RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun seurantaraportti, Raahe 2014 Viite 82142292-001

SISÄLTÖ TULOSTEN TIIVISTELMÄ 5 1. JOHDANTO 7 2. ILMANLAATU LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ 9 2.1 Raja-arvot 10 2.2 Tavoitearvot 11 2.3 Ohjearvot 12 2.4 Arviointikynnykset 12 3. MITTAUKSET JA MENETELMÄT 15 3.1 Mittauspisteet 15 3.2 Menetelmät 16 3.3 Muutokset mittauksissa vuonna 2014 17 4. TULOSTEN LAADUNVARMISTUS 19 5. PÄÄSTÖT 21 5.1 Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt 21 5.2 Liikenteen päästöt 21 6. ILMANLAATU 27 6.1 Ilmanlaatuindeksi 27 6.2 Hiukkaset 29 6.3 Hengitettävien hiukkasten koostumus 32 6.4 Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet 39 6.5 Laskeumat 45 Liitteet Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Liite 2 Metallipitoisuudet näytteittäin 2014 Liite 3 PAH-yhdisteiden pitoisuudet näytteittäin 2014 Liite 4 Laskeuma, metallipitoisuudet 2014 3

TULOSTEN TIIVISTELMÄ Raahen ilmanlaatu oli vuonna 2014 pääosin hyvä. Ilmanlaatuindeksi oli noin 99 prosenttia ajasta hyvä tai tyydyttävä. Raahessa raja- tai tavoitearvojen suhteen merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), nikkeli ja typenoksidit. Bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti tavoitearvon 1 ng/m³ (VNa 164/2007) Lapaluodossa, jossa pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 1,74 ng/m³ (vuonna 2013: 1,09 ng/m³, vuonna 2012: 2,14 ng/m³). Pitoisuudet muilla mittausasemilla olivat Merikatu: 0,43 ng/m³ ja Keskusta: 0,32 ng/m³. Merikadun mittausaseman tulos ylittää alemman arviointikynnyksen. PAH-yhdisteiden alkuperän selvittämiseksi vuoden 2014 alussa tehtiin tutkimus, jossa mittausten ja muiden selvitysten avulla pyrittiin asiasta saamaan lisätietoa. PAH-selvitys on julkaistu erillisenä dokumenttina osoitteessa http://www.raahe.fi/ilmanlaadun_seuranta. PAHselvityksen näytteiden tulokset sisältyvät tähän raporttiin. Vuonna 2014 nikkelipitoisuuden vuosikeskiarvo Merikadulla oli 11,9 ng/m³ (vuonna 2013: 8,9 ng/m³). Muilla asemilla pitoisuus oli selvästi pienempi. Nikkelin tavoitearvo ei ylittynyt, mutta alempi arviointikynnys ylittyi Merikadulla. Ylempi arviointikynnys on ylittynyt vuosina 2010, 2011 ja 2012 (VNa 164/2007). Ylemmän arviointikynnyksen ylittyminen velvoittaa jatkamaan edelleen jatkuvia mittauksia. PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti raja-arvon (VNa 38/2011) Merikadulla kolme kertaa ja Lapaluodossa kerran. Raja-arvon saa ylittää korkeintaan 35 kertaa. Rajaarvojen ylitysten määrä on lähes sama kuin edellisenä vuonna; vuonna 2013 ylityksiä oli Merikadulla kaksi ja Lapaluodossa yksi. PM 10 - ja PM 2,5 -pitoisuuksien vuosiraja-arvot eivät ylittyneet. Myöskään tarvittavien ilmanlaatumittausten laajuuden määrittämisessä käytettävät arviointikynnykset eivät ylittyneet. Lyijypitoisuus oli kaikilla mittausasemilla alle vuosirajaarvon, eivätkä myöskään sille asetetut arviointikynnykset ylity (VNa 38/2011). Hiukkasista (PM 10 ) määritetty arseeni- ja kadmiumpitoisuudet eivät ylittäneet tavoitearvoja tai arviointikynnyksiä (VNa 164/2007). Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta raja-arvot tai arviointikynnykset (VNa 38/2011) eivät ylittyneet. 5

1. JOHDANTO Ilmanlaatua heikentävät epäpuhtaudet voivat olla peräisin paikallisista päästölähteistä, tai ne voivat kulkeutua kauempaa. Kaukokulkeuma saattaa aiheuttaa poikkeustilanteissa merkittävää haittaa jopa hyvin kaukana päästölähteestä, kuten esimerkiksi laajojen metsäpalojen tai tulivuorenpurkausten aikana. Taajama- ja kaupunkialueella ilmanlaatu määräytyy kuitenkin hyvin pitkälle paikallisista päästöistä. Näitä vapautuu muun muassa teollisuuden ja energiantuotannon toiminnoista, liikenteen pakokaasuista, sekä ajoviiman ja tuulen nostattamasta tiepölystä. Erityisen selvästi tiepölyn vaikutus näkyy keväällä, maalis-toukokuussa, jolloin talven aikana tielle jauhautunut hiekka, suola, asfaltti ja kumi yhdessä muiden epäpuhtauksien kanssa kohoavat ilmaan, heikentäen ilmanlaatua liikennöidyillä alueilla. Väestön kannalta liikenteen päästöt ovat merkittävimmät, sillä päästöt vapautuvat lähes suoraan hengityskorkeudelle. Energiantuotannon- ja teollisuuden piippupäästöt vapautuvat korkealta, jolloin ne voivat esiintyä hengityskorkeudella vasta hieman kauempana laitoksesta. Teollisuuden luonteesta riippuen osa päästöistä saattaa vapautua ns. hajapäästönä, jonka päästökorkeus on piippupäästöjä matalampi. Haja-päästöjä ovat esimerkiksi teollisuusalueen kestopäällystettyjen kenttien pölyäminen, yleispoistokanavat ja avonaiset prosessivaiheet. Suomessa teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat vuosien mittaan vähentyneet, johtuen puhdistin- ja tuotantotekniikan kehittymisestä yhdessä kiristyneen lainsäädännön kanssa. Pientaloalueilla puun poltto voi heikentää ilman laatua merkittävästi. Koko Suomen tasolla pienhiukkaspäästöistä noin neljännes muodostuu pientulisijoista. Ongelmallista pientulisijojen päästöille on niiden vapautuminen suhteellisen matalalta, mikä näkyy usein mm. alueen bentso(a)pyreeni-pitoisuuksissa. Ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat ilman epäpuhtauksien päästömäärien ja -korkeuden lisäksi sääolot, ympäristön maastonmuodot ja avoimuus. Sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus ilmanlaatuun, sillä tietyissä olosuhteissa epäpuhtaudet eivät pääse sekoittumaan suurempaan ilmamassaan, vaan jäävät pitkäksi aikaa hengityskorkeudelle. Tyypillinen esimerkki tästä on inversio, joka ilmenee erityisesti talvella selkeän ja tyynen yön jälkeen. Ilmakehään syntyy inversiokerros, joka estää alimman maanpinnan lähellä olevan kylmän ja raskaan ilmamassan nousemisen ylöspäin. Epäpuhtaudet eivät pääse laimenemaan, sillä tuuli on heikkoa ja ilmaa sekoittava pyörteisyys hidasta. Myös esimerkiksi tuulen suunnalla on merkitystä ilmanlaatuun, sillä vallitsevan tuulen suunnan ollessa päästölähteestä altistuvaan kohteeseen, kuten asutusalueelle päin, epäpuhtauspitoisuudet ilmassa kasvavat, tai vastaavasti ilma puhdistuu, kun tuuli käy puhtailta alueilta. Epäpuhtauksia ilmasta poistuu myös sadannan mukana. Ilmakehässä läsnä olevien yhdisteiden ja auringon säteilyn ansiosta epäpuhtauksissa tapahtuu myös kemiallista ja fysikaalista muutuntaa. Ilmanlaadun seurantavelvoite on ympäristönsuojelulaissa (YSL 527/2014) säädetty kunnille, joiden tulee huolehtia siitä, että pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Vastaavasti toiminnanharjoittajalla on velvoite olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Raahen ilmanlaadun tarkkailu on vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna kattavampi, johtuen paikkakunnalla toimivasta teollisuudesta. Mitattavia komponentteja ja mittauspisteitä on enemmän, sillä teollisuuden ympäristölupavelvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat mittaukset toteutetaan yhdessä kaupungin ilmanlaadun mittausten kanssa. 7

