Riihimäen kaupunki 2001

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2000 Riihimäen kaupunki 2001

Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki puh. (019) 7411 www.riihimaki.fi ISBN 951-8952-68-X Riihimäen kirjapaino Riihimäki 2001

SISÄLLYS ESIPUHE 1 JOHDANTO 2 2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ 3 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET 6 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 6 5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2000 9 5.1 Viranomaistyö 9 5.2 Riihimäen kestävän kehityksen prosessi 12 5.3 Ilmastonsuojelukampanja 12 5.4 Ryti-hanke 15 5.5 Yky-hanke 15 6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ 16 6.1 Mikä on ympäristöjärjestelmä 16 6.2 Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä 17 6.3 Työn eteneminen 18 6.4 Ympäristöjärjestelmän dokumentointi 19 6.5 Ympäristökustannusten tarkastelua 20 7 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA 25 7.1 Riihimäen ekotase 25 7.2 Riihimäen ekologinen jalanjälki 27 7.3 Ympäristönsuojelun yhteistyöhankkeita 29 8 YHTEENVETO JA JATKOTYÖTARPEET 30 Liite 1 t ympäristönäkökohdat Liite 2 Ympäristöohjelmat vuonna 2000

ESIPUHE Tämä Riihimäen kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, jota laaditaan soveltaen ISO 14001 -standardia koko kaupungin organisaatioon. Jatkossa raportti laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja ja sen on tarkoitus toimia tietolähteenä sekä päättäjille, kaupungin hallinnon työntekijöille että myös kaikille riihimäkeläisille. Raportissa on katsaus Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan kehittymiseen vuosien varrella, lisäksi on raportoitu ympäristön hyväksi tehtyjä toimenpiteitä, kerrottu meneillään olevista kehittämisprojekteista ja hahmoteltu kaupungin ympäristötilinpäätöstä, lähinnä tarkastelemalla ympäristönsuojelun kuluja ja tuloja vuosina 1997 2000. Raportti on koottu työryhmässä, jota on vetänyt ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Anttonen. Työskentelyyn ovat osallistuneet ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Mäenpää, projektipäällikkö Maija Venäläinen sekä projektisihteeri Markku Kyöstilä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä sekä ympäristökouluttaja Eeva Hämeenoja Hyvinkään- Riiimäen aikuiskoulutuskeskuksesta. Kustannusvertailussa on saatu apua kamreeri Aila Yliojalta sekä kirjanpitäjä Lea Lahtiselta. Käsikirjoitusta on kommentoinut suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio teknisestä virastosta. Kiitämme kaikkia raportin tekoon osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 26.4.2001 Seppo Keskiruokanen Kaupunginjohtaja Kaisu Anttonen Ympäristöpäällikkö

1 JOHDANTO Riihimäen kaupunki voidaan sanaparina käsittää ainakin kahdella tavalla: toisaalta on kyse kartalle rajautuvasta vähän yli 100 neliökilometrin maa-alueesta, toisaalta hallinto-organisaatiosta. Tässä raportissa keskitytään Riihimäen kaupunkiorganisaation ympäristönsuojelutyöhön, jota tehdään kaupunginvaltuuston määritelemän ympäristöpolitiikan painotusten alla. Ympäristön tila kuten pintavesien ja pohjaveden, ilman tai maaperän laatu ja luonnon monimuotoisuus on se perusta, josta ympäristönsuojelun lähtökohdat löytyvät. Ympäristön tilaan vaikuttavat hyvin monet toimijat Riihimäen kaupungissa, yksi merkittävä toimija on Riihimäen kaupungin organisaatio. Ympäristön tilan pilaantumisen ehkäisy ja pilaantumisen pysäyttäminen sekä vahinkojen korjaaminen eli ympäristöpolitiikka ja sen alla tehtävä ympäristönsuojelutyö vaatii tietoista ja laajaa näkemystä eri toimintojen ja prosessien vaikutuksista. Yksi käyttökelpoinen väline on ympäristöjärjestelmä, jonka avulla organisaatio voi systemaattisesti tunnistaa, parantaa ja seurata omien toimiensa ympäristövaikutuksia. RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpolitiikka sitoumukset, mihin ympäristöasioihin ympäristöjärjestelmä painottuu Organisaation merkittävät ympäristönäkökohdat toiminnot, asiat, laitteet jne., joilla merkittävää ta Viranomaistyö: ympäristönsuojelun valvonta ja edistäminen Ilmastonsuojelukampanja YKY-hanke Ympäristöjärjestelmä: - merkittävät ympäristönäkökohdat - hallintokeskusten ja yksiköiden ympäristöohjelmat Kestävän kehityksen prosessi RYTI -hanke YKY-hanke Ympäristöpäämäärät organisaation sisäiset kehittämiskohteet, voivat sisältyä politiikkaan YMPÄRISTÖN TILA Kaupungin organisaatio Ympäristöohjelma konkreetit tavoitteet, joilla päämääriin päästään toimenpiteet vastuut, resurssit, aikataulut seuranta Kuva 1. Riihimäen kaupunki organisaationa on ympäristön tilaan vaikuttava toimija ja pyrkii viranomaistoiminnallaan, ympärstöjärjestelmällään sekä ympäristönsuojelun kehittämisprojekteillaan ennen kaikkea ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja. Kuva 2. Ympäristöjärjestelmä on eräs apuväline eri toimien ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden määrittämiseen ja ympäristövaikutuksien seuraamiseen. 2

