Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 143/2010/1 Dnro LSSAVI/187/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2010 ASIA HAKIJA Vehkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Alavus Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on 15.12.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vehkanevan 29,3 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Alavuden kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Vehkaneva on toiminnassa oleva tuotantoalue, josta 47 ha on poistunut tuotannosta ja josta 6,3 ha on luovutettu takaisin maanomistajalle. Hakijan hallussa on hankealueella noin 75 ha. Hankealue on kokonaisuudessaan hakijan vuokraamaa aluetta. Vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2012. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2006 antamallaan päätöksellä nro 162/2006/4 myöntänyt ympäristöluvan Vehkanevan turvetuotantoon 65 ha:n hankealueelle, josta 35 ha on poistunut tuotannosta. Lupa myön-
nettiin määräaikaisena 31.12.2010 saakka. Vaasan hallinto-oikeus on 13.5.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0271/3 osittain muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräystä 6, joka koskee päästöjä ilmaan. Vehkanevan alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Siinä koko maakunnan turvetuotantoa koskee suunnittelumääräys I: "Turvetuotantovyöhykkeen suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000-verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusarviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisen käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonto- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Vehkaneva sijoittuu maakuntakaavan turvetuotantovyöhykkeelle tt-2, jota koskee suunnittelumääräys III: "Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla tt-2 Karvianjoen valuma-alue (36) tt-2 Kyrönjoen valuma-alue (42) tt-2 Lapuanjoen valuma-alue (44) tt-2 Ähtävänjoki (47)" 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Vehkaneva on toiminnassa oleva tuotantoalue, joka on kunnostettu tuotantoa varten vuosina 1977 1979. Laajimmillaan turvetta on nostettu noin 70 ha:n alalta. Vuoden 2009 lopussa Vehkanevalla oli tuotantokelpoista pinta-alaa aumaalueineen 29,3 ha. Myös auma-alueet kuuluvat tuotantoon otettavaan pinta-alaan. Tuotannosta poistuneista alueista noin 13 ha toimii tuotannon tukialueena. Hankealueella ei tarvitse tehdä varsinaisia kuntoonpanotöitä. Alueelle perustetaan kuitenkin ympärivuotinen kosteikko ennen laskeutusallasta ja tehdään sen vaatimat pumppausrakenteet. Tuotannosta pois jääneet ja kasvittuneet alueet eristetään kosteikon valuma-alueesta eristeojilla. Vehkanevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja hakumenetelmällä keräiltynä. Jyrsinpolttoturpeen tuotantomäärä on keskimäärin 14 000 m 3 vuodessa. Alueella voidaan tuottaa myös palaturvetta. Tuotannosta pääosan käyttää Seinäjoella sijaitseva voimalaitos. Tuotanto päättyy vaiheittain turpeen loppuessa. Tuotannon arvioidaan kestävän hankealueen paksuturpeisimmilla osilla noin vuoteen 2019 saakka. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajan käyttöön.
