Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 %
Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 195 Taulukot, kuvat ja kartat 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa Taulukko 1.1. Oulun läänin tunnusluvut vuonna 24 191 Korkeasti koulutettuja yhä enemmän Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 192 Joka neljäs ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24 194 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu Opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 195 Taulukko 2.1 Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 195 Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 197 Opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan Taulukko 2.3 Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 198 Taulukko 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 21 Toisen asteen ammatillinen koulutus Kartta 2.1. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 24 Kartta 2.2. Osallistuminen aikuiskoulutukseen toisen asteen ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 25 Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus Kuva 2.1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen (näyttötutkinto ja oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 26 Kuva 2.2. Ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto ja oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 27 188
Ammattitutkintoon johtava lisäkoulutus Kuva 2.3. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen (ml. oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 28 Kuva 2.4. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (ml. oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 29 Ammattikorkeakoulutus Kartta 2.3. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 21 Kartta 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu maakunnissa ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 211 Kuva 2.5. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 212 Kuva 2.6. Ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena suorittaneet vuodesta 24 lähtien 213 Taulukko 2.5. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 214 Taulukko 2.6. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 214 Yliopistokoulutus Kartta 2.5. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus yliopistokoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 215 Kartta 2.6. Vähintään 25-vuotiaiden osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan (sisältää myös kaikki lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat) 216 Taulukko 2.7. Vähintään 25-vuotiaiden osuus (%) uusista yliopisto-opiskelijoista koulutusaloittain vuodesta 24 lähtien 217 Kuva 2.7. Yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vähintään 25-vuotiaat uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 217 Kuva 2.8. Yliopiston alemman tai ylemmän tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 218 Kuva 2.9. Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 219 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Kartta 2.7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat vuonna 24 22 Kansalaisopistot Kuva 2.11. Kansalaisopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna 24 221 Kansanopistot Kuva 2.12. Kansanopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna 24 222 Liikunnan koulutuskeskukset Kuva 2.13. Liikunnan koulutuskeskuksessa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna 24 223 Kesäyliopistot Kuva 2.14. Kesäyliopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna 24 224 189
1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa Oulun läänin väestön määrä on ollut nousussa koko 199-luvun ja on sitä edelleen. Väestön määrä tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan oli vuoden 26 lopussa 464 93 (+1 618) henkilöä. Vuonna 26 lääni koostui 5 kunnasta, kahdesta maakunnasta, yhdeksästä seutukunnasta ja kahdesta TEkeskus-alueesta. Vuonna 26 Pohjois-Pohjanmaan väestö kasvoi (+ 2 582 henkilöä) ja Kainuussa se väheni (- 964) vuoteen 25 verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla koulutustaso on koko maan keskimääräistä tasoa korkeampi, indeksiluku oli 31 vuonna 25 ja 34 vuonna 24. Koko maan luku oli 35 vuonna 25 ja 3 vuonna 24. Kainuussa indeksiluku jää koko maan lukua alhaisemmaksi; se oli 26 vuonna 25 ja 256 vuonna 24. Työttömiä läänissä oli (joulukuu/26, TM) yhteensä 26 383 henkilöä, joista Pohjois-Pohjanmaalla 19 815 ja Kainuussa 6 568. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste oli 11,3 % (13,5 %) ja Kainuussa 17,3 % (2 %). Työttömien määrät pienenivät huomattavasti verrattuna vastaavaan ajankohtaan edellisenä vuonna; Kainuussa työttömiä oli 837 ja Pohjois-Pohjanmaalla 3 226 henkilöä vähemmän kuin joulukuussa 25. Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 24 työllisistä joka kolmas toimi yhteiskunnallisten palvelujen parissa ja joka viides teollisuudessa. Kauppa-, majoitus- ja ravintolatoiminnan parissa töitä teki 14 prosenttia ja rahoitus-, kiinteistö- ym. palveluissa 12 prosenttia työllisistä. Kainuun työllisistä lähes 4 prosenttia työskenteli yhteiskunnallisissa palveluissa sekä 14 prosenttia teollisuudessa ja 13 prosenttia kauppa-, majoitus- ja ravintola toiminnassa. Bruttokansantuote asukasta kohden oli molemmissa maakunnissa pienempi kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 25 maan keskiarvoa (1,) korkeampi molemmissa maakunnissa. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 1,36 ja Kainuussa 1,8 vuonna 25. 19