2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä-länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston-Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiivimaankäytön piiriin kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Lahti Väkiluku Pinta-ala Vesipinta-ala Asemakaavoitettu pinta-ala Hoidettuja viheralueita ja puistoja Muita viheralueita; katuvihreytystä puistometsiä, niittyjä Peltoa Metsää (kaupungin omistamaa) Luontopolkuja Valaistuja ulkoilureittejä 26 106 henkeä 126 km2 5 km2 1962 ha 93 ha 387 ha 2500 ha 5000 ha (843 ha) 4 kpl 16,2 km Forssa Hämeenlinna Vantaanjoki Paalijärvi Herajoki Keskustaajama Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounaisja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois-etelä- että itä- länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Hirvijärvi Helsinki 3

Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelukohteena. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 68% asukkaista, jalostuksesta 30%, alkutuotannosta vajaa 1%. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2000 oli 1095. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Fortum Oy:n Riihimäen voimalaitos, Paloheimo Oy:n sahateollisuuskonserni, Ekokem Oy Ab:n valtakunnallinen ongelmajätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy Herajoen meijeri ja Aga Oy:n kaasujen tuotantolaitos. Kuva 3. Riihimäen kaupungin organisaatio vuonna 2000. 4

Kansallinen ilmastonsuojelukampanja Maakunnallinen Kanta-Hämeen ympäristöntilan seurantahanke RIIHIMÄEN KAUPUNKI Yky-hanke 2000 2002 Ryti-hanke 2000 2002 Yky-hanke 2000 2002 - yritysyhteistyö, seudullinen Ryti-hanke 2000 2002 - koulut, järjestöt, kuntalaiset, seudullinen Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 1999 Tutkimus kaupungin ympäristötiedottamisesta 2000 Kaupungin hallituksen ympäristöasenne tutkimus 1999 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän rakentaminen 1998 Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma 1997 2000 - kansalaisjärjestöt ja yritykset Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 Kansallinen kuntien ympäristöbarometritutkimus 2000 2001 Seudullinen kestävän kehityksen indikaattorit -hanke 2000 2002 Kuva 4. Riihimäen kaupungin strategiset askeleet. Kuvassa on koottu Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun hankkeet, projektit ja ohjelmat, joilla on tavoiteltu laajaa kestävää kehitystä ja hyvää ympäristön tilaa tukevaa ympäristönäkemystä vuosien varrella. 5

3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET Riihimäen kaupungin ympäristönäkökulma on kehittynyt ja jäsentynyt vuosien työllä. Vuonna 1992 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluohjelma, joka sisälsi tuolloin vielä harvinaisen kestävän kehityksen näkökulman ja yhteistyölähtökohdan. Ohjelma oli kaupungin hallinnon sisäisiä toimia ja toimintatapoja tarkasteleva ja sen teemat kuten kestävä luonnonvaraperusta, ympäristöriskien hallinta sekä ympäristökasvatus ovat säilyneet vuosien mittaan eri projektien ja myös kestävän kehityksen paikallisagendaprosessin pohjana. Kestävän kehityksen prosessi laajensi näkökulmaa ja johti yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Tätä työtä jatketaan parhaillaan etenkin Eu-tuella toteutettavilla YKY-hankkeella, joka on yritysten ja kunnan ympäristöhteistyöhanke ja RYTI-hankkeella, joka on kansalaisiin ja päätäjiin kohdistuva ympäristöviestintähanke ympäristötietoisuuden parantamiseksi. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on yksi tärkeä työväline kaupungin sisäisessä ympäristöasioiden hallinnan kehittämisessä. 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.1999. Se sisältää kaupungin ympäristöpolitiikan tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat kaupungin strategia ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat paperinkäyttö, toimistotarvikkeiden hankinta, energian kulutus eri muodoissaan sekä jäteasiat kuten jätteiden synnyn ehkäisy, kierrätys sekä hyöty- ja ongelmajätteiden keräyksen tehostaminen. (kts. Liite 1). Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Seuraava käsittely on vuonna 2001. 6

Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.1999 tämä ympäristöpolitiikka on laadittu Riihimäen kaupungin ympäristöhallintajärjestelmän osana. Ympäristöhallintajärjestelmä rakennetaan soveltaen SFS ISO 14001 standardia: Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi. Tukena käytetään SFS ISO 14 004 standardia: Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä ohjeita periaatteista, järjestelmistä ja tukea antavista menetelmistä. Tämän politiikan pohjana on Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 ja Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma 1997 2000. Kaupunki sitoutuu ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Tämän politiikan hyväksyy Riihimäen kaupunginvaltuusto ja se liitetään osaksi koko kaupungin toimintastrategiaa I Yleistä: Riihimäen kaupunki sisällyttää ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet koko kaupungin hallintoon ja sen toimintoihin mm. kehittämällä ten arviointia keskeisenä työvälineenä. Tavoitteena on asukkaiden ja Riihimäen kaupungin hallinnon hyvä tietoisuus ja yhteisvastuu ympäristöasioista. II Toimintaperiaatteet: Luonnonvaraperusta Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Päämääränä on etenkin että pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja turvataan ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. 7

Luonnonvaroja säästetään jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen Maankäytön suunnittelulla luodaan hyvää kokonaisympäristöä, joka on terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Päämääränä on tiivis, keskustaajaman ja kyläkeskusten yhteyteen rakentuva yhdyskuntarakenne kaventamatta nykyisiä virkistysalueita ilman erityisiä perusteita. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelussa ja ohjaamisessa tavoitteena on turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, melu- ym. haitat minimoidaan herkästi häiriintyvillä alueilla. Turvaamalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset vähennetään liikenteen kokonaishaittoja. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki pyrkii omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn sekä olemassa olevien haittojen pienentämiseen. Riihimäen kaupunki on tietoinen myös oman toimintansa ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Energiankulutus ja ilmastonmuutos Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii niiden vähentämiseen yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimintojen kanssa. Riihimäen kaupunki säästää energiaa omissa toiminnoissaan. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päiväkotien oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kuntalaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvissä asioissa. III Toimintatapa ja seuranta Tämä ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Tähän ympäristöpolitiikkaan liittyvät päämäärät ja kunkin hallintokunnan tähän politiikkaan liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet hyväksytään vuosittain kaupunginvaltuustossa talousarvion käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä 8

5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2000 Kaupungin ympäristösuojelutyön tarkoituksena on ympäristön tilan parantaminen ja pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöpolitiikka yksilöi tämän työn keskeiset päämäärät. Ympäristön tilaan vaikuttavat lukuisat asiat kuten kaupungin alueella toimiva elinkeinotoiminta, asukkaat, kaupungin organisaation oma toiminta ja liikenne. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen edellyttääkin monenlaisten keinojen ja menetelmien käyttöä. Perinteisen viranomaistyön lisäksi tarvitaan laajaa kestävän kehityksen prosessia hankkeineen ja kampanjoineen sekä kaupungin oman toiminnan ympäristöasioiden hallintaa ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöjärjestelmätyöstä kerrotaan luvussa 6. 5.1 Viranomaistyö Kunnan vastuu ympäristönsuojelussa on määritelty laissa kuntien ympäristöhallinnosta, joka on vuodelta 1986. Sen 4 :ssä määritellään kunnanhallituksen tehtävät seuraavasti: Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Tehtäviä on Riihimäellä erityisesti koordinoinut kaupunginhallituksen asettama kestävän kehityksen toimikunta, joka puheenjohtajana on vuonna 1999 2000 toiminut kaupunginhallituksen jäsen Kirsti Tolvanen. Kestävän kehityksen toimikunta on tehnyt aloitteita mm. Ilmastonsuojelukampanjaan liittymisestä ja energiansäästösopimuksesta sekä ohjannut ympäristöjärjestelmätyötä. Saman lain 6 :ssä määritellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät seuraavasti: "Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa: 1. huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä; 2. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä 3. huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; 4. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; 5. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista kunnan muille viranomaisille; 6. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa; 7. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa sekä 8. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät " 9

