VUOSIKERTOMUS
2014 VUOSIKERTOMUS PALVELU- VERKOSTO SAVON VOIMAN SÄHKÖNSIIRRON VASTUUALUE, SAVON VOIMA VERKKO OY SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY PL 1024 (Kapteeninväylä 5), 70901 Toivala vaihde 017 223 111, faksi 017 223 900 MAKSUTON PALVELUNUMERO 0800 301 40 (ma pe klo 8 18) asiakaspalvelu@savonvoima.fi 24 H VIKAPALVELUNUMEROT Sähkö: 0800 307 400, Kaukolämpö: 0800 307 800 SÄHKÖPOSTILOGIIKKA etunimi.sukunimi@savonvoima.fi KIURUVESI VIEREMÄ IISALMI SONKAJÄRVI LAPINLAHTI RAUTA- VAARA KUOPION ENERGIAN VERKKOALUE www.savonvoima.fi SOSIAALINEN MEDIA www.facebook.com/savonvoima www.twitter.com/savonvoima ULKOASU Kari Vesterinen, Savon Voima Oyj VALOKUVAT Kari Vesterinen, Ponsse, Alias Studiot, Suomen Ilmakuva PAPERI Invercote Albato 290 g/m 2, Munken Polar 150 g/m 2 PAINO Offsetpaino L. Tuovinen Ky, www.tuovinen.eu KANNEN KUVA Aurinko laskee jouluaattona 2014 luoden viimeiset säteensä huurteisiin männyn oksiin. Tuotamme ja myymme kaukolämpöä 12 savolaiskunnan alueella 19 taajamassa. KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTOA LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTOA VESIVOIMAN TUOTANTOA ÄÄNEKOSKI (SUMIA IAINEN) ) KEITELE VESANTO PIELAVESI TERVO RAUTA- LAMPI KONNE- VESI HANKA- SALMI KUOPIOO SUONEN- JOKI PIEKSÄMÄKI SIILIN- JÄRVI LEPPÄVIRTA JOROINEN VARKAUS JUANKOSKI Myymme sähköä ja energiaan liittyviä salkunhallintapalveluita koko Suomeen.
SISÄLTÖ 04 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 05 SAVON VOIMA LUKUINA 06 VUOSI 2014 SAVON VOIMASSA Omistajaesittely 07 Varkaus: PAIKALLINEN JA KEHITTYVÄ YHTEISTYÖKUMPPANI Asiakasesittely 08 Ponsse: SAVON VOIMA MUKANA PONSSEN MENESTYKSESSÄ Liiketoiminta-alueet 10 SÄHKÖVERKKO 11 KAUKOLÄMPÖ 12 SÄHKÖNTUOTANTO 13 MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT 14 HENKILÖSTÖ Luotettavaa energiapalvelua. Sinulle. Meillä on energiayhtiönä tärkeä rooli energiatehokkuuden edistämisessä. Tehostamme omaa energiankäyttöämme investoimalla uuteen teknologiaan muun muassa energian tuotannossa ja sähköverkossa. Asiakkaillemme tarjoamme useita työkaluja energiankulutuksen seurantaan ja neuvontaa kulutuksen vähentämiseen. Vastuullisuus ympäristöstä on keskiössä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa sekä investointien suunnittelussa. Viimeisten viidentoista vuoden aikana olemme määrätietoisesti vieneet eteenpäin bioenergiaohjelmaa, jossa tavoitteenamme on tuottaa lähes kaikki kaukolämpö kotimaisilla polttoaineilla. Oman henkilöstömme lisäksi työllistämme yli 300 henkilötyövuotta kumppaneidemme kautta. Heille haluamme olla luotettava kumppani. Meille on tärkeää, että työntekijämme kokevat Savon Voiman osaavana ja monipuolisia työmahdollisuuksia tarjoavana yrityksenä, jossa tehdään merkityksellistä työtä alueen elinvoimaisuuden hyväksi. KONSERNIRAKENNE JA TÄRKEIMMÄT OSAKKUUDET 1.1.2015 SAVON ENERGIAHOLDING OY 21 omistajakuntaa 100 % Taloushallinto, Asiakaspalvelu, Sopimusten hallinta, Laskutus ja saatavien hallinta, Henkilöstöpalvelut, Markkinointi ja viestintä, Mittaustietopalvelut, Tietohallinto, Kehitystoiminta SÄHKÖVERKKO Savon Voima Verkko Oy SÄHKÖN MYYNTI JA SALKUNHALLINTA Savon Voima Salkunhallinta Oy ENERGIANTUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ KYMPPIVOIMA HANKINTA OY 25,0 % KYMPPIVOIMA OY 16,9 % 15 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Konsernin sisäisistä synergioista johtuen viisi liiketoiminta-aluettamme on organisoitu kolmeen liiketoimintayksikköön ja niitä tukeviin konsernipalveluyksiköihin. Liiketoimintayksikköjä ovat Sähköverkko, Sähkön myynti ja salkunhallintapalvelut sekä Energiantuotanto ja kaukolämpö. VUOSIKERTOMUS 2014 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2014 piti sisällään mittavia investointeja ja monenlaisia kehitystoimenpiteitä, jotka parantavat Savon Voiman edellytyksiä selvitä tulevien vuosien haasteista. Vuosi 2014 oli edeltävän vuoden tapaan selvästi pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Lämmin sää ja pitkään jatkunut talouden taantuma vähensivät asiakkaiden energiankäyttöä. 4 VUOSIKERTOMUS 2014 T Myrskyt häiritsivät sähkönjakelua huomattavasti edellistä vuotta vähemmän, mutta joulukuun lopussa käynnistyi kolme viikkoa kestänyt poikkeuksellisen vaikea tykkylumijakso, joka aiheutti vuodenvaihteessa ja tammikuussa 2015 runsaasti sähkönjakelun keskeytyksiä. Sähkön tukkumarkkinahinta oli Suomen hinta-alueella 36 /MWh, joka oli 12,5 prosenttia edellistä vuotta alhaisempi. Suomen aluehinta oli lähes 22 prosenttia korkeampi kuin Nord Poolin systeemihinta ja 14 prosenttia korkeampi kuin tukkusähkön hinta Ruotsissa. Ennätyksellisen suuri aluehintaero herätti voimakasta kritiikkiä etenkin runsaasti energiaa käyttävissä vientiyrityksissä, joiden pohjoismaiset kilpailijat saivat hankituksi sähkönsä selvästi halvemmalla. Savon Voima -konsernin liikevaihto oli 188 miljoonaa euroa, vähennystä edellisestä vuodesta 4,1 prosenttia. Konsernin liikevoitto oli 26,3 miljoonaa euroa ja käyttökate 50,4 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 6,1 prosenttia ja käyttökate 9,3 prosenttia. Jäimme kannattavuustavoitteestamme, mutta tulosta voidaan pitää olosuhteisiin nähden varsin hyvänä. Investointitasomme oli ennätyksellisen korkea, yhteensä 64,5 miljoonaa euroa kasvua edellistä vuodesta yli 13 prosenttia. Verkkoyhtiömme investoi sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseen 35 miljoonaa euroa. Vuoden aikana Savon Voima Verkko Oy otti käyttöön uutta keskijänni- teverkkoa noin 450 kilometriä ja pienjänniteverkkoa noin 640 kilometriä. Uudesta sähköverkosta maakaapeleiden osuus oli 62 prosenttia. Bioenergiaohjelmaan ja kaukolämpöverkostoon investoimme 14 miljoonaa euroa, suurimpina investointeina Nilsiän ja Juankosken uudet biolämpökeskukset. Sähkön tuotannossa käynnistimme Kiltuan vesivoimalaitoksen peruskorjauksen ja lisäsimme Kymppivoima Oy:n kautta tuotanto-osuuttamme Olkiluoto 1 - ja 2 -ydinvoimalaitoksista sekä päätimme osallistua EPV Tuulivoima Oy:n Vähänkyrön tuulivoimapuistoon. Vuoden lopussa toteutimme Joroisten Energialaitoksen liiketoiminnan oston, kauppahinta oli 11,5 miljoonaa euroa. Kaupan seurauksena sähkön siirron ja kaukolämmön asiakasmäärämme kasvoivat hieman yli kolme prosenttia. Kauppaan sisältyy kaksi pienvesivoimalaitosta, joiden myötä vesivoiman tuotantomme kasvaa runsaat kymmenen prosenttia. Etäluettavat sähkömittarit ja uudet tietojärjestelmämme ovat mahdollistaneet monenlaiset kehitystoimenpiteet, joiden seurauksena pystymme vastaamaan aikaisempaa paremmin asiakkaidemme odotuksiin. Esimerkkinä kehitystyöstä vuoden 2015 alussa käyttöön otettu KestoEtu, jonka myötä KestoVoima-asiakkaamme voivat saada 20 prosentin alennuksen viikonloppujen ja arkipyhien aikana käyttämästään sähköenergiasta. Olemme useiden vuosien ajan kehittäneet määrätietoisesti työyhteisöämme ja toimintaprosessejamme tavoitteenamme tehokas ja sujuva toiminta ilman ympäristövahinkoja ja tapaturmia. Vuonna 2014 onnistuimme ensimmäistä kertaa Nolla Tapaturmaa -tavoitteessamme. Työtapaturmista ei aiheutunut henkilöstöllemme yhtään poissaoloa, joka olisi kestänyt vähintään yhden päivän. Henkilöstömme vahvasta sitoutuneisuudesta kertovat vähäiset sairauspoissaolot ja korkea eläköitymisikä. Viimeisten viiden vuoden aikana keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti on ollut 2,8 ja eläköitymisikä 63,3 vuotta. Vuosi 2014 piti sisällään mittavia investointeja ja monenlaisia kehitystoimenpiteitä, jotka parantavat Savon Voiman edellytyksiä selvitä tulevien vuosien haasteista. Esitän lämpimät kiitokseni tuloksekkaasta ja miellyttävästä yhteistyöstä osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstöllemme sekä lukuisille yhteistyökumppaneillemme! Jatkamme vuosikertomuksessamme jo perinteeksi muodostunutta juttusarjaa, jossa esittelemme omistajakuntiemme ja -kaupunkiemme elinkeinoelämää. Kaupunkiesittelyssä on tällä kertaa Varkaus ja yritysasiakkaanamme esittelemme Ponsse Oyj:n. Maaliskuussa 2015 TIMO PYLVÄNEN toimitusjohtaja
