KORKEAKOULUJEN ASIAKASPALVELUTIIMIN LOPPURAPORTTI KORKEAKOULUJEN ASIAKASPALVELURATKAISUSTA (KSHJ)

KORKEAKOULUJEN ASIAKASPALVELUTIIMIN LOPPURAPORTTI KORKEAKOULUJEN ASIAKASPALVELURATKAISUSTA (KSHJ) KSHJ-ohjausryhmän toimeksianto xx.x.2012 ja 13.11.2012 (tarkistettu KSHJ-ohryssa) Tuija Pasanen (UEF) Janne Santala (SAMK) 15.4.2013 LUONNOS

Sivu 2 / 17 KSHJ-ohjausryhmälle Asiakaspalvelutiimin ensimmäinen selvitys 6.6.2012 oli lähtölaukaus korkeakoulujen ja Opetushallituksen yhteistyölle koskien yhteisten toimintamallien ja käytäntöjen hahmottamista uuteen yhteiseen korkeakoulujen sähköiseen hakuja valintajärjestelmään (KSHJ). Toisenkaan työryhmän tehtävä ei ole ollut helppo. Aikataulu on ollut tiukka, ja on ollut vaativaa ryhtyä työhön, kun järjestelmän osasista ei ole ollut tarkkaa tietoa ja mm. aikataulupäätökset ovat olleet myöhässä. Yhteisten käytäntöjen kartoittaminen ja niistä sopiminen on ollut aikataulullisesti erittäin haastavaa, joskin sitä on toisaalta helpottanut yhteisen päämäärän ymmärtäminen ja osaavien asiantuntijoiden kokoontuminen yhteisen asian äärelle. Opiskelijavalintoihin liittyvä lainsäädäntötyö on loppuraportin valmisteluvaiheessa kuitenkin edelleen kesken, kuten moni muu yhteishakujen toteuttamista koskeva asia. Juuri ennen loppuraportin jättämistä saatiin tieto korkeakoulujen yhteishaussa käytettävän järjestelmän käyttöön siirtämisestä syksyyn 2014. Se ei tehnyt tilannetta ja työn loppuunsaattamista yhtään helpommaksi. Uuteen haku- ja valintajärjestelmään asetetaan korkeakouluissa paljon toiveita ja vaatimuksia, mutta keskeisin niistä on: uuden järjestelmän tulee palvella hakijoita ja korkeakouluja laadukkaammin ja paremmin kuin edeltäjänsä. Tämä tavoite tuntuu etääntyneen, kun aikataulullisista ja resurssisyistä on tiettyjä asioita päätetty toteuttaa järjestelmään myöhäisemmässä vaiheessa. Uuden järjestelmän käyttöönoton siirtämisen vuoksi juuri nyt on ilmassa monia epävarmuustekijöitä, joihin työryhmämme ei pysty tällä aikataululla ottamaan kantaa. Sen vuoksi korkeakoulujen asiakaspalveluratkaisua tulisi vielä lähitulevaisuudessa arvioida uudelleen sen jälkeen kun on selvitetty, mitä käyttöönoton siirtämisen vaikutukset vaikuttavat esim. aikatauluihin ja palvelujen käyttöönottoon. Tiimissä työskentely on ollut antoisaa, keskustelevaa ja avartavaa. Porissa ja Kuopiossa 19.4.2013 Janne Santala puheenjohtaja Satakunnan ammattikorkeakoulu Tuija Pasanen sihteeri Itä-Suomen yliopisto

Sivu 3 / 17 Sisällys 1. Ryhmän toimeksianto, jäsenet ja kokoukset... 4 2. Hakemusliitteiden toimittamisen ja tarkistamisen toimintamalli... 5 3. Hakemusten liitteiden, erityisjärjestelyhakemusten ja muiden hakuasiakirjojen jättämisen määräajat... 6 4. Esteettömyys ja SORA: yhteiset ohjeistukset... 7 5. Oikaisumenettelyn ohjeistus... 8 6. Alkuperäisten todistusten tarkistaminen prosessi... 9 7. Muut korkeakoulujen yhteishakua ja KSHJ-järjestelmää koskevat kysymykset... 10 8. Avoimeksi jääneitä kysymyksiä... 12 9. Korkeakoulujen yhteishaun ja opiskelijavalintojen kehittäminen järjestelmän käyttöönotosta alkaen... 12