3 Turvetuotannon päättymisen jälkeen sarkaojat ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa ja puhdistetaan kahtena kesänä ja syksynä. Myös sarkaojien lietepidättimet huolletaan koko jälkihoitovaiheen ajan. Vehkanevalla on tuotannosta poistuneiden alueiden valumavedet johdettu tuotannon päättymisen jälkeenkin olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kautta. Tuotannosta poistuneet kasvittuneet alueet (noin 28 ha) on tarkoitus erottaa ojituksilla tuotantoalueesta ja luovuttaa vuokranantajalle. Muu osa tuotannosta poistuneista alueista (noin 13 ha) jää tuotannon tukialueeksi, joiden kuivatusvedet käsitellään samoin kuin tuotantoalueen kuivatusvedet. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, pumppausallas, pumppu ja kosteikko sekä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas 1. Kosteikko on uusi vesiensuojelurakenne. Vanha laskeutusallas 2 jää pois käytöstä. Vedet johdetaan kosteikolle pumppaamalla ympärivuotisesti. Kosteikon pinta-ala on 2,3 ha ja valuma-alue 44,7 ha, jolloin kosteikko muodostaa 5,1 % valuma-alueesta. Kosteikkoallas rakennetaan pengertämällä. Kosteikon vesisyvyys vaihtelee välillä 0 50 cm ja pysyvästi veden peittämänä on noin 70 % kosteikon alasta. Alueen kasvillisuuden annetaan kehittyä luontaisesti. Arvio Vehkanevan tuotantovaiheen aiheuttamasta vesistökuormituksesta nettokuormituksena kosteikkoaltaan ollessa käytössä on seuraava: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi kg/vuosi kg/vuosi kg/vuosi 710 8 170 Pöly, melu ja liikenne Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan yhdellä laskuojalla alapuolisten peltoja metsäojien kautta Vehkajokeen. Turvetuotanto aiheuttaa pölypäästöjä lähinnä tuotannon ja lastauksen aikana. Pölynmuodostus ajoittuu suurimmaksi osaksi kesän tuotantokaudelle. Pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Suurten hiukkasten lisäksi pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tuotannosta aiheutuvan pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Turvekentällä työskentelevät työkoneet ja turpeen kuormaus aiheuttavat melua. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Toiminta voi tällöin olla
Varastointi ja jätteet ympärivuorokautista. Turpeen toimitusaikana melu aiheutuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittain turvetta toimitetaan noin 14 000 m 3, mikä vastaa noin 120 rekan ajosuoritetta. Vehkanevan turvekuljetusten reitti on suotietä Sikosaarentielle, siitä Avarantietä seututielle 672 ja edelleen Seinäjoen voimalaitokselle. Työmaatien varrella ei ole asutusta. Polttoöljyn vuosittainen kulutus Vehkanevalla on noin 15 000 l. Voiteluöljyjä käytetään noin 90 l vuodessa ja muita voiteluaineita noin 20 kg. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa siten, että ne eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyjä noin 90 l, kiinteää öljyjätettä noin 15 kg, akkuja noin 10 kg, sekajätettä 0,5 m 3, aumamuovia 700 kg ja rautaromua noin 60 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään kierrätettäväksi. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteinä toiminnasta syntyy kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaata sekä laskeutusaltaiden lietteitä. Kannot ja muu puuaines käytetään polttoaineena ja laskeutusaltaan lietteet siirretään takaisin tuotantoalueelle tuotettavaksi tai käytetään muuhun sopivaan tarkoitukseen. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Vehkaneva on vanha tuotantoalue. Turvetuotanto ei enää aiheuta muutoksia maankäyttöön eikä maisemakuvaan. Vehkaneva sijaitsee noin 16 km Alavuden kaupungin keskustasta lounaaseen. Lähialueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Vuorennevan, Vierunnevan, Riihinevan, Haapanevan ja Paalunevan tuotantoalueet. Lähin asutus sijaitsee noin 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sen länsipuolella. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole muita asuinkiinteistöjä. Vehkanevan lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Pohjoispuolella on peltoa ja länsipuolella kylätie. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vehkanevan lähin luonnonsuojelualue on noin 5 km päässä etelälounaassa sijaitseva, Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva Pirjatanneva. Haukkanevan soidensuojelualue sijaitsee noin 6 km Vehkanevasta kaakkoon. 4