Taulukko 1.1. Oulun läänin tunnusluvut vuonna 24 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Manner- Suomi VÄESTÖ 374 928 85 965 5 21 81 25 64 v. osuus alueen väestöstä 51 % 52 % 54 % väh. 65 v. osuus alueen väestöstä 13 % 19 % 16 % 15 64 v. vieraskielisten osuus 1 % 1 % 3 % 25 64v. KOULUTUSRAKENNE 192 814 45 66 2 825 158 ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 21 % 25 % 24 % ylioppilastutkinto 4 % 2 % 5 % 2.asteen ammatill. peruskoulutus 39 % 44 % 34 % ammatti- ja erikoisammattitutkinto 3 % 2 % 2 % opistoasteen tutkinto 15 % 15 % 16 % ammattikorkeakoulu-, alempi kk-tutkinto 9 % 6 % 8 % ylemmät korkeakoulututkinnot 1 8 % 5 % 9 % lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1 %,2 % 1 % KOULUTUSTASOMITTAIN 34 256 3 naiset 31 262 31 miehet 299 25 298 TYÖVOIMA 17 559 38 567 2 531 1 työttömien osuus työvoimasta 2 13 % 18 % 11 % pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 2 3 % 3 % 3 % yli 5 v. osuus työttömistä 2 4 % 7 % 4 % asukastiheys 11 4 17 BKT/asukas (eur) 26 631 2 392 29 61³ kokonaisnettomuutto 567-438 6 54 TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ 24 (e) 15 94 3 151 2 268 864 työpaikat työlliset 4-1 54-883 -1 876 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ 24 (e) 152 444 31 34 2 27 74 maa- ja metsätalous 6 % 8 % 4 % kaivostoiminta ja louhinta 1 % 1 %,2 % teollisuus 19 % 14 % 18 % sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 % 1 % 1 % rakentaminen 7 % 7 % 6 % kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 13 % 12 % 15 % kuljetus, varastointi ja tietoliik. 6 % 6 % 7 % rahoitus-, kiinteistö-, ym palvelut 12 % 1 % 14 % yhteiskunnalliset palvelut 34 % 39 % 33 % toimiala tuntematon 2 % 3 % 2 % 1 sisältää lääkärien erikoistumisopinnot, 2 työttömien ja lomautettujen keskimääräinen osuus työvoimasta v. 24, 3 (ml Ahvenanmaa). 4 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) - Työlliset (alueella asuva työllinen työvoima riippumatta siitä, missä kunnassa työpaikka sijaitsee. Työllisten ja työpaikkojen tiedot ovat vuoden 24 ennakkotietoja. Koulutustaso mitataan peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esim. ammatillisen koulutuksen teoreettinen pituus on 3 vuotta ja sen indeksi koulutustasomittaimessa on 3. Koulutustasomittaimessa kuvataan 2 vuotta täyttäneen väestön koulutustasoa., Työministeriö 191
Korkeasti koulutettuja yhä enemmän Vaikka väestön koulutusrakenteen tarkastelussa on mukana vain yksi vuosi (24), voidaan nuorempien ikäluokkien perustella sanoa, että korkeasti koulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulutus) määrä on kasvanut. Pohjois-Pohjanmaalla 18 prosenttia ja Kainuussa 11 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä (25 64-vuotiaat) oli suorittanut korkeakoulututkinnon. 25 24-vuotiaiden osalta korkeakoulutettuja oli Pohjois-Pohjanmaalla 28 prosenttia ja Kainuussa 2 prosenttia. Manner-Suomessa vastaavat luvut olivat 18 ja 26 prosenttia. Kainuussa toisen asteen ammatillisen koulutuksen (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneiden osuus kaikissa ikäryhmissä oli suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Kainuussa 46 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 42 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä oli suorittanut tutkinnon toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Manner-Suomessa ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 37 prosenttia aikuisväestöstä. Kainuussa 25 34-vuotiaista 48 prosenttia oli toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita ja Pohjois-Pohjanmaalla 4 prosenttia. Manner-Suomen vastaava luku oli 35 prosenttia. Ainoastaan lukiokoulutuksen suorittaneiden osuus oli Pohjois-Pohjanmaalla neljä ja Kainuussa kaksi prosenttia. Manner-Suomessa pelkästään lukiokoulutuksen suorittaneiden osuus oli viisi prosenttia. Prosenttilukua nostaa 25 34-vuotiaiden ikäryhmä, jossa on paljon sellaisia nuoria, joiden opinnot ovat vielä kesken. Manner-Suomi 55-64-vuotiaat N=681816 285 287 13 73 26 228 9 569 41 89 44 94 45-54-vuotiaat N=776316 194 342 24 891 37 387 134 736 49 791 65 169 35-44-vuotiaat N=732946 115 431 36 463 294 2 151 948 48 486 86 616 25-34-vuotiaat N=6348 93 46 76 239 224 173 73 568 93 267 73 427 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 192
Pohjois-Pohjanmaa 55-64-vuotiaat N=4118 17 39 4 14 2 5 28 2 125 2 244 45-54-vuotiaat N=53512 12 482 1 3 24 54 8 988 3 125 3 833 35-44-vuotiaat N=59 6 135 1 445 23 224 9 874 3 775 5 556 25-34-vuotiaat N=48185 5 412 4 886 19 96 5 214 7 979 5 598 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Kainuu 55-64-vuotiaat N=11824 5 342 84 4 59 1 323 55 466 45-54-vuotiaat N=14415 3 374 193 7 198 2 36 61 689 35-44-vuotiaat N=1132 1 629 218 5 888 2 244 616 725 25-34-vuotiaat N=757 1 45 455 3 582 92 1 24 499 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 193
Joka neljäs ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa Tilastokeskuksen mukaan vuoden 24 lopussa 2 1 työikäistä henkilöä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tutkinnon oli suorittanut 25 64-vuotiaasta väestöstä (2,8 miljoonaa henkeä) 76 prosenttia. Ainoastaan perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä työikäisistä oli yli 688 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaalla pelkästään perusasteen suorittaneita oli 28 ja Kainuussa 31 prosenttia. Työikäisestä aikuisväestöstä (24 64-vuotiaat) ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli Pohjois-Pohjanmaalla 21 prosenttia ja Kainuussa 25 prosenttia. Manner-Suomen vastaava luku oli 24 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkinto olevien osuus oli kaikissa ikäryhmissä (lukuun ottamatta 6 64-vuotiaita) pienempi kuin Manner-Suomessa. Kainuussa myös 55 59- vuotiaiden ikäryhmässä pelkästään perusasteen suorittaneiden osuus oli suurempi kuin Manner- Suomessa. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Pohjois-Pohjanmaa 22914 7849 946 7454 4565 528 27 2712 292 3215 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 113551 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Pohjois-Pohjanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24 Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 194