2. ILMANLAATU LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ilman epäpuhtauksien pitoisuudelle ulkoilmassa on annettu Suomessa eriasteisia rajoituksia. Ilmanlaadusta ja toimista ilmanlaadun turvaamiseksi on säädetty ympäristönsuojelulaissa 527/2014, valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 38/2011 sekä valtioneuvoston asetuksessa ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä 164/2007. Asetuksilla on pantu täytäntöön Euroopan unionin ilmanlaatua ja hallintaa koskevat direktiivit (EY) N:o 50/2008 ja 107/2004. Lisäksi ilmanlaatua koskevia kansallisia tavoitteita on annettu valtioneuvoston päätöksellä ilmanlaadun ohjearvoista 480/1996. Raja-arvot ovat ilmanlaatunormeista sitovimpia. Niillä tarkoitetaan ilman epäpuhtauksien korkeinta sallittua pitoisuutta. Kunnan on tiedotettava ilmanlaadusta ja raja-arvojen ylityksistä. Tavoitearvot ovat raja-arvoihin verrattuna vähemmän sitovia. Tavoitearvojen tarkoituksena on ehkäistä terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haittoja. Kynnysarvot liittyvät väestön suojelemiseen. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen voi vaarantaa yleisesti ihmisten terveyttä. Tiedotuskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen voi vaarantaa ilman epäpuhtauksille herkkien väestöryhmien terveyttä. Ohjearvot ovat ensisijaisesti käytössä ympäristöviranomaisten apuvälineinä esimerkiksi ympäristölupamenettelyssä. Ne on otettava huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Kansalliset ohjearvot ovat tulleet voimaan vuonna 1996. Arviointikynnyksien avulla määritellään taso, jolla ilmanlaatua alueella seurataan: tarvitaanko jatkuvia mittauksia, riittävätkö suuntaa-antavat mittaukset täydennettynä mallintamisella tai pelkästään leviämismallit, päästökartoitukset ym. menetelmät. 9

2.1 Raja-arvot 2.1.1 Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Alueille, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, on ilmanlaatuasetuksessa (VNa 38/2011) asetettu raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten, lyijyn, hiilimonoksidin, hiukkasten ja bentseenin pitoisuuksille ulkoilmassa (Taulukko 1). Lisäksi rikkidioksidille ja typpidioksidille on annettu varoituskynnysarvot. Rikkidioksidin varoituskynnysarvo on 500 µg/m 3 (kolmen peräkkäisen tunnin arvo) ja typpidioksidin 400 µg/m 3 (kolmen peräkkäisen tunnin arvo). Taulukko 1. Ulkoilman epäpuhtauksien raja-arvot (VNa 38/2011). Epäpuhtaus Keskiarvon laskentaaika Raja-arvo 2), µg/m 3 Sallittujen ylitysten 1) määrä kalenterivuo- dessa (vertailujakso) Rikkidioksidi, SO 2 24 h 125 3 1 h 350 24 Typpidioksidi, NO 2 kalenterivuosi 40-1 h 200 18 Hiilimonoksidi, CO 8 h 3) 10 000 - Bentseeni, C 6 H 6 kalenterivuosi 5 - Lyijy, Pb kalenterivuosi 0,5 - Hengitettävät hiukkaset, 24 h 50 35 PM 10 kalenterivuosi 40 - Pienhiukkaset PM 2,5 kalenterivuosi 25-1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 2.1.2 Raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Ilmanlaatuasetuksessa (VNa 38/2011) asetetaan taulukon 2 mukaiset raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi rikkidioksidin ja typen oksidien pitoisuuksille ulkoilmassa. Näitä raja-arvoja sovelletaan metsä- ja maaseutualueilla. Taulukko 2. Rikkidioksidin ja typen oksidien raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi (VNa 38/2011). Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika 1) Kriittinen taso 2), µg/m 3 Rikkidioksidi, SO 2 kalenterivuosi ja talvikausi (1.10. 31.3.) 20 Typen oksidit, NO x kalenterivuosi 30 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. 10

2.2 Tavoitearvot Tavoitearvojen tarkoituksena on ehkäistä terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haittoja. Luvanvaraisessa toiminnassa tavoitearvojen ylittymistä tulee pyrkiä estämään käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudattamalla ympäristön kannalta parasta käytäntöä siten kuin ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään. Tavoitearvot ilman arseeni-, kadmium-, nikkeli- ja bentso(a)pyreenipitoisuuksille on annettu Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 (Taulukko 3). Ne astuivat voimaan 1.1.2013. Taulukko 3. Tavoitearvot ilman arseeni-, kadmium-, nikkeli- ja bentso(a)pyreenipitoisuuksille (VNa 164/2007). Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Tavoitearvo 1), ng/m 3 Arseeni, As kalenterivuosi 6 Kadmium, Cd kalenterivuosi 5 Nikkeli, Ni kalenterivuosi 20 Bentso(a)pyreeni 2) kalenterivuosi 1 1) Pitoisuus määritetään hengitettävien hiukkasten massapitoisuudesta kalenterivuoden keskiarvona. Tulokset ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 2) Bentso(a)pyreeni on polysyklinen aromaattinen yhdiste, jota käytetään näiden yhdisteiden syöpävaarallisuuden merkkiaineena Tavoitearvot ulkoilman otsonipitoisuudelle on annettu ilmanlaatuasetuksessa (VNa 38/2011) (Taulukko 4). Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys (180 µg/m 3 ) ja varoituskynnys (240 µg/m 3 ) tuntikeskiarvona. Taulukko 4. Otsonin tavoitearvot (VNa 38/2011). Peruste Keskiarvon laskenta-aika 1) Pitkän ajan tavoite 2) Terveyshaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 8 h 3) 120 µg/m 3 kalenterivuoden aikana Kasvillisuuden suojeleminen AOT40 4) 6 000 µg/m 3 h 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 4) AOT40 lasketaan 1.5. 31.7. välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo 9.00-21.00 välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on klo 10.00-22.00 Suomen kesäaikaa 11

