Kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2000 1
2
Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksille sekä viimeksi tänä vuonna linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Valtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden maaliskuussa kansallisen ilmastostrategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi selontekoa koskevan lausunnon kesällä ja totesi, että selonteon pohjalta voidaan aloittaa Suomen ilmasto-ohjelman toteuttaminen. Hallitus lähtee ilmastostrategiassaan siitä, että energian käytön tehostamista jatketaan syksyllä 2000 valmistuneen energiansäästön edistämisohjelman mukaisesti. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian käytön kasvua edistetään vuonna 1999 laaditun edistämisohjelman linjausten mukaisesti. Energian säästön tehostamisella ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä arvioidaan voitavan kattaa suurin piirtein puolet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeesta vuoteen 2010 mennessä. Ilmastostrategiassa ja siihen sisältyvässä energiansäästöohjelmassa on energiansäästösopimuksilla edelleen keskeinen asema energiatehokkuuden parantamisessa. Lisäksi ilmastostrategiassa todetaan, että jotkut nykyiset energiansäästösopimukset, kuten teollisuuden ja energia-alan sopimukset, voitaisiin laajentaa kasvihuonekaasujen vähentämissopimuksiksi. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt ensimmäistä kertaa koottu keskeiset tiedot säästösopimukseen liittyneiden kuljetusyrittäjien energiankäytöstä vuonna 2000. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan tässä mielessä vedenjakajalla. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on lisääntynyt hyvin ja analyysejäkin on jo tehty paljon. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa pikkuhiljaa näkyä. Nyt tarvitaan sekä yhteisiä että yksittäisten osapuolten konkreettisia toimia, jotta energiansäästösopimukset lunastavat niihin asetetut odotukset ja toiveet. Helsingissä lokakuussa 2001 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3
4
Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 8 1.1 Sopimusmenettely ja sen toteuttaminen 8 1.2 Sopimuksen tavoitteet 8 1.3 Sopimukseen liittyneet kuljetusyrittäjät 9 2 Kuorma- ja pakettiautojen energiankäyttö 10 2.1 Kuljetusalan kuljetusvolyymi ja energiankäyttö 10 2.2 Sopimukseen liittyneiden yritysten energiankulutus 13 3 Sopimuskäytännön kehittäminen 16 3.1 Esiin tulleet ongelmat 16 3.2 Jatkotoimet 17 Liitteet Liite 1 Sopimukseen 31.12.2000 mennessä liittyneet yritykset 18 5
6
Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja Suomen Kuorma-autoliitto ry:n (SKAL) väliseen, 7.9.1999 allekirjoitettuun sopimukseen kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen tavoitteena on edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta niin, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee. Kuorma- ja pakettiautoalan energiansäästösopimukseen oli vuoden 2000 loppuun mennessä liittynyt 173 kuljetusyritystä. Näillä yrityksillä oli raporttia kirjoitettaessa käytössään 1 192 autoa. Sopimukseen liittyneiden yritysten autojen osuus kaikista SKAL:on kuuluvien yritysten autoista oli vuoden 2000 lopussa noin 7,5 %, mikä on selvästi vähemmän kun odotettiin sopimusta solmittaessa. Vuosiraportointi suoritettiin vuonna 2001 ensimmäistä kertaa. Raportointi koski vuosina 1999 2000 sopimukseen liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2000. Energiansäästösopimukseen liittyneistä yrityksistä ei saatu seurantatietoa raportointia varten odotetulla tavalla. Raportoineiden yritysten määrä on jäänyt vaatimattomaksi ja näidenkin yritysten raportointi on ollut varsin puutteellista. Kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi soveliaimpia mittareita olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/tonnikilometri). Koska kuitenkin vain hyvin harvalla yrityksellä oli tiedossa, mikä yrityksen kuljetussuorite todellisuudessa on, tätä mittaria ei voitu käyttää. Kuljetusten energiankäytön kehittymistä oli siksi tässä vaiheessa tarkasteltava ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä). Säästösopimuksen tärkein ajoneuvoryhmä on täysperävaunulliset kuorma-autot. Näiden osuus tieliikenteen kuljetussuoritteesta oli vuonna 2000 noin 75 %. Raportoineiden täysperävaunullisten kuorma-autojen polttoaineen keskikulutus oli noin 45 litraa sataa ajokilometriä kohti. Kuorma- ja pakettiautokuljetusalan energiansäästösopimuksen toimeenpanossa havaitut, sopimuksen markkinointiin ja sen seurantaan kohdistuvat ongelmat on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ratkaisemaan pikaisesti. Sopimus on voimassa 31.12.2002 asti ja sen mahdollisesta jatkamisesta on sovittava kolme kuukautta ennen sopimuskauden loppua. Ulkopuolisen arvioinnin tarkoituksena on selvittää, ovatko säästösopimuksen avulla saavutetut tulokset riittävän hyvät sopimuksen toimenpanoon uhrattuihin resursseihin nähden. 7
1 Johdanto 1.1 Sopimusmenettely Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), liikenneministeriö (LM, sittemmin liikenne- ja viestintäministeriö LVM) ja Suomen Kuorma-autoliitto ry (SKAL) solmivat 7.9.1999 sopimuksen kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen piiriin kuuluvat SKAL:n jäsenyritykset, jotka voivat liittyä sopimukseen yrityskohtaisella liittymisasiakirjalla. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä tavarakuljetuksiin, kaluston muuhun käyttöön ja ylläpitoon sekä kuljetusyrittäjien hallitsemaan infrastruktuuriin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantaminen on ensisijaisesti kuorma- ja pakettiautojen kuljetus- ja liikennesuoritteeseen ja niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian kulutuksen pienentämistä. Kuorma-autoalan energiansäästösopimus on osa kansallista energiastrategiaa. Energiankäytön tehostamisella voidaan parantaa kuljetusten ja niihin liittyvien muiden fyysisten toimintojen taloudellisuutta. Oikein toteutetut energiansäästötoimet voivat parantaa myös työskentelyolosuhteita sekä työturvallisuutta. 1.2 Sopimuksen tavoitteet Sopimuksen tavoitteena on edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta niin, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee. Tarkoituksena on saada mahdollisimman suuri osuus sopimuksen piiriin kuuluvista tavarakuljetuksista mukaan sopimukseen sekä kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat jäsenyritysten energiatehokkuutta. Tavoitteenasettelussa vertailuvuotena pidetään vuotta 1995. Sopimukseen liittyvien yritysten kuljetus- ja liikennesuoritteen energian kulutusta pyritään alentamaan ottaen huomioon lähtötasot siten, että ne ovat vuonna 2005 5 10 % alemmat ja vuonna 2010 10 15 % alemmat kuin vuonna 1995. Myös sopimusyritysten muuta energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja vedenkäyttöä