Kainuu 1 % 9 % 58 8 % 7 % 6 % 7849 5 % 4 % 946 3 % 2 % 1 % 852 484 561 716 3215 528 7454 % 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 113551 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Kainuu Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24 Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu Luvussa kaksi aikuiskoulutukseen osallistumista ja aikuisena opiskelua tarkastellaan sekä aikuisopiskelijan asuinmaakunnan että koulutuksen sijainti maakunnan mukaan. Opiskelijat asuinmaakunnan mukaan Manner-Suomen työikäisestä väestöstä seitsemän prosenttia asuu Pohjois-Pohjanmaalla ja kaksi prosenttia Kainuussa. Taulukossa 2.1 kuvataan koulutusasteittain, kuinka suuri osuus tutkintoon johtavan koulutuksen aikuisopiskelijoista asui Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 24. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen lääkärien erikoistumisopinnoista ja lisensiaattitutkintoon johtavasta koulutuksesta sekä ammatilliseen perustutkintoon (opetussuunnitelmaperusteinen) ja ammattitutkintoon tähtäävästä koulutuksesta (9 %) oli suurempi kuin alueen osuus (7 %) Manner- Suomen työikäisestä aikuisväestöstä. Myös ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen osuus (8 %) oli alueen aikuisväestön osuutta suurempi. Alempaan korkeakoulututkintoon (3 %) ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (6 %) osallistuttiin vähemmän kuin alueen aikuisväestön osuus edellyttäisi. Kainuussa tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuttiin tasaisemmin eri koulutusasteiden ja -muotojen välillä. Kainuun osuudet Manner-Suomen koulutuksesta liikkui yhden ja kahden prosentin välillä lukuun ottamatta tohtoritutkintoon johtavaa koulutusta. Kainuun osuus tohtorikoulutuksesta oli,3 prosenttia. 195
Taulukko 2.1 Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Pohjois- Manner- Pohjanmaa Kainuu Suomi Työikäinen aikuisväestö 25 64 v. 7 % 2 % 1 % 192 814 45 66 2 825 158 Lukiokoulutus 7 % 1 % 1 % 364 61 5 446 Ammatillinen perustutkinto, ops 9 % 2 % 1 % 1 133 222 12 637 Ammatillinen perustutkinto, näyttö 6 % 2 % 1 % 1 937 518 32 9 Ammattitutkinto 9 % 1 % 1 % 3 576 544 39 87 Erikoisammattitutkinto 7 % 1 % 1 % 1 124 16 16 924 Ammattikorkeakoulututkinto, 8 % 1 % 1 % aikuiskoulutus 1 534 278 18 961 Ammattikorkeakoulututkinto, 8 % 1 % 1 % nuorten koulutus 2 176 378 28 675 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 6 % 2 % 1 % 39 11 61 Alempi korkeakoulututkinto 3 % 1 % 1 % 59 17 2 293 Ylempi korkeakoulututkinto 8 % 1 % 1 % 5 674 483 71 448 Lääkärien erikoistumiskoulutus 9 % 1 % 1 % 252 3 2 697 Lisensiaatintutkinto 9 % 1 % 1 % 362 3 4 187 Tohtorintutkinto 7 % % 1 % 1 6 47 15 766 Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopiskelijat ovat aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops-perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Tarkastelussa ei ole mukana opisto- ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa 3 566 opiskelijaa). Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). 196
Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulun läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 25 64 v. 192 814 45 66 2 825 158 Lukiokoulutus,2 %,1 %,2 % 364 61 5 446 Toisen asteen ammatillinen koulutus 4 % 3 % 4 % yhteensä 7 77 1 39 11 548 Ammatillinen perustutkinto, ops 1 133 222 12 637 Ammatillinen perustutkinto, näyttö 1 937 518 32 9 Ammattitutkinto 3 576 544 39 87 Erikoisammattitutkinto 1 124 16 16 924 Ammattikorkeakoulutus yhteensä 2 % 1 % 2 % 3 749 667 48 237 Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus 1 534 278 18 961 Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus 2 176 378 28 675 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 39 11 61 Yliopistokoulutus yhteensä 4 % 1 % 3 % 7 47 67 96 391 Alempi korkeakoulututkinto 59 17 2 293 Ylempi korkeakoulututkinto 5 674 483 71 448 Lääkärien erikoistumiskoulutus 252 3 2 697 Lisensiaatintutkinto 362 3 4 187 Tohtorintutkinto 1 6 47 15 766 Kaikki yhteensä (bruttosumma) 1 % 6 % 9 % 19 585 2 773 255 282 Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopiskelijat on aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops -perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Maakunnallisessa tarkastelussa ei ole mukana opistoastetta ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa 3 566 opiskelijaa), nämä on kuitenkin laskettu mukaan Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttosummaan, Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). Taulukosta 2.2 ilmenee, että koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta vuonna 24 tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli yli 255 aikuista eli aikuisväestöstä joka yhdestoista. Pohjois-Pohjanmaalla asuvasta aikuisväestöstä joka kymmenes ja Kainuussa joka kuudestoista osallistui tutkintoon johtavaan koulutukseen vuoden 24 aikana. Siten voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaalla aikuisväestö osallistui tutkintoon johtavaan koulutukseen aktiivisemmin kuin maassa keskimäärin, kun Kainuussa jäätiin alle maan keskitason. Pohjois-Pohjanmaalla osallistuttiin muuta maata aktiivisemmin yliopistokoulutukseen. 197
Opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan Taulukko 2.3 Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Oulun läänissä vuonna 24 - opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 25 64v. 7 % 2 % 1 % 192 814 45 66 2 825 158 Lukiokoulutus 6 % 1 % 1 % 528 11 9 53 Lukiokoulutuksen aineopinnot 4 % 1 % 1 % Toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus yhteensä Ammatillinen perustutkinto, aikuisten opetussuunnitelmaperusteinen 586 152 14 573 7 % 1 % 1 % 7 871 1 347 111 77 5 %,4 % 1 % 137 13 2 98 Ammatillinen perustutkinto, opetussuunnitelmaperusteinen, 18 % 2 % 1 % oppisopimus 1 1 1 567 Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 6 % 2 % 1 % 1 376 445 24 914 Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon 6 % 1 % 1 % valmistava, oppisopimus 1 1 22 188 17 535 Ammattitutkinto 1 % 1 % 1 % 3 12 37 3 716 Ammattitutkinto, oppisopimus 1 6 % 2 % 1 % 1 71 346 16 773 Erikoisammattitutkinto 8 % % 1 % 37 4 91 Erikoisammattitutkinto, oppisopimus 1 5 %,3 % 1 % 693 38 12 763 Tutkintoon johtamaton ammatillinen 9 % 4 % 1 % lisäkoulutus 3 7 179 3 352 79 395 Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus, 1 % 5 % 1 % oppisopimus 1 3 34 137 2 961 Tutkintoon johtava ammattikorkeakoulutus yhteensä 7 % 1 % 1 % 2 668 545 39 52 Ammattikorkeakoulututkinto, 6 % 1 % 1 % aikuiskoulutus 2 1 298 237 21 371 Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus, 8 % 2 % 1 % väh 25-v. %-osuus 2 4 1 346 3 17 519 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2 4 % 1 % 1 % 24 8 612 Erikoistumisopinnot 3 5 % 1 % 1 % 378 91 8 72 Opettajankoulutus 3 15 % % 1 % 57 3 293 Avoin AMK 3 2 % 1 % 1 % 229 133 13 764 198
Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Manner- Suomi Tutkintoon johtava yliopistokoulutus 8 %,2 % 1 % yhteensä 4 881 11 59 69 Alempi korkeakoulututkinto, väh. 25-v. %-osuus 2 4 5 % % 1 % 82 1 666 Ylempi korkeakoulututkinto, väh. 25-v. %-osuus 2 4 8 %,3 % 1 % 3 127 14 36 979 Lisensiaatintutkinto 2 1 %,1 % 1 % 482 5 4 654 Tohtorintutkinto 5 7 %, % 1 % 1 19 16 391 Täydennyskoulutus 3 4 % 1 % 1 % 3 34 1 162 91 991 Avoin yliopisto 3 7 % % 1 % 5 86 88 696 Vapaa sivistystyö yhteensä 7 % 3 % 1 % 59 981 22 228 843 22 Kansalais- ja työväenopistot 3 7 % 2 % 1 % 45 96 1 826 616 859 Kansanopistot 3 7 %,9 % 1 % 8 342 968 111 666 Liikunnan koulutuskeskukset 3 4 % 11 % 1 % 3 453 8 473 79 258 Kesäyliopistot 6 % 6 % 1 % 2 28 1 961 35 419 Kaikki yhteensä (bruttoluku) 6 6 % 2 % 1 % 94 222 29 358 1 557 96 Tutkintoon johtava koulutus yhteensä (bruttoluku) 7 % 1, % 1 % 15 948 2 13 219 772 Muu koulutus yhteensä (bruttoluku) 6 6 % 2 % 1 % 78 274 27 255 1 338 134 Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon alainen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. 1 Oppisopimusmuotoisen koulutuksen opiskelijat on sijoitettu maakuntiin koulutuksen järjestäjän sijaintimaakunnan mukaan. 2 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissaolevaksi ilmoittautuneet. Yliopisto-opiskelijoissa poissaolevien keskimääräinen % osuus Manner- Suomessa on 9 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaavat luvut ovat nuorten koulutuksessa 11 %, aikuiskoulutuksessa 8 % ja ylemmässä amk -tutkinnossa 2 %. Opiskelijatiedot on pyritty sijoittamaan maakuntiin koulutuksen sijaintimaakunnittain. 3 Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtamaton koulutus, avoin yliopisto sekä vapaa sivistystyö on sijoitettu maakuntiin oppilaitoksen sijaintimaakunnittain. Avoimen yliopiston tarjonnan prosenttiosuudet Manner-Suomesta koulutuksen sijaintimaakunnittain ovat Pohjois-Pohjanmaalla 7 % ja Kainuussa 2 %. 4 Vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella on laskettu suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä, prosenttiosuus on laskettu koulutussektoreittain ja alueittain. Esim. Kainuussa amk-tutkinnon nuorten koulutuksen uusia opiskelijoita oli yhteensä 43, joista yli 25-vuotiaita oli 18 % eli suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä on 1 666*18 % =3. 5 Sisältää erikoistumisopinnot, asiantuntijaohjelmat sekä seminaarit/ajankohtaiskurssit. 6 Opintokeskukset eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa, mutta opiskelijamäärä (192 187) sisältyy Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttolukuun sekä muu koulutus yhteensä bruttolukuun., Opetusministeriö, AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 199
Aikuisten koulutukseen osallistumisen maakuntakohtaiset erot tulevat selkeämmin esille, kun osallistumista tarkastellaan koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Alueiden koulutustarjonnalla on vaikutusta siihen, mihin koulutukseen osallistutaan. Taulukossa 2.3. tarkastellaan aikuisten opiskelua koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen. Koulutusasteittain tarkasteltuna Pohjois-Pohjanmaalla järjestetyn koulutuksen osuus Manner-Suomen koulutuksesta oli suurin tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa (8 %) ja Kainuussa vapaassa sivistystyössä (3 %). Pohjois-Pohjanmaalla järjestettävän toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavan opetussuunnitelmaperusteisen oppisopimuskoulutuksen (18 %) ja ammattikorkeakoulutuksen opettajankoulutuksen (15 %) osuudet Manner-Suomen koulutuksesta olivat selvästi muita koulutusmuotoja suuremmat. Kainuun osuus liikunnan koulutuskeskusten (11 %) ja kesäyliopistojen (6 %) järjestämästä koulutuksesta sekä toisen asteen tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta (4-5 %) oli verrattain suuri. Pohjois-Pohjanmaalla prosenttiosuudet jäivät poikkeavan pieniksi avoimen ammattikorkeakoulun ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opintoihin osallistumisissa. Myös yliopiston täydennyskoulutuksiin osallistuminen oli muita koulutusmuotoja vähäisempää. Kainuussa osallistumisia ei ollut lainkaan tai se oli hyvin vähäistä erikoisammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa, avoimen yliopiston sekä alempaan korkeakoulututkintoon ja tohtorintutkintoon johtavissa koulutuksissa. 2