2.3 Ohjearvot Hiilimonoksidille, typpidioksidille, rikkidioksidille ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle sekä kokonaisleijumalle ulkoilmassa on annettu ohjearvoja valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) (Taulukko 5). Ohjearvojen ylittyminen tulisi estää ennakolta. VNp 480/1996 asetetut ohjearvot on otettava huomioon ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi suunnittelussa, kuten maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Taulukko 5. Ulkoilman epäpuhtauksien tavoitteelliset ohjearvot (VNp 480/1996). Epäpuhtaus Laskennallinen määrittely Ohjearvo, 20 C / 1 atm Rikkidioksidi, SO 2 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 80 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 250 µg/m 3 Typpidioksidi, NO 2 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 150 µg/m 3 Hiilimonoksidi, CO Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) 1 h 20 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 120 µg/m 3 vuosikeskiarvo 50 µg/m 3 Hengitettävät hiukkaset, PM 10 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 µg/m 3 Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä 10 µg/m 3 2.4 Arviointikynnykset Ilmanlaadun jatkuvia mittauksia tulee tehdä seuranta-alueilla, joilla asetettu ylempi arviointikynnys ylittyy. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritetään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyvän, kun kynnysarvo on ylittynyt vähintään kolmena edellisenä vuotena kyseisen viiden vuoden ajanjakson aikana. Arviointikynnykset rikkidioksidille, typpidioksidille, typen oksideille, hengitettäville hiukkasille ja pienhiukkasille, lyijylle, hiilimonoksidille ja bentseenille on annettu ilmanlaatuasetuksessa (VNa 38/2011) (Taulukot 6-11). Arviointikynnykset arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille on annettu asetuksessa ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (VNa 164/2007) (Taulukko 12). Taulukko 6. Arviointikynnykset: rikkidioksidi (VNa 38/2011). Terveyshaittojen ehkäiseminen Alempi arviointikynnys 40 % 24 tunnin raja-arvosta (50 µg/m 3, saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa) Ylempi arviointikynnys 60 % 24 tunnin raja-arvosta (75 µg/m 3, saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa) Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu 40 % talvikauden raja-arvosta (8 µg/m 3 ) 60 % talvikauden raja-arvosta (12 µg/m 3 ) 12

Taulukko 7. Arviointikynnykset: typpidioksidi ja typen oksidit (VNa 38/2011). Terveyshaittojen ehkäiseminen (NO 2 ) Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu (NO x ) Alempi arviointikynnys 50 % tuntiraja-arvosta (100 µg/m 3, saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa) ja 65 % vuosiraja-arvosta (26 µg/m 3 ) 65 % kriittisestä tasosta (19,5 µg/m 3 ) Ylempi arviointikynnys 70 % tuntiraja-arvosta (140 µg/m 3, saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa) ja 80 % vuosiraja-arvosta (32 µg/m 3 ) 80 % kriittisestä tasosta (24 µg/m 3 ) Taulukko 8. Arviointikynnykset: hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) ja pienhiukkaset (PM 2,5 ) (VNa 38/2011). Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM 10 ) Alempi arviointikynnys 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 µg/m 3, saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa) ja 50 % vuosiraja-arvosta (20 µg/m 3 ) Ylempi arviointikynnys 70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 µg/m 3, saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa) ja 70 % vuosiraja-arvosta (28 µg/m 3 ) Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM 2,5 ) 1) 50 % vuosiraja-arvosta (12 µg/m 3 ) 70 % vuosiraja-arvosta (17 µg/m 3 ) 1) Arviointikynnyksiä ei sovelleta valittaessa mittausasemien sijoituspaikkoja pienhiukkasten altistumisenvähennystavoitteen arviointiin. Taulukko 9. Arviointikynnykset: lyijy (VNa 38/2011). Terveyshaittojen ehkäiseminen Alempi arviointikynnys 50 % vuosiraja-arvosta (0,25 µg/m 3 ) Ylempi arviointikynnys 70 % vuosiraja-arvosta (0,35 µg/m 3 ) Taulukko 10. Arviointikynnykset: hiilimonoksidi (VNa 38/2011). Terveyshaittojen ehkäiseminen Alempi arviointikynnys 50 % 8 tunnin raja-arvosta (5 mg/m 3 ) Ylempi arviointikynnys 70 % 8 tunnin raja-arvosta (7 mg/m 3 ) Taulukko 11. Arviointikynnykset: bentseeni (VNa 38/2011). Terveyshaittojen ehkäiseminen Alempi arviointikynnys 40 % vuosiraja-arvosta (2 µg/m 3 ) Ylempi arviointikynnys 70 % vuosiraja-arvosta (3,5 µg/m 3 ) Taulukko 12. Arviointikynnykset: arseeni, kadmium, nikkeli ja bentso(a)pyreeni (VNa 164/2007). Epäpuhtaus Alempi arviointikynnys (% tavoitearvosta) Ylempi arviointikynnys (% tavoitearvosta) Arseeni, As 40 % (2,4 ng/m 3 ) 60 % (3,6 ng/m 3 ) Kadmium, Cd 40 % (2 ng/m 3 ) 60 % (3 ng/m 3 ) Nikkeli, Ni 50 % (10 ng/m 3 ) 70 % (14 ng/m 3 ) Bentso(a)pyreeni 40 % (0,4 ng/m 3 ) 60 % (0,6 ng/m 3 ) 13

3. MITTAUKSET JA MENETELMÄT 3.1 Mittauspisteet Raahessa tehtiin ilmanlaatumittauksia kuudessa pisteessä. Paikoista kolmessa tehtiin laajasti näytteenottoja ja jatkuvia mittauksia (mittausasemat) ja kolmessa tehtiin laskeumamittauksia (laskeumamittauspiste). Mittausasemien ja laskeumamittauspisteiden sijainnit vuoden 2014 lopussa on esitetty kuvassa 1. Osaa laskeumamittauspisteistä siirrettiin vuoden 2014 syksyllä. Nykyään laskeumaa mitataan Lentokentäntiellä (ent. Sarkala), Kirkkoherrantiellä (ent. Saloinen) ja Välikylässä. Lisätietoja laskeumamittauspisteiden siirrosta on kappaleessa 6.5. Keskusta Sää,PM 10,NO x Merikatu PM 2.5,PM 10,SO 2 Lentokentäntie Laskeumamittauspiste n. 10 km keskustasta itään Lapaluoto PM 10,SO 2 Välikylä Laskeuma Kirkkoherrantie Laskeuma Pohjakartta MML 2013 1km Kuva 1. Mittauspisteet vuonna 2014. 15 0

3.2 Menetelmät Taulukossa 13 on esitetty mittausasemat Raahen alueelta vuonna 2014. Hengitettävät hiukkaset ja kaasumaiset yhdisteet analysoitiin Keskustan, Merikadun ja Lapaluodon mittauspisteistä. Lopuissa kolmessa mittauspisteessä mitattiin pelkästään laskeumaa. Mittaus- ja analyysimenetelmät on esitelty lyhyesti taulukossa 14. Taulukko 13. Vuonna 2014 Raahen alueen mittausasemat ja analysoitavat parametrit. Mittauspiste Kuvaus Määritettävä parametri Määritystiheys Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Raahen keskusta Liikenne Typen oksidit, NO x Typpidioksidi, NO 2 Typpioksidi, NO Säätiedot PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) Jatkuva 1 näyte/2 vko 1 näyte/2 vko Merikatu Lapaluoto Liikenne ja teollisuus Teollisuus Hengitettävät hiukkaset, PM 2,5 Rikkidioksidi, SO 2 PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM 10 Rikkidioksidi, SO 2 PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM 10 Jatkuva 1 näyte/vko 1 näyte/vko 4 näytettä/vko Jatkuva 3 näytettä/vko 1 näyte/vko 2 näytettä/vko Taulukko 14. Mittausnäytteiden analysoinnissa käytetyt menetelmät vuonna 2014. Parametri Menetelmä Rikkidioksidi, SO 2 Jatkuvatoiminen SO 2 -analysaattori, Thermo Electron model 43 A/C Typen oksidit, NO x Jatkuvatoiminen NO-NO 2 -NO x Environnement AC 32M Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Jatkuvatoiminen PM 10 analysaattori: TEOM 1400 Pienhiukkaset PM 2,5 Leijuma Jatkuvatoiminen PM 2.5 analysaattori: TEOM 1400 AB SFS 3863, Leijuvan pölyn määrittäminen ilmasta. Tehokeräysmenetelmää soveltaen. Laskeuma SFS-EN 15841, SFS-EN 15853, SFS-EN 15980 Rauta (Fe), sinkki (Zn), lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As), nikkeli (Ni), kromi (Cr), kupari (Cu), Vanadiini (V) PAH-yhdisteet Tuulen nopeus, -suunta, lämpötila, ilmanpaine, suhteellinen kosteus SFS-EN 14902 perustuen Ambient air quality. Standard method for the measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM 10 fraction of suspended particulate matter. Alkuaineiden uutto ja analysointi on akkreditoitu mukautuvalla pätevyysalueella ICP-MS ja ICP-OES tekniikoille, perustuen mm. seuraaviin standardeihin: ISO 17294-2:2003 ja SFS-EN ISO 11885:2009 Analysointi on akkreditoitu perustuen menetelmiin Nordtest Report NT Tech Report 329 ja ISO 18287. Näytteenotto SFS-EN 15549 soveltaen: Ilman laatu. Standardimenetelmä ympäröivän ilman benso[a]pyreenipitoisuuden mittaamiseen. Sääasema Vaisala WXT520 16

