Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori



Samankaltaiset tiedostot
Käyttöjärjestelmän rakenne

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

1. Keskusyksikön rakenne

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Arto Salminen,

ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Luento 6: VIRTUAALIMUISTI

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Tietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

Käyttöjärjestelmät: prosessit

TIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri

Ttk-91 esimerkkitietokone ja sen simulaattori

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Käskykannat. Tietokoneen rakenne. Ch [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC. Luento 7-1

Yleinen arkkitehtuuri

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Luento 2: LAITTEISTOSTA

Intel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe

Suoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Tietokoneen rakenne Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan

Luento 7: Käskykannat Tietokoneen rakenne / 2006 / Teemu Kerola 9/25/2006

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

2. Laitteistorajapinta

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

Jakso 5 Suoritin ja väylä

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät

Petri Koivulahti. Intel mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain , pva

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1

Arto Salminen,

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Jakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne

ROSSI-AVR Versio 1.1, päivitetty

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka. Tutkintotyö. Emil Palomäki INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia

Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?

ARM CORTEX-M-ARKKITEHTUURI

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)

Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Luento 5 Suoritin ja väylä

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen,

Luento 5 Suoritin ja väylä

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2)

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: rekisterit

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori

Ala-Härmän atk-sanomat

Luento 5 Suoritin ja väylä

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Käyttöjärjestelmät II

Aliohjelmien toteutus Suoritin ja väylä

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

CUDA. Moniydinohjelmointi Mikko Honkonen

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia

PC-LAITTEEN TESTAAMINEN

Tietokoneen toiminta. Juhani Merilinna

PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Tietokoneen toiminta Copyright Teemu Kerola Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio

Kertausluento 2 (lu04, lu05, lu06) Aliohjelmien toteutus Suoritin, väylä, tiedon esitys

Transkriptio:

kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen

RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2 Rekisterit... 3 Käskykanta... 3 Osoitusmuodot... 4 Keskeytykset... 4 Muisti... 4 Loppusanat... 5 Lähteet... 6

RAPORTTI 1(6) Tiivistelmä Prosessorin keskeiset ominaisuudet: Harvard arkkitehtuuri 32 bittinen data- ja osoiteväylä Sisäinen sivuttava MMU (Memory Management Unit) 256 tavun käsky- ja datavälimuistit 16 yleiskäyttöistä data- ja osoiterekisteriä 2 pino-osoitinta 10 SFR-rekisteriä (Special Function Register) Dynaaminen dataväylä tukee 8-, 16- ja 32-bittisiä laitteita Väyläohjain toimii asynkronisesti, synkronisesti sekä purskeittain. Saatavissa 16, 20, 25, 33, 40 ja 50 MHz kellotaajuuksilla 18 MIPSiä 50 MHz kellotaajuudella

RAPORTTI 2(6) Lohkokaavio Kuva 1. Prosessorin lohkokaavio. [1, s. 25]

RAPORTTI 3(6) Kuten kuvasta 1 nähdään, prosessorin laskentayksikkö koostuu erillisistä ohjelmalaskuri-, osoite-, ja datalohkoista. Käskyn haku puolestaan tapahtuu liukuhihnan kautta, jonka avulla voidaan samanaikaisesti purkaa ja valmistella suoritettavaksi kolmea erillistä käskyä. [1, s. 38] Rekisterit Prosessorissa on erikseen 'User programming' ja 'Supervisor programming' tasot. [1, s. 28] 'User programming' tasolla käytettävissä ovat rekisterit: 16 yleiskäyttörekisteriä 32-bittinen ohjelmalaskuri 8-bittinen tilarekisteri 'Supervisor programming' tasolla käytettävissä lisäksi: Kaksi pino-osoitinta 16-bittinen tilarekisteri 32-bittinen vektori 32-bittiset funktiorekisterit 32-bittinen välimuistin ohjausrekisteri 32-bittinen välimuistin osoiterekisteri 64-bittinen CPU juuriosoitin 64-bittinen 'supervisor' juuriosoitin 32-bittiset läpinäkyvät osoitemuunnosrekisterit (2 kpl) 16-bittinen MMU tilarekisteri Käskykanta Käskykannasta löytyy komennot seitsemällä eri datatyypillä operoimiseen: [1, s. 32] Bitit Bittikentät (1 32 bittiä) BCD-luvut Tavun (8 bit) pituinen kokonaisluku Sanan (16 bit) pituinen kokonaisluku Pitkän sanan (32 bit) pituinen kokonaisluku Erikoispitkän sanan (64 bit) pituinen kokonaisluku