KONSERNIN TASERAKENNE Vastaavaa (milj. ) 466,1 RAHAVIRRAT SIDOSRYHMITTÄIN (tuhatta, alv. 0 % ) SAVON VOIMA LUKUINA 227,8 323,2 324,8 288,9 295,8 251,2 265,5 399,8 371,5 Rahat ja pankkisaamiset Arvopaperit Saamiset Vaihto-omaisuus Sijoitukset RAHOITTAJAT Lainojen lisäys 37 696 Korot ja rahoituskulut 260 Yhteensä +37 436 ASIAKKAAT Liikevaihto ja muut tuotot +191 295 Liittymismaksut +1 988 Kerätty sähkövero +27 773 Yhteensä +221 056 HENKILÖSTÖ Palkat 8 845 Eläkekulut 1 823 Yhteensä 10 668 Aineelliset hyödykkeet 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Vastattavaa (milj. ) 466,1 Aineettomat hyödykkeet TOIMITTAJAT Ostot 104 725 Investoinnit 64 500 Ennakkomaksujen vähennys +7 466 Yhteensä 161 759 OMISTAJAT Osingot 7 495 VEROTTAJA Tulovero 4 963 Tilitetty sähkövero 27 992 Polttoaineverot 1 161 Yhteensä 34 417 399,8 371,5 227,8 323,2 324,8 288,9 295,8 251,2 265,5 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut Oma pääoma (milj. ) LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO 2014 2013 2014 2013 Savon Voima Verkko Oy 65,5 65,9 21,4 21,8 Savon Voima Lämpö 42,1 40,6 4,9 2,7 Savon Voima Tuotanto 19,7 25,9-2,2-2,5 Savon Voima Myynti 84,6 92,8 1,8 3,2 Savon Voima Salkunhallinta Oy 1,1 1,2 0,5 0,5 Savon Voima -konserni 188,0 196,0 26,3 24,8 SAVON ENERGIAHOLDING OY OMISTUSRAKENNE 1.1.2015 Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi 7,25 % Varkaus 7,08 % Suonenjoki 6,54 % Leppävirta 6,40 % Pieksämäki 6,07 % Siilinjärvi 5,18 % Pielavesi 4,95 % Sonkajärvi 4,16 % Rautalampi 3,32 % Juankoski 3,27 % Vieremä 2,77 % Rautavaara 2,46 % Vesanto 2,35 % Konnevesi 2,13 % Tervo 1,71 % Keitele 1,60 % Hankasalmi 0,90 % Äänekoski 0,58 % Kuopio 15,44 % LIIKEVAIHTO (milj. ) 239,2 211,6 214,9 196,0 188,0 10 11 12 13 14 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) 6,3 9,9 15,8 8,0 10,0 10 11 12 13 14 KÄYTTÖKATE (milj. ) 33,3 47,8 INVESTOINNIT (milj. ) 28,8 32,5 61,8 47,1 46,0 56,8 50,4 10 11 12 13 14 64,5 10 11 12 13 14 Poistot Liikevoitto Konserniyksiköt Tuotanto Kaukolämpö Etämittaukset Sähköverkko VUOSIKERTOMUS 2014 5
VUOSI 2014 SAVON VOIMASSA www.savonvoima.fi/uutiset Lue kaikki tiedotteemme vuodelta 2014. 1 TAMMIKUU Osallistuimme energia-alan valtakunnalliseen Sanoita itsellesi kesäduuni -kesätyökampanjaan. 2 HELMIKUU 19.2.2014 järjestimme Lämpöä lähimetsästä -metsäenergiapäivän Nilsiän Tahkovuorella. Päivän pääteemana oli metsäenergian korjuu. 26.2.2014 Lähdimme mukaan EPV Energia Oy:n Vaasan Vähäkyrön tuulipuistohankkeeseen. Savon Voima Oyj on Kymppivoima Oy:n kautta mukana tuulipuistossa 1,8 MW teho-osuudella, joka tarkoittaa noin 5 100 MWh vuosituotantoa. 27.2.2014 Allekirjoitimme hankintasopimuksen 4,0 MW biolämpökeskuksen toimituksesta Juankoskelle. 26.4.2014 järjestimme Suonenjoella taajaman sähköverkon kaapelointiin ja lähialueiden sähköverkon saneeraukseen liittyvän infotilaisuuden. Valitsimme 16 Kipinä-kesätyöntekijää. 5 TOUKOKUU 9 SYYSKUU 16.9.2014 suomalainen koulutusinnovaatio Yrityskylä palkittiin maailman parhaana. Olimme mukana tukemassa Yrityskylän toimintaa. 26.9.2014 julkistimme osavuosikatsauksen tammi elokuulta: liikevaihto 123,4 milj. (129,5) ja liikevoitto 19,0 milj. (21,4). Otimme uuden asiakastietojärjestelmän käyttöön. Varmistaaksemme asiakkaidemme häiriötöntä sähkönsaantia teimme keskijännitelinjojen reunapuiden sahauksia helikopterioksinnalla. 11 MARRASKUU 7.11.2014 Keiteleen öljykäyttöinen varalämpökeskus valmistui. 20.11.2014 käynnistimme Savon Voima -konsernin toimitusjohtajan hakuprosessin. 27.11.2014 otimme Nilsiän uuden biolämpökeskuksen käyttöön. Tilasimme savukaasupesurijärjestelmän Iisalmen Parkatin voimalaitokseen. Uuden järjestelmän myötä voimalaitoksen energiatehokkuus paranee jopa 20 %, hyötysuhde kasvaa ja savukaasujen päästöt pienenevät. 12 JOULUKUU 10.12.2014 otimme Juankosken uuden biolämpökeskuksen kokonaisuudessaan käyttöön. 3 MAALISKUU 21.3.2014 Pentti-myrsky aiheutti sähkön jakeluongelmia Savon Voima Verkon alueella ja enimmillään noin 9 000 asiakasta oli sähköttä. 4 HUHTIKUU 1.4.2014 alensimme KestoVoima- ja VihreäVoima -sopimusten sähkönmyyntihintoja keskimäärin 5 %. 8.4.2014 julkaisimme ympäristöraportin vuodelta 2013. 9.4.2014 Savon Voima Oyj myi omistuksessaan olleet loput 18 % Voimatel Oy:n osakekannasta Osuuskunta KPY:lle. 11.4.2014 Kymppivoima Oy ja Metsä Fibre Oy allekirjoittivat ydinvoimaosuuksia koskevan kauppasopimuksen. Kaupan seurauksena Savon Voiman vuotuinen sähköntuotanto kasvaa 50 GWh. Savolaista voimaa suomalaisten lempilajiin! Solmimme keihäänheittäjä Antti Ruuskasen kanssa yhteistyösopimuksen. 28.5.2014 julkistimme osavuosikatsauksen tammi huhtikuulta: liikevaihto 77,3 milj. (83,2) ja liikevoitto 19,5 milj. (21,2). 7 HEINÄKUU 28.7.2014 Laaja ukkosrintama aiheutti sähkökatkoja Savon Voima Verkon jakelualueella noin 15 000 asiakkaalle. 8 ELOKUU Voitimme Energiateollisuuden kaukolämpöalan asiakasteko-kilpailun. Savon Voima osallistui kilpaan projektilla, jossa asiakkaiden kiinteistössä sijaitsevien kaukolämpölaitteiden kunto tarkastettiin. Aloitimme saneeraushankkeen Kiltuan vesivoimalaitoksella. Saneerauksella parannetaan voimalaitoksen hyötysuhdetta sekä modernisoidaan ja helpotetaan etäkäyttöä. 10 LOKAKUU 9.10.2014 Järjestimme Energiansäästöviikon merkeissä Lämpöä lähimetsästä -metsäenergiapäivän Leppävirralla, jonka aiheena oli metsäenergian tuotanto ja ketjutus metsästä biolämpökeskukselle. 18.12.2014 allekirjoitimme Joroisten kunnan kanssa kauppasopimuksen koskien Joroisten Energialaitoksen koko liiketoimintaa. Sähkölinjoihin kertyvä lumi ja huurre aiheuttivat pitkäkestoisia sähkönjakeluongelmia koko Savon Voima Verkon alueella. Lanseerasimme uuden KestoVoima-tuotteen 20 % kanta-asiakasalennuksen viikonloppuisin. Joulu on välittämisen aikaa. Lahjoitimme joulun lahjarahat yhteistyökumppaneiden kautta vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen Ylä-Savon alueella. 6 VUOSIKERTOMUS 2014
Yhteistyömme on ollut toimivaa ja luotettavaa. HANNU TSUPARI kaupunginjohtaja Varkaus Paikallinen ja kehittyvä yhteistyökumppani Varkauden kaupunki on yksi Savon Voiman 21 omistajakunnasta. Energiayhtiö merkitsee kaupungille luotettavaa, varmaa ja kilpailukykyistä toimijaa, joka pyrkii energiantuotannossaan uusille ja uusiutuville markkinoille. Varkauden Aluelämpö Oy:n pääomistajana Varkauden kaupunki on vahvasti mukana Leppävirran Riikinnevan jätekeskuksen yhteyteen rakenteilla olevassa Riikinvoiman jätteenpolttolaitoshankkeessa. Riikinvoima Oy:n omistajia ovat kahdeksan kunnallista jätehuoltoyhtiötä sekä Varkauden Aluelämpö Oy, jonka puolestaan omistavat Varkauden kaupunki (80,1 %) ja Savon Voima Oyj (19,9 %). Ekovoimalaitoksen tehtävänä on hyödyntää itä- ja keskisuomalainen sekä kainuulainen kierrätyskelvoton yhdyskuntajäte tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa. Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari pitää kaikkiaan yli 120 miljoonan euron hanketta tärkeänä paitsi kaupungilleen myös koko Itä-Suomelle. Riikinvoiman energiantuotannon on määrä käynnistyä vuonna 2017. Tulevaisuudessa siis myös Varkauden kaupungin lämpöenergia tuotetaan pääosin tällä ekovoimalaitoksella, kertoo Tsupari. Hänet valittiin johtamaan Varkauden kaupunkia vuonna 2007, ja hän on tehnyt yhteistyötä Savon Voiman kanssa siitä lähtien. Hän on myös osallistunut Savon Voiman päätöksentekoon yhtiön omistajan, Savon Energiaholding Oy:n hallintoneuvoston jäsenenä. Osingot merkkinä kehityksestä Varkauden kaupunki sai vuonna 2014 Savon Voimalta noin 600 000 euroa osinkoja. Vuosittaiset osingot ovat kaupunginjohtajalle parhain merkki menestyvästä ja kehittyvästä yrityksestä. Summa on kaupungille tärkeä. Tsupari mainitsee esimerkkinä, että osingoilla voisi hyvinkin palkata kaupungille kymmeniä työntekijöitä. Savon Voima osoittaa myös seudullista aktiivisuutta. Esimerkkinä siitä on se, että energiayhtiö osti hiljattain Varkauden toisessa naapurikunnassa olevan Joroisten Energialaitoksen koko liiketoiminnan. Tsuparista Varkauden kaupungin odotukset Savon Voiman varmasta sähkönsiirrosta ovat täyttyneet. Sähkön toimitusvarmuus on yhtä tärkeässä roolissa, olipa kysymyksessä sairaaloiden, koulujen, seurakunnan tai talousveden hankinnasta ja jakelusta vastaavan vesiyhtiön toiminnasta. Kaupunginjohtaja odottaa jatkossakin Savon Voimalta samanlaista luotettavuutta. Sähköyhtiö on onnistunut myös sähkönmyyjän roolissaan, sillä se on pystynyt pitämään sähkön hinnan edullisena. VUOSIKERTOMUS 2014 7