3.3 Muutokset mittauksissa vuonna 2014 Keskustan mittausasemalle uusittiin typen oksideita mittaava laite, Environnement AC 32M. Laite otettiin käyttöön 17.2.2014. Ramboll Analyticsin Raahen laboratorioon hankittiin uusi ultrapuhtaan veden tislauslaitteisto 19.5.2014. Laskeumamittausten osalta Sarkalan ja Saloisten mittauspisteitä päätettiin siirtää. Erityisesti Sarkalassa, mutta myös Saloisissa, puusto oli kasvanut liian lähelle laskeumakeräintä. Sarkalan pisteen osalta tehtiin vuonna 2013 auditointipoikkeama. Etäisyys keräimestä puustoon on määritetty standardissa (SFS-EN 15841, SFS-EN 15853, SFS- EN 15980). Välikylän mittauspistettä ei tarvinnut siirtää. Sarkalan mittauspistettä siirrettiin 2,3 kilometriä itään ja se nimettiin uudelleen Lentokentäntien pisteeksi. Saloisten mittauspistettä siirrettiin 600 metriä lounaaseen ja se nimettiin Kirkkoherrantien pisteeksi. Mittauspisteiden siirto ajoittui siten, että mittaukset vanhoissa pisteissä lopetettiin 3.10.2014 ja Lentokentäntien pisteessä uudet mittaukset aloitettiin samana päivänä ja Kirkkoherrantiellä 14.10.2014. Kuva 2. Keskustan mittauspiste. Katolla NOx ja PM10 näytteenottopäät, sekä sääaseman pitempi salko. 17

Kuva 3. Näytteiden analysointia Ramboll Analyticsin laboratoriossa

4. TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Ilmanlaadun mittaus sisältää sekä päivittäisiä, että pidemmän aikavälin toimenpiteitä mittausten laadun varmistamiseksi ja jatkuvaksi parantamiseksi. Raahessa toteutettavat laadunvarmistustoimenpiteet noudattavat Ilmanlaadun mittausohjetta (Karstastenpää ym.,2004). Ramboll Analytics on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima (eli päteväksi toteama) testauslaboratorio T039, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. Akkreditoitu pätevyysalue on löydettävissä FINAS:n www-sivuilta tunnuksella T039. FINAS toteaa laboratorion toiminnan pätevyyden vuosittain. Jatkuvatoimisista analysaattoreista SO 2 - ja NO x - pitoisuudet, nolla- ja aluetaso kalibroidaan automaattisesti kerran vuorokaudessa. Kalibrointi tehdään laitteen permeaatioputken antamaan vakiopitoisuutta hyödyntäen. Tämän lisäksi SO 2 - ja NO x -analysaattorit kalibroidaan neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen kalibroijan toimesta, käyttäen kansalliseen mittanormaaliin jäljitettäviä kalibrointikaasuja, joiden analyysitarkkuudet ovat ±3 % (SO 2 ) ja ±2 % (NO). Jatkuvatoimisen hiukkasmittarin virtaukset ja vaakavakion arvo tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Mittauksissa tai laitteissa havaitut ongelmat ja poikkeamat, esimerkiksi sähkökatkot, ja mittaustuloksiin vaikuttava toiminta mittausaseman ympäristössä, tiedonsiirto-ongelmat, mahdolliset kaukokulkeumat ja muut vastaavat kirjataan. Lisäksi laitteiden toimintaa ja niihin liittyviä parametreja seurataan säännöllisesti. Laitehäiriöiden ja kalibrointien vaikutukset korjataan raportoitaviin mittaustuloksiin. Mittausten yleistä tasoa ja vertailukelpoisuutta muiden mittaajien tuloksiin seurataan osallistumalla kansallisiin vertailumittauksiin. Vertailumittaukset toteutetaan yleensä vain kaasumaisten epäpuhtauksien osalta. Edellisen kerran vertailumittauksia tehtiin vuonna 2011. Lisätietoja vertailumittauksista löytyy vuoden 2012 raportista Ilmanlaatu Raahen alueella. Laatujärjestelmän vaatimuksia noudattaen havainnot tai poikkeamat korjataan ja sen myötä toiminta kehittyy vuosi vuodelta. Ramboll Analyticsin laatujärjestelmän vaatimusten mukaisesti laboratorio auditoi omaa toimintaansa sisäisesti. Ramboll Analyticsin sisäinen katselmus tehtiin 25.9.2014. Vuoden 2014 aikana mittausasemille perustettiin laiterekisteri. Rekisteriin on kirjattu kaikki laitteet omalla koodillaan. Esimerkiksi sondien vaihdot ja pumppujen huollot kirjataan rekisteriin. Laboratorion tiedonsiirtoon ja käsittelyyn käytettävä tietokone uusittiin 8.10.2014. 19

Kuva 8. Suomen taajamissa ensimmäinen vuosineljännes on ilmanlaadun kannalta yleensä huonoin.

5. PÄÄSTÖT Päästötiedot on saatu SSAB Europe Oy:ltä sekä VTT:n LIPASTO- ja MEERI-järjestelmistä. Selvitystä varten ei ole tehty erillisiä päästömittauksia. 5.1 Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt Raahen alueella merkittävimmät teollisuuden päästöt muodostuvat SSAB Europe Oy:n, Nordkalk Oy Ab:n ja Raahen Voima Oy:n toiminnoista. Alla on esitetty suurimmat teollisuuden päästöt vuodelta 2014. Ne ovat pääosin samaa tasoa vuoden 2013 päästöjen kanssa. SSAB Europe Oy:n rikkidioksidipäästöt (SO 2 ) ovat selvästi edellisvuotta pienemmät. Ennen vuotta 2012 päästöt olivat merkittävästi suuremmat, mikä johtuu terästehtaan toimintojen muutoksista vuonna 2011, jolloin uusittiin masuunin pölynpoistojärjestelmät ja lopetettiin sintraamon toiminta. Kuva 4. Terästehtaan sulaton pölynpoistorakennus ( SSAB Europe Oy) 5.2 Liikenteen päästöt 5.2.1 Tieliikenne Yleensä ottaen liikenteen päästöt edustavat merkittävää osaa ilman epäpuhtauksista. Merkitystä lisää se, että ne vapautuvat lähellä ihmisten hengityskorkeutta. Päästömäärien kehitykseen ovat vaikuttaneet uusien henkilöautojen pienemmät päästöt, biopolttoaineet ja osin myös yleinen talouden tilanne. Liikennemäärien muutokset peräkkäisten vuosien välillä ovat kuitenkin niin pieniä, että niiden vaikutusta ilmanlaatuun on vaikea havaita ilmanlaadun epäpuhtauksien mitta- uksissa. Liikennemäärien muutoksia suurempi vaikutus historiallisesti on sellaisilla tekniikan ja lainsäädännön muutoksilla kuten katalysaattorin käyttöönotto tai lyijyttömien polttoaineiden käyttö. Vuosittaisia tilastoja liikenteen määrien kehityksestä, -päästöistä ja energian kulutuksesta julkaisee valtakunnallisesti Liikennevirasto. VTT:n LIPASTO-järjestelmän avulla voi tehdä ennusteita myös tulevaisuudesta. Sen mukaan liikenteen päästöt Suomessa ovat hienoisessa laskussa. 21

