Piekkala 26.10.2005 1 (16)

JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen osan sopimusmääräykset on numeroitu uudelleen. Tavoitteena on ollut määräysten kokoaminen pääotsikoiden alle. Uuden pykälän vieressä on sulkuihin kirjoitettu vanha pykälänumero PTYOTES:sta 2003 2004. Sisällöt ovat pääosin entiset. Ammattikorkeakoulun muuhun kuin ammattikorkeakoululiitteen piirissä olevaan opetushenkilöstöön sovelletaan soveltuvin osin PTYOTES 2003 2004 sellaisena kuin sopimus oli voimassa 31.12.2004. Em. koskee myös yleisen osan määräyksiä. Esimerkiksi PTYOTES 2005 2007 sopimuksen vuosisidonnaisen lisän ja määrävuosikorotuksen sopimusmääräyksiä ei sovelleta. Tohtorin tutkintolisä Epäpätevyysalennus Vuosisidonnainen lisä Sopimusmääräystä sovelletaan kansalaisopistoissa ja musiikkioppilaitoksissa. Lisä on 0,03 ja se lasketaan hinnoittelukohdan mukaisesta peruspalkasta. Lisän laskemisesta on esimerkki ao. liitteen eurottamisohjeen yhteydessä. Sopimusmääräystä sovelletaan kansalaisopistoissa ja musiikkioppilaitoksissa. Epäpätevyysalennuksella vähennetystä peruspalkasta lasketaan myös vuosisidonnainen osa. Aiemmasta määräyksestä poistettiin palkkaluokat, koska palkka määritellään euroina. Sopimusmääräystä sovelletaan kansalaisopistoissa ja musiikkioppilaitoksissa. Vuosisidonnaisen lisän laskentaperuste ja prosentit ovat muuttuneet. Vuosisidonnainen lisä lasketaan kuten aiemminkin ns. korkoa korolle periaatteelle, mutta laskentaperuste on hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka eikä ao. henkilön peruspalkka lukuun ottamatta epäpäteviä. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavat palvelusvuodet Vuosisidonnainen lisä, % 3 3 5 4 8 5 13 5

Piekkala 26.10.2005 2 (16) Määrävuosikorotukset Kielilisä, kielitaitolisä Sopimusmääräystä sovelletaan kansalaisopistoissa ja musiikkioppilaitoksissa. Määrävuosikorotuksen laskentaperuste on muuttunut ja palkkaluokat muutettu prosenteiksi. Määrävuosikorotus lasketaan vuosisidonnaisen lisän tavoin ns. korkoa korolle periaatteella, mutta laskentaperuste on hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka eikä ao. henkilön peruspalkka lukuun ottamatta epäpäteviä. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavat vuodet ja prosentit on lueteltu ao. liitteessä eurottamisohjeen yhteydessä. Lisäksi kansalaisopistoilla 10-vuotiskorotus on siirretty hinnoittelukohdan mukaiseen peruspalkkaan. Kielilisän ja kielitaitolisän euromääriä on tarkistettu. Yksityisopiskelijoiden tentti Palkkion euromäärää on tarkistettu. Yhteiset opettajat Kansalaisopistojen ja musiikkioppilaitosten yhteisten opettajien sopimusmääräykset on poistettu. Sivutoimiset tuntiopettajat Sivutoimisia tuntiopettajia koskevat sopimusmääräyksen 2 ja 3 kohdat on poistettu. Sopimusmääräykset tuntipalkkion laskemisesta on kansalaisopistojen ja musiikkioppilaitosten liitteissä, joissa on euromääräiset tuntipalkkiot. KANSALAISOPISTOJEN JA MUSIIKKIOPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 1. KERTASUORITUS JOULUKUUSSA 2005 Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Joulukuun 2005 palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertasuorituksena 2,1 % marraskuun täydestä palkasta niille PTYOTES:n toimenhaltijoille ja päätoimisille tuntiopettajille, jotka ovat työnantajan palveluksessa marrasja joulukuussa ja joille maksetaan palkkaa joulukuussa. Täysi palkka sisältää tavanomaisen kuukauden peruspalkan sekä kaikki kuukausittain säännöllisesti toistuvat palkanlisät, lisäpalkkiot ja korvaukset, ylituntipalkkiot mukaan luettuina. Kertasuoritus maksetaan kaikille PTYOTES:n toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleville toimenhaltijoille ja päätoimisille tuntiopettajille, jos heille maksetaan palkkaa joulukuussa. Kertasuoritus on 2,1 % marraskuussa maksetusta palkasta. Jos marraskuussa ei ole maksettu palkkaa, esim. työloma vuoksi, joulukuun kertasuoritusta ei makseta (= 0 x 2,1 % = 0 )