Tärkeitä ympäristönäkökulmia sisältyy myös tuoreeseen, 1.1.2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka 1 määrittelee lain yleisen tavoitteen seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edelletykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MAANKÄYTTÖ RAKENTAMINEN LUONNONVARAT POHJAVESI JÄTEHUOLTO RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖHALLINTAJÄRJESTELMÄ KESTÄVÄ KEHITYS YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITAT RIIHIMÄEN KAUPUNGINVALTUUSTO YMPÄRISTÖPOLITIIKAN MÄÄRITTELY YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖKASVATUS JA ILMASTONMUUTOS -TIEDOTUS Siten rakennusvalvontayksikön ja kaavoitusosaston valmiseleva työ ovat erityisen tärkeitä myös ympäristönäkökulman sisällyttämisesssä kaavoitukseen ja rakentamiseen. Kunnan ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitaa Riihimäellä ympäristölautakunta, jonka työssä uusi vuonna 2000 säädetty ympäristönsuojelulaki on keskeisin ympäristölupien käsittelyyn ja valvontaan sekä ympäristön tilan seurantaan liittyvä laki. Jätelain kunnille asettamat velvoitteet valvonnassa ja jätehuollon toteutuksessa ovat ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan päätösvallassa. KUNTALAISET JÄRJESTÖT YRITYKSET LOCAL AGENDA 21 YKY -HANKE KESTÄVÄN KEHITYKSEN PROSESSI ILMASTONSUOJELUKAMPANJA RYTI -HANKE Kuva 5. Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Paitsi omalla ympäristöjärjestelmällään kaupunki haluaa eri kehittämishankkeillaan vahvistaa myös yritysten ja kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja toimintamahdollisuuksia ympäristön hyväksi.. 10

YMPÄRISTÖNSUOJELUN TASON PARANTAMINEN YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN EHKÄISY YMPÄRISTÖVASTUU KEINOT JA TOIMENPITEET Pohjavesien laadun tutkiminen ja seuranta Pintavesien laadun tutkiminen ja seuranta Muut ympäristöntilan tutkimukset Saastuneiden maiden kartoitus Biodiversiteetin suojelu Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Vesi- ja viemärilaitos Terveysvalvonta Ympäristönsuojeluyksikkö Kaavoitusosasto Mittausosasto Ympäristöjärjestelmätyön myötä kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Kuntien ympäristöbarometri -tutkimus Kestävän kehityksen indikaattorit -hanke Ympäristöntilan seuranta -hanke YHTEISTYÖTAHOT Kansalaisjärjestöt Alueviranomaiset Media KEINOT JA TOIMENPITEET Pohjavesiriskien kartoitus Päästojen seuranta Maaperän suojelu Toimiva jätehuolto Ympäristövaikutusten arviointi Tehokas jäteveden puhdistus Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Ympäristönsuojeluyksikkö Tekninen virasto Vesi- ja viemärilaitos Ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuvat kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Ilmastonsuojelukampanja Yky -hanke Energiansäästösopimus YHTEISTYÖTAHOT Yritykset Laitokset Alueellinen ympäristökeskus KEINOT JA TOIMENPITEET Ympäristökasvatus Ympäristöviestintä Sisäinen ympäristökoulutus Lainsäädännön velvoitteiden täyttäminen Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Koulut Päivähoito Ympäristönsuojeluyksikkö Ympäristöjärjestelmätyön myötä kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Ryti -hanke Yky -hanke Metsämörrikoulutus YHTEISTYÖTAHOT Hyvinkään- Riihimäen Aikuiskoulutuskeskus Hämeen ammattikorkeakoulu Media Kuva 6. Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan ydintavoitteita ovat ympäristönsuojelun tason parantaminen, ympäistön pilaantumisen ennalta ehkäisy ja eri toimijoiden yhteinen ympäristövastuu. Näihin ydintavoitteisiin pyritään monin eri keinoin, kaikkien hallintokuntien toimenpitein ja projektein. 11