Sivu 4 / 17 1. Ryhmän toimeksianto, jäsenet ja kokoukset Kshj-ohjausryhmä käsitteli 12.12.2011 kokouksessaan asiakkaiden palvelua ( 4). Käydyn keskustelun perusteella päätettiin nimittää korkeakoulujen henkilöistä koostuva työryhmä pohtimaan asiakaspalvelun tehtäviä ja työnjakoa sekä hahmottamaan korkeakoulujen yhteistä toimintamallia. Tähän ensimmäiseen korkeakoulujen asiakaspalvelutiimiin kuuluivat: Lantta Eija, Lahden ammattikorkeakoulu Luoma Leena, Hämeen ammattikorkeakoulu Myry Tanja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Santala Janne, Satakunnan ammattikorkeakoulu (työryhmän puheenjohtaja) Viiru Mirva, Saimaan ammattikorkeakoulu Enges Tiia, Turun yliopisto Kettunen Kati, Helsingin yliopisto Oesch Eve, Aalto-yliopisto Pasanen Tuija, Itä-Suomen yliopisto (työryhmän sihteeri) Penttinen Mika, Maanpuolustuskorkeakoulu Tenhunen Maarit, Lapin yliopisto Lisäksi työryhmän työskentelyyn osallistuivat Helsingin yliopistosta Rebekka Nylund ja Tiina Kainulainen. Työryhmä kuuli asiantuntijoina Laura Alalääkkölää (opetushallitus/asparahanke) ja Esa Kerästä (opetushallitus/tor-hanke). Työryhmän selvitystä käsiteltiin KSHJohjausryhmässä 23.5.2012 ja loppuraportti jätettiin ohjausryhmälle 13.6.2012. Loppuraportin käsittelyn yhteydessä todettiin, että työryhmän työ ei suinkaan ole valmis, koska järjestelmä on niin pahasti keskeneräinen. Myös korkeakoulujen yhteiset käytännöt ja asiakaspalveluratkaisu vaatii lisää työstämistä ja yhteisistä asioista sopimista. Kshjohjausryhmä päätti, että Kshj-ohjausryhmän jäsenet Janne Santala ja Tuija Pasanen kokoavat opintohallinnon verkostoista uuden työryhmän jatkotyöstämään asiaa. Korkeakoulujen opintohallinnon verkostojen päälliköt kokoontuivat keskustelemaan uuden työryhmän toimeksiannosta ja kokoonpanosta Helsingin yliopistolle 20.9.2012. Työryhmän kokoonpanoon ehdotettiin otettavaksi lisäksi asiantuntijaksi yksi opintohallinnon lakimies sekä Maanpuolustuskorkeakoulun edustus. Uuteen asiakaspalvelutiimiin kutsuttiin seuraavat henkilöt: Ikonen Mari, Jyväskylän yliopisto Kaski Tuulikki, Aalto-yliopisto/DIA-yhteisvalinta Korhonen Hilkka, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 1.1.2013 alkaen Kareliaammattikorkeakoulu Kumpula Joanna, University Admissions Finland/Helsingin yliopisto Kunnas Eva-Maija, Tampereen ammattikorkeakoulu Kuurne Aija, lakimies, Aalto-yliopisto Lantta Eija, Lahden ammattikorkeakoulu/arenen opiskelijavalintaprojekti Lehto Katariina, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Mäntyniemi Sirkku, Metropolia Ammattikorkeakoulu Pasanen Tuija, Itä-Suomen yliopisto, työryhmän sihteeri (Kshj-ohjausryhmän jäsen) Penttinen Mika, Maanpuolustuskorkeakoulu Santala Janne, Satakunnan ammattikorkeakoulu, työryhmän pj. (Kshj-ohjausryhmän jäsen) Särkikoski Nea, Turun yliopisto Talvio Anne, Oulun yliopisto Tenhunen Maarit, Lapin yliopisto Vanhanen Riikka, FINNIPS-valintakoeverkosto/Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Sivu 5 / 17 Lisäksi työryhmän työskentelyyn osallistuivat asiantuntijoina Laura Alalääkkölää (opetushallitus/aspara-hanke) ja Joni Penkari (opetushallitus/kshj-hanke). Työryhmän toimeksianto ja tehtävät: 1. Yhteishaun yhteisen toimintamallin määrittely. 2. Hakemusten liitteiden käsittely ja hakukelpoisuuden arviointi. 3. Yhteiset aikataulut ja ohjeistukset - Hakemusten liitteiden, valintakokeiden erityisjärjestelyhakemusten ym. hakuasiakirjojen jättämisen määräajat - Opiskelijavalinnan esteettömyyttä ja SORA-lainsäädännön soveltamista koskevat ohjeistukset - Opiskelijavalinnan oikaisumenettelyn ohjeistaminen - Alkuperäisten todistusten tarkistaminen (prosessi) Työryhmä kokoontui 4 kertaa. Kokoukset järjestettiin: Torstaina 1.11.2012 klo 9.30-15.00 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, päärakennuksen 3. krs., luokka A-309 Torstaina 29.11.2012 klo 9.30-15.30 Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kollegiosali P310 Torstaina 31.1.2013 klo 9.30 15.30 Helsingin yliopisto, päärakennus, Runeberg-sali Keskiviikkona 27.3.2013 klo 9.30-15.30, loppuraportin käsittelyä Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kollegiosali P310 Työryhmän loppuraportti jätettiin KSHJ-ohjausryhmälle 19.4.2013 ja asiaa käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa 26.4.2013. Tapaamisten kustannukset KSHJ-hanke osallistui kustannuksiin maksamalla tiimin jäsenten matkakulut 4 tapaamiselta pääkaupunkiseudulla. Muista tapaamisiin liittyvistä kuluista (mm. päivärahat, ruokailut, kahvit) vastasivat jäsenten korkeakoulut/jäsenet itse ja tapaamisia järjestävät korkeakoulut. Työryhmien muistiot, kokouskutsut, ym. materiaali on julkaistu kshj-wikissä www.oph.fi/kshj; https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageid=11342044 2. Hakemusliitteiden toimittamisen ja tarkistamisen toimintamalli Työryhmä ehdottaa korkeakoulujen hakemusliitteiden toimittamisen ja tarkistamisen toimintamalliksi syksyn 2014 yhteishaussa sektorikohtaisia malleja: Ammattikorkeakoulut toimivat ammattikorkeakoulujen yhteishauissa käytössä olevaa toimintamallia soveltaen: o Korkeimman amk-sektorin hakutoiveen ammattikorkeakoulu arvioi hakijan hakukelpoisuuden kaikkien amk-hakutoiveiden osalta hakijan ilmoittamien tietojen perusteella. o Suurin osa valinnoista toteutetaan hakijan ilmoittamien tai YTL:n rekisteristä tai muusta valmistumis- ja arvosanatietoja sisältävästä tietokannasta saatujen tietojen perusteella ehdollisina : todistusliitteet tarkistetaan opiskelijaksi hyväksytyiltä ja opiskelupaikan vastaanottavilta. Poikkeuksen muodostaa ulkomailla suoritettu pohjakoulutus, jolla hakevat toimittavat kopion todistuksesta