Piekkala 26.10.2005 3 (16) Määräaikainen palvelussuhde 2. KANSALAISOPISTOT Kertasuoritus maksetaan PTYOTES:n määräaikaiselle toimenhaltijalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle, jos hän on työsuhteessa marraskuussa ja joulukuussa em. palvelussuhde on yhtäjaksoinen marraskuulta joulukuulle ja kestää yli 5 koulun työpäivää hänelle maksetaan työsuhteen perusteella palkkaa marraskuulta ja joulukuulta. Määräaikaiselle maksettava kertasuoritus on 2,1 % marraskuussa maksetusta palkasta. Jos marraskuussa on useampia palvelussuhteita, suorituksen laskentaperuste on eri palvelussuhteista yhteenlaskettu marraskuun kokonaispalkka. C-PALKKAUSJÄRJESTELMÄSSÄ OLEVIEN OPETTAJIEN SIIRTÄMINEN EUROMÄÄRÄISEEN PALKKAAN 1.1.2006 LUKIEN Opetushenkilöstön työaikamuodot ovat entiset. Alla kaavio eurotetuista palkanosista. KANSALAISOPISTO Opettajan toimenhaltijan tehtäväkohtainen palkka Peruspalkka epäpätevyysalennus (yleinen osa 5 ) Apulaisrehtorina toimivan opettajan palkkio (4 a ) Tohtorin tutkintolisä (yleinen osa 4 ) Kielilisä (yleinen osa 9 ) Kielitaitolisä (yleinen osa 10 ) Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Vuosisidonnainen lisä (yleinen osa 6 ) Määrävuosikorotus (yleinen osa 7 ja ao. liite 5 ) Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä (yleinen osa 8 )

Piekkala 26.10.2005 4 (16) Tehtäväkohtainen palkka Hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka (koodi) Apulaisrehtorin palkkio OPETTAJAN PALKAN MUODOSTUMINEN Henkilökohtainen lisä Vuosisidonnainen osa Vuosisidonnainen lisä (yleinen osa) Määrävuosikorotus (yleinen osa) Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä (yleinen osa 8 ) Kielilisä Kielitaitolisä Tohtorintutkintolisä Henkilökohtainen palkanlisä (HPL) Siirtymämääräys Tehtäväkohtainen palkka 1) Peruspalkka Opettajien sijoituspalkkaluokat korvataan euromääräisillä peruspalkoilla. Hinnoittelukohdat ovat entiset. Hinnoittelukohta esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella pätevällä opettajan toimenhaltijalla on KAN3. 2) Apulaisrehtorin palkkio Apulaisrehtoriksi määrätylle opettajan työaikajärjestelmässä olevalle opettajalle on maksettu kahta palkkaluokkaa korkeampi palkka kuin muutoin (aiempi 7 ). Apulaisrehtorin palkkio lasketaan euromääräisessä palkkausjärjestelmässä siten, että hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka kerrotaan kertoimella, jonka työnantaja vahvistaa välykseltä 0,04 0,06. Esimerkki opettajan toimen haltijan tehtäväkohtaisesta palkasta KAN3). Peruspalkka 2 181,44 /kk Tehtäväkohtainen palkka yhteensä 2 181,44 /kk Esimerkki opettajan toimen haltijan tehtäväkohtaisesta palkasta KAN3). Opettaja on määrätty lisäksi apulaisrehtoriksi. Työnantaja on vahvistanut apulaisrehtorin palkkiokertoimen 0,04:ksi. Peruspalkka 2 181,44 /kk Apulaisrehtorin palkkio (0,04 x 2181,44) 87,26 /kk Tehtäväkohtainen palkka yhteensä 2 268,70 /kk

Piekkala 26.10.2005 5 (16) Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa koostuu vuosisidonnaisesta lisästä (yleinen osa 6 ) ja määrävuosikorotuksesta (yleinen osa 7 ja kansalaisopistoliite 5 ). Vuosisidonnaiseen lisään ja määrävuosikorotukseen oikeuttava aika on entinen. Vuosisidonnaisen lisän ja määrävuosikorotuksen vaikutus loppupalkkaan lasketaan hinnoittelukohdan mukaisesta peruspalkasta korkoa korolle periaatteella. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Laskentaperusteena käytettävä palkka Käytettävät prosentit Opettajan toimen haltija Opettajan toimen haltija Vuosisidonnainen lisä Ao. hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka Määrävuosikorotus Ao. hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka 3 v. 5 v. 8 v. 13 v. 15 v. 20 v. 3 % 4 % 5 % 5 % 6 % (ent. 2C) 6 % (ent. 2C) Esimerkki opettajan toimen haltijan vuosisidonnaisen osan laskemisesta KAN3). Opettaja on määrätty lisäksi apulaisrehtoriksi. Työnantaja on vahvistanut apulaisrehtorin palkkiokertoimen 0,04:ksi. Opettajalla on vuosisidonnaiseen lisään ja määrävuosikorotukseen oikeuttavaa aikaa 15 vuotta. Vuosisidonnaisen lisän prosentit ovat 3, 4, 5 ja 5 sekä määrävuosikorotusprosentti on 6. Vuosisidonnaisen lisän vaikutus loppupalkkaan lasketaan peruspalkasta ja saadaan seuraavasti: (peruspalkka x 1,03 x 1,04 x 1,05 x 1,05 x 1,06) peruspalkka 2 181,44 x 1,03 x 1,04 x 1,05 x 1,05 x 1,06 2 181,44 = 549,41 /kk Koska apulaisrehtorin palkkio ei ole peruspalkkaa, sitä ei oteta huomioon vuosisidonnaisen lisän vaikutusta laskettaessa. Tohtorin tutkintolisä Tohtorin tutkintolisää (yleinen osa 4 ) maksetaan sopimusmääräyksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittaneelle. Tohtorin tutkintolisä saadaan kertomalla ao. opettajan toimen haltijan hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka kertoimella 0,03.