selvitetään ja seurataan järjestelmällisesti ja niiden energiankulutuksia pyritään laskemaan samassa suhteessa kuin tavarakuljetusten energiankulutusta. Tämä tarkoittaa mm. energiakatselmusten tekemistä suurten yritysten kuljetustoimintaan liittyvissä kiinteistöissä. Tavoitteena on, että sopimuskauden loppuun mennessä (31.12.2002) kaikki sopimuksen allekirjoittaneet yritykset ja yrittäjät ovat suorittaneet vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman ja vähintään 50 % yli 10 kuorma-auton yrityksistä on suorittanut SKAL:n ympäristöhallinnan toisen tason, ISO-14001-standardin mukaisen koulutusohjelman. Olennainen osa sopimusjärjestelmää on energiankäytön tehostamistoimien ja energiatehokkuuden edistymisen seuranta. 8
1.3 Sopimukseen liittyneet kuljetusyrittäjät Kuorma- ja pakettiautoalan energiansäästösopimukseen oli vuoden 2000 loppuun mennessä liittynyt 173 kuljetusyritystä. Näillä yrityksillä oli raporttia kirjoitettaessa käytössään 1 192 autoa. Suurimmalla yksittäisellä sopimukseen liittyneellä yrityksellä oli noin 200 autoa. Sopimukseen liittyneiden yritysten autojen osuus kaikista SKAL:on kuuluvien yritysten autoista (n. 16 000 kpl) oli vuoden 2000 lopussa noin 7,5 %, mikä on selvästi vähemmän kuin odotettiin sopimusta solmittaessa. Mahdollisia syitä siihen, etteivät kuljetusyrittäjät ole liittyneet sopimuksen toivotulla tavalla on käsitelty kohdassa 3.1. Sopimukseen liittyneiden yritysten tulee sopimuksen mukaan tehdä energiansäästösuunnitelma vuoden kuluttua sopimukseen liittymisestään. Toistaiseksi 93 yritystä on lähettänyt kirjallisen energiansäästösuunnitelman SKAL:on. 9
2 Kuorma- ja pakettiautojen energiankäyttö 2.1 Kuljetusalan kuljetusvolyymi ja energiankäyttö Kuljetusvolyymi Vuoden 2000 lopussa Suomessa oli Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan kaikkiaan 64 800 yli 3,5 tonnin kokonaismassan ylittävää kuorma-autoa. Näistä yksityiseen liikenteeseen oli rekisteröity 35 000 ajoneuvoa ja ammattiliikenteeseen 29 800 ajoneuvoa. Tilastokeskuksen tieliikenteen tavarankuljetustilaston mukaan tavaroiden kuljettamiseksi tehtiin vuonna 2000 noin 50 miljoonaa matkaa. Tavaraa kuljetettiin yli 400 miljoonaa tonnia ja kuljetussuorite oli lähes 27 miljardia tonnikilometriä. Kuljetukset jakaantuvat ammattiliikenteen ja yksityisen liikenteen välillä kuvan 1 mukaisesti: 100% 90% 80% 41% 28% 10% 70% 60% 50% 40% 30% 59% 72% 90% Yksityinen liikenne Ammattiliikenne 20% 10% 0% Matkojen lukumäärä Kuljetetut tonnit Kuljetussuorite Kuva 1. Tavarakuljetusten jakaantuminen ammattimaisen ja yksityisen liikenteen välillä. 10
Ammattiliikenteen suuri osuus erityisesti energiankulutuksen kannalta tärkeästä kuljetussuoritteesta johtuu ammattiliikenteen kaluston suuremmasta koosta ja pitemmistä kuljetusmatkoista. Ammattiliikenteen kuljetusmatkojen keskipituus vuonna 2000 oli 61 km ja yksityisen liikenteen 26 km. Kuljetussuorite kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna neljällä prosentilla. Kuljetussuoritteesta noin 75 % kertyi varsinaisilla perävaunuyhdistelmillä ajetuista kuljetuksista, josta ammattiliikenteen osuus oli 72 %. Puoliperävaunujen osuus kuljetussuoritteesta oli 12 % ja kuorma-autojen 13 %. Suurimpia kuljetuspalvelujen tarvitsijoita kuljetussuoritteella mitattuna olivat teollisuus, kauppa ja rakennusala (kuva 2) ja suurimmat tuoteryhmät olivat kappaletavarakuljetukset (30 %), massatavarakuljetukset (22 %), raakapuukuljetukset (17 %) sekä säiliöautokuljetukset (10 %). Muut 13% Kuljetukset aloittain Rakennusala 13% Kauppa 15% Teollisuus 59% Kuva 2. Kuljetussuoritteen jakaantuminen aloittain. Energian käyttö Suomen liikenteessä (kotimaan liikenne sekä ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ja ilmaliikenne Suomen talousvyöhykkeellä; LIPASTO 2000) kului vuonna 2000 noin 214 000 TJ energiaa. Tästä määrästä suurin osa, eli noin 71 % kului tieliikenteessä. Kuorma- ja pakettiautojen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli puolestaan noin 37 %, eli noin 55 000 TJ (kuva 3). 11
Tieliikenteen energiakäytön jakaantuminen Kuorma-autot 26% Pakettiautot 11% Henkilöautot 56% Linja-autot 7% Kuva 3. Tieliikenteen energiankäytön jakaantuminen Tieliikenteen energiankulutus on 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen lähtenyt jälleen kasvamaan. Voimakkain kasvu on tapahtunut kuorma-autojen energiakulutuksessa. Tämä on pääosin seurausta siitä, että vilkastunut teollisuustoiminta on lisännyt kuljetussuoritetta. Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus tieliikenteen energiankulutuksesta tulee todennäköisesti olemaan kuorma-autoliikenteestä johtuvaa. Tämä johtuu suureksi osaksi henkilöautojen polttoainetalouden odotettavissa olevasta paranemisesta lähivuosina. Henkilöautojen polttoaineen kulutuksen odotetaan laskevan tulevien 10 20 vuoden aikana mm. EU:n ja autoteollisuuden välillä solmitun autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sopimuksen seurauksena. Kuvassa 4 on arvio tieliikenteen polttoaineen kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2020 asti. 12
4 000 000 3 000 000 Miljoonaa tonnia 2 000 000 Kuva 4. 1 000 000 0 1980 1982 Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 Vuosi 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Tieliikenteen polttoaineen kulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina 1980-2020. 2.2 Sopimukseen liittyneiden yritysten energiankulutus Energiansäästösopimukseen liittyneistä yrityksistä ei ole saatu seurantatietoa raportointia varten läheskään odotetulla tavalla. Raportoineiden yritysten määrä on jäänyt vaatimattomaksi ja näidenkin yritysten raportointi on ollut varsin puutteellista. Tätä merkittävää ongelmaa käsitellään tarkemmin kohdassa 3.1. Liittyneiden yritysten kalustosta saatiin vuoden 2000 kulutustiedot 615 ajoneuvosta, mikä on 52 % raportoinnin piirissä olevasta ajoneuvomäärästä. Suhteellisen alhainen prosenttimäärä johtuu siitä, että eräät suuret kuljetusyhtiöt eivät toistaiseksi ole pystyneet toimittamaan tietoja. Osa raportoineista yrityksistä olivat liittyneet sopimukseen vuonna 2001 ja raportoivat takautuvasti vuoden 2000 energiankulutuksesta. Kuvassa 5 on eritelty raportoitujen autojen jakaantuminen ajoneuvoluokittain ja kuvassa 6 näiden autojen keskimääräinen ajosuorite. 13
Raportoitujen autojen määrä 350 300 250 200 Kuva 5. Raportoitujen autojen määrä ajoneuvoluokittain. 140000 Keskimääräinen ajosuorite vuodessa 120000 100000 80000 km kpl 150 100 50 0 Pakettiauto Kuorma-auto Kuorma-auto puoliperävaunulla Kuorma-auto täysperävaunulla 60000 40000 20000 0 Pakettiauto Kuorma-auto Kuorma-auto puoliperävaunulla Kuorma-auto täysperävaunulla Kuva 6. Raportoitujen autojen keskimääräinen ajosuorite vuodessa ajoneuvoluokittain. 14