Sivu 6 / 17 o korkeimman amk-hakutoiveen ammattikorkeakouluun erikseen määriteltäviin todistusliitteiden toimitusmääräaikoihin mennessä. Määräaikaa noudatetaan kielitaitotodistusliitteiden osalta sellaisten hakijoiden osalta, joilta vaaditaan näyttöä opetuskielen riittävästä taidosta. Jos hakija on saanut opiskelupaikan virheellisten tietojen perusteella, opiskelijavalinta peruutetaan hänen osaltaan jo ennen vuotta 2014 käytössä olevan menettelyn mukaisesti. Hakijat, joilla ei ole yleistä korkeakoulukelpoisuutta, toimittavat hakemuksensa liitteet jokaisen amk-hakutoiveensa ammattikorkeakouluun. Yliopistot toimivat yliopistojen yhteishaussa käytössä olevan toimintamallin pohjalta: o Lähtökohtaisesti hakijan jokaisen yliopistohakutoiveen yliopisto huolehtii hakijan hakukelpoisuuden arvioimisesta vain omien hakukohteidensa osalta tarkistettujen tai todennettujen koulutustietojen perusteella. Koulutusalakohtaisen yhteisvalintojen osalta yhteisvalintaan osallistuvat yliopistot sopivat poikkeavasta menettelystä. o Suurin osa valinnoista toteutetaan YTL:n rekisteristä tai hakijan toimittamista todistusjäljennöksistä tarkistettujen tietojen perusteella mahdollisimman lopullisina : todistusliitteet tarkistetaan jokaiselta hakijalta, jonka tiedot eivät ole kansallisista tietojärjestelmistä automaattisesti tarkistettavissa. Poikkeuksia muodostavat esimerkiksi kevään 2015 yhteishaussa IB-tutkintoon kesällä 2014 valmistuvat ja Maanpuolustuskorkeakouluun hakevista kesällä 2014 asevelvollisuuttaan suorittavat, joiden valinta opiskelijaksi tapahtuu vähintään hakukelpoisuuden osalta ehdollisena. o Hakijat, joilla ei ole yleistä korkeakoulukelpoisuutta, toimittavat hakemuksensa liitteet jokaisen yo-hakutoiveensa yliopistoon. o Ennen vuotta 1990 ylioppilastutkinnon suorittaneiden hakukelpoisuuden arviointi ja liitteiden toimittaminen prosessi tarkistetaan sen jälkeen kun tiedetään, kuinka pitkältä ajalta YTL:ssä olevat tiedot konvertoitavissa sähköiseen muotoon ja antaako OKM siihen erillisen rahoituksen. Toimintamallin suhteen ryhmä on yksimielinen, koska ryhmässä katsottiin, että TOR ei vielä syksyllä 2014 tue ainakaan ennen vuotta 2014 valmistuneiden koulumenestystietojen sähköistä tarkistamista. Ratkaisun taustalla on myös yliopistoille tehdyn kyselyn tulokset, jotka osoittivat, kuinka erilaisia toimintamallit ja -tavat yliopistoissa ovat. Korkeakoulut eivät vielä tässä vaiheessa halua eivätkä tiukasta aikataulusta johtuen kykene lähtemään suoraan korkeakoulujen yhteiseen malliin, jossa liitteet toimitettaisiin ja hakukelpoisuudet tarkistettaisiin ensimmäisen hakutoiveen korkeakoulussa tai keskitettynä palveluna. Ehdotuksen taustalla on tieto yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien nykyisten yhteishakukäytäntöjen ja - menettelyjen eroista sekä jaettu ymmärrys siitä, ettei vuoteen 2014 mennessä pystytä luomaan toteutuskelpoista toimintatapaa, joka sopisi kattavasti koko korkeakoululaitokselle. 3. Hakemusten liitteiden, erityisjärjestelyhakemusten ja muiden hakuasiakirjojen jättämisen määräajat Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että korkeakoulut sopivat yhdessä liitteiden toimittamisen määräajoista sekä hakemuksen täydennysmenettelystä. Yhteisesti sovittuja käytäntöjä jokainen korkeakoulu myös sitoutuu noudattamaan, mikä onkin erittäin tärkeää toimivan ja laadukkaan haku- ja valintaprosessin näkökulmasta. Siten turvataan myös hakijoiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu. Seuraava harmaalla kirjattu osuus ei kevään 2014 yhteishaun aikataulujen valmisteluun liittyvänä sisälly varsinaiseen raporttiin, mutta siinä esitettyjä määräaikoja voidaan soveltaa

Sivu 7 / 17 kevään 2014 sektorikohtaisten yhteishakujen aikatauluja ja syksyn 2014 yhteishaun aikataulua suunniteltaessa: Kevät 2014 Hakuaika I 13.1.-4.2.2014 klo 15 liitteet toimitettava 18.2.2014 klo 15 mennessä. Hakuaika II 24.3.-15.4.2014 klo 15 liitteet toimitettava 22.4.2014 klo 15 mennessä. Keväällä 2014 valmistuvat liitteet toimitettava yliopistoihin viim. 5.6.2014 klo 15 mennessä. IB- ja EB-tutkinnon keväällä 2014 suorittavat jäljennös tutkintotodistuksesta toimitettava 18.7.2014 klo 15 mennessä. Valintakokeiden erityisjärjestelypyynnöt Jos este olemassa jo hakuaikana: määräaika 18.2.2014 klo 15 (I hakuaika 13.1.-5.2.2014) ja 22.4.2014 klo 15 (II hakuaika 24.3.-15.4.2014). Akuutit tapaukset; tapauskohtainen soveltaminen, päätös on aina tehtävä. Syksy 2014 Hakuaika 15.9.-7.10.2014 (hakuaika saattaa muuttua kevään 2013 aikana) - liitteet toimitettava 21.10.2014 klo 15 mennessä, syksyllä 2014 valmistuvat 20.12.2014 klo 15 mennessä. Jos hakuaika vielä muuttuu, hienosäädetään aikataulua vastaamaan muutosta liitteiden toimitusajan suhteen. Hakemuksen täydennysmenettely: Korkeakoulut sitoutuvat noudattamaan yhtenäistä toimintatapaa. Hakemuksen täydentäminen (täydennysaika): hakijalle varataan kohtuullinen aika (= 14 vuorokautta) täydentää hakemustaan hallintolain 22 mukaisesti. Jos hakija ei toimi annetun määräajan puitteissa, hänen hakemuksensa huomioidaan valinnassa täydentämättömänä. Jos hakijaa ei voida ilman puuttuvia täydennyksiä katsoa hakukelpoiseksi, hakija ei voi pyytää hakukelpoisuuteensa liittyen oikaisua. 4. Esteettömyys ja SORA: yhteiset ohjeistukset 4.1. Esteettömyys Valintakokeeseen osallistuva henkilö voi hakea oikeutta valintakokeen suorittamista koskeviin erityisjärjestelyihin erillisellä hakemuksella. Hakemuksessa tulee mainita erityisjärjestelyt, joita haetaan sekä perustelut erityisjärjestelyjen hakemiselle. Hakemukseen tulee liittää kopiot todistuksista, joihin hakija vetoaa (kopio todistuksesta tai asiantuntijalausunnosta, jolla hakija osoittaa erityisjärjestelyn hakemisen syyn olemassaolon). Hakeminen tapahtuu korkeakoulusta riippuen joko vapaamuotoisesti tai erillisellä lomakkeella. Käytännöistä saa lisätietoa ao. korkeakoulujen hakusivustoilta, hakuoppaista tai hakutoimistoista/hakijapalveluista. Valintakokeeseen myönnettyjä erityisjärjestelyjä voivat olla korkeakoulun päätöksen mukaisesti esimerkiksi: - lisäaika (lisäajan myöntämiseen ja pituuteen voi olla ala- ja korkeakoulukohtaisia eroja)