Piekkala 26.10.2005 6 (16) Henkilökohtainen palkanlisä (= HPL, 18 ) Esimerkki opettajan toimen haltijan tohtorin tutkintolisän laskemisesta Toisen kalleusluokan opettajan toimen haltija, jolla on tohtorin tutkinto, soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja vaadittava opettajan kelpoisuus (hinnoittelutunnus KAN3). Opettaja on määrätty lisäksi apulaisrehtoriksi. Peruspalkka 2 181,44 /kk Apulaisrehtorin palkkio (0,04 x 2 181,44) 87,26 /kk Tehtäväkohtainen palkka yhteensä 2 268,70 /kk Tohtorin tutkintolisä (0,03 x peruspalkka 2 181,44) 65,44 /kk Tammikuun alusta 2006 euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle päätoimiselle opettajan toimen haltijalle (5 ) maksetaan siirtymämääräyksen (18 ) mukaan henkilökohtaista palkanlisää tilanteessa, jossa opettajan kokonaisansio saman tehtävän hoitamisesta on 31.12.2005 samalla viikkotuntimäärällä suurempi kuin 1.1.2006 laskettava uusi kokonaisansio. Esimerkki opettajan toimen haltijan henkilökohtaisen palkanlisän laskemisesta KAN3). Opettaja on määrätty lisäksi apulaisrehtoriksi. Työnantaja on vahvistanut apulaisrehtorin palkkiokertoimen 0,04:ksi. Opettajalla on vuosisidonnaiseen lisään ja määrävuosikorotukseen oikeuttavaa aikaa 15 vuotta. Vuosisidonnaisen lisän prosentit ovat 3, 4, 5 ja 5 sekä määrävuosikorotusprosentti on 6. Uusi kokonaispalkka 1.1.2006 (vertailupalkka) Peruspalkka 2 181,44 /kk Apulaisrehtorin palkkio 87,26 /kk Vuosisidonnainen osa 549,41 /kk Kokonaispalkka yhteensä 2 818,11 /kk Vanha kokonaispalkka 31.12.2005 Viransijoituspalkkaluokka C51 Apulaisrehtorin palkkio 2 C Määrävuosikorotukset 3 C Vuosisidonnainen lisä 5, 5, 5 ja 5 % Kokonaispalkka yhteensä (C56 / 4 vuosisidonnaista lisää) 2 843,15 /kk Henkilökohtainen palkanlisä 1.1.2006 2 818,11 /kk < 2 843,15 /kk 25,04 /kk Maksettava palkka 1.1.2006 Uusi kokonaispalkka 1.1.2006 2 818,11 /kk Henkilökohtainen palkanlisä 1.1.2006 25,04 /kk

Piekkala 26.10.2005 7 (16) Kokonaispalkka yhteensä 2 843,15 /kk Esimerkki opettajan toimen haltijan henkilökohtaisen palkanlisän laskemisesta KAN3). Opettajalla on vuosisidonnaiseen lisään ja määrävuosikorotukseen oikeuttavaa aikaa 15 vuotta. Vuosisidonnaisen lisän prosentit ovat 3, 4, 5 ja 5 sekä määrävuosikorotusprosentti on 6. Uusi kokonaispalkka 1.1.2006 (vertailupalkka) Peruspalkka 2 181,44 /kk Vuosisidonnainen osa 549,41 /kk Kokonaispalkka yhteensä 2 730,85 /kk Vanha kokonaispalkka 31.12.2005 Viransijoituspalkkaluokka C51 Määrävuosikorotukset 3 C Vuosisidonnainen lisä 5, 5, 5 ja 5 % Kokonaispalkka yhteensä (C54 / 4 vuosisidonnaista lisää) 2 540,46 /kk Henkilökohtainen palkanlisä 1.1.2006 2 730,85 /kk > 2 540,46 /kk 0 /kk Tuntiopettajat Tuntiopettajien palkkioperusteet on eurotettu jo aiemmin. Vuoden 2006 tuntiopettajan tuntipalkkioita tarkistetaan 2,7 %. Uudet tarkistetut tuntipalkkiot ovat 10 :ssä. Jos tuntiopettajan tuntipalkkio on ollut korkeampi kuin sopimuksen mukainen palkkio, hänen henkilökohtaista palkkaansa tarkistetaan tammikuun alusta 2,7 %. 3. MUSIIKKIOPPILAITOKSET C-PALKKAUSJÄRJESTELMÄSSÄ OLEVIEN OPETTAJIEN SIIRTÄMINEN EUROMÄÄRÄISEEN PALKKAAN 1.1.2006 LUKIEN Opetushenkilöstön työaikamuodot ovat entiset. Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuvassa opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio, jonka laskentaperusteet on muutettu. Alla kaavio eurotetuista palkanosista. MUSIIKKIOPPILAITOS Opettajan toimenhaltijan tehtäväkohtainen palkka Peruspalkka epäpätevyysalennus (yleinen osa 5 ) Sivutoimipisteen opetuslisä (liite 6 ) Tohtorin tutkintolisä (yleinen osa 4 )