Taulukko 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Oulun läänissä vuonna 24 - opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 25 64v. 192 814 45 66 2 825 158 Lukiokoulutus,3 %,2 %,3 % 528 11 9 53 Lukiokoulutuksen aineopinnot,3 %,3 %,5 % Toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus yhteensä Ammatillinen perustutkinto, aikuisten opetussuunnitelmaperusteinen 586 152 14 573 4 % 3 % 4 % 7 871 1 347 111 77, %,1 % 137 13 2 98 Ammatillinen perustutkinto, opetussuunnitelmaperusteinen,,1 %, %, % oppisopimus 1 1 1 567 Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava,7 % 1 %,9 % 1 376 445 24 914 Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon,5 %,4 %,6 % valmistava, oppisopimus 1 1 22 188 17 535 Ammattitutkinto 2 %,7 % 1 % 3 12 37 3 716 Ammattitutkinto, oppisopimus 1 1 %,8 % 1 % 1 71 346 16 773 Erikoisammattitutkinto,2 % %,2 % 37 4 91 Erikoisammattitutkinto, oppisopimus 1,4 % %,5 % 693 38 12 763 Tutkintoon johtamaton ammatillinen 4 % 7 % 3 % lisäkoulutus 3 7 179 3 352 79 395 Tutkintoon johtamaton ammatillinen,2 %,3 %,1 % lisäkoulutus, oppisopimus 1 3 34 137 2 961 Tutkintoon johtava ammattikorkeakoulutus yhteensä 1 % 1 % 1 % 2 668 545 39 52 Ammattikorkeakoulututkinto,,7 %,5 %,8 % aikuiskoulutus 2 1 298 237 21 371 Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten,7 %,7 %,6 % koulutus, väh 25-v. %-osuus 2 4 1 346 3 17 519 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2, %, %, % 24 8 612 Erikoistumisopinnot 3,2 %,2 %,3 % 378 91 8 72 Opettajankoulutus 3,3 % %,1 % 57 3 293 Avoin AMK 3,1 %,3 %,5 % 229 133 13 764 21
Tutkintoon johtava yliopistokoulutus yhteensä Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Manner- Suomi 3 %,2 % 2 % 4 881 11 59 69 Alempi korkeakoulututkinto,, % %,1 % väh. 25-v. %-osuus 2 4 82 1 666 Ylempi korkeakoulututkinto, väh. 25-v. %-osuus 2 4 2 %,2 % 1 % 3 127 14 36 979 Lisensiaatintutkinto 2,2 %, %,2 % 482 5 4 654 Tohtorintutkinto 5,6 %, %,6 % 1 19 16 391 Täydennyskoulutus 3 2 % 3 % 3 % 3 34 1 162 91 991 Avoin yliopisto 3 3 % % 3 % 5 86 88 696 Vapaa sivistystyö yhteensä 31 % 49 % 3 % 59 981 22 228 843 22 Kansalais- ja työväenopistot 3 24 % 24 % 22 % 45 96 1 826 616 859 Kansanopistot 3 4 % 2 % 4 % 8 342 968 111 666 Liikunnan koulutuskeskukset 3 2 % 19 % 3 % 3 453 8 473 79 258 Kesäyliopistot 1,2 % 4 % 1 % 2 28 1 961 35 419 Kaikki yhteensä (bruttoluku) 6 49 % 65 % 55 % Tutkintoon johtava koulutus yhteensä (bruttoluku) 94 222 29 358 1 557 96 8 % 5 % 8 % 15 948 2 13 219 772 Muu koulutus yhteensä (bruttoluku) 6 41 % 6 % 47 % 78 274 27 255 1 338 134 Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon alainen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. 1 Oppisopimusmuotoisen koulutuksen opiskelijat on sijoitettu maakuntiin koulutuksen järjestäjän sijaintimaakunnan mukaan. 2 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissaolevaksi ilmoittautuneet. Yliopisto-opiskelijoissa poissaolevien keskimääräinen %-osuus Manner-Suomessa on 9 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaavat luvut ovat nuorten koulutuksessa 11 %, aikuiskoulutuksessa 8 % ja ylemmässä amk-tutkinnossa 2 %. Opiskelijatiedot on pyritty sijoittamaan maakuntiin koulutuksen sijaintimaakunnittain. 3 Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtamaton koulutus, avoin yliopisto sekä vapaa sivistystyö on sijoitettu maakuntiin oppilaitoksen sijaintimaakunnittain. Avoimen yliopiston tarjonnan prosenttiosuudet Manner-Suomesta koulutuksen sijaintimaakunnittain ovat Pohjois-Pohjanmaalla 7 % ja Kainuussa 2 %. 4 Vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella on laskettu suuntaaantava aikuisopiskelijamäärä, prosenttiosuus on laskettu koulutussektoreittain ja alueittain. Esim. Kainuussa amk -tutkinnon nuorten koulutuksen uusia opiskelijoita oli yhteensä 43, joista yli 25-vuotiaita oli 18 % eli suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä on 1 666*18 % =3. 5 Sisältää erikoistumisopinnot, asiantuntijaohjelmat sekä seminaarit/ajankohtaiskurssit. 6 Opintokeskukset eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa, mutta opiskelijamäärä (192 187) sisältyy Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttolukuun sekä muu koulutus yhteensä bruttolukuun (Manner- Suomen väestöön suhteutettu %-osuus on noin 7% suurempi kuin maakuntien kun siinä on mukana opintokeskusten opiskelijatiedot ). yhteensä -lukuihin., Opetusministeriö, AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 22
Taulukossa 2.4 tarkastellaan aikuisten opiskelua koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteessa alueen työikäiseen aikuisväestöön. Vuonna 24 Pohjois-Pohjanmaalla aikuisopiskelijoiden osuus alueen työikäisestä väestöstä (49 %) oli pienempi kuin Manner-Suomessa keskimäärin (55 %). Kainuussa aikuiskoulutuksessa opiskeli 65 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla työikäisestä väestöstä suurempi osa osallistui tutkintoon johtavaan yliopistokoulutukseen (3 %) kuin Manner-Suomessa (2 %), Kainuun vastaava osuus oli,2 prosenttia. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutukseen osallistuneiden osuus oli Kainuussa suuri (49 %). Pohjois-Pohjanmaallakin (31 %) osallistuttiin vapaan sivistystyön koulutuksiin useammin kuin Manner-Suomessa (3 %). Manner-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen ja aikuisen opiskeluun osallistui kahdeksan prosenttia ja Kainuussa viisi prosenttia, kun opiskelijamäärä suhteutettiin alueen työikäiseen väestöön. Kainuussa järjestettyyn tutkintoon johtamattomaan koulutukseen otti osaa yli 27 opiskelijaa eli 6 prosenttia alueen työikäisestä aikuisväestöstä. 23