1-16 2,50 kg/tuotettu terästonni 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pöly 0,87 0,96 0,70 0,62 0,85 0,73 0,70 0,64 0,69 0,10 0,10 0,10 NOx 0,97 0,99 0,89 0,80 0,83 0,92 1,08 1,06 0,97 0,73 0,92 0,82 SO2 1,69 1,46 1,79 1,61 1,60 1,93 2,33 1,76 2,08 0,44 0,63 0,20 Kuva 5. Pöly- ja kaasumaiset päästöt tuotettua terästonnia kohden (SSAB Europe Oy). Oy). 10000 9000 8000 7000 kg/a 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Arseeni 51 36 19 38 7 59 10 42 11 12 20 Elohopea 10 10 19 19 191 16 1 0 0 0 0 Kadmium 79 84 35 30 10 49 76 107 2 2 1 Kromi 542 376 348 404 331 321 436 414 245 260 157 Kupari 466 205 109 598 647 629 662 681 287 756 724 Lyijy 4162 2295 2086 2476 892 1846 3422 2003 69 75 116 Nikkeli 362 236 224 266 334 245 338 533 114 204 144 Sinkki 1572 2544 1108 426 2811 2782 3691 1894 861 753 854 Vanadiini 1020 715 652 916 887 1352 723 1130 143 448 328 Koboltti 24 41 58 12 13 21 Kuva 6. Raskasmetallipäästöt (kg/vuosi) vuosina 2004 2014 (SSAB Europe Oy, Raahen Voima Oy, Nordkalk Nordkalk Oy Ab). Erityisesti Oy Ab). Erityisesti lyijypitoisuuksissa lyijypitoisuuksissa on nähtävissä on nähtävissä sintraamon sintraamon sulkemisen sulkemisen vaikutus vaikutus vuodesta 2011 Oy, eteenpäin. vuodesta 2011 eteenpäin. 22

1-17 3000 2500 t/vuosi 2000 1500 1000 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 NOx SSAB Europe Oy 2707 2698 2441 2273 2117 2387 2047 2359 2153 1673 2055 1945 NOx Nordkalk Oy Ab 36 35 35 35 35 30 28 30 33 31 23 24 NOx Raahen Voima Oy 172 6000 5000 t/vuosi 4000 3000 2000 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SO2 SSAB Europe Oy 4732 3975 4906 4593 4079 4987 4412 3913 4609 1021 1408 478 SO2 Nordkalk Oy Ab 7 7 7 7 6 5 6 6 4 4 4 SO2 Raahen Voima Oy 127 3000 2500 t/vuosi 2000 1500 1000 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pöly SSAB Europe Oy 2432 2600 1922 1783 2170 1876 1320 1429 1527 224 215 239 Pöly Nordkalk Oy Ab 7 36 36 36 632 38 77 145 5 3 15 4 Pöly Raahen voima Oy 7 Kuva 7. NOx, SO2 ja pölypäästöt (SSAB Europe Oy:n NOx päästö vuodelle 2013 on korjattu) Kuva 7. NO x, SO 2 ja pölypäästöt (SSAB Europe Oy:n NOx päästö vuodelle 2013 on korjattu) 23

5.2.2 Laivaliikenne Raahen sataman päästöt muodostuvat satamassa vierailevien laivojen päästöistä, sekä työkoneiden ja kuljetuskaluston pakokaasupäästöistä. Sataman päästöjen laskennassa laivaliikenteen päästöiksi lasketaan 20 minuuttia sisäänajoa ja 20 minuuttia ulosajoa alennetulla teholla (20 %). MEERI-laskentajärjestelmän viimeisin julkaistu tieto vuoden 2012 päästötiedoista kertoo Raahen satamassa käyneen 483 alusta. Taulukko 15. Raahen sataman laivaliikenteen päästöt vuonna 2012 (Lähde VTT, MEERI-järjestelmä) Hiilimonoksidi, CO t/a 10 Hiilivedyt, HC t/a 3,7 Typen oksidit, NO x t/a 112 Hiukkaset t/a 2,5 Metaani, CH 4 t/a 0,5 Typpioksiduuli, N 2 O t/a 0,2 Rikkidioksidi, SO 2 t/a 6 Hiilidioksidi, CO 2 t/a 6 340 Sataman typen oksidipäästöt ovat noin 8 % teollisuuden päästöistä muiden päästöjen jäädessä alle yhden prosentin. Raahen kaupungin nettisivuilta löytyy linkki CO 2 - sivustolle. MEERI-laskentajärjestelmän ennusteen mukaan, laivaliikenteen päästöissä ei lähivuosina odoteta tapahtuvan suuria muutoksia rikkidioksidipäästöjä lukuunottamatta. Vuoden 2015 alusta astui voimaan EU:n direktiivi joka säätelee laivojen Itämerellä käyttämän poltoaineen rikkipitoisuutta. Laivaliikenteen riddidioksidipäästöjen oletetaan vähenevän rajusti vuonna 2015. 24

25

6. ILMANLAATU Ilmalaatuun liittyvät tulokset perustuvat vuositarkkailun osana tehtyihin mittauksiin. 6.1 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä tiedotuksessa ilmanlaadusta. Indeksin avulla mittausasemakohtainen ilmanlaatuindeksi voidaan ilmaista havainnollisella väriasteikolla, sekä laatusanoilla (hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono) (Taulukko 16). Tässä raportissa ilmanlaatuindeksin laskennassa on käytetty Ilmanlaatuportaalissa kuvattua menetelmää. Ilmanlaatuindeksi on laskennallinen arvo, joka koostuu rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten, pienihiukkasten, otsonin, hiilimonoksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista. Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain mittausasemaa kohden ja se kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin (Taulukko 17). Koska mittausasemilla ei pystytä mittaamaan kaikkia ilmanlaatuindeksiin vaikuttavia parametreja, lasketaan indeksi vain mitattavista parametreista. Tästä syystä eri mittausasemien ilmanlaatuindeksit eivät ole välttämättä suoraan vertailukelpoisia keskenään. Merikadun ilmanlaatuindeksit on laskettu rikkidioksidi- ja PM 2,5 pitoisuuksien tuntikeskiarvojen perusteella ja Keskustan mittausaseman ilmanlaatuindeksi typpidioksidi- ja PM 10 -pitoisuuksien perusteella. Lapaluodossa tuntipohjaista mittausdataa on saatavilla vain rikkidioksidipitoisuuksista, joten kyseisen mittausaseman ilmanlaatuindeksiä ei ole tässä raportissa tarkemmin esitelty. Vuonna 2014 Lapaluodon rikkidioksidipitoisuudet olivat ilmanlaatuindeksin rajoihin verrattuna yli 98 prosenttisesti hyvät. Vuonna 2014 Raahessa ilmanlaatuindeksi oli hyvä tai tyydyttävä suurimman osan ajasta. Merikadun mittausasemalla ilmanlaatuindeksi oli välttävä tai huono vain alle prosentin ajasta ja Keskustan mittausasemalla noin yhden prosenttia ajasta. Indeksi ei ollut erittäin huono yhtään kertaa vuonna 2014. Ilmanlaatuindeksejä on esitetty kuvissa 9 ja 10. Kuten vuonna 2013, Merikadun indeksin arvoon vaikuttivat eniten PM 2,5 -pitoisuudet. Rikkidioksidin alaindeksi ei ollut koskaan tyydyttävää huonompi. Keskustan mittausasemalla ilmanlaatuindeksin heikkenemiseen vaikuttivat sekä PM 10 -pitoisuudet että NO 2 -pitoisuudet. Taulukko 16. Ilmanlaatuindeksien kuvaukset Ilmanlaatuindeksi Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 27