Piekkala 26.10.2005 8 (16) Kielilisä (yleinen osa 9 ) Kielitaitolisä (yleinen osa 10 ) Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa vuosisidonnainen lisä (yleinen osa 6 ) määrävuosikorotus (yleinen osa 7 ja musiikkioppilaitosliite 4 ) Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä (yleinen osa 8 ) Ylituntipalkkio Tehtäväkohtainen palkka Hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka (koodi) OPETTAJAN PALKAN MUODOSTUMINEN Henkilökohtainen lisä Vuosisidonnainen osa Sivutoimipisteen opetuslisä Vuosisidonnainen lisä (yleinen osa) Määrävuosikorotus (yleinen osa) Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä (yleinen osa 8 ) Kielilisä Ylituntipalkkio Opetusvelvollisuustyöajassa Tohtorintutkintolisä Kielitaitolisä Henkilökohtainen palkanlisä (= HPL) Siirtymämääräys I OPETTAJAN/LEHTORIN TOIMEN HALTIJA Tehtäväkohtainen palkka 1) Peruspalkka Opettajien sijoituspalkkaluokat korvataan euromääräisillä peruspalkoilla. Hinnoittelukohdat ovat entiset. Hinnoittelukohta esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella pätevällä musiikin perusopetuksen toimenhaltijalla on MUS8. 2) Sivutoimipisteen opetuslisä Jos opettaja opetti yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä pääkoulun lisäksi, hänelle maksettiin 1 3 palkkaluokkaa korkeampi palkka kuin muutoin (aiempi 7 ). Sivutoimipisteen opetuspalkkio lasketaan euromääräisessä palkkausjärjestelmässä siten, että hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka kerrotaan kertoimella, joka määräytyy matkakilometrien mukaan seuraavasti. Matkakilometrit viikossa Kerroin 100 149 0,03 150 199 0,05 200 tai enemmän 0,07 Esimerkki opettajan toimen haltijan tehtäväkohtaisesta palkasta

Piekkala 26.10.2005 9 (16) MUS8). Peruspalkka 2 017,41 /kk Tehtäväkohtainen palkka yhteensä 2 017,41 /kk Esimerkki opettajan toimen haltijan tehtäväkohtaisesta palkasta MUS8). Opettaja on määrätty opettamaan pääkoulun lisäksi sivutoimipisteissä siten, että matkakilometrejä kertyy viikossa 155. Peruspalkka 2 017,41 /kk Sivutoimipisteen opetuslisä (0,05 x 2017,41) 100,87 /kk Tehtäväkohtainen palkka yhteensä 2 118,28 /kk Aineryhmän vastaava Jos opettajalle maksetaan aineryhmän vastaavana toimimisesta korkeampaa peruspalkkaa, palkan laskemisesta on laskentaesimerkki henkilökohtaisen palkanlisän otsikon alla. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa koostuu vuosisidonnaisesta lisästä (yleinen osa 6 ) ja määrävuosikorotuksesta (yleinen osa 7 ja musiikkioppilaitosliite 4 ). Vuosisidonnaiseen lisään ja määrävuosikorotukseen oikeuttava aika on entinen. Vuosisidonnaisen lisän ja määrävuosikorotuksen vaikutus loppupalkkaan lasketaan hinnoittelukohdan mukaisesta peruspalkasta korkoa korolle periaatteella. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Laskentaperusteena käytettävä palkka Käytettävät prosentit Vuosisidonnainen lisä Opettajan toimen haltija perusopetuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa Ao. hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka 3 v. 5 v. 8 v. 13 v. 3 % 4 % 5 % 5 % Määrävuosikorotus Opettajan toimen haltija perusopetuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa Ao. hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka 10 v. 15 v. 20 v. 4 % (ent. 1C) 6 % (ent. 2C) 6 % (ent. 2C)