Savon Voiman asiantuntijat ovat osanneet arvioida tarpeemme oikein. TOMMI VÄÄNÄNEN hankintajohtaja Ponsse Oyj 8 VUOSIKERTOMUS 2014
Savon Voima mukana Ponssen menestyksessä Kansainvälisesti tunnettu Ponsse pyrkii olemaan alansa paras ja luotettavin yhteistyökumppani. Yritys panostaa parhaillaan tuotannon kasvuun ja luottaa siihen, että myös sen kaikkien yhteistyöyritysten toiminta on vakaalla pohjalla. Hankintajohtaja Tommi Väänänen vastaa Vieremällä metsäkoneyritys Ponsse Oyj:n hankinnoista ja logistiikasta. Hänen työpöytänsä kautta kulkee myös osa metsäkoneyrityksen energia-asioista. Kun Väänänen reilu vuosi sitten aloitti työt Ponssen palveluksessa, hän koki erittäin positiivisena sen, että Savon Voimasta oltiin heti häneen yhteydessä sähkönmyyntiasioissa. Kansainvälisesti tunnetulla Ponssella menee hyvin, ja yritys satsaa parhaillaan tuotannon kasvuun. Vieremän tehtaalle rakennetaan noin 2 000 neliötä uusia tiloja. Investoinnin seurauksena tehtaan kokonaispinta-ala nousee noin kolmeen hehtaariin. Teemme isoja investointeja myös tuotantolaitteisiin, Väänänen kertoo. Tehtaan laajenemisen myötä sähköntarvekin kasvaa. Uusia tehdashalleja varten tarvittiin uudet muuntajat ja sähköliittymät. Savon Voiman asiantuntijat ovat olleet tiiviisti mukana Ponssen tehtaan laajennuksen suunnittelussa. Laajennuksesta vastaava Ponssen projektiryhmä on pohtinut yhteistyössä Savon Voiman asiantuntijoiden kanssa, minkälaiset sähköliittymät sopivat uusiin tiloihin ja kuinka sähkönsiirto tulisi vieremäläisyritykselle mahdollisimman huokeaksi. Savon Voiman asiantuntijoiden kanssa on myös pyritty huomioimaan nykyhetken lisäksi tehtaan tulevaisuuden tarpeet. Samoilla arvoilla yhteisiin päämääriin Ponsse luottaa siihen, että kaikkien sen suomalaisten yhteistyöyritysten toiminta on vakaata ja tehokasta. Savon Voimalta se odottaa myös kannattavaa liiketoimintaa, palvelu- ja kilpailukyvyn säilyttämistä energiantuotannon ja sähkönmyynnin kasvavissa haasteissa sekä taidokasta salkunhallintaa. Vaikka salkunhoito on sähkön markkinahinnan vaihtelun takia yhä vaativampaa, Väänäsestä Savon Voima on onnistunut siinä hyvin. Savon Voima on osannut arvioida tähän asti oikein Ponssen tarpeet. Molemmilla on toiminnassaan myös samat arvot. Savon Voiman strategia sopii hyvin yhteen Ponssen strategian kanssa. Kuten Savon Voima, myös Ponsse pyrkii olemaan alansa paras ja luotettavin yhteistyökumppani. Savon Voimasta välittyy mielikuva paikallisena toimijana, jonka työntekijät ovat helposti tavoitettavissa ja joiden kanssa on mutkatonta asioida. Kaikki Ponssen metsäkoneet valmistetaan Vieremällä ja tehdas pyörii kahdessa vuorossa. Tehtaan toiminnan kannalta luotettava sähkönsaanti on Ponsselle äärimmäisen tärkeää. Väänäsen mukaan Ponssella ei ollut vuoden 2014 aikana yhtään hallitsematonta sähkökatkosta. Koska osa automatisoiduista tuotantolaitteista toimii miehittämättöminä, muutamankin sekunnin sähkökatkos niiden toiminnassa voisi tuottaa mittavaa vahinkoa ja koneiden toipuminen häiriöstä kestäisi kauan. Jos sähköt katkeaisivat, osa työn alla olleista metsäkoneiden osista voisi mennä pilalle. Savon Voima kuitenkin valvoo tehostetusti tehtaalle tulevia sähkölinjoja myrskyjen varalta, jotta se voi tarvittaessa toimia nopeasti. VUOSIKERTOMUS 2014 9
Sähköverkko Vuoden 2014 keskeisinä havaintoina voi pitää erittäin lämmintä säätä, yleisen taloustilanteen vaikeutta Pohjois-Savossa, suurehkoa häiriömäärää ja toimitusvarmuuden parantamiseen tehtyjä mittavia investointeja. Viime vuonna panostimme myös laajasti edunvalvontaan seuraavien jaksojen valvontamallin kehittämisessä. Siirtomäärät pienenivät edelleen Vaikka vuosi 2013 oli poikkeuksellisen huono siirretyn energiamäärän suhteen, siirron volyymi pieneni edelleen viime vuonna. Vuoden keskilämpötila oli jopa korkeampi kuin vuonna 2013 ja myös taloustilanne Pohjois-Savossa pysyi alavireisenä. Siirto kulutukseen tippuikin edelleen 2,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös liikevaihto aleni hieman ollen 65,5 miljoonaa euroa (65,9 miljoonaa euroa). Investointeja toimitusvarmuuteen Savon Voima Verkko Oy:n kokonaisinvestoinnit olivat 35,4 miljoonaa euroa, joista valtaosa kohdistui sähkönjakelun toimitusvarmuutta parantaviin kohteisiin. Vuoden aikana otimme käyttöön useita suuria kaapelointihankkeita muun muassa Lapinlahden ja Peltomäen välillä sekä Varpaisjärvellä. Yhteensä otimme käyttöön keskijännitteistä maakaapeliverkostoa noin 170 km ja pienjännitteistä maakaapelia noin 510 km. Muista investointihankkeista suurimpia olivat viime vuonna valmistuneet Suonenjoen ja Kinnarin sähköasemien saneeraukset. Uusien sähköliittymien rakentamisen taso säilyi edellisen vuoden tavoin alhaisena. Uusia liittymiä rakennettiin ainoastaan 488 kpl. Näin alhaisella uusien liittymien tasolla on oltu edellisen kerran 60-luvun alussa. Jakelualue laajeni Vuoden lopulla Joroisten Energian sähköverkkotoiminnot ja verkko-omaisuus siirtyivät Savon Voima Verkolle. Uusia verkkoasiakkaita tuli 3 466 kpl ja uutta verkostoa noin 850 km. Integroimme Joroisten Energian toiminnot täydellisesti Savon Voima Verkon toimintoihin kevään 2015 aikana. Kaupan myötä Savon Voima Verkko Oy nousi viidenneksi suurimmaksi verkkoyhtiöksi Suomessa sekä asiakasmäärällä että verkostopituudella mitattuna. Myrskyt ja lumikuormat sähkönjakelun vaivana Myös vuoden 2014 kesällä sähkönjakelua haittasivat ukkosmyrskyt. Heinäkuussa sähköverkostoa ravisti kaksi suurempaa ukkostilannetta. Molemmissa oli pahimmillaan hieman alle 20 000 asiakasta sähköttä. Myrskytilanteissa saimme suurimmalle osalle asiakkaista sähköt palautettua vuorokauden sisällä. Heti joulun jälkeen alkoivat verkostoamme vaivata lumikuormat, jotka painoivat johtoalueiden ulkopuolelta puita linjoille. Vuoden 2015 tammikuussa lumikuormatilanne kehittyi pahimmaksi yli 30 vuoteen ja laukesi vasta 18.1. sään lauhtuessa reilusti plussan puolelle. Viranomaisasiat hoidossa Sähkömarkkinalain mukaisesti verkkoyhtiöitä vaadittiin toimittamaan vuoden 2014 kesäkuuhun mennessä suunnitelmat verkoston kehittämisestä Energiavirastolle sekä suurhäiriöihin varautumisesta Huoltovarmuuskeskukselle. Toimitimme molemmat suunnitelmat viranomaisille määräaikaan mennessä. Vuosi oli myös keskeinen seuraavien valvontajaksojen valmistelun kannalta. Pyrimme vaikuttamaan aktiivisesti valvonnan kehittämiseen siten, että valvonnassa huomioitaisiin erityisolosuhteet, joiden kanssa itäsuomalaiset verkkoyhtiöt painiskelevat. Näitä ovat muun muassa harva asutus, metsäisyys sekä vesistöjen rikkoma jakelualue. 10 VUOSIKERTOMUS 2014 SÄHKÖNJAKELUN KESKEYTYSAIKA (ESAIDI h/as,v) Keskeytyksen piirissä olleiden asiakkaiden vuosienergioilla painotettu keskeytysaikojen keskiarvo 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 Työkeskeytykset Vikojen aiheuttamat keskeytykset SÄHKÖN SIIRTOHINTA JA VERKOSTORASITE 1.1.2015 20 suurimman verkkoyhtiön siirtohinta (snt/kwh) ja verkostopituus (m/sähkönkäyttäjä) Tyyppiasiakkaana sähkölämmitteinen pientalo, 18 000 kwh Verollinen siirtohinta (snt/kwh) 10 8 6 4 2 0 0 Savon Voima Verkko Suomen verkkoyhtiöiden painotettu keskiarvo 50 100 150 200 250 300 Verkostopituus/sähkönkäyttäjä (m)