Kuljetusyritysten energiankulutuksesta selvästi suurin osa aiheutuu autojen polttoaineen kulutuksesta. Tältä osin yritykset ovatkin hoitaneet raportoinnin melko hyvin. Eräs hyvä mittari kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/tonnikilometri). Koska kuitenkin vain hyvin harvalla yrityksellä on tiedossa, mikä niiden kuljetussuorite todellisuudessa on, tätä mittaria ei voida käyttää. Kuljetusten energiankäytön kehittymistä on siksi ainakin alkuvaiheessa tarkasteltava ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä) (kuva 7). 50,0 Polttoaineen keskikulutus 45,0 40,0 35,0 l/100km 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pakettiauto Kuorma-auto Kuorma-auto puoliperävaunulla Kuorma-auto täysperävaunulla Kuva 7. Raportoitujen autojen keskimääräinen polttoaineen kulutus ajoneuvoluokittain. Ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen lisäksi kuljetusyritysten energiankäyttö koostuu lähinnä mahdollisten kiinteistöjen lämmityksestä sekä sähkön ja veden käytöstä. Valitettavasti kiinteistöjensä energiankulutuksesta raportoivat vain hyvin harvat yritykset, jolloin tiedoilla ei ole arvoa seurannan kannalta. On kuitenkin samalla muistettava, että pääsääntöisesti vain isommilla kuljetusyrityksillä on varsinaisia liiketoimintaan liittyviä kiinteistöjä. Saatavissa olevan tiedon perusteella näyttäisi myös siltä, että kiinteistöjen energiankulutuksen osuus kuljetusyritysten kokonaisenergiankulutuksesta on varsin pieni. 15
3 Sopimuskäytännön kehittäminen 3.1 Esiin tulleet ongelmat Sopimuksen markkinointi Energiansäästösopimuksen markkinointi on osoittautunut odotettuakin vaikeammaksi. Tehtyyn työmäärään ja taloudellisiin panostuksiin nähden solmittujen sopimusten määrä on vähäinen. Syitä tilanteeseen on haettavissa mm. seuraavista tekijöistä: - potentiaalisten sopimuskumppaneiden määrä on toimialan rakenteesta johtuen suuri ja vaikeasti henkilökohtaisesti tavoitettavissa (SKAL:n jäseniä on noin 6 000, joista yli 65 % on yhden auton yrittäjiä) - messuilla ja muissa tilaisuuksissa on henkilökohtaisessakin kontaktissa nimen saaminen papereihin vaikeaa - kuljetusyrittäjät ja -yritykset pitävät tiedonkeruuta ja -raportointia työläänä ja/tai vaikeana - kuljetusyritykset eivät koe saavansa sopimuksesta tehtyyn työmäärään nähden riittävästi konkreettista hyötyä tai lisäarvoa - kuljetusyrittäjät eivät halua antaa yritystään koskevaa tietoa yleiseen käyttöön tietosuojavakuutteluista huolimatta - vuoden 2000 polttoainehintakriisi vei kuljetusyrittäjien huomion suurelta osin kehittämishankkeista eloonjäämistaisteluun - projektihenkilön rekrytoinnissa ja työnohjauksessa epäonnistuttiin - SKAL-organisaation henkilöstöllä on ollut rajalliset ajalliset resurssit sekä epätasainen motivoituminen hankkeen toteuttamiseen - seurantajärjestelmän kehittäminen ja hallinnointi on vienyt kohtuuttoman paljon työresursseja markkinoinnilta. Suuresta yrittäjälukumäärästä johtuvan ongelman vähentämiseksi keskityttiin vuoden 2000 aikana markkinoinnissa erityisesti suuriin kuljetusyrityksiin ja -välitysliikkeisiin sekä KTKyrityksiin, joiden alihankkijoina ja osakasautoilijoina toimii juuri 1 2 auton yrittäjiä. On kuitenkin edelleen ollut ongelmallista saada osakasautoilijat liittymään sopimuksen, vaikka niiden KTK-yritys on saatu liittymään säästösopimukseen. 16