Sivu 8 / 17 - oikeus käyttää valintakokeen vastausten kirjoittamiseen kokeen järjestäjän toimittamaa tietokonetta - oikeus käyttää valintakokeessa apuvälineitä tai hiljaista avustajaa - oikeus saada valintakokeen tehtäväannot suurennettuina jäljennöksinä - oikeus suorittaa valintakoe erillisessä tilassa valintakokeen suorituspaikalla ja - oikeus käyttää valintakokeessa kirjoitusapuna viittomakielen tai pistekirjoituksen tulkkia. Valintakokeen erityisjärjestelyt tulisi kuitenkin nähdä poikkeuksellisena keinona tilanteissa, joissa valintakokeiden yleisjärjestelyjen esteettömyys ei riitä lainsäädännön vaatimusten toteuttamiseen (mm. Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 6 ). Erityisjärjestelyillä ei saa olla vaikutusta valintakokeen tehtävien tavoitteisiin, sisältöön tai arviointiin. Päätös valintakokeen erityisjärjestelyistä on valintakoekohtainen ja päätös on voimassa vain yhden yhteishaun ajan. Jos henkilö hakee myöhemmässä yhteishaussa samaan hakukohteeseen, tulee hänen hakea valintakokeen erityisjärjestelyjä uudelleen. Lisätietoa esteettömästä opiskelijavalinnasta ja korkeakoulujen yhteyshenkilöt valintakokeiden erityisjärjestelyihin liittyen: opintopolku.fi palvelussa julkaistaan lista korkeakoulujen ilmoittamista yhteyshenkilöistä ja heidän yhteystiedoistaan sekä linkit ohjeisiin (KOTVE) opintopolku.fi palvelussa linkit esteettömyyssuosituksiin (ESOK) * http://www.esok.fi/ * http://www.esok.fi/esok-hanke/suositukset 4.2. SORA Työryhmä pitää tärkeänä, että opiskelijaksi ottamisen ehdot avataan hakijalle koulutusalakohtaisesti. Hakulomakkeella olevista SORA-kysymyksistä ja niiden käytöstä päättää korkeakoulu. On myös huomioitava se, että SORAa koskevat tiedot tulee hävittää rekisteristä valintaprosessin päättymisen jälkeen (6 kk hakuajan päättymisestä). Ko. tiedot eivät ole siirrettävissä. Molemmilla sektoreilla on päästy vuonna 2013 sektorikohtaiseen ohjeistukseen ja kysymysten muotoiluun. Koska ohjeistus on hakukohdekohtaista, työryhmä katsoo, että ohjeistus ja kysymykset voivat eriytyä sektoreittain. Työryhmä esittää, että SORA-ohjeistus ja kysymykset voitaisiin yhdenmukaistaa seuraavalle hakukierrokselle. Asia tulisi ottaa yhdeksi kehittämiskohteeksi korkeakoulujen yhteistyöforumilla. Liite: Korkeakoulujen nykyinen SORA-ohjeistus ja kysymykset. 5. Oikaisumenettelyn ohjeistus Opiskelijavalintaa koskeva oikaisumenettely on kuvattu keväällä 2013 voimassa olevassa korkeakoululainsäädännössä seuraavasti: Ammattikorkeakoululain määrittely 351/2003 22 4 mom. Opiskelijaksi hakenut voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi. Menettelytavasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksen tarkennus 352/2003 18 3 mom.: Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua.

Sivu 9 / 17 Yliopistolain määrittely 82 1 mom.: Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. Työryhmä katsoo, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan oikaisumenettelyn lainsäädännölliset erot tulisi poistaa. Oikaisunhaku tulisi kummallakin sektorilla osoittaa korkeakoululle, jonka tulisi sisäisissä säännöissään määrätä oikaisupyynnön käsittelevä toimielin. Lisäksi oikaisunhakuajan alkamisaika tulisi sitoa lainsäädännössä yhtenäisesti valintapäätöksen tiedoksisaannin ajankohtaan, valintapäätöksen julkistamisen ajankohtaan tai johonkin muuhun yhteiseen, opiskelijavalintojen kannalta kriittiseen ajankohtaan. Työryhmän näkemyksen mukaan yksinkertaisinta olisi, jos oikaisua voisi hakea vain opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen, jonka hakija saa viimeistään Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä opiskelijavalinnan tulosten viimeisenä julkistamispäivänä, josta oikaisunhakuaika alkaisi. Oikaisupyynnön johdosta annettavaan päätökseen on liitettävä valitusosoitus siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä korkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee. Työryhmä katsoo tarpeelliseksi, että opiskelijavalinnan oikaisumenettelyä koskevassa yhteisessä ohjeistuksessa kuvattaisiin yleisluontoisesti ja tiiviisti, mitä oikaisupyynnöllä tarkoitetaan. Kuvaus voisi olla esimerkiksi seuraava: Oikaisupyynnössä hakija ilmoittaa kirjallisesti mitä päätöstä hän pyytää oikaistavaksi, mitä kohtaa päätöksestä hän pyytää oikaistavaksi, miten päätöstä tulisi hänen mukaansa oikaista ja millä perusteilla päätöstä tulisi oikaista hänen pyytämällään tavalla. Lisäksi korkeakoulujen yhteishaussa olevan koulutuksen oikaisumenettelyssä tulisi noudattaa seuraavia periaatteita: Johonkin hakutoiveeseensa hyväksytyn hakijan jättämää oikaisupyyntöä ei käsitellä, jos oikaisupyynnön kohteena on alempi hakutoive kuin se, johon hakija on tullut valituksi. Käsittelemättä jättämisestä tulee informoida hakijaa. Jos hakija hyväksytään oikaisuprosessin aikana varasijalta oikaisupyynnön kohteena olevaa hakutoivetta ylempään hakutoiveeseen, oikaisupyyntöä koskeva päätös on niin ikään merkityksetön. Hakijalla ei ole näissä tilanteissa ole tarvetta oikeusturvan toteutumiselle, koska hänet on hyväksytty opiskelemaan hakutoiveeseen, jonka hän on hakuaikana sitovasti priorisoinut mieluisammaksi. Hakijan ei pidä jättää ottamatta hänelle tarjottua opiskelupaikkaa vastaan, jos hän jättää jonkin ylemmän hakutoiveensa valintaa koskevan oikaisupyynnön. Jos oikaisupyyntö hyväksytään, niin hakijalla on mahdollisuus ottaa vastaan vain oikaisupyynnön kautta saatu opiskelupaikka ja aiemmin vastaanotettu opiskelupaikka peruuntuu. Vastaanoton korjaus tehdään manuaalisesti. Jos hakija esittää korkeakoululle esittämässään oikaisupyynnössä, että hänen valinnan tuloksensa on virheellinen hakujärjestelmässä tapahtuneen virheen takia, korkeakoulun tulee ensin tarkistaa itse, onko virhe havaittavissa korkeakoulun toimin. Jos virhe ei ole havaittavissa tai jos korkeakoulu epäilee virheen tapahtuneen, korkeakoulun tulee pyytää oikaisupyyntöön lausunto Opetushallituksesta ennen päätöksen tekemistä. 6. Alkuperäisten todistusten tarkistaminen prosessi