Piekkala 26.10.2005 10 (16) Esimerkki opettajan toimen haltijan vuosisidonnaisen osan laskemisesta MUS 8). Opettaja on lisäksi määrätty opettamaan sivutoimipisteissä. Opettajalla on vuosisidonnaiseen lisään ja määrävuosikorotukseen oikeuttavaa aikaa 13 vuotta. Vuosisidonnaisen lisän prosentit ovat 3, 4, 5 ja 5 sekä määrävuosikorotusprosentti on 4. Vuosisidonnaisen lisän vaikutus loppupalkkaan lasketaan peruspalkasta ja saadaan seuraavasti: (peruspalkka x 1,03 x 1,04 x 1,05 x 1,05 x 1,04) peruspalkka 2 017,41 x 1,03 x 1,04 x 1,05 x 1,05 x 1,04 2 017,41 = 460,45 /kk Koska sivutoimipisteen opetuslisä ei ole peruspalkkaa, sitä ei oteta huomioon vuosisidonnaisen lisän vaikutusta laskettaessa. Tohtorin tutkintolisä Tohtorin tutkintolisää (yleinen osa 4 ) maksetaan sopimusmääräyksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittaneelle. Tohtorin tutkintolisä saadaan kertomalla ao. opettajan toimen haltijan hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka kertoimella 0,03. Esimerkki opettajan toimen haltijan tohtorilisän laskemisesta Toisen kalleusluokan ammatillisen koulutuksen lehtori, jolla on tohtorin tutkinto, soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja vaadittava opettajan kelpoisuus (hinnoittelutunnus MUS4). Peruspalkka 2 017,08 /kk Tehtäväkohtainen palkka yhteensä 2 017,08 /kk Tohtorin tutkintolisä (0,03 x peruspalkka 2 017,08) 60,51 /kk Ylituntipalkkio Opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio. Ylituntipalkkioperuste määräytyy ao. kalleusluokan peruspalkasta (4 ), jossa otetaan lisäksi huomioon sivutoimipisteen opetuslisä (6 ). Epäpätevillä peruspalkka on epäpätevyysalennuksella vähennetty palkka. Em. palkkasumma kerrotaan kertoimella 0,90 ja jaetaan toimen huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. UUSI Ylituntipalkkio 1.1.2006 ((Hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka /kk + sivutoimipisteen opetuslisä) x 0,90) : toimen opetusvelvollisuus viikkotunteina VANHA Ylituntipalkkio 31.12.2005 (Ylituntipalkkioiden laskentataulukon mukainen toimen palkkaluokan euromäärä) : toimen opetusvelvollisuus viikkotunteina Esimerkki opettajan toimen haltijan ylituntipalkkion laskemisesta

Piekkala 26.10.2005 11 (16) MUS8). Opettaja on lisäksi määrätty opettamaan sivutoimipisteissä siten, että matkakilometrejä kertyy viikossa 155. Opettaja opettaa yhteensä 25 viikkotuntia. Ylitunteja on yhteensä 2 viikkotuntia. Vuosiviikkoylituntipalkkio = Ylituntipalkkioperuste : huojentamaton opetusvelvollisuus = ((peruspalkka 2 017,41 /kk + sivutoimipiste 100,87 /kk) x 0, 90) : 23 = 1 906,45 : 23 = 82,89 /kk Vuosiviikkoylituntipalkkio (1/12) 2 tunnilta on 2 x 82,89 = 165,78 /kk II PÄÄTOIMINEN TUNTIOPETTAJA Tehtäväkohtainen palkka Päätoimisten tuntiopettajien sijoituspalkkaluokat korvataan euromääräisillä peruspalkoilla. Hinnoittelukohdat ovat entiset. Hinnoittelukohta esimerkiksi soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella pätevällä opettajalla on MUS11. Sivutoimipisteen opetuslisä lasketaan kuten opettajan toimen haltijalla. Sivutoimipisteen opetuslisän saamisedellytykset ovat entiset eli päätoimiset tuntiopettajan pitää sivutoimipisteissä opettamisen lisäksi opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähintään 16 viikkotuntia. Henkilökohtainen lisä Tohtorin tutkintolisä Ylituntipalkkio Henkilökohtainen lisä koostuu vuosisidonnaisesta lisästä ja määrävuosikorotuksesta. Se määräytyy ja lasketaan kuten opettajan toimen haltijalla. Päätoiminen tuntiopettaja voi saada tohtorin tutkintolisää edellytysten täyttyessä. Se lasketaan kuten opettajan toimen haltijalla. Opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio lasketaan kuten opettajan toimenhaltijalla. Ao. kalleusluokan peruspalkka katsotaan kuitenkin päätoimisen tuntiopettajan taulukosta (10 ). III SIVUTOIMINEN TUNTIOPETTAJA HENKILÖKOHTAINEN PALKANLISÄ (= HPL, 16 ) Sivutoimisen tuntiopettajan euromääräiset tuntipalkkiot on 11 :ssä. Tammikuun alusta 2006 euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle päätoimiselle opettajan toimen haltijalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan siirtymämääräyksen (16 ) mukaan henkilökohtaista palkanlisää tilanteessa, jossa opettajan kokonaisansio saman tehtävän hoitamisesta on 31.12.2005 samalla viikkotuntimäärällä suurempi kuin 1.1.2006 laskettava uusi kokonaisansio. Esimerkki musiikin perusopetuksen opettajan toimen haltijan henkilökohtaisen palkanlisän laskemisesta