Seurantajärjestelmä ja raportointi Sopimuksen seurantajärjestelmän luominen onnistui pääosin odotusten mukaisesti, joskin sen luominen oli odotettua työläämpää. Ongelmaksi nousi myös yritysten raportointi. Raportointia varten kuljetusyrityksille lähetettiin seurantatietolomake, jossa kysyttiin mm. tietoja yrityksen mahdollisista laatu- tai ympäristöjärjestelmistä, yrityksen ajoneuvoista (mm. tyyppi, päästöluokka, pakokaasujen jälkikäsittelylaitteet, moottoriteho sekä lisälaitteet), autoilla ajetuista ajokilometreistä ja kokonaiskulutuksesta, kuljetusmääristä, ajon luonteesta (kaupunki, maantie) sekä yrityksen kiinteistöihin liittyvää tietoa (tilojen käyttötarkoitus, lämmitysmuodot, energiankulutus). Valtaosa vastaajista täytti kuitenkin vain autojen tyyppiä, ajokilometrejä sekä kokonaiskulutusta koskevat kohdat. Seurantajärjestelmään ei siis ole saatu yrittäjiltä tietoa läheskään suunnitellussa laajuudessa. Tästä johtuen säästösopimukseen liittyneiden yritysten energian kulutusta ja sen vuosittaista kehittymistä ei pystytä ainakaan lähivuosina seuraamaan aiotulla tavalla. Pääasiallinen syy siihen, että yritykset eivät ole raportoineet tarkoitetulla tavalla on ilmeisesti kuljetusyritysten energiankulutusta koskevan seurantatiedon puute, joskin ero yritysten välillä tässä suhteessa on merkittävä. Eräät yritykset ja yrittäjät seuraavat energiankulutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä erittäinkin tarkasti. Useimpien yritysten osalta tiedot perustuvat kuitenkin vain arvioon ja tietoja on ainoastaan keskeisimmistä muuttujista, kuten autojen polttoaineen kokonaiskulutuksesta sekä ajosuoritteesta. Myös tiedon kokoaminen ja käsittely on osoittautunut pienyrittäjävaltaisella kuljetusalalla muihin energiansäästösopimusaloihin verrattuna hyvin työlääksi. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten suuri lukumäärä vaikeuttaa SKAL:n näkökulmasta myös tiedon perintää yrityksiltä raportoinnille annettujen aikarajojen umpeuduttua. 3.2 Jatkotoimet Kuorma- ja pakettiautokuljetusalan energiansäästösopimuksen toimeenpanossa havaitut, sopimuksen markkinointiin ja sen seurantaan kohdistuvat ongelmat olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ratkaisemaan pikaisesti. Saatujen käytännön kokemusten lisäksi siihen antaa hyvät edellytykset parin viime vuoden aikana tapahtunut ajoneuvokohtaisten tietojen keräys-, käsittely- ja siirtojärjestelmien nopea kehittyminen. Sopimus on voimassa 31.12.2002 asti ja sen mahdollisesta jatkamisesta on sovittava kolme kuukautta ennen sopimuskauden loppua vuosien 1999 2001 tulosten arvioinnin perusteella. Ulkopuolisen arvioinnin tarkoituksena on selvittää, ovatko säästösopimuksen avulla saavutetut tulokset riittävän hyvät sopimuksen toimenpanoon uhrattuihin resursseihin nähden. 17
Liite 1 Kuorma- ja pakettiauto kuljetusten energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2000. 1 Kuljetusliike Jaakko Pohjola Oy 2 Suomen Kiitoautot Oy 3 Olli Havukoski 4 Kuljetusliike Jaakko Saarinen 5 Jaakko Koppeli 6 Experant Oy 7 Markku Kemppi Ky 8 A.Lapinlahti 9 R.Niemi 10 Antti Karppinen 11 Kuljetusliike Kainulainen Ky 12 Partasen Kuljetusyhtymä Oy 13 Ismo Tuominen 14 Jari Kuusela 15 Heikki Saari 16 Yrjö Laine 17 Lauri Urpo 18 Petri Peipponen 19 Kuljetuspalvelu Markku Kokko Oy 20 Jari Koski 21 Pertti Koski 22 Heikki Kodisoja 23 Tmi Osmo Närhi 24 Kaj Orvasto 25 Jorma Merenkari 26 Kuljetus-Pekka Virtanen Ky 27 Keijo Sundvall Ky 28 Kuljetusliike Harry From Ky 29 Kai Vuorela 30 Sami Mäkinen 31 Liikk.harj. Jarmo Vainio 32 Soraliike Jouni Ojala 33 Hannu Nieminen 34 Pentti Anttila 35 Kuljetusliike Esa Bergroth Ky 36 Kaivuuliike Kummala &kumpp. Oy 37 ASG European Road Transport Oy 38 Hannu Veiherkoski 39 Heikki Vanhatalo 40 Per-Olof Håkansson 41 Jari Kujala 42 Turkka Hvitfelt 43 Heikki Anttila 44 Matti Saviluoto 45 Pertti Naula 46 Janne Virtanen 47 Kalevi Nuorikkala Oy 48 Harri Saarela 49 Reima Nikander 50 Maskun Jakelupalvelu Oy 51 T.Niiniviita Oy 52 Kunto Loukonen 18