Sivu 10 / 17 Alkuperäiset todistukset tarkistetaan opiskelijaksi hyväksytyiltä viimeistään opintojen alkaessa korkeakoulun määräämällä tavalla. Jos alkuperäiset todistukset osoittautuvat väärennöksiksi tai jos niiden tiedot poikkeavat hakijan antamista tiedoista opiskelijavalinnan kannalta ratkaisevasti, korkeakoulu voi peruuttaa valinnan. Todistusten tarkistamiseen liittyvästä työnjaosta korkeakoulun sisällä päättää jokainen korkeakoulu itse, mutta hakijan oikeusturvan kannalta tarkistamisen on tapahduttava kohtuullisessa ajassa, koska tarkistaminen voi johtaa opiskelupaikan menetykseen. 7. Muut korkeakoulujen yhteishakua ja KSHJ-järjestelmää koskevat kysymykset Opiskelijavalinnan peruuttamisen toimintamalli a. Opiskelijavalinnan peruuttamisen edellytykset Hakijan opiskelijavalinta voidaan peruuttaa opiskelijavalinnan toteuttamisen jälkeen, jos ilmenee, että i. hakija ei täytä SORA-lainsäädännön mukaisia terveydellisiä vaatimuksia tai on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeutensa peruuttamisesta (ks. opiskeluoikeuden peruuttaminen AmkL 25 a ja YoL 43 a ) tai ii. hakija on antanut hakuvaiheessa tai ennen opiskelijavalinnan toteuttamista itsestään virheellisiä tietoja, joiden ansiosta hän on tullut valituksi (esim. koulutus- tai arvosanatiedot). b. Opiskelijavalinnan peruuttamisen menettely Päätös opiskelijavalinnan peruuttamisesta valmistellaan ja tehdään korkeakoulussa korkeakoulun päättämän menettelyn mukaisesti mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun peruste opiskelijavalinnan peruuttamiseen on havaittu. Peruuttamispäätöksen tehnyt korkeakoulu toimittaa päätöksen ja pyynnön opiskelupaikan vastaanoton peruuttamisesta Opetushallitukseen joka poistaa vastaanottotiedon. Korkeakoulu korjaa hakujärjestelmän valintaan vaikuttavat tiedot oikeiksi (esim. valinnan tulos, pisteytys) ja ilmoittaa muiden hakutoiveiden korkeakouluille opiskelijavalinnan peruuttamisesta ja peruuttamispäätöksen perusteesta. Muut korkeakoulut korjaavat tarvittaessa valintaan vaikuttavat tiedot omien hakutoiveidensa osalta ja tarkistavat, tulisiko hakija johonkin heidän hakutoiveistaan valituksi. Hakija valitaan korkeimman sellaisen hakutoiveen opiskelijaksi, jossa hänen pisteensä riittävät valituksi tulemiseen. Opiskelijavalinnan peruuttamisen johdosta tehtävät muutokset eivät saa muuttaa opiskelijavalintaa kenenkään muun opiskelijaksi valitun vahingoksi. Paperihakemusten tallentaminen Työryhmä esittää, että paperihakemukset toimitettaisiin syksyn 2014 yhteishausta lähtien Opetushallitukseen, joka tallentaisi hakemukset. Paperihakemuksia jätetään nykyisissä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaussa niin vähän, että paperihakemuksiin ja niiden täytön ohjeistamiseen liittyvät prosessit olisi järkevää keskittää yhdelle toimijalle. Paperiha-

Sivu 11 / 17 kemusten käyttö tulisi ohjaamalla rajata ainoastaan sellaisiin tilanteisiin, joissa sen käyttö on välttämätöntä. Ennen vuotta 1990 ylioppilaaksi kirjoittaneiden tutkintotietojen tallentaminen Koska TOR ei tule vielä laajamittaisesti käyttöön vuoden 2014 valinnoissa, ovat korkeakoulut ryhtyneet miettimään mahdollisuutta saada ennen vuotta 1990 ylioppilaaksi kirjoittaneiden tiedot keskitetysti. Tämä on keskeinen kysymys erityisesti yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Helsingin yliopiston edustajat ovat keskustelleet asiasta keskenään ja näiden keskustelujen pohjalta on oltu yhteydessä Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL:n) pääsihteeriin ja tietohallintoasiantuntijaan. Yliopistojen edustajat ja YTL:n asiantuntijat ovat päätyneet siihen ratkaisuun, että YTL:n vanha sähköisessä muodossa oleva aineisto konvertoidaan niin varhaisesta ajankohdasta kuin mahdollista YTL:n nykyiseen tietokantaan ja samalla tarkistetaan matrikkeleista siihen tehdyt muutokset. Sähköinen aineisto on saatavilla täysin vuoteen 1982 asti ja ainakin osittain vuoteen 1967 asti. olisi hyötyä myös YTL:lle ja ylioppilastutkintojen tutkijoille. Tämä asia on kuitenkin edessä myös TOR:in myötä. Tästä mallista pitäisi tehdä päätös mahdollisimman nopeasti jotta se ehditään tehdä ennen syksyn 2014 yhteishakua. Ajatuksena olisi konvertoida vanha data uuteen muotoon ja tarkistaa se matrikkelista. Muutokset on tehty osin vain matrikkeleihin. Olisi hyvin tärkeää saada YTL:n vanha data muutettua uuteen muotoon ennen kuin kaikki tietämys vanhasta datasta ja sen muodostuksesta ja muutoksista häviää. Kielikysymykset: sähköinen palvelu ja asiakaspalvelu Työryhmä esittää ohjausryhmälle huolensa siitä, a. miten taataan hakijoille sujuva ja toimiva sähköinen palvelukokonaisuus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (esim. hakulomakkeen ja käyttöliittymän kieliversiot ja niiden testaaminen käyttöönoton vaarantumatta) ja b. miten taataan hakijoille yhtäläiset mahdollisuudet saada yhteishakuun liittyvää neuvontaa korkeakouluista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja hakulomakkeen tai hakijapalvelun toimintaa koskevaan teknisiin ongelmiin Opetushallituksesta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jälkimmäinen kysymys on työryhmän näkemyksen mukaan ratkaistavissa korkeakoulujen osalta suurelta osin automaattisesti siten, että hakija ottaa yhteyttä häntä kiinnostavien hakukohteiden korkeakouluihin ja saa palvelua hakukohteen opetuskielellä. Hakijat, jotka ovat kiinnostuneita useammalla kielellä toteutettavista hakukohteista eri korkeakouluissa, saadaan ohjattua oikeaan osoitteeseen ensimmäisestä kontaktipisteestä. Kirjeet hakijoille Työryhmän mielestä on tarkoituksenmukaista, että hakijalle voidaan tulostaa viimeistään 2.7.2014 järjestelmästä kirje, jossa on opiskelijavalinnan tilanne kaikkien hakutoiveiden osalta. Järjestelmästä tulisi siis voida tulostaa hakijalle valinnan tuloksen (= hakutoiveeseen hyväksyminen / varasijalle jääminen / hylkääminen) kertova yhdelle A4:lle mahtuva, osoitekentän sisältävä kirje ja lisäksi hakutoivekohtaisesti mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot kunkin hakutoiveen valinnan pisteytyksestä ja valinnan tuloksesta kertoa A4:n mittainen kirje. Asiakkaiden palvelun nimi korkeakouluissa Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa hakijoita palvellaan Hakutoimistoissa ja yliopistoissa Hakijapalveluissa. Asiakkaiden palvelun kannalta on järkevää ja tarkoituksenmukaista yhtenäistää nimike. Työryhmä esittää, että uudessa yhteishaussa asiakkaiden palveluista huolehtivasta toimintayksiköissä käytetään korkeakouluissa nimeä Hakijapalvelut (ruots. (Ansökningsservice, engl. Admission Services).