Piekkala 26.10.2005 12 (16) Toisen kalleusluokan opettajan toimen haltija jolla on soveltuva ylempi MUS8). Opettaja on lisäksi määrätty opettamaan sivutoimipisteissä siten, että matkakilometrejä kertyy viikossa 155. Opettajalla on palvelulisään ja määrävuosilisään oikeuttavaa aikaa 13 vuotta. Hän opettaa yhteensä 25 viikkotuntia lukuvuonna 2005 2006 (ylitunteja 2). Uusi kokonaispalkka 1.1.2006 (vertailupalkka) Peruspalkka 2 017,41 /kk Sivutoimipisteen opetuslisä 100,87 /kk Vuosisidonnainen osa 460,45 /kk Ylituntipalkkio 2 ylitunnilta 165,78 /kk Kokonaispalkka yhteensä 2 744,51 /kk Vanha kokonaispalkka 31.12.2005 Viransijoituspalkkaluokka (C50 C52) C50 Sivutoimipisteen opetuslisä 2 C Määrävuosikorotukset 1 C Palvelulisät 5, 5, 5 ja 5 % Ylituntipalkkio 2 x (C52/23) Kokonaispalkka yhteensä 2 473,47 + 161,46 = 2 634,93 /kk Henkilökohtainen palkanlisä 1.1.2006 2 744,51 /kk > 2 634,93 /kk 0 /kk Uusi kokonaispalkka, joka maksetaan 1.1.2006 Peruspalkka 2 017,41 /kk Sivutoimipisteen opetuslisä 100,87 /kk Vuosisidonnainen osa 460,45 /kk Ylituntipalkkio 2 ylitunnilta 165,78 /kk Henkilökohtainen palkanlisä 1.1.2006 0 /kk Kokonaispalkka yhteensä 2 744,51 /kk Esimerkki ammatillisen koulutuksen lehtorin henkilökohtaisen palkanlisän laskemisesta Ensimmäisen kalleusluokan ammatillisen koulutuksen lehtori, jolla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja vaadittava opettajan kelpoisuus (hinnoittelutunnus MUS4). Hänelle on annettu tehtäväksi vastata aineryhmästä. Hänellä on 20 vuotta palvelu- ja määrävuosilisiin oikeuttavaa palvelua. Hän opettaa yhteensä 23 viikkotuntia lukuvuonna 2005 2006 (ylitunteja 1). Uusi kokonaispalkka 1.1.2006 (vertailupalkka) Peruspalkka 2 066,28 /kk Vuosisidonnainen osa 785,29 /kk Ylituntipalkkio 1 ylitunnilta 84,53 /kk Kokonaispalkka yhteensä 2 936,10 /kk Vanha kokonaispalkka 31.12.2005 Viransijoituspalkkaluokka (C49 C51), opet- C50

