Suvi Teerenhovi Leirillelähtijän opas kasvata PAREMPI MAAILMA Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry
Leirillelähtijän opas Vapaaehtoiseksi! 3 Etelän leirille, vapaaehtoistyöhön maailmalle 4 Työleirien teemat 5 Leirille haku, matkaevästystä 6 Käytännön asioita 7 Mitä pakata mukaan 8 Työleirillä, leirikieli, leiriläisen rooli 9 Leirinvetäjät, leiri-isäntä, paikalliset 10 Ryhmädynamiikka, puitteet Vapaa-aika, ruoka, palaute Erityistä huomioitavaa Etelän leirillä 14 Mukaan Etelän leirille 15 Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry, KVT:n historia 17 KVT:n toiminta Suomessa 18 19 Maahanmuuttajatoiminta ja kehityskasvatus 20 Seminaarit ja kokoukset, juhlat ja talkoot 11 12 Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry Veturitori 3 00520 HELSINKI Puh. +358 9 7568 3333 www.kvtfinland.org 2
VAPAAEHTOISEKSI Kuka nyt haluaisi viettää lomansakin töitä tehden, ja vielä ilman palkkaa? Vapaaehtoistyöleirin idea ei olekaan pelkkä työnteko, vaan se kaikki muu oheinen toiminta. Kokemuksena työleiri on ainutlaatuinen, sillä se on helppo ja halpa keino tutustua samanhenkisiin ihmisiin eri puolilta maailmaa. Ihmisiin, jotka ehkä asuvat kaukana omasta maastasi, mutta jotka ajattelevat samanlaisia ajatuksia, tuntevat samanlaisia tunteita, pelkäävät ja unelmoivat niin kuin sinä ja joilta voi oppia maailmasta niin paljon. Tulen muistamaan työleirini läpi elämän, sillä leirillä tapahtui niin paljon kaikkea unohtumatonta. Työn ohessa kyselin paljon muilta leiriläisiltä heidän maidensa oloista ja tavoista, ja opin paljon sellaista, mitä ei voi kirjoista tai televisiosta oppia. Myös käsitykseni Suomesta, suomalaisuudesta, elämäntavoistani ja elämästä yleensä muuttuivat, tai ainakin mietin asioita paljon ollessani leirillä. - Annika, Slovakia 2010 - Vapaaehtoistyöleirille! Vapaaehtoisleirit eli kansainväliset työleirit ovat tarkoitettuja kaikille yli 18-vuotiaille, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä erilaisissa kansainvälisissä projekteissa. Yläikärajaa ei ole. Useille leireille voivat osallistua myös lapsiperheet ja vammaiset. Leirit ovat yleensä kahden - kolmen viikon pituisia. Osanottajat, joita on 5-20, tulevat useasta eri maasta. Työtä tehdään yleensä 6-8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Työn määrä ja vaativuus vaihtelee leireittäin, mutta periaatteena on, että työtä tehdään yhdessä, kukin kykyjensä mukaan. Siivous, ruuanlaitto ja muut arkirutiinit kuuluvat kaikkien leirien ohjelmaan. Lähes kaikilla leireillä on opinto-osuus, jossa perehdytään tarkemmin leirin teemaan. Yleensä leireillä on myös järjestettyä vapaa-ajanohjelmaa, jonka järjestämiseen myös leirin vapaaehtoisilta toivotaan panosta. Leirit on jaettu teemansa mukaan yhteentoista eri tyyppiin, teemat esitellään seuraavalla sivulla. Periaatteessa itse työ voi olla mitä tahansa seinän maalaamisesta lasten kanssa leikkimiseen, mutta se, minkä hyväksi työtä tehdään, määrää leirin teeman. 3
Etelän leirille! Etelän leireiksi kutsutaan SCI:n North-South ohjelman piiriin kuuluvia leirejä. Näille Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan leireille lähtijöiltä edellytetään 20 vuoden ikää ja osallistumista valmennukseen. Etelän leirien ohjelma ja olosuhteet voivat olla hyvin erilaiset kuin Euroopan leireillä. Kaukomaiden leireillä on yleensä leirinvälitysmaksun lisäksi erillinen leirimaksu (n.150-250 euroa) joka käytetään leiriläisten ylläpitoon sekä vastaanottavan järjestön toiminnan mahdollistamiseen. Euroopan leireillä tällaiset maksut ovat erittäin harvinaisia. Etelän leireillä on myös yleisempää, että länsimaisia vapaaehtoisia ei välttämättä ole isoa porukkaa. Työ on yleensä ruumiillista eikä vaadi ammatillista pätevyyttä. Esimerkkeinä vaikkapa kastelukanavien kaivaminen, puiden istuttaminen tai sadonkorjuu. Leiriläiset tekevät työtä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa ja sitä kautta saavat tilaisuuden tutustua paikalliseen kulttuuriin ja elämäntapaan. Leiriajankohdat ja leirien kesto vaihtelevat maittain. Joissain maissa on mahdollista osallistua useammalle kuin yhdelle leirille. Monissa maissa on myös mahdollisuus tutustua paikallisen järjestön projekteihin tai jäädä pidemmäksi aikaa vapaaehtoistöihin. Etelän leireille haetaan leirinhakukoneessa niinkuin muillekin leireille. KVT järjestää pakollisen valmennuksen lähtijöille 2-3 kertaa vuodessa. Valmennus kestää yhden päivän. Tarvittaessa vapaaehtoinen voi myös valmentautua keskustelemalla jonkun kyseisen maan olosuhteita tuntevan vapaaehtoisen kanssa. Vapaaehtoistyöhön maailmalle! KVT:n kautta voi hakeutua myös pitkäaikaiseen vapaaehtoistyöhön. Pitkäaikainen vapaaehtoistyö tarkoittaa 1-12 kk:n työskentelyä esim. yhteistyöjärjestömme toimistossa tai heidän yhteistyökumppaniensa projekteissa. SCI:n jäsen- ja yhteistyöjärjestöillä on ympäri maailmaa vuosittain kymmeniä paikkoja pitkäaikaisille vapaaehtoisille. Työtehtävät eivät yleensä vaadi erityistä ammattitaitoa. Vapaaehtoinen maksaa itse matkansa sekä välitysmaksun (250 euroa) sekä Etelän maissa useimmissa tapauksissa myös ohjelmamaksun (100-300 /kk). Vapaaehtoistyöhön lähtevillä olisi hyvä olla aikaisempaa leiri- tai muuta kansainvälistä kokemusta. Vapaat paikat löytyvät vapaaehtoistyöpaikkojen tietokannasta (www.kvtfinland.org) ja hakea voi milloin vain. 4
Leirien teemat 1. Fasismin ja rasismin vastainen toiminta Työ voi olla tiedottamista tai sosiaalista työtä, lasten leikkien organisointia, pakolaiskeskusten tilojen kunnostamista jne. Myös entisillä keskitysleireillä järjestetään leirejä, joilla kunnostetaan aluetta rauhanomaiseen tarkoitukseen. 2. Pakolaiset, maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt 7. Lapset ja nuoret Leirien teemana voi olla jonkin vähemmistöryhmän, esimerkiksi siirtolaisten, pakolaisten tai rodullisten vähemmistöjen asema yhteiskunnassa. Myös vastaaootokeskuksissa järjestetään vuosittain useita leirejä. Useimmilla leireillä järjestetään toimintaa köyhimpien kaupunginosien lapsille, joko heidän lähiöissään tai leirikeskuksissa. Työ vaihtelee leikkien ja pelien organisoinnista lukihäiriöisten lasten avustamiseen. Myös työttömien, huumenuorten tai muuten vaikeuksissa olevien nuorten kanssa järjestetään leirejä. 3. Kansainvälinen solidaarisuus Solidaarisuusleirien ideana on yleensä kehitysyhteistyö. Leireillä voidaan vaikkapa kunnostaa työkaluja, polkupyöriä tai muita tarvikkeita ja lähettää niitä kehitysmaihin. Opinto-osuudessa perehdytään usein kohdemaahan, sen poliittiseen tilanteeseen ja kulttuuriin. 