Kaukolämpö Tuotamme ja jakelemme kaukolämpöä 19 taajamassa 12 savolaiskunnan alueella. Asiakkaanamme oli vuoden vaihteessa 2 880 kiinteistöä ja lämmönjakeluverkostoa 350 kilometriä. Kaukolämmön tuotannossa on kaksi biovoimalaitosta, 18 biolämpökeskusta ja 63 öljylämpökeskusta. Tuotantolaitoksien lämmöntuotannon kokonaisteho on 565 MW ja siihen liittyvän sähköntuotannon teho 24 MW. Investointeja energiatehokkuuden ja toimitusvarmuuden parantamiseksi Vuosi 2014 oli edellisen vuoden tavoin voimakkaan rakentamisen aikaa. Suurimmat projektit olivat Nilsiän keskustan 5 MW ja Juankosken 4 MW biolämpökeskusinvestoinnit. Biolämpökeskuksien yhteyteen rakennettiin myös uudet 6 MW kevytöljykäyttöiset varalämpökeskukset, joilla turvaamme lämmöntuotannon kovien pakkasten ja biolämpökeskusten häiriöiden aikana. Nilsiän Laitisenmäentien biolämpökeskusinvestoinnilla korvasimme vanhan, jo käyttöikänsä päähän tulleen Nilsiän keskustassa sijaitsevan turvelämpökeskuksen. Uusi lämpökeskus on varustettu savukaasujen lämmön talteenottojärjestelmällä, joka hyödyntää savukaasujen lämpöä kaukolämmön paluuveden lämmityksessä samalla nostaen kaukolämmöntuotannon hyötysuhteen erittäin korkeaksi. Juankosken Opintiellä biolämpökeskus korvaa raskaalla polttoöljyllä tuotettua lämpöä. Olemme tuottaneet Juankosken kaukolämmön reilun vuoden ajan raskaalla polttoöljyllä Savon Voima Oyj:n ja Juankosken Biolämpö Oy:n välisen lämmöntoimitussopimuksen päätyttyä. Myös Juankosken biolämpökeskus on varustettu savukaasujen lämmön talteenottojärjestelmällä mahdollistaen kaukolämmöntuotannon korkean energiatehokkuuden. Vuoden 2014 aikana korotimme Suonenjoen lämpökeskuksen tehoa, minkä ansiosta saamme tuotettua yli 2 MW aiempaa suuremman tehon kotimaisilla polttoaineilla. Teimme merkittävimmän yksittäisen varalämpökeskusinvestoinnin Keiteleellä, jonne hankimme 5 MW kevytöljykäyttöisen huippu- ja varalämpökeskuksen turvaamaan lämmöntoimitusta häiriötilanteissa. Varalämpökeskuksen käyttö jää normaalisti hyvin vähäiseksi, sillä ostamme lämmön Keiteleen kaukolämpöverkkoon lähes täysin Keitele Energy Oy:ltä. Uusia varalämpökeskuksia hankkimalla ja vanhoja saneeraamalla varmistamme lämmöntuotannon kovien pakkasten ja peruskuormalaitosten mahdollisten häiriöiden aikana. Panostamme vuosittain huomattavan määrän kaukolämpöverkon rakentamiseen, peruskorjaukseen ja kunnossapitoon. Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin noin 2,5 kilometriä, joka on suuruusluokaltaan edellisen vuoden tasoa. Bioenergiaohjelma etenee Savon Voiman 2000-luvulla pitkäjänteisesti toteuttaman bioenergiaohjelman toimenpiteet painottuvat jatkossa lämmöntuotannon tehokkuuden parantamiseen. Tähän asti pääpaino on ollut öljyn käytön vähentämisessä, ja vaikka siinäkin riittää vielä tekemistä, siirtyy painopiste entistä enemmän tuotannon energiatehokkuuteen. Tähän tavoitteeseen liittyy vuoden 2014 syksyllä tehty päätös hankkia Iisal- men voimalaitokseen savukaasujen lämmön talteenottolaitteisto (LTO), jolla otamme talteen 8 MW teholla savukaasujen mukana muuten hukkaan menevää energiaa. Tavoitteenamme on saada LTO-laitos käyttöön vuoden 2015 aikana. Asiakas on tärkein Hintavakauden ja korkean toimitusvarmuuden lisäksi pyrimme tekemään kaukolämmöstä asiakkaillemme helpon lämmitysmuodon. Pieni askel viimeksi mainitun tavoitteen saavuttamiseksi sai tunnustusta Energiateollisuus ry:n kaukolämpöalan asiakasteko-kilpailussa. Savon Voima voitti kilpailun projektilla, jossa tarkastimme kaikkien kaukolämpöasiakkaiden kiinteistöissä sijaitsevat Savon Voiman kaukolämpölaitteet sekä samalla teimme yleiskatsauksen asiakkaiden kaukolämpölaitteiden kuntoon. Laitteissa havaituista huoltoa vaativista vioista ja puutteista lähetimme raportit yli tuhannelle asiakkaalle. POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS (tuhatta MWh) 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Lämmön osto Puuperäiset polttoaineet Turve Siilinjärven biolämpökeskus Iisalmen voimalaitos Lapinlahden biolämpökeskus Maaninka, lämmönostosopimus lämpöyrittäjältä Rautalammin biolämpökeskus Toivalan biolämpökeskus Karttulan biolämpökeskus Pielaveden savukaasupesuri Suonenjoen biolämpökeskus Tahkovuoren biolämpökeskus Pellettilämpökeskukset Lapinlahdelle, Sorsakoskelle ja Rautalammille Leppävirran biolämpökeskus Iisalmen pyrolyysilämpökeskus Nilsiän biolämpökeskus BIOENERGIAOHJELMAN ETENEMINEN 2001 2014 2015 Juankosken biolämpökeskus Pielaveden biolämpökeskus Nipasen pellettilämpökeskus Joroisten pellettilämpökeskus Iisalmen voimalaitoksen savukaasupesuri VUOSIKERTOMUS 2014 11
Sähköntuotanto Sähköntuotanto oli yhteensä 494 GWh, joka on 16 prosenttia vähemmän, kuin vuotta aiemmin. Liikevaihto oli 19,7 miljoonaa euroa ollen 23 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Sähköntuotannon tulos oli reilusti tappiollinen. Syynä tappiolliseen tulokseen oli erityisesti päästöllisen sähköntuotannon heikko kannattavuus alhaisesta sähkön markkinahinnasta johtuen. Sähkön markkinahinta (36 /MWh) vuonna 2014 oli runsaat 12 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2013 keskimäärin. Sähkön ja energiahyödykkeiden suojaus pienensi tappiota. Vesivoima Tuotimme yhdeksässä vesivoimalaitoksessamme sähköä 88 GWh, mikä on noin 12 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Vesivoiman tuotanto oli hieman normaalivuotta suurempi. Syksyllä aloitimme turbiini- ja automaatiosaneerauksen Kiltuan vesivoimalaitoksella, joka jatkui vuoden 2015 puolelle. Saneeraushankkeessa vanha juoksupyörä uusittiin moderniin vesinapaan ja rasvavoideltu turbiinilaakeri modernisoitiin vesivoideltuun malliin. Tämän ansiosta mahdollisten öljyvahinkojen vesistöriskit pienenevät oleellisesti. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Oma vastapainesähköntuotantomme Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitoksilla oli normaalivuotta pienempi, mutta pysyi edellisvuoden tasolla ollen 61 GWh. Pääsyynä alhaiseen tuotantoon oli Iisalmen voimalaitoksen turbiinirevisiossa kesällä 2013 havaitut korjaustarpeet, joiden johdosta sähköntuotanto oli keskeytyneenä maaliskuulle 2014 asti. Tuulivoima ja pientuotanto Tuotamme sähköä tuulivoimalla Kemin Ajoksen Innopower Oy:n tuulipuistossa, josta Savon Voimalla on 6 MW teho-osuus. Tuulivoiman tuotanto pysytteli edellisen vuoden tasolla ollen 15 GWh. Helmikuussa 2014 teimme päätöksen lähteä mukaan EPV Energia Oy:n vuoden 2015 aikana valmistuvaan Vähänkyrön tuulipuistoon, mikä kasvattaa tulevaisuudessa Savon Voiman tuulisähkön määrää reilun kol- manneksen. Savon Voiman pientuottajilta hankkiman sähkön määrä kasvoi 33 prosenttia edellisvuodesta ollen noin 2 GWh. Ydinvoima Ydinvoiman osalta tuotantomäärämme lisääntyi 65 GWh:iin, joka oli 35 GWh edellisvuotta enemmän. Määrän lisäys johtui huhtikuussa 2014 Kymppivoima Oy:n kautta Metsä Fibre Oy:ltä hankituista Olkiluoto 1 - ja 2 -ydinvoimaosuuksista. Muut tuotanto-osuudet Sähköntuotanto muilla tuotanto-osuuksillamme oli 265 GWh. Edellisvuoteen nähden tuotantomäärä pieneni merkittävästi, mikä johtui pääosin hiililauhdelaitosten vähäisestä tuotannosta. SÄHKÖNTUOTANTO (GWh) LÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEET 2014 800 772 12 VUOSIKERTOMUS 2014 700 600 500 400 300 200 100 0 548 585 478 494 2010 2011 2012 2013 2014 Tuotanto-osuudet Oma lämpövoima Oma vesivoima 7 % 45% 9 % 39 % Lämmön osto Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Puuperäiset polttoaineet Turve