Piekkala 26.10.2005 13 (16) tajalle annettu aineryhmä vastuusta + 1C (= C49 + 1C) Määrävuosikorotukset 6 C Palvelulisät 5, 5, 5 ja 5 % Ylituntipalkkio 1 x (C50/22) Kokonaispalkka yhteensä 2 912,51 + 80,17 = 2 992,68 /kk Henkilökohtainen palkanlisä 1.1.2006 2 936,10 /kk < 2 992,68 /kk 56,58 /kk Uusi kokonaispalkka, joka maksetaan 1.1.2006 Peruspalkka 2 066,28 /kk Vuosisidonnainen osa 785,29 /kk Ylituntipalkkio 1 ylitunnilta 84,53 /kk Henkilökohtainen palkanlisä 1.1.2006 56,58 /kk Kokonaispalkka yhteensä 2 992,68 /kk Jos työnantaja maksaa lehtorille vähimmäisperuspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa aineryhmän vastaavana toimimisesta, tämä toteutetaan joko (1) C-palkkaluokkapalkassa ennen eurotusta tai (2) eurotettua vähimmäisperuspalkkaa korottamalla. (1) Laskettaessa uutta kokonaispalkkaa 1.1.2006 eurotettu peruspalkka katsotaan liitteestä 5. Esimerkiksi ensimmäisen kalleusluokan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen ammatillisen koulutuksen lehtorin palkkaluokka on ollut C49 (MUS4) ja sitä korotetaan aineryhmän vastaavana toimimisesta 1C, jolloin peruspalkkaluokka on C50. Ao. henkilön peruspalkka on tällöin 2 118,62 /kk 2 066,28 /kk asemasta. Päätös ei vaikuta vuosisidonnaisen osan suuruuteen, koska se lasketaan hinnoittelutunnuksen mukaisesta peruspalkasta. Sen sijaan se muuttaa ylituntipalkkioperusteen 2 118,62 euroksi kuukaudessa. Uusi ylituntipalkkio on tuolloin 86,67 /kk. Uusi kokonaisansio (vertailupalkka) on 2 988,58 /kk (2118,62 + 785,29 + 86,67). Koska vertailupalkka on alempi kuin vanha kokonaispalkka, tammikuussa maksetaan lisäksi henkilökohtaista palkanlisää 4,1 /kk. Palkka yhteensä tammikuussa 2006 on 2 992,68 /kk. (2) Työnantaja päättää korottaa euromääräistä hinnoittelutunnuksen MUS4 mukaista peruspalkkaa 56,58 /kk eli samalla summalla kuin em. laskelman HPL. Tällöin henkilölle ei muodostu henkilökohtaista palkanlisää, vaan hänen peruspalkkansa on 2 122,86 /kk (= 2066,28 + 56,58). Päätös ei vaikuta vuosisidonnaisen osan suuruuteen, koska se lasketaan hinnoittelutunnuksen mukaisesta peruspalkasta. Sen sijaan se korottaa ylituntipalkkioperustetta vastaavasti eli 56,58 /kk. Uusi ylituntipalkkio on tuolloin 86,84 /kk. Tammikuun alusta maksettava kokonaispalkka on siis 2 994,99 /kk (2122,86 + 785,29 + 84,86).

Piekkala 26.10.2005 14 (16) Esimerkki päätoimisen tuntiopettajan henkilökohtaisen palkanlisän laskemisesta Ensimmäisen kalleusluokan päätoiminen tuntiopettaja, jolla on soveltuva konservatorion jatkotutkinto ja vaadittava opettajan kelpoisuus (hinnoittelutunnus MUS12). Opettajalla on yhteensä 20 tuntia. Hänellä on 20 vuotta palvelu- ja määrävuosilisiin oikeuttavaa palvelua. Uusi kokonaispalkka 1.1.2006 (vertailupalkka) Peruspalkka (20/23 x 1831,34) 1 592,47 /kk Vuosisidonnainen osa 605,22 /kk Kokonaispalkka yhteensä 2 197,69 /kk Kokonaispalkka 31.12.2005 Viransijoituspalkkaluokka (C46 C48) C46 Määrävuosikorotukset 5 C Palvelulisät 5, 5, 5 ja 5 % Kokonaispalkka yhteensä 20/23 x C51 2 090,21 /kk Henkilökohtainen palkanlisä 1.1.2006 2 197,69 /kk > 2 090,21 /kk 0 /kk Musiikkioppilaitoksen sivutoimisen tuntiopettajan henkilökohtaisen palkanlisän laskenta Sivutoimiselle tuntiopettajalle ei lasketa eikä makseta 16 :n mukaista henkilökohtaista palkanlisää.