Toisen asteen ammatillinen koulutus Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 4, % 4,7 % 3,5 % 3,9 % 3,1 % 3,4 % Kartta 2.1. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet aikuisväestöstä maakunnittain opiskelijan asuinmaakunnan mukaan. Manner-Suomessa toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli vuonna 24 keskimäärin neljä prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Opiskelijan asuinmaakuntaan pohjautuvassa tarkastelussa Pohjois- Pohjanmaa (4, %) oli Manner-Suomen yksi neljästä maakunnasta, jossa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeli yli neljä prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Kainuussa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa aikuisopiskelijoiden osuus oli pienempi eli 3,1 prosenttia. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 2.2. 24
Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 4,4 % 5,1 % 3,9 % 4,3 % 3,1 % 3,8 % 2,6 % 3, % Kartta 2.2. Osallistuminen aikuiskoulutukseen toisen asteen ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan Opiskelijatietoihin sisältyvät oppisopimusmuotoisessa, näyttötutkintoon valmistavassa (apk. at, eat) sekä ammatilisen perustutkinnon aikuisten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat. Opiskelijatiedot ovat koulutuksen sijaintimaakunnittain. Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet aikuisväestöstä maakunnittain koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Koulutuksen sijaintimaakuntaan pohjautuvassa tarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osuudet toisen asteen ammatillisen koulutuksen aikuisopiskelijoista suhteessa alueen työikäiseen aikuisväestöön ovat lähes samat kuin opiskelijan asuinmaakuntaan perustuvassa tarkastelussa. Ero näissä tarkastelunäkökulmissa on vain prosentin kymmenyksen. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 2.4. Edellisiä karttoja vertailtaessa täytyy huomioida luokitteluerot prosenttiasteikoissa. 25
Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Alla käsitellään ensin ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden lukumääriä ja tutkinnon suorittaneita vuosilta 24 25 koulutusaloittain. Seuraavaksi tarkastellaan ammatillisen lisäkoulutuksen ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Tarkastelussa ovat mukana näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena toteutettava koulutus. Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Manner-Suomi 24 25 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Pohjois-Pohjanmaa 24 25 Kainuu 12 1 8 6 4 2 24 25 Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen (näyttötutkinto ja oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Vuonna 25 Manner-Suomessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa aloitti opiskelun 2 134 uutta opiskelijaa. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi vuodesta 24 noin 2 2:lla. Pohjois-Pohjanmaalla oli 125 uutta opiskelijaa ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa vuonna 25. Opiskelijoiden määrä kasvoi 25:llä edellisestä vuodesta. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen uusista opiskelijoista oli 6, prosenttia. Kainuussa uusien opiskelijoiden määrä väheni 3:llä. Vuonna 25 opiskelun aloitti 23 uutta opiskelijaa. Kainuun osuus uusista opiskelijoista oli 1,1 prosenttia. Vuonna 25 Manner-Suomessa ammatillisen perustutkinnon suoritti 9 418 opiskelijaa. Tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi kuudella sadalla vuodesta 24. 26
Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 35 25 3 25 2 2 15 15 1 1 5 5 24 25 24 25 Kainuu 12 1 8 6 4 2 24 25 Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.2. Ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto ja oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien Pohjois-Pohjanmaalla aikuiskoulutuksena toisen asteen perustutkinnon suorittaneita oli 592 vuonna 25. Tarkastelun kohteena olevina vuosina tutkinnon suorittaneiden määrä pysyi lähes ennallaan. Vuonna 25 Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomessa suoritetuista tutkinnoista oli 6,3 prosenttia. Kainuussa tutkinnon suorittaneiden määrä laski vuodesta 24 vuoteen 25 lähes sadalla tutkinnolla. Vuonna 25 tutkinnon suoritti 127 opiskelijaa. Kainuun osuus Manner-Suomen tutkinnoista oli 1,3 prosenttia. Ammattitutkintoon johtava lisäkoulutus Vuonna 25 Manner-Suomessa oli yhteensä yli 35 621 uutta opiskelijaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Ammattitutkintoa suorittavien osuus oli 77 prosenttia. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi 3 6:lla vuodesta 24. 27
16 Manner-Suomi 9 Pohjois-Pohjanmaa 14 8 12 7 1 6 8 6 4 2 24 25 5 4 3 2 1 24 25 2 Kainuu 18 16 14 12 1 8 6 4 2 24 25 Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.3. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen (ml. oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Pohjois-Pohjanmaalla 2 628 opiskelijaa aloitti ammatillisen lisäkoulutuksen. Heistä ammattitutkintoon johtavan koulutuksen aloitti 85 prosenttia. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi vuodesta 24 vuoteen 25 vajaalla sadalla opiskelijalla. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen opiskelijoista oli 7,4 prosenttia vuonna 25. Kainuussa uusien opiskelijoiden määrä ammatillisessa lisäkoulutuksessa kasvoi vuodesta 24 reilulla kahdella sadalla opiskelijalla. Vuoden 25 uusien opiskelijoiden määrä oli 465. Ammattitutkintoa suorittavien osuus oli 81 prosenttia. Kainuun osuus Manner-Suomen opiskelijoista oli 1,3 prosenttia. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli Manner-Suomessa vuonna 25 17 498. Ammattitutkinnon suorittaneita oli 74 prosenttia. Tutkintojen määrä kasvoi 1 3:lla vuodesta 24. 28