Myynti ja salkunhallintapalvelut Vähittäismyyntiliiketoiminta jäi hieman liikevoittotavoitteestaan lauhan helmi maaliskuun vuoksi, kun taas Savon Voima Salkunhallinta Oy kasvatti liikevoittoaan. Vuoden 2014 aikana kehitimme työkaluja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseksi ja lanseerasimme uuden KestoEtu-konseptin. Energiamarkkinatilanne Sähkön tukkuhinta Pohjoismaisilla markkinoilla oli keskimäärin 29,61 /MWh, mikä oli yli viidenneksen matalampi kuin vuonna 2013. Pohjoismaiden sähköntuotantomäärä kasvoi noin kaksi prosenttia vuodesta 2013 ja vuoden keskilämpötila Pohjoismaissa oli edellisvuotta selvästi korkeampi. Sähkön tukkuhinta Suomessa oli viime vuonna keskimäärin 36,02 /MWh, noin 12 prosenttia matalampi kuin vuonna 2013. Sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttia. Tuonti Ruotsista ja vienti Viroon kasvoi, kun taas tuonti Venäjältä väheni. Tuonnin lisääntyminen aiheutti siirtopullonkauloja, eikä Suomen aluehinta tästä syystä laskenut yhtä paljon kuin Pohjoismaiden systeemihinta. Suomen aluehinta olikin yli viidenneksen kalliimpaa kuin keskimääräinen tukkuhinta Pohjoismaissa. Sähköjohdannaismarkkinoilla hintaliikkeet olivat varsin maltillisia. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana hinnat olivat laskussa, mutta hydrologisen tilanteen heikkeneminen ja päästöoikeuksien hinnan nousu nostivat hintoja kesän aikana. Taloustilanteen heikko kehitys ja polttoaineiden voimakas hinnanlasku käänsivät hinnat loppuvuonna jälleen laskuun. Tätä kehitystä edesauttaa myös uusiutuvan energiantuotannon jatkuva lisääntyminen Pohjoismaissa. Sähkön vähittäismyynti Sähkön vähittäismyyntiliiketoiminta jäi hieman liikevoittotavoitteestaan. Merkittävin syy tähän oli erittäin lauha helmi maaliskuu, jolloin myyntivolyymi jäi ennustetta selvästi pienemmäksi. Sähkönmyynnin volyymi oli vuoden aikana 1 681 GWh, jossa on laskua edelliseen vuoteen vajaa kuusi prosenttia. Myydyn sähkön keskihinta laski markkinahintojen laskun myötä hieman yli kolme prosenttia. Volyymin ja hintojen laskusta johtuen liikevaihto laski vajaa yhdeksän prosenttia, ollen 84,6 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut kasvoivat noin 14 prosenttia, lähinnä konsernin sisäisten kustannusten uudelleen kohdistamisen seurauksena. Edellä mainittujen syiden vuoksi liikevoitto laski erinomaisesti sujuneesta edellisvuodesta merkittävästi, ollen kuitenkin selvästi voitollinen. Vuoden aikana otimme käyttöön pitkäaikaisia asiakkaita palkitsevan KestoEtukonseptin, joka hyödyntää tuntirekisteröivistä ja etäluettavista sähkömittareista saatavaa tietoa. Kehitimme muutoinkin asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen ymmärtämistä, jonka uskomme hyödyttävän jatkossa liiketoimintaa pystyessämme yhä paremmin tuottamaan asiakkaiden arvostamia palveluita. Asiakastyytyväisyys säilyi erinomaisella tasolla ja jopa hieman parani. Asiakaspalveluun yhteydessä olleista asiakkaista 94 prosenttia saa asiansa hoidettua kerralla kuntoon. Syksyllä käyttöönotimme uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden asiakkuudenhallintaan, asiakaspalveluun ja laskutukseen. Tietojärjestelmäprojekti sitoi merkittäväs- ti resursseja, mutta uusien työkalujen avulla vastaamme jatkossa entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja kilpailun haasteisiin. Savon Voima Salkunhallinta Oy Vuonna 2014 liikevaihto laski noin 7 prosenttia johtuen asiakkaiden vähentyneestä kaupankäynnistä. Asiakkaat ovat reagoineet sähköjohdannaisten pitkään jatkuneeseen laskutrendiin lyhentämällä suojaustoiminnan ajallista ulottuvuutta, mikä näkyy vähentyneenä kaupankäynnin volyyminä. Toimintakulujen merkittävän vähenemisen myötä yhtiön liikevoitto kasvoi kuitenkin lähes 17 prosenttia. Vuoden aikana Finanssivalvonta teki EMIR-sääntelyn soveltamisesta sähköntoimitussopimuksiin linjauksia, joiden perusteella sähköä ostavat yritykset ja yhteisöt suurelta osin vapautuvat EMIR-sääntelyn velvoitteista. SPOT-KUUKAUSIHINTOJEN KEHITYS ( /MWh) SÄHKÖJOHDANNAISHINTOJEN KEHITYS ( /MWh) PÄÄSTÖOIKEUDEN HINNAN KEHITYS ( /tco 2 ) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Suomen hinta-alue Systeemihinta 45 43 41 39 37 35 33 31 29 27 Suomi Saksa Pohjoismaat 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 EUADEC-14 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 0 2014 1 2014 2 2014 3 2014 4 2014 5 2014 6 2014 7 2014 8 2014 9 2014 10 2014 11 2014 12 2014 1 2014 2 2014 3 2014 4 2014 5 2014 6 2014 7 2014 8 2014 9 2014 10 2014 11 2014 12 0 VUOSIKERTOMUS 2014 13
Henkilöstö Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 175 ja vuoden lopussa 183, joista vakituisia 177. Henkilöstöstä 28 prosenttia on naisia ja vakituisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 48 vuotta. Esimiehistä naisia on 21 prosenttia. Meillä on sitoutunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä hyvä työympäristö Henkilöstöstrategiamme mukaan tavoittelemme sitoutunutta, osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Toukokuussa tehdyn henkilöstötutkimuksen mukaan henkilöstömme on keskimäärin yhtä sitoututta (TNS Gallup TRI*M indeksi oli 57), kuin kaksi vuotta sitten toteutetussa tutkimuksessa. Tulos oli tutkimuslaitos TNS Gallupin mukaan yleisessä vertailussa hyvällä tasolla, ylittäen vertailussa kaikkien työssäkäyvien suomalaisten keskimääräisen indeksiluvun. Työjärjestelyillä lisää hyvinvointia Viime vuosina yhteisesti sovituilla työjärjestelyillä, kuten etätyö- ja osa-aikaeläkejärjestelyillä olemme onnistuneesti lisänneet henkilöstön jaksamista. Savonvoimalaisista 23 prosenttia työskentelee säännöllisessä etätyössä, joihin olemme laatineet erilliset ja selkeät etätyöskentelyn pelisäännöt. Asennushenkilöstön osalta käyttöönotimme mobiilisti toimivan työajanseurantajärjestelmän osana kunnossapitojärjestelmää. Osaaminen ja uusiutuminen on tärkeää Henkilöstöstämme noin 20 prosenttia eläköityy tulevien viiden vuoden aikana, mikä tarkoittaa melko tasaisesti vuosittaista uusiutumista korvausrekrytointien avulla. Viime vuonna kahdeksan uutta savonvoimalaista aloitti vakituisissa työsuhteissa ja yhdeksän vakituisen työsuhteen päättyessä. Vuosittain palkkaamme nuoria niin sanottuihin Kipinä-kesätyöpaikkoihin monenlaisiin tehtäviin. Viime vuonna Kipinä-nuoria oli palveluksessamme 16. Henkilöstökoulutusten painopisteinä olivat muun muassa asiakasviestintätaitojen kehittäminen, uusien tietojärjestelmien käyttökoulutukset sekä turvallisuuskoulutus. Tuottavan työn perusta on turvallinen ja terveellinen työympäristö Saavutimme ensimmäistä kertaa Nolla tapaturmaa -tavoitteemme eli yhtään yli yhden työpäivän poissaolon aiheuttanutta työtapaturmaa ei sattunut. Toisaalta vapaa-ajan tapaturmat aiheuttivat työpäivien menetyksiä yhteensä 297. Sairauspoissaoloprosentti oli 3. Henkilöstöstä 50 prosentilla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja viime vuonna. Olemme laatineet Työkyvyn hallintamallin, jossa työkyvyn ylläpidon perustana on niin sanottu Varhaisen välittämisen malli. Käytännössä tämä tarkoittaa aktiivisia toimia työkyvyn ollessa uhattuna ja panos- tamista työkykyä vahvistavaan toimintaan. Uskomme pitkäjänteisen työn tuottaneen tulosta, sillä vuonna 2014 keskimääräinen eläköitymisikämme oli 63,8 vuotta, joka vielä kuusi vuotta aiemmin oli yli neljä vuotta vähemmän. Henkilöstö valitsi vuoden 2014 Asiakaspalvelijaksi Anu Voutilaisen ja Laatumestariksi käyttöinsinööri Markku Eskelisen. HENKILÖSTÖÄ KESKIMÄÄRIN 250 203 200 175 176 175 175 150 100 50 VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA Koko henkilöstö Esimiestehtävien jakautuminen 72 % 28 % 79 % 21 % SAVON VOIMA 2014 NOLLA TAPATURMAA 14 VUOSIKERTOMUS 2014 0 2010 2011 2012 2013 2014