Sivu 12 / 17 8. Avoimeksi jääneitä kysymyksiä Työryhmä ei toimikautensa aikana muodostanut kovinkaan vahvaa näkemystä KSHJjärjestelmän ylläpitomallia koskevaa tietoa vaatineisiin kysymyksiin, kuten hakijan yksilöintiin (erityisesti henkilötunnuksettomien hakijoiden yksilöintiin ja oletettavasti saman hetuttoman hakijan jättämien tuplahakemusten passivointiin) ja hakemuksen passivointiin. Aiheista keskusteltiin kuitenkin ryhmän kokouksessa 31.1.2013 keskustelun linjojen ollessa seuraava: - Henkilötunnuksettomien hakijoiden ns. tuplahakemusten jättäminen on uudessa järjestelmässä mahdollista, vaikka järjestelmään on tarkoitus luoda muutamaan hakijatietoon perustuvaa tunnistusautomatiikkaa. Oletettavasti saman hakijan päällekkäiset hakemukset tulee passivoida siten, että hakijan viimeisenä jättämä hakemus jää aktiivisena voimaan. Ryhmä pitää ongelmallisena ylimääräisten hakemusten karsimisen osoittamista korkeakoulujen tehtäväksi, koska karsintavastuu edellyttäisi korkeakoulu- ja korkeakoulusektorirajat ylittävien oikeuksien myöntämistä yhteen osaan järjestelmän toiminnallisuuksia. Henkilötunnuksettomien hakijoiden tuplahakemusten passivointi voisi olla järkevää osoittaa Opetushallituksen tehtäväksi. - Hakijan pyytämä hakemuksen passivointi tulisi voida tehdä passivoitavan hakemuksen 1. hakutoiveen korkeakoulussa. Muulla tavoin hakemuksen passivointia ei voi korkeakoulujen toimesta toteuttaa. 9. Korkeakoulujen yhteishaun ja opiskelijavalintojen kehittäminen järjestelmän käyttöönotosta alkaen Työryhmä kannattaa ensimmäisen asiakaspalvelutiimin kannanottoa korkeakoulujen yhteistyön kehittämiseksi. Tiimi pitää välttämättömänä korkeakoulujen yhteistyön, keskinäisen vuorovaikutuksen sekä keskusteluyhteyden edistämistä haku- ja valintaprosessin kehittämiseksi tulevaisuudessa. Yhteisten menettelyjen ja käytäntöjen tunnistaminen ja kehittäminen on aivan keskeistä haku- ja valintaprosessin toimivuuden, opiskelijavalintojen onnistumisen sekä korkeakoulujen asiakkaiden palveluiden kannalta. Työryhmä ei välttynyt kokouksissaan ottamatta kantaa opiskelijavalintojen kehittämiseen. Keskusteluja leimasi laaja konsensus opiskelijavalintojen kehittämisen tärkeydestä. Keskusteluissa sivuttiin mm. valintojen alakohtaisen kehittämisen ja yhteistyön tärkeyttä, yhteisten opiskelijavalintojen suositusten aikaansaamista sekä valintakokeiden aikataulutuksen koordinoinnin kehittämistä. Mainitut asiat ovat jo olleet esillä keskusteluissa eri yhteyksissä ja siten työryhmä toivoo asioiden eteenpäin viemiselle jatkokehitystä. Koska asiat eivät kuuluneet suoranaisesti työryhmän toimeksiantoon, ei niitä käsitellä raportissa tämän enempää. Korkeakoulujen yhteishaun asiantuntijaryhmä Työryhmän esittää, että korkeakoulujen tulisi koota enintään 12 hengen asiantuntijaryhmä (ml. opintohallinnon lakimies ja MPKK:n edustus) kehittämään yhteishaun ja sen asiakaspalvelun käytäntöjä. Työryhmä tekisi vuosittain mm. esityksen korkeakoulujen yhteishaun hakuajoista ja siihen liittyvistä tärkeistä määräajoista (liitteet). Työryhmä valmistelisi lisäksi oph:n ja okm:n sille delegoitavia muita asioita, jotka liittyvät haku- ja valintajärjestelmään. Työryhmä toimisi tiiviissä yhteistyössä molempien sektoreiden opintopäällikköverkostojen, rehtoreiden neuvostojen (Arene, Unifi) sekä Opetushallituksen kanssa. Työryhmän kokouksista aiheutuvat kulut kustannettaisiin kansallisin varoin. OKM:n työryhmät