4. Rauha ja aseistariisunta Leireillä tutustutaan usein paikallisiin rauhanjärjestöihin sekä erilaisiin rauhantaloihin ja -keskuksiin, joiden kunnostustyössä leiriläiset tarvittaessa avustavat. Myös siviilipalvelukseen liittyviä leirejä sekä sodassa vammautuneiden lasten avustamiseen keskittyviä leirejä järjestetään. 5. Köyhyys ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Työ vaihtelee yhteiskunnallisesti eriarvoisessa asemassa olevien (työttömät, kodittomat, narkomaanit, HIV-positiiviset) asuntojen kunnostamisesta vapaa-ajan toiminnan organisoimiseen ja tiedottamiseen. Opinto-osuudessa pohditaan esimerkiksi syrjäytymisen syitä tai keinoja HIV -positiivisiin liittyvien pelkojen hälventämiseksi. 6. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja seksuaalioikeudet Työ vaihtelee eri vähemmistöille (homot, lesbot) tai vain naisille tarkoitettujen toimitilojen kunnostamisesta tiedottamiseen. Leirin teemana voi olla seksuaalisten vähemmistöjen asema, sukupuolten välinen tasa-arvo ja niin edelleen. 8. Vanhukset Työ voi olla erilaisten aktiviteettien järjestämistä vanhainkodeissa tai yhteiskunnallisesti eriarvoisessa asemassa olevien vanhusten parissa. Ammattitaitoa ei yleensä vaadita, vaan kunnioitus ja innostus riittävät. 9. Vammaiset Leirit järjestetään yleensä yhteistyössä jonkin vammaisjärjestön kanssa. Työ voi olla esim. asuntojen kunnostusta, vapaa-ajan ohjelman organisointia tai vammaisten avustamista. Myöskään näillä leireillä ei vaadita ammattitaitoa: työ opetetaan paikan päällä. 10. Ympäristön suojelu Luonnonsuojelualueiden kunnostus tai jonkin uhatun eläinlajin elinolosuhteiden kartoitus voi olla työn kohteena. Kierrätys, vaihtoehtoinen energia tai metsänistutus voivat olla opinto-osuuden teemoina. 11. Kestävä elintapa Kestävään elintapaan liittyvillä leireillä tehdään usein töitä luomutiloilla tai ruokaosuuskunnissa, esimerkiksi autetaan sadonkorjuussa, yrttien kuivatuksessa tai työpajojen pitämisessä 12. Taide, kulttuuri ja paikallishistoria Nämä leirit järjestetään yhteistyössä erilaisten vaihtoehtoisten kulttuurikeskusten tai ryhmien kanssa. Työ voi olla esimerkiksi etnofestivaalien puitteiden rakentamista tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden entisöintiä. Tähän ryhmään kuuluvat myös kyläleirit, joille on olennaista yhteistyö paikallisen väestön kanssa. 13. Yhteisöllisyys Työ liittyy esimerkiksi uskonnollisen tai muun aatteellisen yhteisön tilojen kunnostamiseen, toimintaan osallistumiseen. Opinto-osuudessa usein tutustutaan paremmin yhteisön alkuperään ja aatteisiin. 5
Leirille haku Leirille haetaan leirinhakukoneessa, jonne pääset KVT:n sivuilta osoitteesta www.kvtfinland.org. Suurin osa leireistä tulee hakuun kevään aikana. Etelän leirejä järjestetään ympäri vuoden. Suositut leirit täyttyvät nopeasti! Vapaaehtoisleireille haku 1. Klikkaa itsesi leirinhakuun KVT:n etusivulta, rekisteröidy ja täytä hakemus. Leirinhakukoneesta näet myös leirien vapaat paikat. 2. Maksa leirinvälitysmaksu 100 + KVT:n jäsenmaksu 10/20 tilille FI9880001200069517. Lähetä tosite maksusta osoitteeseen jarjestokoordinaattori@kvtfinalnd.org. Edellytys hakemuksesi käsittelylle on leirinvälitysmaksun maksaminen. Jos et saa haluamaasi leiripaikkaa, maksamme leirinvälitysmaksun takaisin. Tieto hyväksymisestä leirille tai tieto siitä, ettet ole saanut leiripaikkaa, tulee sinulle KVT:ltä. Hyväksymisviestin yhteydessä pyydämme sinua varmistamaan osallistumisesi leirille. Jos jostain syystä joudut peruuttamaan osallistumisesi, ilmoita siitä välittömästi sekä KVT:lle että leirin järjestävälle järjestölle. Leiripaikan vahvistamatta jättäminen ei tarkoita sen peruuttamista! Huomaa, että saat osan leirinvälitysmaksusta takaisin vain erittäin painavista syistä kirjallisen anomuksen perusteella. On suositeltavaa, että saavut leirille ensimmäisenä päivänä ja lähdet vasta viimeisenä. Silloin saat parhaan mahdollisen kokemuksen leiristä. Matkaevästystä Hain leirille hyvin lyhyellä varoitusajalla, mutta toimiston henkilö ja vastaanottava järjestö toimivat ystävällisesti ja nopeasti. - Viro 2010 - Hakuprosessi oli hyvin toteutettu ja selkeä, kaikki tarvittavat tiedot oli helppo löytää, leirinhakukone selkeytti ja helpotti päätöksentekoa. Hakemuksen käsittelyaika ei ollut kohtuuttoman pitkä. - Belgia 2010 - Leirille hakeminen oli todella vaivatonta ja sain erittäin nopeasti tiedon leirille pääsystä. Tuli haettua sen takia kun oli paljon leirivaihtoehtoja sekä sai valittua vajaan kolmen viikonkin leirin.. Eikä hintakaan kirpaissut! :) - Ranska 2010 - Leirikirje Viimeistään kolme viikkoa ennen leirin alkua saat KVT:n toimiston välittämänä leirikirjeen. Leirikirjeessä kerrotaan työleirikohteesta, työstä, suositeltavasta vaatetuksesta ja varustuksesta, ehkä suunnitellusta vapaa-ajastakin - ylipäätään leiriin liittyvistä käytännön vinkeistä sekä tietenkin tarkat matkaohjeet leiripaikalle. Mikäli et ole saanut leirikirjettä viimeistään kolme viikkoa ennen leirin alkua, ota yhteyttä KVT:n toimistoon. Leirikirjeestä pitäisi löytyä myös leirinvetäjän tai muun vastaavan henkilön yhteystiedot, johon voittaa ottaa yhteyttä lisäkysymysten kanssa. Leirikirjeiden informaatiosisältö kuitenkin vaihtelee, ja pieneen epätietoisuuteen on hyvä valmistautua. Viisumi Joihinkin maihin tarvitaan viisumi, jonka hankkiminen saattaa kestää jopa viikkoja. Viisumin hankkiminen on vapaaehtoisen vastuulla, mutta KVT:n toimisto vastaa kysymyksiin parhaansa mukaan ja myös välittää kutsukirjeet vastaanottavalta järjestöltä, mikäli viisumiin sellainen tarvitaan. Jos tarvitset kohdemaahasi viisumin toimittaa vastaanottava järjestö sinulle kutsukirjeen. Kun saat tiedon hyväksymisestä leirille kannattaa heti selvittää lähimmästä lähetystöstä millaisen viisumin tarvitset ja kuinka kauan sen saaminen kestää. Kannattaa varmistaa myös hyväksyykö lähetystö skannatun kopion kutsukirjeestä vai vaativatko he alkuperäisen kappaleen. Joskus et tarvitse kutsukirjettä, vaan voit hankkia turistiviisumin joko matkatoimistosta Suomesta tai paikan päältä. Työleireillä tehdään vapaaehtoistyötä, jota varten ei tarvita työlupaa. Maahantulomuodollisuuksien yhteydessä on kuitenkin - turhien kiemuroiden välttämiseksi - viisaampaa mainita olevansa tulossa maahan turistina. Tietoa viisumiasioista saat esimerkiksi kyseisen maan lä- 6