53 Kuljetusliike Mikko Hyypiä Ky 54 Mikko Torkkila 55 Kari Nohkola 56 Varpaijärven Liikenne Myöhänen Oy 57 Kuljetus Kipari Oy 58 Arto Laine 59 Jaakko Nurminen 60 Kuljetusliike Norjalahti Ky 61 Iipo Toikka Oy 62 Uuttera Oy 63 Heikki Nohkola 64 Markku Paju 65 Juha Ojala 66 Heikki Niemi 67 Kari Kenni 68 Liikenteenharjoittaja Raimo Nieminen 69 Paimion Kuljetus Oy 70 Kuljetusliike Antti Wehrt Oy 71 SW-Yhtymä Oy 72 Liikenneyhtiö Jorma Keskitalo Ky 73 Kuljetus Herranen Ky 74 Grönroos Transport Kb Ky 75 Kuljetusliike Tuohenmaa Oy 76 Oy Kuljetus Thylin Transport Ab 77 Asplund Oy 78 Ky Marttila 79 Eero Huhtala Ky 80 Kuljetusliike Lindgren Ky 81 Heikki Riihimäki Oy 82 Veikko J. Ikola 83 M.Talvitie Ky 84 Kuljetusliike V. Keto Ky 85 Multi-Trans Oy Ab 86 Kouhia Oy 87 Koskenkorvan Kuljetus Ky 88 Loglane Turku Oy 89 Ari Grundsten 90 Arto Adel 91 Eero Mikkola Oy 92 Tarmo Mikkola Oy 93 Seppo Auraste 94 Jukka ja Marko Haavisto Ky 95 Kuljetuspalvelu Hannu Saarni 96 Kyösti Posti Oy 97 Kuljetus Ripatti Oy 98 Liikenteenharjoittaja Teppo Mikkola 99 Lappalaisen Liikenne Ky 100 Kuljetusliike O.Jääskeläinen ja Kumpp. 101 Risto Riikonen 102 Matti Helmiö 103 Vantaan Rahtikeskus Oy 104 Autoilija Jorma Pösö 105 Liikenteenharjoittaja Esa Vidlund 106 Autoyhtymä Roimola Ky 107 Keski-Suomen Polttoainekuljetus Oy 108 Kuljetusliike Pekka ja Pentti Ahola 109 Nosto- ja Kuljetus Lamminsivu Ky 110 Puutavarakuljetus Hämäläinen 111 Pentti Saastamoinen 112 Matti Jaatinen 113 Jukka Suominen 19
114 Levatrans Oy 115 Kuljetus Rahkola Oy 116 K-E Strömbergs Åkeri Ab 117 Kuljetus Maliniemi Oy 118 Kuljetus Salama 119 Mikkola Harri Kuljetus Ky 120 IM-Kuljetukset Oy 121 Essemar Oy 122 Heikki Suuronen 123 Häkkdahl Kent Kb 124 Jussi Juutilainen Oy 125 Kuljetusliike Keski-Trans Ky 126 Kuljetusliike Kumpula Timo 127 Jouni Schroderus 128 Suonenjoen Trans-Asko Oy 129 Pertti Vuorinen Ky 130 Kaino Vahalahden Liikenne Ky 131 Kuljetusyhtymä Lappalainen Oy 132 Kuljetus Swahne Oy 133 SE Mäkinen Oy 134 Oy Kuljetus Helge Ahola Transport Ab 135 Transport Rölelse S.Sundqvist Kb 136 Viinikka Oy 137 Atria Oyj 138 EKS Kuljetusyhtiöt 139 TNT Suomi Oy 140 Pauli Ronkainen Ky 141 Kuljetuspalvelu Mika Lehmus 142 Tenho Saarinen Oy 143 Uudenmaan Pikakuljetus Oy 145 Kotkan Kuljetusosuuskunta 146 ADR-Haanpää Oy 147 Oy Scandic Trans European Express Oy 148 Helsingin KTK Oy 149 Oulun Autokuljetus Oy 150 Lahden Autokunta 151 Osuuskuna Äänekosken Kuorma-autokeskus 152 Suomen Pikatoimisto Oy Ltd 153 Porin Tilausajo Oy 154 Turun KTK 155 Kuljetusliike Kauko Mäkinen Oy 156 KAK Kuljetuspalvelu Oy 157 KL-Kuljetus Kari Laurilinna 158 Imatran Kuljetus Oy 159 Hämeen Kuljetus Oy 160 Leo Mäkelä Ky 161 Kuljetus Kirmanen Oy 162 Autoilija Kauko Koskinen 163 Rakennuskuljetus Teuvo Lind Oy 164 Kuljetus Osmo Haikka Ky 165 Ky Reijo Haikka 166 Kuljetusliike Pertti Wallenius 167 Seppo Liffländer 168 Lasse Virtanen 169 Pertti Pekkala 170 Kuljetusliike Pekka Salonen Ky 171 Kuljetus O.J. Nieminen Oy 172 A&T Ylöstalo Oy 173 Tampereen Autokuljetus Oy 144 SE-Trans Oy 20