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLTÖ 17 23 24 25 25 26 27 27 28 37 38 Hallituksen toimintakertomus Konsernin tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Tilintarkastuskertomus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1. 31.12.2014 Savon Voima -konsernin rakenne Savon Voima Oyj on 21 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat 31.12.2014 emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy ja Savon Voima Salkunhallinta Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy ja 8.10.2014 saakka Varkauden Aluelämpö Oy. Konsernin vuoden 2014 tulos TALOUDEN KEHITYS (milj. ) 2014 2013 2012 Liikevaihto 188,0 196,0 214,9 Poistot ja arvonalennukset 24,2 21,4 19,9 Liikevoitto 26,3 24,8 41,9 Voitto ennen satunnaisia eriä 26,0 21,3 43,6 Tilikauden voitto 20,9 21,3 33,5 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) 2014 2013 2012 Liikevoitto 14,0 12,6 19,5 Voitto ennen satunnaisia eriä 13,8 10,9 20,3 MUUT TUNNUSLUVUT 2014 2013 2012 Oman pääoman tuotto (%) 6,7 7,3 12,5 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 10,0 8,0 15,8 Omavaraisuusaste (%) 69,4 75,4 76,9 Maksuvalmius, Quick Ratio 1,0 1,5 2,2 Investoinnit yhteensä (milj. ) 64,5 56,8 47,1 Investoinnit sähkönsiirtoon (milj. ) 35,4 37,3 33,0 Investoinnit kaukolämpöön (milj. ) 14,1 16,8 11,3 Liittymismaksujen lisäys (milj. ) 6,3 2,7 3,1 Vuonna 2014 konsernin liikevaihto oli 188,0 miljoonaa euroa (196,0 miljoonaa euroa vuonna 2013). Liikevaihto laski 4,1 prosenttia. Vuoden 2014 tulos oli edeltävää vuotta parempi ja oli vuosien 2009 2013 keskimääräisellä tasolla. Sääolosuhteet olivat vuoden aikana maltilliset ja suurilta myrskytuhoilta vältyttiin. Savon Voima konsernin liikevoitto nousi 6,1 prosenttia ja oli 26,3 miljoonaa euroa (24,8). Käyttökate nousi 9,3 prosenttia ja oli 50,4 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana jatkettiin laajaa investointiohjelmaa, mikä omalta osaltaan nosti konsernin poistojen määrää. Investointien taustalla ovat kiristyneet toimitusvarmuusvaateet, lämpökeskusten uusimistarve, biopolttoaineiden käytön lisääminen sekä tehokkuuden parantaminen. Investointien määrää kasvatti vuoden lopussa toteutettu Joroisten Energialaitoksen liiketoiminnan osto. Konsernin toiminnan kulut ilman henkilöstökuluja olivat 129,8 miljoonaa euroa (141,5) ja laskua edelliseen vuoteen oli 8,3 prosenttia. Kulujen pienentymisen suurin syy oli volyymin pieneneminen. Toiminnan muiden kulujen aleneminen johtui pääosin suotuisista sääolosuhteista. Henkilöstökulut olivat 9,8 miljoonaa euroa (9,5). Konsernin poistot olivat 24,2 miljoonaa euroa (21,4) ja ne kasvoivat suurista investoinneista johtuen 12,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,3 miljoonaa euroa (3,4). Edellisen vuoden rahoituskulut sisälsivät merkittävästi kertaluonteisia eriä osakkuusyhtiöistä. Voitto ennen satunnaiseriä oli 26,0 miljoonaa euroa (21,3). Satunnaisiin eriin on kirjattu konserniavustus 0,1 miljoonaa euroa (0,1) Savon Energiaholding Oy:lle. Konsernin laskennalliset verot olivat 5,0 miljoonaa euroa (-0,1). Tilikauden voitto oli 20,9 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2013 oli 21,3 miljoonaa euroa. Laskua tässä oli 1,7 prosenttia. Konsernin omavaraisuusaste laski 6,1 prosenttiyksikköä, mutta säilyi hyvällä tasolla ollen 69,4 prosenttia. Maksuvalmius oli myös hyvä, Quick Ratiolla mitattuna 1,0. Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä. Joroisten Energialaitoksen liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneet omaisuus- ja velkaerät sisältyvät Savon Voima Oyj:n ja Savon Voima Verkko Oy:n taseisiin 31.12.2014. Joroisten Energialaitoksen toiminta ei sen sijaan sisälly yhtiöiden tuloslaskelmiin, koska liiketoiminnan luovutushetki oli vuoden 2014 lopussa. Merkittävimmät tapahtumat vuonna 2014 KestoVoima -hintojen alennus toteutettiin 1.4.2014. Savon Voima päätti osallistua Vähäkyrön tuulivoimahankkeeseen, jonka toteuttaa EPV Tuulivoima Oy. Savon Voima luopui omistuksestaan Voimatel Oy:ssä 9.4.2014. Yhteistyösopimus keihäänheittäjä Antti Ruuskasen kanssa solmittiin keväällä 2014. Voitto Energiateollisuuden kaukolämpöalan asiakasteko -kilpailussa. Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto tapahtui syyskuussa 2014. Lämpöä lähimetsästä -tapahtuma Nilsiän ja Juankosken lämpökeskukset otettiin käyttöön. Keiteleen varalämpökeskus valmistui. Kiltuan vesivoimalaitoksen peruskorjausinvestointi käynnistettiin syksyllä. Kauppa Joroisten Energialaitoksesta allekirjoitettiin 18.12.2014 ja sen liiketoiminta siirtyi osaksi Savon Voimaa 31.12.2014, jolloin myös sen tase-erät siirtyivät Savon Voima -konsernin taseeseen. Määräykset energiakatselmuksista tulivat voimaan vuoden 2014 lopussa. Kymppivoima Oy hankki lisää ydinvoimaosuuksia Olkiluoto 1 - ja Olkiluoto 2 -laitoksista 11.4.2014. Kaupan seurauksena Kymppivoiman osakasyhtiö Savon Voiman vuotuinen sähköntuotanto kasvoi 50 gigawattituntia. Savon Voima lanseerasi joulukuussa 2014 uuden KestoVoima tuotteen 20 prosentin kanta-asiakasalennuksen viikonloppuisin. Energiamarkkinat Energiateollisuus ry:n tietojen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2014 sähköä 83,3 terawattituntia (TWh), laskua edelliseen vuoteen oli 0,8 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäytön vähennys oli 0,5 prosenttia. Teollisuuden sähkön tarve väheni 1,2 prosenttia ja muu kulutus väheni 0,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön ja lämmön yhteistuotantona tuotettu sähkö kattoi Suomen sähkön käytöstä noin 26, ydinvoima 27, vesivoima 16, lauhdetuotanto 8 ja sähkön nettotuonti 22 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1,3 prosenttia. VUOSIKERTOMUS 2014 17
Sähkön tukkuhinta Pohjoismaisilla markkinoilla oli keskimäärin 3 snt/kwh, mikä oli yli viidenneksen matalampi kuin vuonna 2013. Pohjoismaiden sähköntuotantomäärä kasvoi noin 2 prosenttia vuodesta 2013 ja vuoden keskilämpötila Pohjoismaissa oli edellisvuotta selvästi korkeampi. Markkinasähkön hinta Suomessa oli viime vuonna keskimäärin 3,6 snt/kwh, noin 12 prosenttia matalampi kuin vuonna 2013. Sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttia 18 TWh:iin. Tuonti Ruotsista kasvoi, kun taas tuonti Venäjältä väheni ja vienti Viroon kasvoi. Tuonnin lisääntyminen aiheutti siirtopullonkauloja, eikä Suomen aluehinta tästä syystä laskenut yhtä paljon kuin Pohjoismaiden systeemihinta. Sähköjohdannaismarkkinoilla hintaliikkeet olivat varsin maltillisia. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana hinnat olivat laskussa, mutta hydrologisen tilanteen heikkeneminen ja päästöoikeuksien hinnan nousu nostivat hintoja kesän aikana. Taloustilanteen heikko kehitys ja polttoaineiden voimakas hinnanlasku käänsivät hinnat loppuvuonna jälleen laskuun. Tätä kehitystä edesauttaa myös uusiutuvan energiantuotannon jatkuva lisääntyminen Pohjoismaissa. Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku oli Kuopiossa 4.270, mikä oli lähes sama kuin vuonna 2013 mutta lähes 16 prosenttia pienempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Kaukolämmön myynti Suomessa oli edellisvuoden tasolla ja sitä myytiin yhteensä 31,3 TWh. Kaukolämmön tarpeesta tuotettiin energia-tehokkaasti yhteistuotantona 74 prosenttia. TYTÄRYHTIÖT Savon Voima Verkko Oy Siirrossa kulutukseen vuonna 2014 ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Siirto Savon Voima Verkko Oy:n jakeluverkkoon liittyneille sähkönkäyttäjille oli 1 642 GWh ollen 2,1 prosenttia pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Siirron vähenemiseen vaikutti toimialueen vaisu taloustilanne. Operatiiviset kulut olivat 17,9 miljoonaa euroa ollen 8,6 prosenttia edellistä vuotta pienemmät. Operatiivisten kulujen pieneneminen johtui edellisvuotta helpommasta häiriötilanteesta. Tämä näkyi etenkin pienempinä viankorjaus- ja vakiokorvauskuluina. Vuonna 2014 investoinnit olivat 35,4 miljoonaa euroa eli 5,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa investoinneista kohdistettiin sähkömarkkinalain mukaisen toimitusvarman verkon rakentamiseen. Yhteensä uutta tai saneerattua keskijänniteverkkoa otettiin käyttöön noin 450 kilometriä ja pienjänniteverkkoa noin 640 kilometriä. Suuria maakaapelihankkeita valmistui muun muassa Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä. Muista investointihankkeista suurimpia olivat Suonenjoen ja Varkauden Kinnarin sähköasemien uusimiset. Osa jälkimmäisen hankkeen lopputöistä siirtyi vuodelle 2015. Uusien sähköliittymien määrä jäi edellisen vuoden tapaan hyvin alhaiselle tasolle ollen 488 kpl. Määrä kuvaa hyvin alueemme rakentamisen verrattain alhaista volyymia. Vuoden lopulla allekirjoitettiin sopimus Joroisten Energialaitoksen sähköverkkotoimintojen ostamisesta Savon Voima Verkko Oy:lle. Varsinainen omaisuuden siirto tapahtui vuoden vaihteessa. Joroisten Energialaitoksen verkkoliiketoiminta integroidaan Savon Voima Verkko Oy:öön kevään 2015 aikana. Etäluettavista mittareista saatujen tuntitietojen perusteella on voitu päätellä, että aikaisemmin toimialalla yleisesti käytetty siirtohäviöiden laskentakaava on ollut puutteellinen ja sen seurauksena häviöiden määrä on laskettu jossain määrin liian alhaiseksi. Tämän vaikutus Savon Voima Verkko Oy:n liikevaihtoon vuosina 2010 2013 täsmennetään vuoden 2015 aikana. Sen arvioidaan laskevan kyseiselle ajanjaksolle kirjattua liikevaihtoa vähäisessä määrin. Vuoden 2014 osalta virhettä ei enää esiinny. Savon Voima Salkunhallinta Oy Savon Voima Salkunhallinta Oy on Finanssivalvonnan valvoma sijoituspalveluyhtiö, joka tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykejohdannaisilla. Toiminnan painopiste on sähköjohdannaisissa, mutta valikoimaan kuuluvat myös päästöoikeus-, polttoaine- ja valuuttajohdannaiset. Savon Voima Salkunhallinta Oy käy kauppaa ainoastaan asiakkaidensa lukuun ja tarjoaa energiamarkkinoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Vuonna 2014 liikevaihto laski noin 7 prosenttia johtuen asiakkaiden vähentyneestä kaupankäynnistä. Asiakkaat ovat reagoineet sähköjohdannaisten pitkään jatkuneeseen laskutrendiin lyhentämällä suojaustoiminnan ajallista ulottuvuutta, mikä näkyy vähentyneenä kaupankäynnin volyyminä. Toimintakulujen merkittävän vähenemisen myötä yhtiön liikevoitto kasvoi kuitenkin lähes 17 prosenttia. Vuoden aikana Finanssivalvonta teki EMIR-sääntelyn soveltamisesta sähköntoimitussopimuksiin linjauksia, joiden perusteella sähköä ostavat yritykset ja yhteisöt suurelta osin vapautuvat EMIR-sääntelyn velvoitteista. :N LIIKETOIMINNOT Savon Voima Myynti Savon Voima Myynti vastaa konsernissa sähkön vähittäismyynnistä. Sähkön vähittäismyyntiliiketoiminta jäi hieman liikevoittotavoitteestaan. Merkittävin syy tähän oli erittäin lauha alkuvuosi, erityisesti helmi maaliskuu, jolloin myyntivolyymi jäi ennustetta selvästi pienemmäksi. Sähkönmyynnin volyymi oli vuoden aikana 1 681 GWh, jossa on laskua edelliseen vuoteen vajaa 6 prosenttia. Myydyn sähkön keskihinta laski markkinahintojen laskun myötä hieman yli 3 prosenttia. Volyymin ja hintojen laskusta johtuen liikevaihto laski vajaa 9 prosenttia, ollen 84,6 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut kasvoivat noin 14 prosenttia, lähinnä konserninsisäisten kustannusten uudelleenkohdistamisen seurauksena. Edellä mainittujen syiden vuoksi liikevoitto laski erinomaisesta edellisvuodesta merkittävästi, ollen kuitenkin selvästi voitollinen. Vuoden aikana otettiin käyttöön pitkäaikaisista asiakkuuksista palkitseva KestoEtu-konsepti, joka mahdollistaa asiakkaalle sähkökustannuksista säästämisen hyödyntämällä tuntirekisteröivistä ja etäluettavista sähkömittareista saatavaa tietoa. Vuoden aikana kehitettiin muutoinkin asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen ymmärtämistä, jonka uskotaan hyödyttävän jatkossa liiketoimintaa pystyessämme yhä paremmin tuottamaan asiakkaiden arvostamia palveluita. Asiakastyytyväisyys säilyi erinomaisella tasolla ja jopa hieman parani. Asiakaspalveluun yhteydessä olleista 18 VUOSIKERTOMUS 2014
asiakkaista 94 prosenttia saa asiansa hoidettua kerralla kuntoon, ja NPS-suositteluindeksi parani 15 prosenttia edellisvuodesta. Syksyllä otettiin käyttöön asiakkuudenhallinnan, asiakaspalvelun ja laskutuksen uudistettu laaja tietojärjestelmäkokonaisuus. Tietojärjestelmäprojekti sitoi merkittävästi resursseja, mutta uudistettujen työkalujen avulla pystymme jatkossa entistä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja kilpailun haasteisiin. Savon Voima Lämpö Savon Voima Lämpö vastaa konsernin kaukolämpöliiketoiminnasta. Savon Voima Lämpö -liiketoiminnan liikevaihto oli 42,1 miljoonaa euroa, mikä oli 3,6 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Liiketoiminnan tulos parantui selvästi edellisestä vuodesta suotuisten olosuhteiden ja öljyn käytön vähenemisen johdosta. Lämpöenergian myynti kasvoi hieman ja oli yhteensä 600 GWh. Polttoaineita käytettiin kaikkiaan 887 GWh, joista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 93 prosenttia. Loppu oli öljyä ja kaasua. Toimintavuoden aikana kaukolämpöverkkoon liitettiin 20 uutta asiakasta. Asiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan 2 880 kappaletta. Kaukolämpöverkostoa rakennettiin 2 553 metriä, peruskorjattiin 1 907 metriä ja purettiin 1 976 metriä. Verkoston kokonaispituus oli 350 kilometriä. Puupolttoaineiden hinnat nousivat hieman, mutta lämmöntuotannon polttoaineiden keskihinta aleni ja polttoaineiden hankinnan kokonaiskustannukset pienenivät johtuen viime vuosien merkittävistä investointipanostuksista kotimaisia polttoaineita hyödyntäviin biolämpökeskuksiin. Loppuvuodesta 2014 otettiin käyttöön Nilsiän 5 MW ja Juankosken 4 MW biolämpökeskukset sekä laitosten yhteydessä sijaitsevat 6 MW öljykäyttöiset huippu- ja varalämpökeskukset. Keiteleelle valmistui 5 MW kevytöljykäyttöinen varalämpökeskus. Savon Voima Oyj:n hallitus teki päätöksen Pielaveden 4 MW biolämpökeskuksen rakentamisesta. Uusi lämpökeskus valmistuu loppuvuonna 2015. Savon Voima voitti Energiateollisuus ry:n kaukolämpöalan asiakasteko-kilpailun. Se saavutettiin projektilla, jossa tarkastettiin kaikkien kaukolämpöasiakkaiden kiinteistöissä sijaitsevat Savon Voiman kaukolämpölaitteet sekä samalla tehtiin yleiskatsaus asiakkaiden kaukolämpölaitteiden kuntoon. Asiakkaan laitteissa havaituista vioista ja puutteista lähetettiin raportit yli tuhannelle kaukolämpöasiakkaalle. Savon Voima Tuotanto Savon Voima Tuotanto-liiketoiminnan sähköntuotanto oli yhteensä 494 GWh, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuotantomäärä väheni erityisesti hiililauhteen osalta, jonka tuotanto jäi pieneksi alhaisen sähkön markkinahinnan takia. Ydinvoiman osalta tuotantomäärä lisääntyi 65 GWh:iin, joka oli 35 GWh edellisvuotta enemmän. Määrän lisäys johtui huhtikuussa 2014 Kymppivoima Oy:n kautta Metsä Fibre Oy:ltä hankituista Olkiluoto 1 - ja 2 -ydinvoimaosuuksista. Tuulivoiman tuotanto Innopower Oy:n Kemin Ajoksen tuulipuistossa pysytteli edellisen vuoden tasolla ollen 15 GWh. Helmikuussa 2014 tehtiin päätös lähteä mukaan EPV Tuulivoima Oy:n vuoden 2015 aikana valmistuvaan Vähänkyrön tuulipuistoon, mikä kasvattaa tulevaisuudessa Savon Voiman tuulisähkön osuutta. Savon Voiman pientuottajilta hankkiman sähkön määrä kasvoi 33 prosenttia edellisvuodesta ollen noin 2 GWh. Savon Voiman vesivoimantuotantomäärä oli 88 GWh, ollen noin 12 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Vesivoiman tuotanto oli hieman normaalivuotta suurempi. Kiltuan vesivoimalaitoksella alkoi turbiini- ja automaatiosaneeraus syksyllä 2014. Oma vastapainetuotanto oli normaalivuotta pienempi, mutta pysyi edellisvuoden tasolla ollen 61 GWh. Pääsyynä alhaiseen tuotantoon oli Iisalmen voimalaitoksen turbiinirevisiossa kesällä 2013 havaitut korjaustarpeet, joiden johdosta sähköntuotanto oli keskeytyneenä maaliskuulle 2014 asti. Savon Voima sai vahingosta vakuutusyhtiöltä korvauksia noin 0,9 miljoonaa euroa. Syksyllä 2014 tehtiin investointipäätös Iisalmen voimalaitoksen savukaasujen pesu- ja lauhdutuslaitteiston hankinnasta sekä voimalaitostontilla sijaitsevien öljysäiliöiden uusinnoista. Sähköntuotannon tulos oli tappiollinen. Syynä tappiolliseen tulokseen oli erityisesti päästöllisen sähköntuotannon heikko kannattavuus alhaisesta sähkön markkinahinnasta johtuen. Sähkön ja energiahyödykkeiden suojaus tuotti tulosta 1,4 miljoonaa euroa, mikä pienensi tappiota. Savon Voiman sähköntuotannon riskienhallintapolitiikka uusittiin kesäkuussa 2014. Savon Voimalla on Kymppivoima Oy:n kautta osuus kaasuvoimalaitoksesta. Tilikauden aikana Kymppivoima Oy:n sopimus kaasuvoimalaitosyhteistyöstä on sopimusosapuolien kesken päätetty yhteisymmärryksessä keskeyttää suunniteltua aikaisemmin vuoden 2015 ensimmäisen kvartaalin lopussa, kun alkuperäinen sopimus olisi ollut voimassa vuoteen 2020. Sopimuskauden lyhentymisestä johtuen Kymppivoima Oy on myös lyhentänyt sopimukseen liittyvien tase-erien poistoaikaa siten, että poistot on tilinpäätöksessä jaksotettu jäljellä olevalle sopimuskaudelle. Poistoajan lyhentämisen kuluvaikutus Savon Voiman tilikauden 2014 tulokseen on 1,2 miljoonaa euroa. Liiketoiminta-alueiden yhteenveto Liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden konsolidoimattomat liikevaihdot ja liikevoitot ovat kehittyneet seuraavasti: LIIKEVAIHTO (milj. ) 2014 2013 2012 Savon Voima Myynti 84,6 92,8 110,6 Savon Voima Lämpö 42,1 40,6 41,1 Savon Voima Tuotanto 19,7 25,9 20,6 Savon Voima Verkko Oy 65,5 65,9 68,2 Savon Voima Salkunhallinta Oy 1,1 1,2 1,3 LIIKEVOITTO (milj. ) 2014 2013 2012 Savon Voima Myynti 1,8 3,2 4,4 Savon Voima Lämpö 4,9 2,7 3,7 Savon Voima Tuotanto -2,2-2,5 5,9 Savon Voima Verkko Oy 21,4 21,8 27,9 Savon Voima Salkunhallinta Oy 0,5 0,5 0,5 Investoinnit Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 53,0 miljoonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 35,4 miljoonaa euroa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon investoitiin 14,1 miljoonaa euroa. Investoinnit sähkön tuotantoon olivat 3,1 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen investointien lisäksi käytettiin 11,5 miljoonaa euroa Joroisten Energialaitoksen liiketoiminnan hankintaan. Liittymismaksut lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 6,3 miljoonaa euroa. Tähän lisäykseen sisältyy 4,3 miljoonaa euroa Joroisten Energialaitokselta liiketoimintakaupassa siirtyneitä liittymismaksuja. VUOSIKERTOMUS 2014 19
Tilinpäätös, emoyhtiö TALOUDEN KEHITYS (milj. ) 2014 2013 2012 Liikevaihto 132,3 139,3 156,3 Suunnitelman mukaiset poistot 10,0 8,5 7,4 Liikevoitto 5,9 1,7 13,0 Voitto ennen satunnaisia eriä 5,6 1,2 13,7 Tilikauden voitto 9,9 7,8 24,2 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) 2014 2013 2012 Liikevoitto 4,5 1,2 8,3 Voitto ennen satunnaisia eriä 4,2 0,9 8,8 Omavaraisuusaste (%) 36,3 40,2 41,6 Oman pääoman tuotto (%) 12,6 1,8 14,5 Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut konsernin sähkönmyynti-, sähköntuotanto- ja kaukolämpöliiketoiminnoista sekä taloushallinnosta, henkilöstöpalveluista, viestinnästä, markkinoinnista, IT-toiminnoista, mittaustietopalveluista ja asiakaspalvelusta. Satunnaisiin eriin sisältyvät Savon Voima Verkko Oy:ltä saatu 6,6 miljoonan euron konserniavustus sekä emoyhtiö Savon Energiaholding Oy:lle annettu 0,1 miljoonan euron konserniavustus. Henkilöstö Savon Voima -konsernilla on vahvistettu henkilöstösuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo suunnitelman noudattamista ja kehittämistä. Henkilöstösuunnitelman keskeisenä periaatteena on turvata yhtiön liiketoiminnan jatkuvuus sekä henkilöstön hyvä työviihtyvyys tarvittava urakehitys huomioiden. Keväällä tehdyn henkilöstötutkimuksen mukaan Savon Voima -konserniin henkilöstö on keskimäärin yhtä sitoutunutta (TNS Gallup TRI*M -indeksi 57) kuin kaksi vuotta sitten toteutetussa tutkimuksessa. Tulos on tutkimuslaitos TNS Gallupin mukaan yleisessä vertailussa hyvä, ollen samalla tasolla kuin energia-alalla työssäkäyvien suomalaisten sitoutumista kuvaava indeksiluku. Sisäisten koulutusten teemoissa painopisteenä olivat asiakasviestintä, työturvallisuus ja uusien tietojärjestelmien käyttöönotto. Henkilöstöä vuoden aikana oli keskimäärin 175 ja vuoden lopussa 183, joista vakituisia 177. Uusia vakituisia työntekijöitä palkattiin 8 ja palveluksesta poistui 9 henkilöä. Ylitöitä tehtiin 4,8 henkilötyövuotta, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Vakituisesta henkilöstöstä 72 prosenttia on miehiä ja henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa noin 48 vuotta. Keskimääräinen savonvoimalainen on työskennellyt yhtiössä lähes 19 vuotta. Seuraavan viiden vuoden kuluessa lähes 27 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä saavuttaa 63 vuoden eläkeiän. Saavutimme ensimmäistä kertaa Nolla tapaturmaa -tavoitteemme eli yhtään yli yhden työpäivän poissaolon aiheuttanutta työtapaturmaa ei sattunut. Sairauspoissaoloprosentti oli 3. Henkilöstöstä puolella ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuonna 2014. HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Konserni 2014 2013 2012 Henkilöstö keskimäärin 175 175 176 Henkilöstö tilikauden lopussa 183 174 178 Maksetut palkat (t ) 8 845 8 409 8 359 Henkilöstökulut yhteensä (t ) 9 755 9 467 10097 HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Emoyhtiö 2014 2013 2012 Henkilöstö keskimäärin 138 132 132 Henkilöstö tilikauden lopussa 138 131 138 Maksetut palkat (t ) 6 583 6 286 6 202 Henkilöstökulut yhteensä (t ) 7 673 7 497 7 430 Riskienhallinta Savon Voima -konsernissa toteutetaan riskienhallintaa osana normaalia johtamistyötä ja strategista suunnittelua. Konsernin yleiset riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet on määritetty. Riskien tunnistamisessa, arvioinnissa ja seuraamisessa käytetään välineenä Pohjolan toimittamaa verkkopohjaista RH-menetelmää. Energiakaupan riskienhallintapolitiikan valmistelee konsernin sisäinen energiakaupan riskienhallintakomitea (RMC) ja sen hyväksyy konsernin hallitus Savon Voiman toimitusjohtajan esityksestä. Energiakauppaan osallistuvat liiketoiminnat toteuttavat riskienhallintapolitiikkaa päivittäin. Toteutuksen jatkuvasta valvonnasta vastaa RMC sekä konsernin johtoryhmä ja toimitusjohtaja. Energiakaupan riskienhallinnan tilanne, riskipositiot ja niiden arvioitu kehitys raportoidaan kuukausittain Savon Voima Oyj:n hallitukselle. Keskeiset tunnistettavat alueet eri riskiluokittain ovat: STRATEGISET RISKIT Riski Regulaation kehitys Osallistuminen teknologia- hankkeisiin ja edunvalvonta Energia- ja ympäristöpoliittiset riskit Hallinta Edunvalvonta etujärjestöjen kautta ja suorat yhteydet viranomaisiin Energiahyödyke- ja pääs- Aktiivinen vaikuttaminen sähtöoikeusmarkkinoiden kömarkkinoilla ja kilpailun toimivuus edistäminen, varautuminen markkinoiden häiriöihin Ennakoiva ja aktiivinen tiedot- taminen, yhteydenpito sidos- ryhmiin ja asiakkaisiin sekä ympäröivän mielipidemaailman seuraaminen Toimialan ja yrityksen maineeseen liittyvät riskit OPERATIIVISET RISKIT Riski Toiminnan virheet Hallinta Toimintaohjeet, prosessikuvaukset ja toimintajärjestelmä, RH-menetelmä Voimalaitosten ja verkon Riskikäsikirja, toimintajärjeskäytön riskit telmät sekä RH-menetelmä Tietoturvariskit Tietoturvapolitiikka, ohjeistukset sekä valvonta, RH-menetelmä RAHOITUS- JA MARKKINARISKIT Riski Hallinta Korko- ja rahoitus- Rahoituspolitiikka markkinariskit 20 VUOSIKERTOMUS 2014