hetystöstä. Vakuutus Kaikki Euroopan, USA:n, Turkin, Mongolian, Korean, Japanin, Australian, Hong Kongin ja Taiwanin leireille lähtijät ovat vakuutettuja SCI:n vakuutuksella. Suosittelemme kuitenkin myös oman vakuutuksen ottamista, sillä SCI:n vakuutus on voimassa vain leirin ajan eikä korvaa esimerkiksi matkatavaravahinkoja tai ennen leiriä alkaneiden sairauksien hoitoa. HUOM! Etelän leireillä eli Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Lähi- Idässä, Latinalaisessa Amerikassa ja Meksikossa SCI:n vakuutus ei ole voimassa. Etelään lähtijän on otettava oma matkavakuutus. Jos olet lähdössä leirille EU-maahan, voit hakea Kelasta eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jonka avulla voit saada peruseterveydenhoitopalveluita veloituksetta. Rokotukset ja terveystietoa Tarkista, mitä minkä rokotusten ottamista kohdemaahasi suositellaan. Joissakin Etelän maissa saattaa olla myös suositeltavaa käyttää malarialääkitystä. Tietoa kohdemaan terveysasioista ja viimeisimmät rokotussuositukset saat oman paikkakuntasi terveyskeskuksesta. Matkailijan terveysopas on luettavissa netissä osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat Matkatunnelmiin! Lentokone ei ehkä ole ainoa tapa matkata vapaaehtoistyöleirille. Maitse matkustaminen torjuu ilmastonmuutosta ja SCI suosittelee sitä. Jos lennät, minimoi hiilidioksidipäästösi maksamalla kompensaatiota päästölaskurin kautta. Jotkut lentoyhtiöt tarjoavat tätä palvelua myös suoraan lippua ostettaessa. Päästölaskureita: Green seat: greenseat.nl/en/ Carbon Neutral Flights: www.carbonneutralcalculator. com My Climate: www.myclimate.org Tietoa junaliikenteestä kaikkialla maailmassa löytyy Seat 61 -sivuston kautta: www.seat61.com Matkaan kannattaa varustautua myös Suomi-tietoudella: Muistathan historiamme käännekohtia ja toisaalta vaikkapa istuvan hallituksen puoluekokoonpanon? Raha Vaikka leiriläiset saavat leirillä ilmaisen ruuan ja majoituksen, rahaa on hyvä varata mukaan vapaa-ajan viettoon ja omiin menoihin, sekä tietenkin mahdollisia yllättäviä menoja varten. Erityisesti Etelän leireille lähtijöiden kannattaa selvittää, missä muodossa valuutta otetaan mukaan. Esimerkiksi Visa-kortti ei välttämättä käy kaikkialla. Lähipiirisi Muista ilmoittaa leirille lähdöstäsi lähipiirillesi, ettei KVT:n toimisto huku huolestuneiden sukulaisten, puolisoiden tai ystävien puhelinsoittoihin. Varmuuden vuoksi jätä kotiväelle myös leirisi osoite ja puhelinnumero, jotta heillä on tarvittaessa mahdollisuus ottaa sinuun yhteyttä. Tallenna matkapuhelimeesi ICE-koodi (In Case of Emergency). Näin onnettomuuden sattuessa läheiseesi osataan ottaa yhteyttä. Henkinen valmistautuminen Elämä on ihanaa - työleirielämä varsinkin! Leiri on kuin nopeutettu filmi: lyhyessä ajassa ehtii tapahtua paljon. Miten ihmisistä tulee ryhmä? Mikä on suhde leiri-isäntiin ja paikallisiin? Jokainen leiri on erilainen. Ei ole mahdollista ennustaa millaisia sattumuksia, iloja ja pulmia leirisi tuo mukanaan. Tunnelma muuttuu jatkuvasti ja jo muutaman päivän jälkeen voi tuntua siltä kuin leirillä olisi oltu aina: juuri näiden mukavien ihmisten kanssa, juuri tätä hommaa tekemässä. Leirikokemuksen onnistumiseen vaikuttaa usein eniten omat ennakko-odotukset. Jos lähtee matkaan tiukin odotuksin, voi joutua pettymään. Leiri on usein jotain aivan muuta kuin odotit, mutta nämä leiriin kuuluvat yllätykset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Muista ottaa mukaan avoin ja utelias mieli niin työtä, leiriläisiä kuin paikallista väestöäkin kohtaan! Leirin onnistuminen on pitkälti omasta asenteestasi kiinni: valmista ei kannata odottaa, vaan olla aktiivinen omien toiveiden ja ehdotusten kanssa. Työ Leireillä tehdään vapaaehtoistyötä yhdessä toisten leiriläisten kanssa. Työaika on useimmiten 5-8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, mutta työaikaa rukataan usein esimerkiksi ilmaston tai projektin vaatimusten mukaan. Työn tulee olla aina turvallista. Jos kokee, että työ on vaarallista, siitä on oikeus ja velvollisuus kieltäytyä. Varaudu 7
MITÄ PAKATA MUKAAN? Ennen leiriä saat infokirjeen, jossa kerrotaan, mitä erityisvarusteita tarvitset leirille. Leirivaatteet: Mikä on leirillä tehtävän työn luonne; ronskia maataloustyötä vai siistiä sisätyötä? Työn luonteesta riippuen työvaatteiksi ja -jalkineiksi kannattaa varata sellaista, mikä voi huoleti kulua ja tarvittaessa vaikkapa jäädäkin leiripaikalle. Jos haluat varustautua kunnolla, voit ottaa mukaan myös työhanskat ja kumisaappaat. Jos työtä tehdään useimmiten ulkona, mukaan kannattaa pakata myös hattu tai huivi päätä suojaamaan. Ulkotyössä hyönteiskarkotteesta, aurinkorasvasta ja sadetakista on hyötyä. Makuupussi (ja makuualusta). helposti saatavilla. Sisäkengät! Useimmissa maissa ei sisällä kävellä sukkasillaan ja sisäkengät voivat helpottaa työleirielämää paljonkin. Ruokareseptejä ja ehkä ruoka-aineitakin (vaikka kardemummaa pullaa varten). Yksi työtehtävä leirilläsi on todennäköisesti ruoanlaitto! Kuvia ja kartta Suomesta, valokuvia perheestäsi, musiikkia Suomesta, salmiakkia, ruisleipää... Leiriläiset tahtovat varmasti nähdä, kokea ja kuulla jotain suomalaista! Ideoita peleihin, soittimia, laulun sanoja, päiväkirja. Korvatulpat: leirillä nukutaan usein yhteistilassa. Lääkkeet ja laastarit. Rahaa, passi (ja viisumi), matkaliput, leirikirje, lähimmän Suomen suurlähetystön tai konsulaatin osoite. Kondomit ja tamponit näitä ei ole aina 8
siihen, että kaikki työtä koskevat ennakkotiedot eivät pidä paikkaansa. Olosuhteet ovat voineet muuttua leiristä ilmoittamisen ja leirin alkamisen välillä: projekti voi olla eri vaiheessa, rahoitus jumissa tai suunnitelmat muuttuneet. Ehkä pystyttekin tekemään vain jotain niistä kaikista työtehtävistä, mitä leirille oli suunniteltu. Työ on usein yksinkertaista ja fyysistä. Siihen ei tarvita erityistaitoja ja jokainen tekee työtä omien kykyjensä mukaan. Valmistaudu siihen, että työn organisointi on usein vähintäänkin rentoa, välillä ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi tai mihin aikaan puhumattakaan siitä että tietäisi mitä seuraavana päivänä tapahtuu! Joskus voi olla hukassa työvälineet tai työnohjaaja, varaudu siis odottamiseen ja käytä aika vaikka vieressä odottavaan leiriläiseen tutustumalla. Ison ryhmän liikkeelle saaminen, kaikenkielinen tulkkaus ja selitys, oman tehtävän löytäminen ja uusien töiden oppiminen vie kaikki oman aikansa. Muista