Sivu 13 / 17 Työryhmän esittää lisäksi, että OKM:n alaisuudessa toimivat korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmä ja valintajärjestelmän kehittämistä ohjaava ohjausryhmä. Tulevaisuudessa nämä kaksi ryhmää voitaisiin jopa yhdistää sen jälkeen, kun käyttöönotto on tapahtunut ja käytännöt ovat vakiintuneet. Tässä ryhmässä olisi molempien sektoreiden edustajia (väh. 2 henkilöä) myös korkeakoulujen yhteishaun asiantuntijaryhmästä. Lisäksi tulisi huolehtia, että ryhmässä olisi riittävä edustus (2-3 henkilöä) korkeakoulujen strategisesta ja opintohallinnon johdosta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, valtakunnallisista opiskelijajärjestöistä, 2. asteen opinto-ohjaajista ja hallinnonalan ulkopuolelta, esimerkiksi elinkeinoelämästä ja julkishallinnosta. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmälle asiantuntijaryhmä toivoo nykyistä suosituksen laadintaa laajempaa mandaattia linjata yhteishakukäytäntöjen lisäksi esimerkiksi - korkeakoulujen erillishakujen ja -valintojen kehittämisestä - valintaperusteiden alakohtaisesta kehittämisestä ja yhtenäistämisestä - valintamenettelyjen aikataulutuksen ohjaamisesta ja - avoimen korkeakoulujen opintojen ja muiden tutkintoon johtamattomien opintojen perusteella tapahtuvan opiskelijavalinnan joustavuudesta. Yhteishaun aikataulut Työryhmä pitää välttämättömänä, että opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat korkeakouluille yhteishaun valtakunnallisen aikataulun marraskuun loppuun mennessä reilua vuotta ennen kevään yhteishaun alkua korkeakoulujen opiskelijavalintojen valmistelun edistämiseksi. Sitä ennen aikataulua valmistellaan korkeakoulujen asiantuntijaryhmässä. Valinta avoimen korkeakoulun opintojen perusteella Ammattikorkeakouluissa opiskelijavalinta avoimen ammattikorkeakoulun opintojen perusteella tapahtuu yhteishaun kautta, ja sen voi toteuttaa ainoastaan yhteishaussa olevaan koulutustarjontaan. Yliopistoissa valinta avoimen yliopistojen opintojen perusteella on erillisvalinta. Asia nousi esille useassa kohdin ja ryhmä päätyi näkemykseen, että avoimen korkeakoulun opintojen perusteella tapahtuva opiskelijavalinta tulisi toteuttaa kummallakin sektorilla yhteishakujen ulkopuolella (joko yhteisesti sovittuina hakuaikoina tai korkeakoulukohtaisesti). Yhteishakujen ulkopuolelle jääminen ei kuitenkaan saa estää KSHJ-hankkeessa tuotettavien järjestelmäpalvelujen hyödyntämistä yliopistojen avoimen väylän ja ammattikorkeakoulujen avoimen polun käytössä.

Sivu 14 / 17 Liite: Korkeakoulujen nykyinen SORA-ohjeistus ja kysymykset Yliopistosektori http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=1172 (suomeksi) http://www.studieinfo.fi/?file=993 (ruotsiksi) http://www.koulutusnetti.fi/?file=1174 (englanniksi) Kysymys: Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta tietyille koulutusaloille (ns. SORA-lainsäädäntö). Rajoitukset koskevat tätä hakukohdetta. Ks. tarkemmin http://www.koulutusnetti.fi/?file=1172. Lue myös oheisen kysymysmerkin takaa aukeava infoteksti. Infoteksti: 1.1.2012 voimaan tulleen ns. SORA -lainsäädännön tuomat rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Osalla näistä aloista opiskelija voi joutua esittämään myös rikostaustaotteen ennen opintoihin liittyvää harjoittelua. Lisää tietoa otteen esittämisvelvollisuudesta on mainitulla verkkosivulla. Vastaus: Jos opiskeluoikeutesi on aikaisemmin peruutettu tämän lainsäädännön perusteella tai epäilet, että sinulla on opiskelijaksi ottamiseen liittyviä esteitä, merkitse rasti ruutuun ja ota erikseen yhteys siihen yliopistoon, jonka hakukohdetta kysymys koskee. Ks. tarkemmin yhteystiedoista ja yhteydenotosta http://www.koulutusnetti.fi/?file=1172 Linkin (http://www.koulutusnetti.fi/?file=1172) takaa aukeava teksti Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta tietyille koulutusaloille (ns. SORA-lainsäädäntö). Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikostaustaote Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikostaustasta. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä

Sivu 15 / 17 vakavista rikoksista (siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja muut huumausainerikokset kuin käyttörikos). Yliopistojen yhteystiedot SORA-asioihin liittyen: www.koulutusnetti.fi/index.php?file=1172 Ammattikorkeakoulusektori Terveydelliset vaatimukset Koskee ainoastaan humanistiselle ja kasvatusalalle, sosiaali- ja terveysalalle ja/tai merenkulkualan merikapteenin koulutukseen hakevia. Näillä koulutusaloilla opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Koska opiskelijoiden on oltava toimintakyvyltään kykeneviä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun, edellytetään hakijoilta tiettyä terveydentilaa. Tarkista vaatimukset alla olevasta listasta ja merkitse, onko sinulla terveydellisiä tekijöitä, jotka saattavat olla esteenä opinnoillesi. Jos vastaat "kyllä", ota hakuaikana yhteyttä hakemasi ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Huom! Hakija voidaan hyväksyä koulutukseen, jos terveydellinen este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Humanistisen ja kasvatusalan terveydelliset vaatimukset KANSALAISTOIMINTA- JA NUORISOTYÖ Ammatissa toimiminen edellyttää riittävää psyykkistä kestävyyttä, tasapainoisuutta, keskittymiskykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kompetenssia. Vastuukysymykset painottuvat yhteisöpedagogin työtehtävissä. Opiskelijavalinnan esteenä voi olla sellainen psyykkinen sairaus tai toimintakykyyn vaikuttava asia, joka estää opintoihin osallistumisen tai ammatissa toimimisen, esim. - akuutti, elämään vaikuttava päihdeongelma tai vakava huumeongelma - sellainen sosiaalinen pelkotila, joka vaikeuttaa huomattavasti ihmisten kanssa toimimista - sellainen psyykkinen sairaus, joka estää opintoihin osallistumisen tai ammatissa toimimisen mm. psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus - muu sairaus, joka vaarantaa oman tai muiden opintoihin osallistuvien terveyden tai turvallisuuden TULKKIKOULUTUS (VIITTOMAKIELEN TULKKAUS / PUHUTTUJEN KIELTEN TULKKAUS) Ammatissa toimiminen edellyttää riittävää fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä, tasapainoisuutta, keskittymiskykyä ja jonkin verran hälynsietokykyä. Vastuukysymykset painottuvat tulkkien työtehtävissä. Opiskelijavalintaan vaikuttavana tekijänä voi olla sellainen psyykkinen tai fyysinen sairaus tai vamma, joka estää opintoihin osallistumisen tai ammatissa toimimisen mm: - psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus, vakava sosiaalisten tilanteiden pelkotila - viittomisen tai tulkkauksen estävä sairaus tai vamma, esim. vakava tuki- ja liikuntaelinsairaus, näkövamma tai puhevamma (Diakissa kuulovamma), osittainen kasvohalvaus tai selkeä ja vakava karsastus vaikeuttaa ammatissa toimimista Huom. HUMAKin Helsingin kampukselle otetaan opiskelijaksi kuulovammaisia, jotka ovat viittomakielisiä