Taulukko 17. Ilmanlaatuindeksin alaindeksien laskennassa käytettävät rajat tuntikeskiarvoille (μg/m³) Ilmanlaatuindeksi CO NO 2 SO 2 O 3 PM 10 PM 2.5 TRS Erittäin huono >30000 >200 >350 >180 >200 >75 >50 Huono Välttävä 20000-30000 8000-20000 150-200 250-350 140-180 100-200 50-75 20-50 70-150 80-250 100-140 50-100 25-50 10-20 Tyydyttävä 5000-8000 40-70 20-80 60-100 20-50 10-25 5-10 Hyvä <4000 <40 <20 <60 <20 <10 <5 100% 90% % kuukauden tunneista 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 0% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 9. Merikadun Kuva 9. Merikadun mittausaseman mittausaseman ilmanlaatuindeksi ilmanlaatuindeksi kuukausittain kuukausittain vuonna vuonna 2014. 2014. 100% 90% % kuukauden tunneista 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuva 10. Keskustan Kuva 10. Keskustan mittausaseman mittausaseman ilmanlaatuindeksi ilmanlaatuindeksi kuukausittain kuukausittain vuonna vuonna 2014. 2014. 28

6.2 Hiukkaset Eri lähteistä peräisin olevien hiukkasten vaikutukset terveyteen voivat olla erilaisia ja erisuuruisia. Hiukkasten vaikutukset terveyteen riippuvat niiden määrän lisäksi niiden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, kuten koosta ja koostumuksesta. Niin sanotulta aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 μm hiukkaset, eli hengitettävät hiukkaset, pystyvät tunkeutumaan nenäonteloa ja kurkunpäätä syvemmälle hengitysteihin. Aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 μm hiukkaset, eli pienhiukkaset, pystyvät puolestaan tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin, aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasia pidetään länsimaissa merkittävimpänä terveyshaittaa aiheuttavana ilman epäpuhtautena. Vuonna 2014 hiukkaspitoisuuksia (PM 10 ja PM 2,5 ) mitattiin Raahen Keskustassa, Lapaluodossa ja Merikadulla. Keskustan mittausasemalla mitattava PM 10 - ja Merikadun PM 2,5 -tulokset on mitattu jatkuvatoimisesti. Merikadun ja Lapaluodon PM 10 -pitoisuudet on mitattu näytteenottimilla, jotka antavat suodattimelle kerätyn pölyn pitoisuuden vuorokauden ajalta. Vuonna 2014 Merikadun mittausaseman PM 2,5 - hiukkasten jatkuvatoimisissa mittauksissa oli pitkä katkos. Katkos johtui laiterikosta ja kesti 12.8. 16.10.2014. Mittaustulokset saatiin yhteensä 82 prosenttia vuoden tunneista. Syyskuulta ei saatu mittaustuloksia ollenkaan. Elokuussa mittauksia tehtiin 37 prosenttia ajasta ja lokakuussa 50 prosenttia. Koska katkos oli yhtäjaksoinen, on elokuun ja lokakuun mittausten keskiarvo kyseiselle kuukaudelle vain suuntaa antava. Vuoden keskiarvon PM 2,5 raja-arvoa tarkasteltaessa mittauksia voidaan pitää riittävän edustavina. PM 10 - ja PM 2,5 -pitoisuuksien vuosikeskiarvot eri vuosina on esitetty kuvassa 11 ja taulukossa 18. Kalenterivuodelle on annetut raja-arvot, PM 10 =40 µg/m³ ja PM 2,5 =25 µg/m³, eivät ylittyneet millään mittausasemalla. Hiukkaspitoisuuksien kuukausikeskiarvot on esitetty kuvassa 12. PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvon raja-arvojen ylityksiä tapahtui vuoden 2014 mittauksissa kolme kertaa Merikadulla ja kerran Lapaluodossa mittausasemalla. Ylitykset on listattu taulukossa 19. Keskustan mittausasemalla raja-arvo ei ylittynyt. Asetuksen VNa 38/2011 mukaan raja-arvon saa ylittää korkeintaan 35 kertaa. Ilmanlaadun ohjearvoissa annettu raja, 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurimmalle vuorokausiarvolle, ei vuonna 2014 ylittynyt. Jatkuvatoimisesti mitatun Keskustan PM 10 -pitoisuuden ja Merikadun PM 2,5 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvot on esitetty kuvassa 13. Suurin vuorokausiarvo PM 2,5 - pitoisuudelle oli 20 µg/m³. Taulukko 19. PM 10 vuorokausikeskiarvojen raja-arvojen ylitykset vuoden 2014 mittauksissa. Hengitettävät hiukkaset PM 10 (μg/m³) Raja-arvo 50 μg/m³ Mittausaika Merikatu Lapaluoto Keskusta 10.-11.4.2014 65 21.-22.5.2014 52 22.-23.5.2014 97 4.-5.8.2014 54 Taulukko 18. Hiukkaspitoisuuksien (PM 10 ja PM 2,5 ) vuosikeskiarvot 2005-2014. μg/m 3 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lapaluoto PM 10 20,2 16,1 19,3 12,5 18,8 18,9 18,6 16,1 12,4 13,9 40 Varikko PM 10 16,4 16,4 16,3 11,3 22,5* - - - - - 40 Merikatu PM 10 - - - - 9,0** 17,5 16,6 14,2 10,8 12,3 40 Keskusta PM 10 18,5 19,9 19,6 17 18 15,7 13,9 10,7 9,4 9,1 40 Merikatu PM 2,5 - - - - - - - 6,7 6,3 7,0 25 Rajaarvo *mittausaika 9 kk, **mittausaika 3 kk 29

25 20 μg/m 3 15 10 5 Lapaluoto PM10 Varikko PM10 Merikatu PM10 Keskusta PM10 Merikatu PM2,5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 11. Hiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot (PM 10 ja PM 2,5 ). Vuoden 2009 lopulla Varikon mittausasema siirrettiin Merikadulle, jossa mittaustoiminta jatkuu. 25 20 μg/m³ 15 10 5 0 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Merikatu PM10 Merikatu PM2,5 Kuva 12. Hiukkaspitoisuuksien kuukausikeskiarvot 2014. Merikadun PM 2,5 osalta syyskuun tulokset puuttuvat pitkän laiterikon takia. Elo- ja lokakuun mittausten edustavuus on heikko. 30

Keskusta PM 10 35 30 25 μg/m³ 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Merikatu PM 2,5 35 30 25 μg/m³ 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 13. Hiukkaspitoisuuksien vuorokausikeskiarvot PM 10 ja PM 2,5., 2014. 31

6.3 Hengitettävien hiukkasten koostumus 6.3.1 Muutos määritysmenetelmässä Metallien analysoiminen siirtyi Ramboll Analyticsin ympäristölaboratorioon toukokuussa 2012. Laboratorion vaihdon yhteydessä siirryttiin myös eri analyysimenetelmään. Aiemmin käytössä ollut menetelmä antoi pienempiä tuloksia. Tämän raportin kuvissa on esitetty myös vanhoja tuloksia korjattuna (hengitettävien hiukkasten metallipitoisuudet). Lisätietoja menetelmien eroista, niiden vaikutuksesta tuloksiin ja vanhojen tulosten korjauksesta löytyy raportista Ilmanlaatu Raahen alueella 2012. vuosina 2010, 2011 ja 2012 (Kuva 20). Tällöin ylemmän arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen. Ylemmän arviointikynnyksen ylitys velvoittaa edelleen jatkamaan jatkuvia mittauksia. Eri metallien osuutta PM 10 -hiukkasista analysoidusta metallisisällöstä on havainnollistettu kuvassa 14. Metallipitoisuuksien vuosikeskiarvot eri vuosina on esitetty kuvissa 15-21. 6.3.2 Metallipitoisuudet Hengitettävistä hiukkasista tutkitaan metallipitoisuuksia. Lyijylle (Pb), arseenille (As), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni) on annettu raja- ja tavoitearvoja. Näiden lisäksi mitataan kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), rauta (Fe), sinkki (Zn) ja vanadiini (V) -pitoisuuksia. Lapaluodossa ja Merikadulla hiukkasia kerätään (PM 10 ) suodattimelle, josta metallipitoisuus määritetään laboratoriossa. Keräysjaksot ovat 24 tunnin mittaisia ja vuonna 2014 niitä oli Lapaluodon mittausasemalla 53 kpl ja Merikadulla 52 kpl. Keskustan mittausasemalla metallit kerätään seitsemän päivän jaksoissa ja niitä oli vuonna 2014 yhteensä 25 kpl. Lyijypitoisuuden kalenterivuoden keskiarvo oli kaikilla mittausasemilla välillä 0,004 0,007 μg/m³. Raja-arvo lyijyn vuosikeskiarvolle on 0,5 μg/m³ (VNa 38/2011), joten lyijyn pitoisuudet Raahessa vuonna 2014 tehdyissä mittauksissa eivät ylitä raja-arvoa eikä alempaa arviointikynnystä. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuuksien vuosikeskiarvoille on Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 annettu tavoitearvoja ja arviointikynnyksiä (As, Cd ja Ni). Arseenin (6 ng/m³) ja kadmiumin (5 ng/m³) osalta Raahen vuoden 2014 mittaustulokset ovat selvästi alle tavoitearvon, eikä myöskään alempi arviointikynnys ylittynyt. Suurin nikkelipitoisuuden vuosikeskiarvo oli Merikadun mittausasemalla. Nikkelipitoisuus oli 11,9 ng/m 3. Tulos on alle tavoitearvon, mutta ylittää alemman arviointikynnyksen numeroarvon. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyvän, kun kynnyksen numeroarvo on ylittynyt vähintään kolmena vuonna viiden vuoden aikana. Vaikka vuonna 2014 ylempi arviointikynnys ei ylittynyt, näin on käynyt Merikadulla 32

Rauta Keskusta Arseeni Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Rauta Lapaluoto Arseeni Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Rauta Merikatu Arseeni Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Kuva Kuva 14. 14. Hengitettävien hiukkasten (PM (PM 10) 10 ) metallipitoisuudet suhteellisina osuuksina, havainnollistaa mittasuhteiden eroja eroja verrattaessa raudan pitoisuuksia muihin metalleihin. 33

1-27 Rauta [µg/m³] 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 Kuva 15. Ulkoilman rautapitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ), vuosikeskiarvot (*Varikon mittauspiste 2009 saakka), huomaa muista kappaleen kuvista poikkeava yksikkö μg/m³. 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Merikatu* 3,52 3,00 3,97 1,32 0,87 1,04 Keskusta 1,27 1,35 1,20 0,38 0,25 0,35 Lapaluoto 2,70 3,37 3,97 1,53 1,59 1,21 Kuva 15. Ulkoilman rautapitoisuus analysoituna Sinkki hengitettävistä [ng/m³] hiukkasista (PM10), vuosikeskiarvot (*Varikon mittauspiste 2009 saakka), huomaa muista kappaleen kuvista poikkeava yksikkö μg/m³. 200 180 160 140 120 100 80 60 Kuva 16. Ulkoilman sinkkipitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Merikatu* 78 78 97 117 54 42 Keskusta 28 41 63 31 22 21 Lapaluoto 109 96 160 180 44 40 Kuva 16. Ulkoilman sinkkipitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM10) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Lyijy [ng/m³] 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Kuva 17. Ulkoilman lyijypitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Merikatu* 9,6 8,4 7,2 6,9 4,4 5,9 Keskusta 10,8 8,4 7,2 13,1 3,9 7,0 Lapaluoto 12,0 10,8 12,0 8,5 4,2 4,7 Kuva 17. Ulkoilman lyijypitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM10) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) 34

Kadmium [ng/m³] 3,00 2,50 2,00 1,50 Kuva 18. Ulkoilman kadmiumpitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka), tavoitearvo on 5 ng/m³ 1,00 0,50 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Merikatu* 2,45 0,30 0,42 0,23 0,20 0,10 Keskusta 0,17 0,30 0,44 0,13 0,10 0,06 Lapaluoto 1,35 0,40 0,79 0,34 0,22 0,13 Kuva 18. Ulkoilman kadmiumpitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM10) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka), tavoitearvo on 5 ng/m³ Arseeni [ng/m³] 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 Kuva 19. Ulkoilman arseenipitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka), tavoitearvo on 6 ng/m³ 0,40 0,20 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Merikatu* 0,76 0,00 0,00 0,68 0,37 0,46 Keskusta 0,51 0,49 0,68 0,46 0,25 0,37 Lapaluoto 0,95 0,60 1,54 0,76 0,37 0,58 Kuva 19. Ulkoilman arseenipitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM10) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka), tavoitearvo on 6 ng/m³ Nikkeli [ng/m³] 25,0 20,0 15,0 10,0 Kuva 20. Ulkoilman nikkelipitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka), tavoitearvo on 20 ng/m³ 5,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Merikatu* 8,2 17,2 24,2 19,4 8,9 11,9 Keskusta 5,8 6,4 4,1 2,3 1,8 3,6 Lapaluoto 5,8 6,4 9,0 3,6 3,4 4,5 Kuva 20. Ulkoilman nikkelipitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM10) (*Varikon mittauspiste 2009 saakka), tavoitearvo on 20 ng/m³ 35