Vehkanevan läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä arvokkaaksi luokiteltuja pienvesiä. 5 Vesistö Vehkaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Kuotesjärven Vehkajoen valuma-alueella (44.096). Hankealueen lisäksi samalla valuma-alueella sijaitsevat Vapon hallussa olevat Vuorennevan (69 ha), Rahka-Romunevan (180 ha) ja Huhtinevan (25 ha) tuotantoalueet. Vehkanevan kuivatusvedet johdetaan yhdellä laskuojalla alapuolisten pelto- ja metsäojien (Vehkanevanoja) kautta Vehkajokeen, joka laskee Iso Allasjärveen eli Taipalenjärveen. Vesireitin pituus tuotantoalueelta Iso Allasjärveen on noin 5 km. Keskimääräiset virtaamat Vehkanevan ojassa sen liittymäkohdassa Vehkajokeen ja Allasjärven luusuassa ovat seuraavat: Vehkanevanojan alaosa, F=13 km 2 m 3 /s Keskiylivirtaama MNQ 0,003 0,014 Keskivirtaama MQ 0,083 0,43 Keskialivirtaama MHQ 0,83 4,4 Iso Allasjärven luusua, F=67 km 2 m 3 /s Iso Allasjärvi on matala järvi. Sen pinta-ala on 359 ha ja keskisyvyys 0,6 m. Iso Allasjärvi on yhdistetty Vähä Allasjärveen 400 m pitkällä kanavalla ja niitä säännöstellään yhdessä. Iso Allasjärven vesi on sameaa, ruskeaa ja runsashumuksista. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Kevättalvien aikaan on toistuvasti esiintynyt happivajetta. Järven viipymä on lyhyt ja vesi vaihtuu lähes kokonaan kevättulvan aikana. Iso Allasjärven ja Vehkajoen veden laatu on Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu tyydyttäväksi. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään turvetuotannolle nykykäytännön mukaisia vesiensuojelutoimia, joihin sisältyy vesiensuojelun perusmenetelmien lisäksi vähintään pintavalutuskenttä tai kasvillisuuskenttä. Vehkanevan alapuoliset vesialueet kuuluvat Alavus-Töysä-Kuortaneen kalastusalueeseen. Alavuden seudun kalastuskunta on vuokrannut Iso Allasjärven vesialueen Allasjärvien kalastusseura ry:lle. Hakemuksen mukaan Vähä- ja Iso Allasjärvien kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Saalislajeista ahven ja hauki ovat tärkeimpiä. Vuotuinen saalis on keskimäärin 1 400 kg. Kalastusseuran mukaan lahnakannat ovat viime vuosina runsastuneet järvillä ja järvessä on muutenkin runsaasti särkikaloja. Iso ja Vähä Allasjärveen on istutettu siikaa ja kuhaa, mutta istutusten tulokset ovat olleet heikkoja. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vehkanevan osuus Vehkajoen valuma-alueesta on 2,3 % ja Iso Allasjärven valuma-alueesta noin 0,4 %.
Allasjärven veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuosina 2005 2009 keskimäärin 60 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 1 177 µg/l ja kiintoainepitoisuus 7,4 mg/l. Vehkanevan kuivatusvedet nostavat ainepitoisuuksia vesistössä laskennallisesti (nettopitoisuudet) seuraavasti: 6 Vehkanevanojan alaosa Allasjärven luusua Virtaama m 3 /s Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l 0,1 0,23 2,6 54 0,28 0,08 0,9 19 Kokonaistyppi µg/l Hakemuksen mukaan Vehkanevan vesistövaikutukset Iso Allasjärveen ovat vähäiset ja Allasjärven alapuolisiin vesiin erittäin vähäiset. Vaikutukset kalatalouteen Hakemuksen mukaan Vehkanevan kuivatusvedet eivät juurikaan vaikuta kalakantoihin. Hakemuksessa todetaan kuitenkin, että vaikka yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden, kuten Vehkanevan kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, vesistöalueen yhteinen turvetuotanto voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Iso Allasjärveen johdetaan myös Vapo Oy:n Rahka-Romunevan ja Vuorennevan vedet. Hakija arvioi, että turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala huomioon ottaen (249 ha) Allasjärviin kohdistuvien kalataloudelliset vaikutukset edellyttävän kompensaatiotoimia. Vaikutukset pohjaveteen ja sen käyttöön Hankealueen läheisyydessä noin 200 m:n etäisyydellä on yksi asuttu kiinteistö. Omistajalle on lähetetty kaivokysely, johon hakija ei saanut vastausta. Hakijalle ei myöskään ole tullut valituksia veden määrään tai laatuun liittyvistä ongelmista. Näin ollen hakija on katsonut, että turvetuotanto ei ole vaikuttanut kiinteistön veden saantiin. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Vaasan hallinto-oikeuden 13.5.2008 antamassa päätöksessä lupamääräys 6 on muodossa pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty länsiosan lohkoilla työmaatien liittymästä hakemuksen liitteestä 2.7f ilmenevän auman itäpään kohdalle idän ja koillisen välisillä tuulilla, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Hakija on esittänyt, että toiminnalle voidaan jatkossakin asettaa samansisältöinen rajoite. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueen aiheuttamasta pölyhaitasta. Hakija on katsonut, että hankkeesta ei ennalta arvioiden ja edellä esitetty toiminnan rajoittaminen huomioon ottaen aiheudu kohtuutonta pölyhaittaa jatkossakaan.
Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Meluhaitta kohdistuu alueen läheisyyteen ja turpeen kuljetusreiteille. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välillä on suojaavaa puustoa. Pölyhaitan ehkäisemiseksi annettu lupamääräys vähentää myös meluhaittaa hankealuetta lähinnä olevalla kiinteistöllä. Työmaateiden varressa ei ole asutusta, joten kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää alueella vähäiseksi. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueen aiheuttamasta melusta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuus- ja pelastusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Viranomaiset tarkistavat työmaan palosuojeluvalmiuden ja ympäristönsuojelutason. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus Hakija on tehnyt esityksen käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmiksi. Päästötarkkailusuunnitelmaan kuuluu kosteikkoaltaan toiminnan tarkkailu kahden vuoden aikana lupakaudella. Suunnitelman mukaan vesistötarkkailunäytteet otetaan Iso Allasjärvestä. Vehkanevan kalataloustarkkailu esitetään tehtäväksi yhteistarkkailuna muiden Lapuanjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Suunnitelman mukaan pölytarkkailu perustuisi lähimmän kiinteistön omistajan havaintoihin. Melutarkkailua ei ole suunnitelmassa pidetty tarpeellisena. Vehkanevan voimassa olevassa lupapäätöksessä on määrätty kuivatusvesien kalataloudelle aiheuttamien vahinkojen kompensoimiseksi vuosittainen 240 euron kalatalousmaksu. Hakija on katsonut, että Vehkanevan kuivatusvesillä ei yksinään ole vaikutusta Iso Allasjärven veden laatuun ja sitä kautta kalojen elinympäristöön. Kuitenkin kun otetaan huomioon turvetuotannon kokonaiskuormitus valuma-alueella, perusteet kompensaatiotoimille ovat olemassa. Hakija on esittänyt Vehkanevan vuotuiseksi kalatalousmaksuksi tuotantoalan perusteella ja parannettu vesiensuojelutaso huomioiden 150 euroa. Hakijan mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan muuta kompensoitavaa haittaa. 7 Korvaukset Vehkanevan turvetuotannon haitoista ei voimassa olevassa ympäristöluvassa ole määrätty korvauksia.
Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakija on katsonut, että hankealueelta ei aiheudu sellaisia ympäristöön kohdistuvia pöly- ja meluvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat viihtyvyyshaittaa ja siitä johtuvaa tai muutakaan korvausvelvollisuutta. Lisääntyvää kysyntää ja tuotantoalan pienentymistä sekä tuotannon tehokkuuden alentumista vastaan on tarpeen saada uutta tuotantoalaa, jotta kysyntää ja käyttöä varten tarpeellinen määrä turvetta saadaan tuotettua ja toimitettua käyttökohteisiin sekä käytettyä talousalueen (yhteiskunnan) moninaisiin käyttötarkoituksiin ja -tarpeisiin. Ottaen huomioon kuntoonpanoon menevä aika hanke on ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetulla tavalla kiireellinen. Hakija on esittänyt vakuudeksi viiden tuhannen (5 000) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on 6.10.2010 täydentänyt hakemustaan päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksilla sekä päästö- ja vaikutustarkastelulla, jossa otetaan huomioon Vuorennevan ja Rahkanevan tuotantoalueiden yhteisvaikutus Vehkanevan kuormituksen kanssa Iso Allasjärvessä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Alavuden kaupungissa 21.10. 19.11.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 21.10.2010 Viiskunta-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Alavuden kaupungilta sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että lähin asutus sijaitsee 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Alueelle on asennettava kiinteästi asennettu, tuulen suunnan ja nopeuden osoittava mittari. ELY-keskus on tarkastanut 8.11.2010 kosteikoksi suunnitellun alueen ja pitää esitettyä kasvillisuuskenttää kyseisessä tapauksessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena Suunnitelmaa tulisi täydentää eristysojien sijainnin ja Mäenpäänsaarten metsäsaarekkeen vesien johtamisen osalta. Metsäsaarekkeen vesien johtaminen eristysojaan on maastossa epäselvää. Tarkastuksessa alueelta löytyi yksi virtaamansäätöpato, joka oli asennettu liian matalalle, eikä se toimi virtaaman säätäjänä. Lisäksi ELY-keskus on todennut, että Vapo Oy ei ole suorittanut päästötarkkailua luvan mukaisesti.
Tuotantoalueelle voidaan myöntää kahden vuoden määräaikainen lupa, jonka aikana on suoritettava tehostettua päästötarkkailua. Kasvillisuuskenttä on rakennettava ennen tuotannon aloittamista. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousryhmä on todennut, että lupa voidaan myöntää hakemuksessa esitetylle toiminnalle ja että toiminnan aloittamislupa voidaan myöntää. Iso Allasjärven kalataloudellinen tila on varsin heikko, mikä ainakin osittain johtuu turvetuotannosta. Kalataloushaitan kompensointi edellyttää hakemuksessa esitettyä merkittävästi suurempaa taloudellista panostusta. Luvan saajan on vuosittain maksettava 230 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan ELY-keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja vaikutusalueen vesistöjen kunnostustoimenpiteisiin. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella edellyttäen, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkastetaan ja nykyiset ja rakennettavat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lähin vakituinen asuinrakennus on noin 200 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Pölyämistä aiheuttava toiminta tulee kieltää edelleen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 13.5.2008 dnro 00679/07/5115 mukaisesti länsiosan lohkoilla idän ja koillisen välisillä tuulilla, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Kiinteä tuulen suunnan ja nopeuden osoittava mittari on asennettava helposti havainnoitavaan paikkaan. 4) Alavuden kaupunki on ilmoittanut puoltavansa ympäristölupahakemusta ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta, koska hanke on merkittävä energiantuotannon ja työllisyyden kannalta ja koska vesiensuojelun taso vastaa toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia. 9 Muistutus 5) Alavuden kalastuskunta on todennut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa edellytyksellä, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan.
10 Lisäksi hakijan tulisi maksaa kalataloudellinen haitta suoraan vesialueen omistajalle. Myös aikaisemmat kalataloudellisen haitan vuosimaksut tulisi palauttaa vesialueen omistajalle. Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 1) Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän, 3) Alavuden kaupungin kaupunginhallituksen eikä 4) Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoihin. 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että on tarkoituksenmukaisinta hyödyntää turvetuotantoon jo kunnostetun ja kauan tuotannossa olleen alueen turvevarat loppuun. Tätä kantaa tukevat muun muassa vesiensuojelun tavoitteiden suuntaviivat vuoteen 2015. Kaksi vuotta on liian lyhyt aika selvittää Vehkanevan kuormitusta, sen vuosittaista vaihtelua ja vesiensuojelukosteikon toimivuutta. Hakija on katsonut, että viisi vuotta olisi sopivampi aika ja tämän ajan hakija sitoutuisi tekemään alueella tehostettua päästötarkkailua. Lupa tulisi myöntää määräaikaisena 31.12.2019 saakka. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Vehkanevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa Lapuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 29 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava 5 000 euron suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitekohdassa 6 olevan kartan "Vehkanevan kuivatusvesien johtamisreitti ja havaintopisteet" mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Iso Allasjärveen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitekohdassa 7 olevan piirustuksen "Vesienkäsittelyn tehostaminen ja tuotantoalueet" mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ja puutteelliset vesienkäsittelyrakenteet on korjattava 30.4.2011 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 11 Pohjavesi 5. Vehkanevan tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista lähimpänä Vehkanevan tuotantoaluetta sijaitsevan asuinkiinteistön kaivossa. Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen länsiosassa työmaatien suuntaisilla lohkoilla päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee idän ja koillisen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
Varastointi ja jätteet 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Alavuden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12 Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan hakemuksen liitekohdassa 8 olevan vaikutustarkkailusuunnitelman mukaisesti.
Vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Luvan saajan on tarkkailtava kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus kalataloudelliseksi tarkkailuksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.1.2011 mennessä. Pölyn ja melun vaikutuksia lähiasutukselle on tarkkailtava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset pöly- ja melutarkkailuksi on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.1.2011 mennessä. Vesistötarkkailun sekä pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Alavus-Töysä-Kuortaneen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä 13
ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 14 Korvaukset Vakuus Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on asetettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 5 000 euron suuruinen vakuus toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. Vakuus on asetettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupa on voimassa 31.12.2019 saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Vehkanevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue, joka on kokonaisuudessaan ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Vehkanevan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Lupa myönnetään määräajaksi hakemuksen mukaisesti. Suunnitelman mukaan tuotanto jatkuu noin vuoteen 2019 saakka. Kun otetaan huomioon Vehkanevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ym-
päristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vehkanevalle rakennettava ympärivuotisesti toimiva kasvillisuuskenttä tehostaa tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelytasoa Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa edellytetyllä tavalla. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Kyseessä on toiminnassa oleva tuotantoalue, jonka nykyinen ympäristölupa päättyy 31.12.2010, mutta jossa on vielä hyödyntämättömiä turvevaroja. Tuotannon välitön jatkaminen on hakijalle tarpeen. Vehkanevan vesien käsittelyä tehostetaan ja osa tuotantoalueesta on jo poistettu käytöstä turpeen loppumisen vuoksi. Lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Toiminnan pohjavedelle mahdollisesti aiheuttamien vaikutusten estämiseksi annetaan lupamääräys 5. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6 ja 7. Lähin asutus on noin 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varal- 15
ta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä kasvillisuuskentän ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 16 Vakuuden perustelut Vakuuden suuruus on arvioitu riittäväksi mahdollisten korvausten maksamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteamat puutteet vesiensuojelurakenteissa on otettu huomioon lupamääräyksissä 2 ja 3. ELY-keskuksen vaatimus tehostetusta tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 12. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukset kalataloustarkkailusta ja kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 13 ja 15. Alavuden kalastuskunnan vaatimukset vesiensuojelurakenteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksistä 1, 2 ja 4. Kalastuskunnan vaatimukseen kalatalousmaksujen maksamisesta vesialueena omistajalle ja aikaisempien kalatalousmaksujen palauttamista vesialueen omistajalle todetaan, että vaatimus on lakiin perustumaton. Ympäristönsuojelulain 44 :n perusteella kalatalousmääräyksiin sovelletaan vesilain 2 luvun 22 ja 22b :ää. 22 :ssä määrätään kalatalousmaksu maksettavaksi kalatalousviranomaiselle. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.
17 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 101 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Käsittelymaksu on 2 300 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 300 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Alavuden kaupunki Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Viiskunta -nimisessä sanomalehdessä.
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Kirsti Poikonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kirsti Poikonen.
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.1.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet Liite 2
VEHKANEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Tuulihavainnosta ja niistä johtuvista tuotantokatkoista tehdään erillinen yhteenveto, joka toimitetaan valvoville viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Jatkuva tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan Vehkanevanoja johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4. 31.12. kahden viikon välein ja 1.1. 31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4. 15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5. 15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Näytteet otetaan viiden vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph