysryhmä linjasi, että tällaisessa tilanteessa myyjän lähettämä uusi Z03-sanoma uudella päivämäärällä olisi suositeltavin toimintatapa. Tällöin siihen lähetetyt Z04[1]- ja Z11[1]-sanomat eivät saisi aiheetonta negatiivista kuittausta. Myyjä voi toki lähettää Z04- ja Z11-sanomiin myös positiivisen Aperakin, vaikka päivämäärä eroaisikin alkuperäisestä Z03-sanomasta. Päivämäärämuutos on kuitenkin tehty myyjän omasta pyynnöstä. Jos myyjä kuitenkin lähettää negatiivisen sanoman, niin näissä tilanteissa verkko joutuu ilmoittamaan sähköpostilla, että Z04- ja Z11-sanomissa on eri päivämäärät myyjän pyynnöstä ja pyytää myyjää käsittelemään sanomat negatiivisesta aperakista huolimatta. 8.3 Kysymys Z10[7]-sanomiin liittyen Kehitysryhmältä oli kysytty oikeaa toimintatapaa tilanteeseen, jossa myyjälle on lähetetty Z10[7]- sanoma mittarinvaihdosta, jossa ilmoitetaan ko. ajanjakson käyttö. Lähettämisen jälkeen tuota käyttöä joudutaan korjaamaan. Kysyttiin, millä sanomalla tuo korjattu käyttö ilmoitetaan. Kehitysryhmä linjasi, että sähköpostitse ilmoitetaan korjauksesta ja lisäksi lähetetään uusi Z10[7]- sanoma sekä korjatut tuntiarvot mscons-sanomalla. 9. Seuraavat kokoukset Seuraavat kokoukset on sovittu pidettäväksi: ke 4.9.2019 klo 9.30-14.00 (kahvia tarjolla klo 9.00 alkaen) ma 21.10.2019 klo 9.30-14.00 (kahvia tarjolla klo 9.00 alkaen) ti 19.11.2019 klo 9-14 ET:n ja FG:n kehitysryhmien yhteiskokous FG:llä 10. Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 16.00. 6(6)