myös, että käsitykset työnteosta, esimerkiksi sen temposta ja täsmällisyydestä, ovat kulttuurikohtaisia ja myös henkilökohtaisia. Se mikä suomalaiselle on täsmällisyyttä ja hyvää tehokasta työntekoa voi jollekin toiselle olla konemaista suorittamista ja kammottavaa ryppyotsaisuutta. Joskus leiriin kuuluu myös leirin teeman mukainen opinto-osuus. Opinto-osuus on osa työaikaa. Leirikieli Leirikielenä on useimmiten englanti. Mikäli leirikieli on jokin muu, siitä on mainittu jo leirikuvauksessa. Paikalliset leiri-isännät eivät aina puhu englantia, mutta mukana on myös leirinvetäjiä, jotka voivat tarvittaessa tulkata. Leiriläisten kielitaidossa on suuria eroja. On tärkeää jaksaa tulkata ja kuunnella myös niitä, jotka osaavat kieltä huonommin. Ilman yhteistä sanallista kieltäkin voi tehdä paljon: hymyillä, elehtiä, piirtää, soittaa, pelata ja tehdä työtä. Joskus samasta maasta kotoisin olevat vapaaehtoiset puhuvat mielummin omaa kieltänsä kuin juttelevat englanniksi. Mene kuitenkin rohkeasti juttusille, sillä leirien on tarkoitus edistää kansainvälisyyttä ei pidentää entisestään välimatkaa! Leiriläisen rooli Leiriläisenä sinulla on oikeus työhön, majoitukseen ja ruokaan. Kaikilla leireillä työtehtäviä pyritään kierrättämään. Miesten ja naisten töitä ei pitäisi leireillä olla, mutta joillakin voi olla edellytyksiä tai mieltymyksiä tiettyyn tehtävään. Päivittäisten rutiinien läpiviemisessä oma aktiivisuus on suureksi hyödyksi. Leiriläisenä onkin tärkeää olla aktiivinen. Leiriläiset tekevät yhdessä leirin, etkä voi odottaa, että kaikki järjestetään sinulle valmiiksi. Noudata sääntöjä ja ohjeita, jotka leirillä annetaan, niin työturvallisuuden, majoituksen kuin vapaa-ajankin suhteen. Jos esim. alkoholinkäyttö on kielletty, tätä on syytä kunnioittaa. Työleireillä pyritään demokraattiseen ryhmätyöskentelyyn, jossa kaikki osallistuvat ratkaisujen tekemiseen ja tehtävien järjestelyyn. Joillakin leireillä budjetin käyttämisestäkin päätetään leirin sisällä. Jos joku asia ei ole 9
mielestäsi niin kuin sen pitäisi olla, ota asia puheeksi ja mieti yhdessä muiden kanssa, miten tilanne voitaisiin korjata. Sinun mielipiteesi on tärkeä! Leirinvetäjät Leirinvetäjä(t) on usein vapaaehtoinen SCI-aktiivi, joka on tehnyt tarvittavat esivalmistelut leiriä varten. Leirinvetäjä on vastuussa monesta asiasta. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa retkien järjestely ja muiden käytännön asioiden hoituminen, joten hän ei välttämättä osallistu työntekoon koko ajan. Vetäjä haluaa harvoin olla autoritäärinen johtaja. Toivottavaa on, että ryhmä toimii demokraattisesti ja vetäjä osallistuu päätöksentekoon ja yhteiselämään tasa- Esimerkkejä leirien työtehtävistä: Roskien kerääminen metsästä, ei saa roskata luontoa -kylttien maalaaminen ja paikoilleen asettaminen (metsäpoluille ja joen rantaan) sekä erilaisten taideteosten rakentaminen mielenkiintoisimmista roskalöydöksistä. - Kroatia 2010 - Puutarhatöitä, rakennusten remontointia (pääosin maalausta), lentopallokentän siivoamista kivistä, pieniä rakennustöitä - Saksa 2010 - Lasten leirin ohjaajana toimiminen: ryhmässä toimiminen, toimintojen ja leikkien suunnittelua sekä ohjausta, ruuan laittoa, siivousta, ruoka-ainesten keräämistä puutarhasta, leiri-alueen kunnostusta ja purkamista ym. - Japani 2010 - Töitä pelloilla: kitkemistä, kasvien poimintaa, kasvien hoitoa, kasvihuoneiden rakentamista, istuttamista. - Ranska 2010 - Valokuvaus & valokuvanäyttelyn pystyttäminen. - Serbia 2010 - Susien ruokkiminen (siihen liittyen hevosten teurastukseen osallistuminen) ja hoitaminen, projektit jotka sain pitkälti valita itse kuten polttopuiden hakkuu tulevaksi talveksi, rakenteilla olevien rakennusten valmistus, puusepäntyöt ( kenkähyllyjen valmistus eri rakennuksiin). - USA 2010 - Melko raskaita fyysisiä tehtäviä: savirappausta ja savella tiivistämistä, leikkipaikan rakentamista lapsille, saven sekoitusta, kokkausta yms. - Tsekki 2010 - Arkeologisten kaivausten suorittaminen ammattilaisen johdolla, löydösten puhdistaminen ja arkistointi. -Puola 2010 - Auttaa aamiaisen tarjoilussa ja järjestää vapaa-ajan ohjelmaa vanhuksille. - Ranska 2010 - arvoisena muiden kanssa. Leirinvetäjä on tavallisesti kiltti ja mukava ihminen, mutta yli-ihminen hän ei ole, joten ymmärrystä tarvitaan! Kaikki asiat eivät välttämättä ole järjestyneet leirikirjeessä luvatulla tavalla. Leiri-isäntä Työleirin isäntänä voi olla mikä hyvänsä yleishyödyllinen projekti esim. järjestö, kyläyhdistys tai kunta. Isäntä vastaa työnohjauksen järjestämisestä, majoituksesta ja ruoasta sekä järjestää opinto-osuuden. Leirin luonteesta riippuen leirillä voi myös olla erillinen työnjohtaja, joka tuntee projektin ja työtehtävät. Hän on usein paikallinen asukas, jonka kautta avautuu ehkä mahdollisuus tutustua muihinkin paikallisiin ihmisiin. On hyvä huomata, että työnjohtaja on vastuussa projektista, joten hänen intressinsä voivat olla hieman erilaiset kuin leiriläisten. Paikalliset Pienelle kylälle kansainvälisen työleirin tulo on usein jännittävä ja mielenkiintoinen tapahtuma. Paikalliset voivat toivoa, että leiriläiset solmisivat kontakteja heihin esimerkiksi yhteisten illanviettojen tai kouluvierailujen merkeissä. Myös leiriläiset usein toivovat yhteyttä paikalliseen väestöön. Joskus kontaktin saaminen voi tuntua hankalalta kielimuurin vuoksi. Leiriläisistä myös muodostuu nopeasti oma pieni ryhmänsä, jonka on helppo viettää kaikki aika keskenään. Kannattaakin olla aktiivinen kontakteissa paikallisiin ja muistaa, että usein jo pelkkää läsnäoloanne arvostetaan paljon! Joskus ympäristö asettaa erityisvaatimuksia vierailijoille: maan, paikkakunnan tai etnisen ryhmän sisäiset säännöt asettavat rajoituksia leiriläisten käyttäytymiselle. Näistä säännöistä poikkeaminen voi loukata syvästi yhteisön ja/ tai ympäristön ihmisiä, joten tällaisiin sääntöihin kannat- Leirin piti olla kaksikielinen, mutta kielipuolten espanjalaisten osallistujien takia käytimme solidaarisesti ainoastaan espanjaa. Lukioespanjalla opinto-osuudet olivat turhauttavia ja luennoista suurin osa meni yli hilseen. Välillä puhuttiin galiciaa, josta en tiedä kuin muutaman sanan. Leirin mieleenpainuvin kokemus olikin käsittämätön fiilis, kun minusta puhutaan pääni yli, koska en osaa galiciaa tai sujuvaa espanjaa. Välillä paikalliset pitivät huvittavasti minua aivan tyhmänä, koska en osannut kieltä. Tämä oli oikeasti opettavainen ja vaikuttava kokemus, jota ei voi saada missään suomi toisena kielenä -sosiodraamassa (,jos sellaisia nyt järjestettäisiin). - Espanja 2010-10