Sivu 16 / 17 - akuutti, sen hetkiseen elämään vaikuttava päihdeongelma tai vakava huumeongelma - sairaus tai vamma, joka vaarantaa oman tai muiden opintoihin osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden Terveydentilan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei voi olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Esteen vakavuus ja hoitotilanne otetaan huomioon arvioitaessa hakijan soveltuvuutta ko. koulutusohjelman opiskelijaksi. Alan eettiset ohjeet otetaan huomioon terveydentilaa tai toimintakykyä arvioitavissa Vaikka hakijan terveydentila tai vammaisuus voi sinänsä estää osallistumisen joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan humanistisella ja kasvatusalalla (vrt. PeVL). Jos hakijan hakuvaiheessa tekemän ilmoituksen perusteella ilmenee aihetta, voi ammattikorkeakoulu edellyttää tarkempia terveydentilatietoja opiskelusta suoriutumisen ja kohtuullisten toimien arvioimiseksi. Sosiaali- ja terveysalan terveydelliset vaatimukset Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. - Bioanalytiikan koulutusohjelmaan hakeutuvalla on oltava mikroskoopilla työskentelyyn riittävä näkökyky ja normaali värinäkö. Koulutusohjelmaan valittujen tulee toimittaa silmälääkärin, optikon tai optometristin todistus koulutuksen alkaessa ammattikorkeakoulun antamien ohjeiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, mikäli todistusta ei toimiteta määräajassa tai valituksi tullutta opiskelijaa ei todistuksen perusteella voida pitää soveltuvana bioanalytiikan koulutusohjelmaan. Alalle hakeutuvan tulee huomioida, että - opiskelu ja ammatissa toimiminen edellyttävät hyvää henkistä tasapainoa - ala ei sovellu huumeiden käyttäjälle eikä alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjälle - esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, krooniset ihosairaudet ja allergiat voivat muuttua terveydelliseksi ongelmaksi opiskeluaikana tai myöhemmin työelämässä - veriteitse tarttuva tauti saattaa rajoittaa opintopolkua ja työhön sijoittumista. Ennen opiskeluihin kuuluvaan ohjattuun harjoitteluun siirtymistä ammattikorkeakoulu voi pyytää rikosrekisteriotteen esittämistä, jos harjoitteluun kuuluu olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Merenkulkualan terveydelliset vaatimukset (merikapteenin koulutus) Hyväksytyksi tulleen hakijan on toimitettava merimiesterveyskeskuksen antama lääkärintodistus ammattikorkeakoululle 12.8.2013 mennessä. Lääkärintodistuksesta tulee käydä ilmi, että: - henkilö on fyysiseltä ja psyykkiseltä terveydeltään soveltuva aiottuun tehtävään eikä hänellä ole sellaista vikaa, vammaa tai sairautta, joka estää tai selvästi vaikeuttaa hänen työtään - henkilön näkö- ja kuulokyky sekä värinäkö ovat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaiset - henkilö ei sairasta tautia, jonka voidaan olettaa pahenevan työssä tai vaarantavan muiden aluksella olevien terveyden taikka merenkulun turvallisuuden.

Sivu 17 / 17 Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, mikäli lääkärintodistusta ei toimiteta edellä mainitussa määräajassa tai hakijaa ei lääkärintodistuksen perusteella voida pitää merenkulkualan koulutukseen soveltuvana. Aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen Koskee ainoastaan humanistiselle ja kasvatusalalle, sosiaali- ja terveysalalle ja/tai merenkulkualan merikapteenin koulutukseen hakevia. Näillä koulutusaloilla opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Siksi opiskelijalta voidaan perua opiskeluoikeus, jos a) hän on osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä tehtävissä tai harjoittelussa vaarantamalla opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, tai b) hän ei hakuvaiheessa ole kertonut aiemmasta opiskeluoikeutensa peruuttamisesta, joka on johtunut terveydellisistä tekijöistä tai turvallisuussyistä. Merkitse, onko opiskeluoikeutesi Suomessa aiemmin peruutettu, koska 1) terveydelliset tekijät ovat olleet esteenä opinnoillesi tai 2) olet toistuvasti ja vakavasti vaarantanut muiden henkilöiden turvallisuuden tai terveyden. Huom! Merkitse "Kyllä" ainoastaan silloin, jos opiskeluoikeutesi on peruutettu edellä mainituista syistä. Jos olet itse perunut opiskelupaikkasi tai opiskeluoikeutesi on peruutettu muiden syiden takia (esimerkiksi väärin ilmoitetut todistusarvosanat tai liitteiden palauttamatta jättäminen), merkitse "Ei". Jos vastaat "kyllä", ota hakuaikana yhteyttä hakemasi ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Amkhaku-palvelussa olevat kysymykset Tässä koulutuksessa on tiettyjä terveydellisiä vaatimuksia. Tarkista vaatimukset tästä. Minulla on terveydellisiä tekijöitä, jotka saattavat olla esteenä opinnoille. ei kyllä Tässä koulutuksessa opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aiempi päätös opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Opiskeluoikeuteni on aiemmin peruutettu terveydentilani tai muiden henkilöiden turvallisuuden vaarantamisen vuoksi. ei kyllä