7 Manner-Suomi 9 Pohjois-Pohjanmaa 6 8 5 4 7 6 5 3 4 2 1 3 2 1 24 25 24 25 Kainuu 9 8 7 6 5 4 3 2 1 24 25 Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.4. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (ml. oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien Vuonna 25 Pohjois-Pohjanmaalla suoritettiin 1 613 ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoa. Ammattitutkintojen osuus oli 83 prosenttia. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä nousi 7:llä vuodesta 24. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen tutkinnoista oli 9,2 prosenttia. Vuonna 25 suoritetuista ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinnoista ammattitutkintojen osuus Kainuussa oli 96 prosenttia. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin yhteensä 245. Vuoteen 24 verrattuna tutkintojen määrä kasvoi lähes 6:llä. Kainuun osuus Manner-Suomen tutkinnoista oli 1,4 prosenttia. 29
Ammattikorkeakoulutus Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 1,8 % 2, % 1,5 % 1,7 % 1, % 1,4 % Kartta 2.3. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan. Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Lähde: AMKOTA -tietokanta Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa ammattikorkeakoulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet aikuisväestöstä maakunnittain opiskelijan asuinmaakunnan mukaan. Vuonna 24 Manner-Suomessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli 1,7 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Pohjois-Pohjanmaa (1,9 %) oli yksi Manner-Suomen neljästä maakunnasta, jossa aikuisväestöstä 1,8 2, prosenttia opiskeli ammattikorkeakoulutuksessa. Kainuussa ammattikorkeakoulutuksessa opiskelevien osuus oli 1,5 prosenttia. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 2.2. 21
Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 1,8 % 2,1 % 1,3 % 1,7 % 1,1 % 1,2 %,5 % 1, % Kartta 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu maakunnissa ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijatiedot ovat koulutuksen sijaintimaakunnittain. Opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissa olevaksi ilmoittautuneet. Nuorten koulutuksen osalta tiedot sisältävät vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella (Manner-Suomessa 16 %) lasketun suuntaa-antavan aikuisopiskelijamäärän. Lähde: AMKOTA tietokanta Kartassa 2.4 esitetään tutkintoon johtavassa ammattikorkeakoulutuksessa aikuiskoulutuksena ja aikuisena opiskelevien väestöosuus maakunnittain koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Pohjois-Pohjanmaalla tutkintoon johtavan ammattikorkeakoulutuksen aikuisopiskelijoiden osuus oli 1,3 prosenttia ja Kainuussa 1,2 prosenttia alueen työikäisestä aikuisväestöstä. Manner-Suomessa aikuisopiskelijoiden osuus oli 1,4 prosenttia. Edellisiä karttoja vertailtaessa täytyy huomioida luokitteluerot prosenttiasteikoissa. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 2.4. 211
Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 2 2 18 16 16 14 12 12 1 8 8 6 4 4 2 24 25 26 24 25 26 Kainuu 5 4 3 2 1 24 25 26 Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.5. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Lähde: AMKOTA tietokanta Manner-Suomessa oli vuonna 26 ammattikorkeakoulutuksen aikuiskoulutuksessa 5 85 uutta opiskelijaa. Vuoteen 24 verrattuna opiskelijoita oli 39 vähemmän. Pohjois-Pohjanmaalla opiskelijoiden määrä väheni kolmanneksen vuodesta 24. Tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa oli 275 uutta opiskelijaa vuonna 26. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen uusista opiskelijoista oli 4,7 prosenttia vuonna 26. Kainuussa uusien opiskelijoiden määrä kasvoi lähes 3:llä. Vuonna 26 uusia opiskelijoita oli 79. Kainuun osuus uusista opiskelijoista oli 1,4 prosenttia. 212
Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 14 12 12 1 1 8 8 6 4 6 4 2 2 24 25 24 25 Kainuu 4 35 3 25 2 15 1 5 24 25 Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.6. Ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena suorittaneet vuodesta 24 lähtien Lähde: AMKOTA-tietokanta Ammattikorkeakoulutuksen aikuiskoulutuksessa suoritettiin Manner-Suomessa 4 455 tutkintoa vuonna 25. Tutkintojen määrä kasvoi lähes kahdella sadalla vuoteen 24 verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla suoritettiin 228 tutkintoa ammattikorkeakoulutuksen aikuiskoulutuksessa vuonna 25. Tutkintoja oli 28 enemmän kuin vuonna 24. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner- Suomessa suoritetuista tutkinnoista oli 5,1 prosenttia. Vuonna 25 Kainuussa suoritettiin aikuiskoulutuksen ammattikorkeakoulututkintoja 6. Määrä oli 15 vähemmän kuin vuonna 24. Kainuun osuus Manner-Suomen tutkinnoista oli 1,3 prosenttia. Vuonna 26 Manner-Suomessa ylemmän ammattikorkeakoulutuksessa oli 1 22 uutta opiskelijaa. Määrä on kasvanut selvästi edellisistä vuosista. Eniten uusia opiskelijoita oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Pohjois-Pohjanmaan osuus vuoden 26 ammattikorkeakoulutuksen uusista opiskelijoista oli 2,4 prosenttia. 213