RAPORTTI 4(6) Osoitusmuodot Perusosoitusmuotoja löytyy yhdeksän, joista varioimalla saadaan yhteensä 18 eri osoitusmuotoa. Alla on listattuna perusosoitusmuodot: [1, s. 32] Suora rekisteriosoitus Epäsuora rekisteriosoitus Epäsuora rekisteriosoitus indeksillä Epäsuora muistiosoitus Syrjäyttävä epäsuora ohjelmalaskuriosoitus Epäsuora ohjelmalaskuriosoitus indeksillä Epäsuora muistiosoitus ohjelmalaskurin kautta Absoluuttinen osoitus Välitön osoitus Keskeytykset Prosessorissa on 7 eri prioriteettitasoa keskeytyksille. Keskeytysten käsittely tapahtuu yleensä (ei aina) nelivaiheisen kaavan mukaan: [1, s. 255] 1. Otetaan alkuperäisestä tilarekisteristä varmuuskopio, jonka jälkeen siirrytään 'supervisor' -tilaan. 2. Päätellään keskeytysvektorin numero. 3. Talletetaan meneillään olevan prossessin kaikki tiedot pinoon. Lisäksi pinoon voidaan tallettaa tietoja keskeytyksestä, jota aletaan suorittamaan. 4. Luetaan ohjelmaslaskurin arvo 2. vaiheessa päätellystä keskeytysvektorista ja aletaan suorittamaan keskeytysrutiinia. Muisti 68030 prosessorissa on sisäinen muistinhallintayksikkö MMU, joka tukee sivutettua (sivun koko 256...32k tavua) virtuaalimuistia. Muistinhallintayksikkö käyttää keskusmuistissa säilytettävää taulukkoa apunaan muuntaessaan loogisia muistiosoitteita fyysisiksi muistiosoitteiksi. Lisäksi MMU:ssa on välimuisti, jonka avulla useimmin käytetyt osoitemuunnokset saadaan nopeammin tehdyiksi. [1, s. 289]

RAPORTTI 5(6) Loppusanat Tehtävä oli mielestäni erittäin vaikea. Vanhemmista prosessoreista ei tahtonut löytää materiaalia koululta sen paremmin kuin webistäkään. Eikä materiaalin etsimistä helpottanut yhtään se tosiseikka, etten tunne kovinkaan monen muun valmistajan kuin Intelin (jonka käyttö oli harjoitustyössä kielletty) prosessoreiden mallinimiä. Uudemmista prosessoreista taas ei kaikkea tarpeellista materiaalia ole saatavilla. Ja vaikka olisikin, ne ovat niin laajoja ettei työhön budjetoitu 45 tuntia olisi millään riittänyt kunnolliseen aiheeseen tutustumiseen ja raportin kirjoittamiseen. Valitsemastani prosessorista en löytänyt Internetistä kuin lähdeluettelossa mainitun 564-sivuisen teknisen ohjeen. Mitään yleispiirteisempää selostusta 68030-prosessorista en löytänyt, vaikka olisin sellaisen mielelläni lukenut ennen paksun ohjekirjasen läpilukemista.

RAPORTTI 6(6) Lähteet 1 Motorola Inc. 1992. Motorola MC68030 Enhanced 32-bit Microprocessor User s Manual, Third Edition. [PDF-dokumentti]. 564 sivua <http://e-www.motorola.com/files/32bit/doc/ref_manual/ MC68030UM-P1.pdf> (sivut 1 254) <http://e-www.motorola.com/files/32bit/doc/ref_manual/ MC68030UM-P2.pdf> (sivut 255 564)