taa suhtautua kunnioituksella. Ryhmädynamiikkaa Alussa leiriläiset luultavasti hieman vierastavat toisiaan, sillä ryhmässä oleminen tuntuu oudolta arkeen verrattuna. Pikkuhiljaa leiriläiset orientoituvat uuteen tilaan ja ihmisiin. Opetellaan nimiä, majoittaudutaan ja tutustutaan työhön. Toiset sopeutuvat nopeammin kuin toiset, jotkut eivät ehkä ollenkaan. Tilanne voi joillekin olla aivan uusi ja vieras, ja sopeutuminen voi kestää kauankin. Leirin edetessä sukupuoli- ja kulttuuristereotypiat yleensä karisevat. Leirillä sukeutuu yhteinen kieli : oma sisäpiirihuumori ja yhteiset tavat. Työ yhdistää ja sen ääressä on helppo tutustua toisiin leiriläisiin. Ihmiset alkavat saada erilaisia rooleja ja löytävät tätä kautta paikkansa ryhmässä. Syntyy pareja ja pienempiä ryhmittymiä.kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki ovat kuitenkin tulleet leirille tutustuakseen uusiin ihmisiin! Työskentely oli ihan mukavaa, eikä työmääräkään ollut mikään hullun suuri. Vähän aluksi pelättiin, että töitä kasaantuu, kun puolet vapaaehtoisista jättivät saapumatta, mutta kaikki leiriläiset olivat sen verran ahkeria, että homma sujui sutjakkaasti. Glebe Housen työntekijät tekivät samoja hommia meidän rinnallamme ja olivat kokoajan muistuttamassa, ettei itseä saa rehkiä hengiltä. Tiheät teetauot pitivät homman mielekkäänä. - UK, Pohjois-Irlanti 2010 - Työskentely ei ollut kovin organisoitua. Kukaan ei oikein tuntunut tietävän, mitä meidän tulisi tehdä ja monelta meidän tulisi aloittaa työskentely aamulla. Leiripaikkana luonnonsuojelualue oli mielenkiintoinen ja monipuolinen ja olisin mielelläni työskennellyt enemmänkin. Toisaalta oli hauskaa viettää paljon vapaa-aikaa. Leiri tuntui minusta enemmän kolmen viikon lomalta. - Saksa 2010 - Leiriläisistä voi erottua tyyppejä, joilla on ratkaiseva rooli leirin ryhmähengen synnyssä ja ihmissuhteiden saralla. Jotkut voivat olla kiinnostuneempia työstä kuin muut; heille on tärkeää projektin edistyminen, työn rationalisointi ja muut käytännön järjestelyt. Joku saa ehkä pellen roolin, toinen työmyyrän. Ryhmästä voi löytyä äitihahmo, kaikkien henkinen olkapää ja joku voi taas vetäytyä ryhmästä syrjään. Ihmisten kielitaito voi olla yksi näiden roolien erilaisuuteen vaikuttava seikka, kaikki ei välttämättä johdu toisen kulttuuritaustasta tai persoonallisuudesta. Ryhmähengen synnyn kannalta on tärkeää, että leirille saavutaan ensimmäisenä päivänä ja pysytään loppuun asti, vaikka kokemus ei olisikaan aivan sitä, mitä lähtiessään odotti. Myöhästyminen leiriltä saattaa vaikeuttaa omaa sopeutumista ryhmään, lähteminen kesken leirin taas pirstoo leiriä ja sen henkeä. Ryhmässä oleminen voi tietysti välillä myös väsyttää sen outouden ja intensiivisyyden vuoksi, joten omaa aikaakin on hyvä varata! Toisille voi myös selittää, ettei oman ajan ottaminen johdu mistään negatiivisesta, vaan että joskus on vain hyvä hengähtää. Leirin lähestyessä loppua toisia voi alkaa väsyttää työnteko ja ryhmässä olo, toiset taas alkavat vasta toden teolla nauttia tilanteesta. Yhdessä kohdataan se tosiasia, ettei leiri jatku ikuisesti. Halu saattaa projekti loppuun pitää yleensä yhteishengen korkealla loppuun asti. Sitten tulee se viimeinen ilta: vaihdetaan osoitteita, valokuvia, suukkoja. Puitteet Olosuhteet leireillä vaihtelevat. Usein ne ovat hyvin yksinkertaiset. Leiriläiset asuvat yhteismajoituksessa, esimerkiksi paikallisella koululla tai teltoissa. Oma makuupussi ja -alusta ovat usein välttämättömät. Yhden ison tilan jakaminen nukkumiseen voi olla aluksi hankalaa ja ensimmäinen yö on usein aika levoton: Ihmiset käyvät nukkumaan eri aikoihin, huoneessa kävellään, jotkut ehkä haluavat pitää juhlia myöhään viereisessä huoneessa. Mukaan kannattaa ottaa korvatulpat. Peseytymismahdollisuudet voivat olla vaatimattomat; joissain maissa niitä rajoittaa muun muassa veden puute kuivana kautena. Suihkuja voi olla esimerkiksi vain yksi 20 hengelle, joten vuorojen organisointi voi olla joka-aamuista hommaa. 11
Etukäteen on hyvä varautua erilaiseen ilmastoon ja vaihtelevaan säähän ja pakata sen mukaisesti. Päivällä ulkona työskennellessä voi olla paahtava helle ja illalla jo paljon viileämpi. Kuumalla säällä on tärkeää juoda vettä, varsinkin ulkona työskennellessä. Vapaa-aika Työtä tehdään viisi päivää viikossa, joten vapaa-aikaakin on. Vapaa-ajan mielekkyys ja monipuolisuus riippuu paljolti leiriläisten omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta. Joillain leireillä leirinvetäjä on saattanut tehdä suunnitelmia vapaa-ajalle jo etukäteen. Vapaa-ajalla voi myös lähteä itsekseen tutustumaan lähiympäristöön, mutta toivottavaa on kunnioittaa myös ryhmänä tehtyjä suunnitelmia. Ruoka Yleensä ruoka tehdään yhdessä. Jokainen leiriläinen on vastuussa päivän ruokailusta yhdessä jonkun toisen vapaaehtoisen kanssa. Myös tiskaaminen ja jälkien siivoaminen kuuluvat keittiövuorolaiselle. Yleensä leirillä syödään yhdessä 2-3 kertaa päivässä. Työskentelyn aikataulu sanelee yleensä ruokailuajat, mutta joskus ryhmä voi päättää niistä itse. Monesta tuntuu vaikealta laittaa ruokaa yhtäkkiä isolle porukalle. Muista, että vapaaehtoistyöeiriä pyöritetään usein mahdollisimman pienellä budjetilla, joten älä suunnittele tekeväsi mitään gourmet-ruokia. Leirillä riittää, että osaa tehdä ihan tavallista arkiruokaa. Sinulta saatetaan myös odottaa maasi erikoisuuksien valmistamista, joten omia reseptejä kannattaa ottaa mukaan. Ruokaa tehdessäsi ota huomioon myös erikoisruokavaliot. Monilla leireistä syödään vain kasvisruokaa. LEIRIN JÄLKEEN Leirin lopussa sinulle mahdollisesti annetaan leirin evaluaatiokaavake täytettäväksi. Se menee leirin järjestäneen organisaation toimistoon tiedoksi. Voit antaa palautetta myös meille. Ainoastaan palautetta antamalla voit vaikuttaa siihen, että pystymme kehittämään toimintaamme. Palaute on tärkeää myös silloin kun kaikki menee hyvin! KVT järjestää syysseminaarin, Puintipäivät, leirikokemus- Aluksi vapaaehtoiset tuntuivat jakautuvan hyvin selkeästi kahteen eri porukkaan. Kahden vapaaehtoisen asenteet olivat mielestäni hyvin ikävät, he valittivat suunnilleen kaikesta ja se tuntui vaikuttavan hieman myös yleiseen ilmapiiriin. Lopulta toinen näistä joutui poistumaan leiriltä sääntöjen rikkomisen vuoksi ja toinen päätti lähteä tämän toisen