Taulukko 2.5. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Vuodet 24 25 26 24 25 26 Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 64 212 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala 47 157 5 11 Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 96 265 14 25 18 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki yhteensä 27 634 19 25 29 Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala 12 Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki yhteensä 12 Lähde: AMKOTA-tietokanta Taulukko 2.6. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien Vuodet 24 25 24 25 24 25 Manner- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 14 5 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala 6 59 3 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 39 73 2 4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki yhteensä 59 182 2 7 6 Lähde: AMKOTA-tietokanta 214
Yliopistokoulutus Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 3,5 % 5,2 % 1,6 % 3,4 % 1,3 % 1,5 % 1, % 1,2 % Kartta 2.5. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus yliopistokoulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet työikäisestä aikuisväestöstä maakunnittain opiskelijan asuinmaakunnan mukaan. Vuonna 24 Manner-Suomessa yliopistotutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli 3,4 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Pohjois-Pohjanmaa (3,8 %) oli yksi Manner-Suomen viidestä maakunnasta, jossa aikuisväestöstä 3, 5,2 prosenttia opiskeli yliopistokoulutuksessa. Kainuussa yliopistokoulutuksessa opiskelevien osuus oli 1,3 prosenttia. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 2.2. 215
Aikuisopiskelijoiden %- osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 2,7 % 3,6 %,9 % 2,6 %,2 %,8 % ei yliopistokoulutusta Kartta 2.6. Vähintään 25-vuotiaiden osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan (sisältää myös kaikki lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat). Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijatiedot ovat koulutuksen sijaintimaakunnittain. Opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissa olevaksi ilmoittautuneet. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon osalta tiedot sisältävät vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella (Manner-Suomessa 27 %) lasketun suuntaa-antavan aikuisopiskelijamäärän. Yllä olevassa kartassa esitetään tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa opiskelevien aikuisopiskelijoiden osuudet aikuisväestöstä maakunnittain koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan. Pohjois- Pohjanmaalla tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa opiskeli 2,5 prosenttia ja Kainuussa,2 prosenttia alueen työikäisestä aikuisväestöstä. Manner-Suomessa aikuisopiskelijoiden osuus oli 2,1 prosenttia. Karttoja vertailtaessa täytyy huomioida luokitteluerot prosenttiasteikoissa. Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 2.4. 216
Taulukko 2.7. Vähintään 25-vuotiaiden osuus (%) uusista yliopisto-opiskelijoista koulutusaloittain vuodesta 24 lähtien Vuodet 24 25 24 25 24 25 Manner- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Humanistinen ja kasvatusala 27 27 23 21 18 31 Kulttuuriala 36 37 26 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 29 3 31 32 Luonnontieteiden ala 22 2 3 19 Tekniikan ja liikenteen ala 16 16 12 13 Luonnonvara- ja ympäristöala 28 31 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 44 43 45 37 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 26 27 Kaikki yhteensä 27 27 26 21 18 37 Manner-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 16 25 14 12 2 1 8 15 6 1 4 2 5 24 25 24 25 Kainuu 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 24 25 Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.7. Yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vähintään 25-vuotiaat uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien. Kuvassa ovat mukana sekä poissaolevat että läsnä olevat uudet opiskelijat. Poissaolevien uusien opiskelijoiden määrä koko maassa on noin 1 opiskelijaa. 217
Vuonna 25 Manner-Suomen uusien aikuisopiskelijoiden määrä yliopistokoulutuksessa oli 5 62. Laskua edelliseen vuoteen ei juuri tapahtunut. Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 25 uusia aikuisia yliopisto-opiskelijoita 386. Määrä väheni edellisestä vuodesta reilulla sadalla. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomen aikuisopiskelijoista vuonna 25 oli 6,9 prosenttia. Kainuussa uusia aikuisia yliopisto-opiskelijoita vuonna 25 oli 63. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 4:llä. Kainuun osuus Manner-Suomen uusista aikuisopiskelijoista vuonna 25 oli 1,1 prosenttia. 6 Manner-Suomi 4 Pohjois-Pohjanmaa 5 35 4 3 25 3 2 2 15 1 1 5 24 25 24 25 Kainuu 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 24 25 Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.8. Yliopiston alemman tai ylemmän tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien Aineisto sisältää kaikki tutkinnon suorittaneet. Manner-Suomessa vuonna 25 suoritettiin yliopistokoulutuksen ylempiä ja alempia tutkintoja 13 133. Tutkintoja suoritettiin 2 5 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 25 suoritettiin 945 yliopistotutkintoa. Tutkintoja oli 3 vähemmän kuin vuonna 24. Pohjois-Pohjanmaan osuus Manner-Suomessa suoritetuista tutkinnoista oli vuonna 25 7,2 prosenttia. Vuonna 25 Kainuussa suoritettiin 85 yliopistotutkintoa. Edellisenä vuonna tutkintoja suoritettiin saman verran. Kainuun osuus Manner-Suomen tutkinnoista vuonna 25 oli,6 prosenttia. 218