Kromi [ng/m³] 30 25 20 15 10 5 Kuva 21. Ulkoilman kromipitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ). 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Merikatu* 26,3 12,6 16,1 Keskusta 2,9 2,4 2,7 Lapaluoto 10,0 7,2 7,0 Kuva 21. Ulkoilman kromipitoisuus analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM10). 6.3.3 PAH-yhdisteet PAH-yhdisteitä, eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, syntyy kun orgaaninen aine palaa epätäydellisesti. PAHpitoisuudet voivat kohota pientaloalueilla kun rakennuksia lämmitetään polttamalla puuta. Tästä johtuen PAHpitoisuuksissa usein näkyy talven pakkasten aiheuttaman lämmityksen vaikutus. PAH-yhdisteiden määrää ilmassa tarkkaillaan, koska monet niistä ovat karsinogeenisia. Erityisen kiinnostuksen kohteena on Bentso(a)pyreeni jonka tulokset ilmoitetaan erikseen, koska sitä käytetään näiden yhdisteiden syöpävaarallisuuden merkkiaineena. Raahessa PAH-yhdisteitä mitataan Merikadun, Lapaluodon ja Keskustan mittausasemilla. Keskustan mittausasemalla näytettä otetaan seitsemän vuorokauden ajan joka toinen viikko. Suodattimen läpi virtaa seitsemässä vuorokaudessa noin 138 m³ ilmaa. Merikadulla ja Lapaluodossa yhden näytteenoton aikana suodattimen läpi virtaa noin 55 m³ ilmaa. Merikadun asemalla näytettä otetaan joka viikko 24 tunnin keräysajalla. Lapaluodossa näytteenottoa tihennettiin vuonna 2014 ja sieltä otettiin näytteitä 121 kappaletta joista kukin edustaa noin 24 tunnin ajanjaksoa. Tihennetyllä näytteenotolla saavutettiin 33 prosentin ajallinen kattavuus (Vna 164/2007). Näytteistä määritetään 16 eri PAH-yhdistettä, joiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot on esitetty taulukossa 20. Yksittäisten mittauksien tulokset löytyvät liitteestä 3. Raahen alueen ilmanlaadun seurantaryhmä on keskustellut toistuvasti Lapaluodon ja Merikadun mittauspisteiden kohonneista PAH-pitoisuuksista ja kesällä 2013 aloitettiin valmistelut asian selvittämiseksi tarkemmin. Vuonna 2014 toteutettiin projektiluontoinen PAH-selvitys. Ramboll Analyticsin suorittamat mittaukset käynnistyivät tammikuun lopussa jatkuen maaliskuun loppuun. Selvitys on luettavissa Raahen kaupungin verkkosivuilta (http://www.raahe.fi/ilmanlaadun_seuranta). Kyseisten näytteiden tulokset on sisällytetty tähän raporttiin. Raahen alueen ilmanlaadun seurantaryhmän päätöksellä summia ja keskiarvoja laskettaessa on tässä raportissa käytetty määritysrajan puolikasta jos tulos on alle määritysrajan. Vuonna 2013 käytettiin koko määritysrajaa. Laskentatavan muutos vaikuttaa hieman esitettyihin lukuihin. Vuoden 2014 mittauksissa bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvo ylitti Lapaluodossa tavoitearvon 1 ng/m³ (VNa 164/2007). Vuosikeskiarvo Lapaluodossa oli 1,74 ng/m³, Merikadulla 0,43 ng/m³ ja Keskustan mittausasemalla 0,32 ng/m³. Merikadun mittausaseman tulos ylittää alemman arviointikynnyksen. Lisätietoja tavoitearvosta ja arviointikynnyksestä on kappaleissa 2.4 ja 2.5. Bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvo Lapaluodossa on suurempi kuin vuonna 2013 (Kuva 22). Muilla asemilla bentso(a)pyreenin pitoisuuden vuosikeskiarvo on edellisvuoden arvoa pienempi. 36

2,5 2,0 1,5 ng/m³ 1,0 0,5 0,0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Varikko 0,8 0,3 0,5 1,4 0,4 1,0 0,3 0,9 0,6 0,6 Keskusta 0,4 0,5 0,3 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4 0,3 0,5 0,7 0,7 0,4 0,5 0,3 Lapaluoto 1,0 0,6 0,9 0,8 1,6 1,7 1,5 1,5 1,5 1,1 2,1 1,1 1,7 Saloinen 1,2 1,1 1,2 0,3 Merikatu 0,9 1,0 0,6 0,7 0,4 Kuva 22. Ulkoilman bentso(a)pyreenipitoisuuden vuosikeskiarvo analysoituna hengitettävistä hiukkasista hiukkasista (PM (PM 10) 1999 2014. 10 ) 1999 2014. Taulukko 20. PAH-yhdisteiden vuosikeskiarvot v. 2012 2014 2014* 2013 2012 PAH-yhdiste (ng/m³) Lapaluoto Merikatu Keskusta Lapaluoto Merikatu Keskusta Lapaluoto Merikatu Keskusta PAH yhteensä 23,09 5,93 3,34 17,95 12,28 5,40 - - - Antraseeni 0,47 0,09 0,02 0,48 0,16 0,05 1,07 0,34 0,24 Asenafteeni 0,05 0,05 0,02 0,12 0,15 0,05 0,36 0,31 0,59 Asenaftyleeni 0,10 0,05 0,02 0,17 0,13 0,05 15,46 7,53 2,65 Bentso(a)antraseeni 2,45 0,55 0,27 1,71 1,10 0,47 3,73 0,97 0,47 Bentso(a)pyreeni 1,74 0,43 0,32 1,09 0,74 0,50 2,14 0,59 0,43 Bentso(b)fluoranteeni 2,13 0,58 0,51 1,45 0,95 0,78 3,06 0,87 0,86 Bentso(ghi)peryleeni 1,34 0,38 0,36 0,85 0,62 0,50 1,70 0,58 0,49 Bentso(k)fluoranteeni 0,97 0,29 0,22 0,71 0,44 0,32 1,33 0,40 0,34 Dibentso(ah)antraseeni 0,28 0,08 0,05 0,21 0,15 0,08 0,32 0,10 0,07 Fenantreeni 1,95 0,46 0,10 1,81 0,93 0,16 5,06 1,91 0,87 Fluoranteeni 4,28 1,01 0,37 3,50 2,08 0,64 8,53 3,63 0,89 Fluoreeni 0,18 0,06 0,02 0,23 0,13 0,04 0,52 0,25 0,35 Indeno(123cd)pyreeni 1,36 0,39 0,36 1,02 0,71 0,57 2,64 0,84 0,79 Kryseeni 2,54 0,64 0,29 1,57 1,00 0,42 3,91 1,10 0,66 Naftaleeni 0,05 0,05 0,02 0,60 1,59 0,18 1,47 1,14 1,05 Pyreeni 3,20 0,83 0,39 2,47 1,49 0,60 6,79 2,45 1,02 *2014 keskiarvojen ja summien laskennassa on niiden tulosten, jotka ovat olleet alle määritysrajan, osalta käytetty määritysrajan puolikkaita. Vuonna 2013 käytettiin määritysrajan koko arvoa. 37

Korkein vuorokausipitoisuus oli Merikadulla 3,44 ng/m³. Lapaluodossa korkein vuorokausipitoisuus oli 15,4 ng/m³ ja toiseksi suurin 8,07 ng/m³ (Kuva 23). Lapaluodossa mitatun korkeimman vuorokausipitoisuuden aikaan tuuli etelästä ja lämpötila oli noin +1 C (Keskustan sääasema). Analysoitujen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus on esitetty kuvassa 24. PAH-yhdisteiden summalle ei ole rajaarvoa. Kokonaispitoisuus ja eri yhdisteiden pitoisuudet eri vuosina on eritelty taulukossa 20. Samoin kuin bentso(a) pyreenin, myös PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus on ollut suurin Lapaluodossa. 1-32 10 9 8 15,4 ng/m³ 7 6 5 4 3 2 1 Keskusta Lapaluoto Merikatu 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk Kuva 23. Ulkoilman bentso(a)pyreenin vuorokausikeskiarvopitoisuudet analysoituna hengitettävistä (PM10) vuonna 2014. hiukkasista (PM 10 ) vuonna 2014. 120 223 100 80 ng/m³ 60 40 Keskusta Lapaluoto Merikatu 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk Kuva 24. Ulkoilman PAH-yhdisteiden (16 (16 yhdistettä) summapitoisuudet analysoituna hengitettävistä hiukkasista (PM10) eri mittausasemilla v. 2014. hiukkasista (PM 10 ) eri mittausasemilla v. 2014. 38