kanssa. Ilmapiirin muutoksen huomasi heti ja tuntui, että ryhmädynamiikkakin parani, mutta ikäväähän se oli, että se tapahtui vasta, kun kaksi lähti leiriltä pois. - Kroatia 2010 - Työ oli mukavaa ja vaihtelevaa mitä nyt välillä hieman epäorganisoitua. Saksalaiset isäntämme työskentelivät kanssamme ja antoivat hyvää palautetta työstämme, mikä kannusti meitä leiriläisiä tekemään töitä. Mahtava yhteishenki lisäsi työmotivaatiota. Töiden lomassa tuli heitettyä läppää ja tutustuttua muihin leiriläisiin paremmin. - Saksa 2010 - Budjetin lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että saatavilla olevat ruoanlaittovälineet voivat olla vähäisiä. Joskus leiri-isäntä antaa raaka-aineet valmiiksi ja niistä on improvisoitava päivän ruoat, joskus taas voi käydä leirin rahoilla ostamassa kaupasta raaka-aineet. Palaute Leirin keskivaiheilla ja lopussa on yleensä palautetilaisuus, jossa keskustellaan siitä, miten leiri on mennyt. Keskustelussa esille saattavat nousta esimerkiksi käytännön asiat, alkoholinkäyttö leirillä, sukupuoliroolit, leirin budjetti, työnjako, kieliongelmat, vapaa-ajanjärjestelyt tai projektin mielekkyys. Erityisesti leirin puolivälissä oleva evaluaatio on tärkeä: tässä vaiheessa voidaan vielä muuttaa asioita parempaan ja todeta yhdessä mikä toimii hyvin. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa kaikkein tärkeintä on puhuminen: se on keino, jolla ihmisten väliset kuilut kapenevat ja epäselvyyksiin saadaan tolkkua. Kaikkien kanssa ei leirillä ehdi ja jaksa tulla sydänystäviksi, eikä kaikkien edes tarvitse pitää toisistaan. 12
Netin käyttömahdollisuudet olivat hyvin rajalliset ja klo 20:30 kaikki paikat sulkeutuivat. Hyvä kirja mukana on suositeltavaa. Onneksi porukassa oli yksi joka keksi suunnattomasti erilaisia kortti- ym. pelejä. - Islanti 2010 - Parasta leirillä oli monipuolinen vapaa-ajanvietto: kävelyretkiä metsässä ulkoilupolkuja pitkin, pyöräily + muuta ulkoilmaelämää, retki kaupunkiin. - Tsekki 2010 - Saimme syödä samoin kuin muu kuntoutuskeskuksen väki: ruoka oli melkeinpä gourmet-tasoa ja todella hyvää! :) - Ranska 2010 - ten purkamista varten, johon kaikki kuluneena vuonna leireillä olleet ovat tervetulleita! Saat kutsun Puintipäiville sähköpostitse. Mielellämme otamme vastaan myös juttuja Leirilehdessä ja nettisivuilla julkaistavaksi - tuoreet leirikokemukset ovat sitä kaikkein kiintoisinta luettavaa. Pimeiden talvikuukausien aikana Suomessa voit tehdä muutakin kuin pyöritellä peukaloitasi neljän seinän sisällä. KVT tarjoaa monia mahdollisuuksia ympärivuotiseen toimintaan eri työ- ja paikallisryhmissä! Työ- ja paikallisryhmiä on esitelty tämän seuraavassa osiossa ja lisätietoja niistä sekä muista riennoista saat toimistolta, www-sivuiltamme, KVT-uutiskirjeestä ja Facebookista. Vapaaehtoistyöleirillä olleena voit harkita myös muita KVT:n tarjoamia vapaaehtoishommia: Etelän leirejä tai pitkäaikaisvapaaehtoisuutta! Suomessa voit jo yhden leirin kokemuksella ryhtyä leirinvetäjäksi ja kokea kuinka maailma saapuu luoksesi. Ruokapuoli leirillä oli myös yleensä hyvä, jos ei lasketa sitä että tarjolla ollut ruoka oli melko epäterveellistä perusruokaa (valkoista leipää ja pastaa jne.). Joinain päivinä ruoan saamisen kanssa oli pientä epätietoisuutta kun myös keittiöhenkilökunta teki pitkää päivää festivaalien valmiiksi saamiseksi. Silloin päivällinen saattoi olla vasta klo 22. - Belgia 2010 - Pahinta oli ehkä asuntomme heikosti toimiva sähkö, joka katkeili toisella viikolla useampaan kertaan. Tämä ei kuitenkaan meitä lannistanut vaan osasimme kääntää asian positiiviseksi ja oli ihan mukavaa välillä olla vaan kynttilöiden valossa. Kukaan meistä ei myöskään halunnut muuttaa toiseen rakennukseen, koska tykkäsimme tästä paikasta niin paljon. - Islanti 2010 - Ruuan kanssa oli sopeutumisongelmia, koska omat ruoka-tottumukseni ovat niin erilaisia. Toisaalta kasvispainotteinen ruoka oli jo aavistettavissa, joten tiesin,että joutuisin tottumaan siihen. Ruuat olivat kuitenkin yleensä kattavia ja oli monenlaista tarjottavaa pöydässä. Ruoka ei siis ollut missään nimessä huonoa tai yksipuolista, olen vain nirso. Info-kirjeen perusteella olin oikeastaan varautunut nukkumaan enimmäkseen sisätiloissa, joten telttamajoitus hieman yllätti. Nukuimme suurimmaksi osaksi teltoissa leiri-alueella(sikäli ymmärrettävää, koska olimme leiriohjaajia) Sadesäiden vuoksi telttamajoitus ei ehkä ollut miellyttävin, mutta asenteella paikkaa paljon. Majoitus siis OK! - Japani 2010-13
Erityistä huomioitavaa Etelän leireillä Etelän leireille osallistujien toivotaan osallistuvan KVT:n järjestämään valmennukseen, joita järjestetään 2-3 kertaa vuodessa. Etelän leireille lähtijöiden tulisi olla 20-vuotiaita ja heillä pitäisi olla kokemusta vapaahtoistyöstä tai. Etelän leireille lähtijöiden valmentaminen on osa SCI:n North-South ohjelman yhteistä sopimusta, ja siksi käytäntöä noudatetaan myös KVT:ssä. Valmennuksessa pyritään valmistamaan Etelään lähtijää erilaisiin olosuhteisiin, jotta leirikokemus ei tulisi shokkina tai liian suurten odotusten takia pettymyksenä. Kehitysmaan arki voi olla varsin erilaista kuin suomalainen elämä, ja paikalliseen kulttuuriin sopeutuminen voi olla haastavaa. Valmennuksessa on myös mahdollista kuulla tarinoita muilta leirimaassa jo vapaaehtoisena olleilta. Erilaiset kulttuurit ja odotukset Eniten leireillä ja vaihdossa haasteellisia tilanteita aiheuttavat kulttuuriin liittyvät kohtaamiset. Joskus hyvinkin kokenut maailmanmatkaaja voi saada kulttuurishokin vaikka olisi avoimella mielellä ja hyvin valmistautuneena liikeellä. Tällöin ymmärrys siitä että kyseessä on kulttuurishokki voi helpottaa tilannetta. Ennen matkalle lähtöä on hyvä ottaa selvää kohdemaan tapakulttuurista, etenkin jos maassa on uskontoon liittyviä pukeutumis- tai muita määräyksiä. Paras vinkki kulttuurien kohtaamiseen lienee kuitenkin se, että lähtee matkaan avoimin mielin ja rohkealla asenteella. Etelän leirille lähtiessä on tärkeää, että otat etukäteen mahdollisimman paljon selvää leirimaan kulttuurista, tavoista ja uskonnoista. Kulttuurishokki syntyy vieraan kulttuurin kohtaamisesta sekä vanhan kulttuurin menettämisestä. Siihen liittyvät tuntemukset ovat sekä psyykkisiä että fyysisiä, ja niiden voimakkuusriippuu omasta henkisestä kapasiteetistä, oman ja kohdattavan kulttuurin erilaisuudesta sekä aiemmista kokemuksista. Tärkeintä on tunnistaa ilmiö ja muistaa, ettei kulttuurishokkia voi välttää ja että sen oireet ovat aina yksilöllisiä Kulttuurishokin neljä vaihetta: 1. Saapuessasi uuteen maahan ja kulttuuriin olet innostunut näkemään ja kokemaan kaikkea ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Uusi kulttuuri tuntuu jännittävältä, mielenkiintoiselta ja hienolta aurinkokin tuntuu aina paistavan. 