Piekkala 26.10.2005 15 (16) AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPETUSHENKILÖSTÖN SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 1. AMMATTIKORKEAKOULUN TYÖAIKA- JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSSÄ OLEVIEN OPETTAJIEN PALKAT 1.10.2005 ALKAEN Ammattikorkeakoulun työaika- ja palkkausjärjestelmässä olevan yliopettajan, lehtorin ja tuntiopettajan täyttä työaikaa vastaavia vähimmäispalkkoja on tarkistettu 1.10.2005 lukien. Uudet tarkistetut palkat ovat 3 :ssä. Jos opettajan palkka on ollut korkeampi kuin sopimuksen mukainen vähimmäispalkka, hänen henkilökohtaista palkkaansa tarkistetaan lokakuun alusta seuraavasti 0,30 %:lla tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja hallinnon aloilla 1,91 %:lla muilla koulutusaloilla 2. KERTASUORITUS LOKAKUUSSA 2005 Ammattikorkeakoulussa tohtorin tutkinto korottaa 3 :n mukaista vähimmäispalkkaa 4 %:lla. Lisäksi maksetaan edelleen 25.2.2003 allekirjoitetun työehtosopimuksen 2003 2004 2 :n 2 kohdan mukaista lisensiaattilisää niille, joille sitä em. sopimuksen mukaan on maksettu. Lokakuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertasuoritus ammattikorkeakoulun toimenhaltijalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle. Kertasuoritus koskee sekä ammattikorkeakoulun työaika- ja palkkausjärjestelmässä olevia että niitä joihin sovelletaan PTYOTES 2003 2004 sopimusmääräyksiä. Kertasuorituksen suuruus on 5,1 % ja se lasketaan syyskuun täydestä palkasta. 3. TEKNIIKAN LABORATORIO- JA HARJOITTELUINSINÖÖRIN TYÖAIKA JA VÄHIMMÄISPALKKA 1.1.2006 31.7.2007 Tekniikan koulutusalan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin työaika on PTYOTES:n yleisen osan 15 :n mukainen kokonaistyöaika. Paikallisesti sovitaan em. työaikaa vastaavasta palkasta. Kokonaistyöajan ulkopuolella ei myöskään ole erikseen palkattuja ja maksettuja tuntiopetustunteja. Jos paikallisesti ei saavuteta yhteistä näkemystä kokonaistyöaikaa vastaavasta vähimmäispalkasta, vähimmäispalkat saadaan siten, että ammattikorkeakoulun työaika- ja palkkausjärjestelmässä olevan tekniikan ja liikenteen koulutusalan lehtorin palveluvuosien mukaan määritellyt vähimmäispalkat kerrotaan luvulla 0,7. Palveluvuodet tulevat korvaamaan vuosisidonnaiset lisät ja määrävuosikorotukset. Erillistä lomarahaa ei enää makseta. Vertailu PTYOTES 2003 2004 teknilliset oppilaitokset ja PTYOTES 2005 2007 ammattikorkeakoulun tekniikan lehtorin palkoissa em. edellytyksillä elokuun 2005 palkkatasossa

Piekkala 26.10.2005 16 (16) Tekniikan harjoittelu- ja laboratorioinsinöörin palkan vertailua I kalleusluokassa A B C D Palveluvuodet TEK 03 04 AMK 05 07 Ero B/C 0 2 167,94 2 557,39 18 % 3 2 298,23 2 557,39 11 % 5 2 413,14 2 680,59 11 % 8 2 413,14 2 680,59 11 % 10 2 413,14 2 856,75 18 % 13 2 660,49 2 856,75 7 % 15 3 017,31 3 101,99 3 % 20 3 158,22 3 255,92 3 % 4. KERTASUORITUS KESÄKUUSSA 2006 5. JÄRJESTELYVARAERÄ 1.8.2006 Sopimusmääräys ei muuta PTYOTES:n 2003 2004 teknillisten oppilaitosten mukaan määräytyviä palkkoja (4 ) eikä työaikaa (5 ) palveluksessa jo olevilla tai palvelukseen tulevilla (esimerkissä sarake B). Jos paikallinen työnantaja päättää tarkistaa uusien ja/tai palveluksessa jo olevien palkkaa ja työaikaa (esimerkissä sarake C), käytetään siihen paikallista järjestelyvaraerää 1.8.2006 tai ylimääräistä talokohtaista liukumaa. Tämä siksi, että kuten em. laskelma osoittaa, palkkausjärjestelmän muuttamisesta aiheutuu kustannuksia. Kesäkuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertasuoritus ammattikorkeakoulun toimenhaltijalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle. Kertasuoritus koskee sekä ammattikorkeakoulun työaika- ja palkkausjärjestelmässä olevia että niitä joihin sovelletaan PTYOTES 2003 2004 sopimusmääräyksiä. Kertasuorituksen suuruus on 3,9 % ja se lasketaan toukokuun täydestä palkasta. Vuoden 2006 järjestelyvaraerä sisältää tupon liitto- ja tasa-arvoerän sekä kehittämiserän. Erän suuruus on 1,5 % ja se lasketaan kokoaikaisen opetushenkilöstön palkkasummasta. Jos erän käytöstä ei päästä paikallisesti yhteiseen näkemykseen, se maksetaan prosenttimääräisenä yleiskorotuksena. Järjestelyvaraerä on tarkoitettu palkkausjärjestelmän uudistamisesta aiheutuviin palkkakustannuksiin. Palkkausjärjestelmää uudistetaan PTY- TES:n palkkausjärjestelmää vastaavaksi. Kehittämistyötä tehdään keskitetysti valtakunnan tasolla ja työhön osallistuu ammattikorkeakoulujen nimeämä edustaja Kimmo Hannonen Laurea ammattikorkeakoulusta. Ennen järjestelmän käyttöönottoa, neuvotellaan paikallisesti arvioinnin perusteista. Jos yhteistä näkemystä ei saavuteta, työnantaja päättää palkkausjärjestelmästä, esim. arvioinnin perusteista. Jos järjestelyvaraerän käytöstä ei päästä yhteiseen näkemykseen, se maksetaan prosenttimääräisenä yleiskorotuksena. Tällöin ei myöskään palkkausjärjestelmää muuteta, jos sen käyttöönotosta aiheutuu kustannuksia.