2. Jossain vaiheessa pienet asiat alkavat kuitenkin ärsyttää ja mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä. Väsymys, masennus ja koti-ikävä valtaavat mielen ja saatat tuntea itsesi tavallista väsyneemmäksi etkä jaksa innostua uusista asioista. Tässä vaiheessa aktiivisuus auttaa. Yritä löytää alkuaikojen innostus ja opiskele ahkerasti maan kieltä ja kulttuuria. 3. Vähitellen opit miten erilaisissa tilanteissa toimitaan ja vielä tärkeämpää, miksi niin toimitaan. Sopeutumisprosessin tuloksena on, että olosi alkaa tuntua kotoisalta uudessa kulttuurissa ja kohtaat yhä vähemmän kommunikaatio-ongelmia. Vaikka eteesi tulee toisinaan outoja ja erilaisia tilanteita, nämä eivät enää aiheuta niin paljon kulttuurista stressiä kuin alkuaikoina. On aika nauttia elämästä! 4. Paluushokki kotimaahan palattuasi voi olla rajumpi kuin vieraassa maassa koettu kulttuurishokki. Uudelleensopeutuminen entiseen elämään saattaa tuntua hankalalta, sillä ulkomailla ollessasi olet kerännyt paljon uusia kokemuksia ja ehkä myös muuttunut itse. Oman paikan löytäminen vanhassa ympäristössä vie oman aikansa. Paluuseen kannattaakin valmistautua miettimällä, mikä edessä odottaa. Lähde: Tarja Malinen / Turun yliopisto - www.utu.fi/ opiskelu/kv/vaihdossa/kulttuurishokki.html 14
Mukaan Etelän leirille Passi, matkaliput, vakuutuskortti ja -paperit sekä kopiot kaikista (myös dokumentit skannattuna tai valokuvattuna käyvät hyvin paperisen kopion sijaan) Keltainen rokotuskortti Muutama passikuva (voi tarvita esim. rekisteröityessä maahanmuuttoviranomaisille) Leirikirje tai vastaanottavan järjestön ja leirikohteen yhteystiedot Esitteitä KVT:stä ja Suomesta Valokuvia / postikortteja ja pieniä lahjoja tai matkamuistoja Suomesta Hyttysverkko / hyttyskarkote (esimerkiksi Saharan eteläpuolinen Afrikka) Makuupussi/silkkipussi Korvatulpat Taskulamppu Työhanskat Terveyssiteitä, tamponeja, kondomeja Vaatteet: ohuet, mutta peittävät vaatteet sopivat moniin eri maihin. Ota mukaan myös jotain juhlavaa juhlakutsun varalta! Vapaa-aika oli täynnä elämyksiä: poimimme ja paahdoimme kahvipapuja, tutustuimme HIV-tukiryhmään, pelasimme jalkapalloa, kävimme ostoksilla markkinoilla. Pari kertaa matkustimme rämisevällä dala-dalalla lähimpään kaupunkiin, jonne 80 km matka kesti kolme tuntia. Kukin leiriläinen vietti yhden iltapäivän paikallisen perheen luona. Itse pääsin ruokkimaan eläimiä, kitkemään kasvimaata ja myymään pähkinöitä ja banaani-olutta perheen pieneen kioskiin. Ikimuistoinen ja vaikuttava oli myös safari Tarangiren ja Ngorongoron kansallispuistoihin. - Tansania 2008-15
Hyödyllisiä sivustoja CIMON maakohtaiset tietopaketit www.maailmalle.net/resource.phx/maailmalle/lisatietoja/julkaisut.htx Ulkoasiainministeriön palvelut: matkustustiedotteita ja Suomen edustustojen osoitteet www.formin.fi Pallontallaajat: tietoa ja keskustelua omatoimimatkustelusta www.pallontallaajat.net Couchsurfing: kotimajoitusverkosto netissä www.couchsurfing.net 16
KANSAINVÄLINEN VAPAAEHTOISTYÖ RY KVT:n historia KVT eli Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tärkein toimintamuoto on kansainvälisten työleirien järjestäminen Suomessa sekä suomalaisten vapaaehtoisten välittäminen ulkomailla järjestettäville työleireille ja pitkäaikaiseen vapaaehtoistyöhön. KVT uskoo väkivallattomiin toimintatapoihin. Se pyrkii toiminnallaan edistämään rauhaa, tasa-arvoa, ympäristön kunnioittamista sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Työleirit tuovat yhteen kulttuuritaustoiltaan ja elämäntilanteiltaan erilaisia ihmisiä. Käytännön työ luo yhteyden leiriläisten ja paikallisen väestön välille, mikä lisää suvaitsevaisuutta ja murtaa ennakkoluuloja. Järjestön pääasiallinen tulonlähde on leirinvälitysmaksujen ohella Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionapu. KVT syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun lukuisat ulkomaalaiset vapaaehtoiset, erityisesti amerikkalaiset ja englantilaiset kveekarit, halusivat auttaa sodan tuhoaman Lapin jälleenrakentamisessa. Ensimmäiset jälleenrakennusleirit Lapin kylissä pidettiin vuosina 1945-46, ja KVT perustettiin virallisesti 1947. Kesäleirit olivat alusta asti KVT:n keskeinen toimintamuoto. Aina 1970-luvun alkuun saakka Suomessa järjestetyt leirit olivat niin sanottuja kyläleirejä, joilla tehtävä työ oli pääasiallisesti maataloustyötä sekä raivaus- ja rakennustyötä. 70-luvun alussa alettiin tehdä yhteistyötä myös erilaisten laitosten ja yhdistysten kanssa. Lisäksi järjestettiin eri kohderyhmille, kuten lapsille ja vammaisille tarkoitettuja kesäleirejä. Viime vuosikymmeninä leirivalikoima on monipuolistunut. Vanhojen leirikohteiden rinnalle on tullut muun muassa ympäristö- ja kehityskysymyksiin pureutuvia leirejä. Vaihto on myös laajentunut kolmannen maailman maihin ja nykyään KVT:n kautta voi lähteä myös pitkäaikaisvapaaehtoiseksi useammaksi kuukaudeksi. Yhdessä leiri-isäntien kanssa KVT järjestää Suomessa vuosittain noin 10-15 leiriä, joille osallistuu yli 100 vapaaehtoista. Vastaavasti noin 100 KVT:n jäsentä lähtee vuosittain leireille ulkomaille. SCI - Service Civil International Ensimmäinen kansainvälinen työleiri järjestettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskassa Verdunin lähellä. Leirin tavoitteena oli tuhoutuneen kylän jälleenrakentaminen. Leirille tulleet vapaaehtoiset uskoivat, että juuri koetusta sodasta huolimatta kansainvälinen yhteistyö ja rinnakkaiselo on mahdollista. Tämän ajatuksen siivittämänä seuraavana kesänä järjestettiin useita leirejä ympäri Eurooppaa. Työleiritoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi eri maihin syntyneet toimintaryhmät muodostivat yhdessä Service Civil Internationalin (SCI), jonka päätarkoituksena oli - ja on edelleen - kansainvälisen solidaarisuuden lisääminen käytännön työn avulla. KVT liittyi SCI:hin vuonna 1981. Nykyisin SCI:lla on jäsenjärjestöjä noin 40 maassa Euroopassa, Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Lisäksi SCI:llä on lukuisia yhteistyöjärjestöjä kaikissa maanosissa. KVT lähettää jäseniään SCI:n kansainvälisiin kokouksiin ja seminaareihin ja osallistuu SCI:n kansainvälisten työryhmien toimintaan. www.sciint.org 17
KVT:n toiminta Suomessa KVT:n toimisto sijaitsee Rauhanasemalla Helsingin Itä- Pasilassa. Rauhanasemalla toimii myös Suomen Rauhanliiton, Sadankomitean, Aseistakieltäytyjäliiton ja Ydinlehden toimistot sekä erilaiset ystävyysseurat. KVT:n toimistossa työskentelee pääsihteeri sekä osaaikainen järjestökoordinaattori. Kesäisin toimistolla työskentelee usein myös ulkomaalainen vapaaehtoinen. Koko järjestö elää vapaaehtoistyöllä ja suuri joukko innostuneita vapaaehtoisia hoitaa lukuisia KVT:n toimintaan liittyviä tehtäviä. Suomeen päin suuntautuvassa vaihdossa KVT:n leirikoordinaatioryhmän vapaaehtoisilla on iso rooli. Monissa muissakin maissa SCI:n leirivaihtoa hoidetaan osittain tai täysin vapaaehtoisvoimin. Työryhmät KVT:n vapaaehtoiset toimivat mm. seuraavissa työryhmissä: Leirikoordinaatioryhmä, Koordis, joka valmistelee tulevan kauden työleirejä Suomessa sekä etsii uusia leirikohteita. Etelän vaihdon työryhmä, joka huolehtii Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan leireille ja pitkäaisvapaaehtoisiksi lähtevien valmennuksesta sekä haastattelee ulkomaille lähtevät suomalaiset pitkäaikaisvapaaehtoiset. Paikallisryhmät KVT:llä on aktiiviset paikallisryhmät Tampereella ja Jyväskylässä. Paikallisryhmät ovat järjestäneet infoiltoja, tapaamisia, juhlia ja talkoita. Paikallisryhmien toiminnasta saat lisätietoja toimistolta ja KVT:n uutiskirjeestä sekä KVT:n nettisivuilta: www. kvtfinland.org/vapaaehtoistyo-suomessa/kvtn-paikallisryhmat/ Leirinvetäjäksi Oma leirikokemus antaa hyvän pohjan toimia leirinvetäjänä Suomen leireillä. Leirinvetäminen on vapaaehtoistyötä, eikä siihen ole mitään erityisvaatimuksia: motivaatio ja kiinnostus asiaan riittää! Jos olet kiinnostunut leirinvetämisestä, tutustu aiheeseen KVT:n nettisivuilla: www.kvtfinland.org/vapaaehtoistyo-suomessa/tule-leirinvetajaksi/ Tiedotusryhmä vastaa KVT:n tiedotustoiminnan kehittämisestä, Kansainvälinen vapaaehtoistyö -lehden tekemisestä ja KVT:n toiminnan esittelystä erilaisissa tapahtumissa. Kehittämisryhmä, joka suunnittelee KVT:n toiminnan kehittämistä niin kansalliselta kuin kansainväliselläkin tasolla. Kaikki työryhmät ovat avoimia kaikille KVT:n jäsenille. Työryhmien ajankohtaisesta toiminnasta saat lisätietoja toimistolta ja KVT:n uutiskirjeestä. 18
Seminaarit ja kokoukset, juhlat ja talkoot KVT ja SCI järjestävät kokouksia ja seminaareja sekä Suomessa että ulkomailla. Kotimaassa järjestetään touko- ja kesäkuussa infoiltoja leireistä kiinnostuneille ja valmennuksia vapaaehtoistyöhön ja Etelän leireille lähtijöille. Puintipäivät järjestetään syys-lokakuussa kaikille kesällä leireillä olleille, jotta he voisivat kertoa kokemuksistaan ja antaa palautetta KVT:n toiminnan kehittämiseksi. Tuleville leirinvetäjille taas järjestetään viikonlopun mittainen koulutusseminaari pääsiäisen tienoilla sekä lyhyempi valmennus kesäkuussa. Valmennusten ja seminaarien järjestämiseen otetaan mielellään mukaan uusia vapaaehtoisia, niin käytännön järjestelyihin kuin valmentamiseenkin. Sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin ovat kaikki KVT:läiset erittäin tervetulleita. Niistä ilmoitetaan sähköpostitse ja KVT:n uutiskirjeessä. Ulkomailla järjestettäviin SCI:n jäsenjärjestöjen seminaareihin lähetetään aktiivisesti KVT:n toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia, jotka ovat kiinnostuneita kulloinkin käsillä olevista kysymyksistä. Lisäksi KVT järjestää juhlia ja muita tapahtumia säännöllisin väliajoin. Yksi perinteikkäimmistä juhlista on Lammassaaressa järjestettävä Satakielen laulujuhlat kesäkuun alussa. KVT tiedottaa KVT:n uutiskirje ilmestyy sähköpostitse joka toinen viikko. Uutiskirjeessä kerrotaan avoimista vapaaehtoistyöpaikoista ulkomailla, leiripaikoista, talkoista Suomessa, seminaareista, juhlista sekä tietysti työ- ja paikallisryhmien viimeisimmät kuulumiset. Uutiskirjeen voi tilata KVT:n nettisivuilta. Seuraa KVT uutisia myös netissä: www.kvtfinland.org KVT Facebookissa KVT Twitterissa 19
Maahanmuuttajatoiminta ja kehityskasvatus I learned a lots of things like how to be with under age children, cleaning the kitchen washing the dishes, fix the building, how to be with people, and I see many culture and I know about all of them. Before I was alone but now I have many friend from many country from joining in the workcamps of KVT. I have got many experience for my future I am really happy to joined this KVT workcamps. - Neamatullah, Siuntio 2010 - KVT järjestää vuosittain Suomessa 10-15 kansainvälistä vapaaehtoistyöleiriä, joilla ulkomaalaiset vapaaehtoiset työskentelevät. SCI-järjestöjen kansainvälinen leirivaihto toimii siten, että KVT lähettää vapaaehtoisia ulkomaisten yhteistyökumppaniemme järjestämille leireille ja Suomeen puolestaan vastaanotetaan vapaaehtoisia ulkomailta. Kantasuomalaiset voivat osallistua Suomen leireille leirinvetäjinä. Jos jollakin Suomen leirillä on tilaa vielä viikko ennen leirin alkamista, voidaan kantasuomalainenkin hyväksyä leirille. Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat hakea Suomen leireille. KVT järjestää vuosittain kehityskasvatushankkeen jonka tavoitteena on luoda kumppanuutta suomalaisen kantaväestön ja maahanmuuttajien välille sekä vähentää ennakkoluuloja molemmin puolin. Tavoitetta toteutetaan yhteisen vapaaehtoistyön kautta, ja kaikille leireille osallistuu ulkomailta tulevien vapaaehtoisten lisäksi Suomessa asuvia maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita. Leirien ohella hankkeen puitteissa järjestetään talkoita ja Suomen leireillä globaaleihin kysymyksiin liittyviä työpajoja. Hanketta on toteutettu nimellä Yhteistä ymmärrystä, Sillanrakentajat ja Maailmantalkoot. I want to appreciate the good chance you give me in last summer, to acquire a new knowledge in my life. I just have some few things in my mind to say about my working camp at Lilinkoti s sheltered homes in Helsinki. First I learn how to handle or be with people who have mental problem, secondly, what causes the mental problem. Thirdly, what kind of things they need in other to keep them happy all the time. During our stay in the camp, I meet some boys and girls who came from different nationalities, they are good people to me, and we all do things in common and we share idea s together, for me everything there was absolutely great, am so happy to be there. - Emmanuel, Lilinkoti 2010-20