5.2 Riihimäen kestävän kehityksen prosessi Riihimäki allekirjoitti ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa ns. Ålborgin sopimuksen. Ålborgin kaupunki on Riihimäen ystävyyskaupunki. Siellä järjestetty ensimmäinen paikallistason kestävän kehityksen konferenssi vuonna 1994 oli tärkeä etappi kaupunkien kestävän kehityksen ohjelmatyölle, ja käynnisti paikallisagendojen (Local Agenda 21) laatimisen monissa Suomen kaupungeissa. Teemoja koskevia toimenpiteitä toteutettiin yhdessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Riihimäen kestävän kehityksen raporttisarja valmistui vuonna 1997. Riihimäen kestävän kehityksen teemoja ovat: 1. Luontokohteet, luonnon monimuotoisuus 2. Ympäristöasioiden hallinta tuotantoelämässä 3. Kuluttajan valinnat 4. Ympäristövahingot ja riskien hallinta 5. Energiansäästö 6. Ympäristökasvatus ja tiedotus 7. Kansainvälistyminen Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelman 1997 2000 seurantaraportti valmistuu vuonna 2001. 5.3 Ilmastonsuojelukampanja Suomen Kuntaliitto aloitti vuonna 1997 ilmastonsuojelukampanjan, jossa nyt on mukana 40 kuntaa tai kuntayhtymää. Kampanjakunnissa asuu runsaat 44 % suomalaisista. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Riihimäki, ICLEI:n jäsenkaupunkina, liittyi kampanjaan kaupunginhallituksen päätöksellä 29.6.1998. Kuntien ilmastonsuojelukampanjan tarkoituksena on herättää kunnat koosta, sijainnista ja elinkeinorakenteesta riippumatta yhteiseen ponnistukseen ja käytännön toimiin kasvihuoneilmiön etenemisen hidastamiseksi. Kunnat vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin esim. energia-, jäteja vesihuollon järjestämistavoillaan. Kunta on itse palveluiden tuottajana myös merkittävä energian käyttäjä. Myös muiden toimijoiden aiheuttamiin päästöihin kunnalla on pitkävaikutteisia ja välillisiä vaikutusmahdollisuuksia esim. maankäytön, kaavoituksen ja liikennepolitiikan kautta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on myös tieto tärkeimmistä paikallisista päästölähteistä ja päästömääristä sekä käytettävissään ympäristönsuojelulain soveltamisessa tarvittava päätösvalta. Kampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, joita ovat esimerkiksi energian tuotanto ja käyttö, liikenne, jätteet ja metsät. Kunta tekee kehitysnnusteen 10 20 vuodeksi eteenpäin ja asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteet sekä laatii vähentämissuunnitelman, joka sisältää vähennysmäärän, keinot ja toteutusjärjestyksen. Päästöjen vähentämissuunnitelman hyväksyy valtuusto, jonka jälkeen käynnistetään vähentämistoimet. 12

Kuva 7. Kaaviossa on esitetty Kasvener -mallilla lasketut Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt. Vaaka-akselilla on kunkin lasketun sektorin prosenttiosuudet päästöistä vuosina 1990 ja 1997 ja pystyakselilla päästömäärät hiilidioksidi -ekvivalentteina tuhansina tonneina ko. laskentavuosilta. 13

Riihimäen laskentatilanne Riihimäen kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuosilta 1990, joka on perusvuosi, sekä vuosilta 1996 ja 1997. Perusvuoden ja vuoden 1997 päästöt on laskettu Suomen ympäristökeskuksessa ilmastonsuojelukampanjakuntien käyttöön kehitetyllä Kasvener -mallilla. Kasvener -malli noudattaa IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) metodiikkaa. pysyneet lähes samana. Muilla sektoreilla kehitys on ollut laskeva. Päästöjen kasvu perusvuodesta on ollut yhteensä noin 21%. Tuotantoperusteisten päästöjen kasvu perusvuodesta on 17%. 1000 tonnia 150 120 Sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO -ekv. päästöt 124,2 1990 Kasvener-mallin mukaiset päästösektorit ovat: Energia Teollisuusprosessit (ei energiaperusteiset) Maatalous Jätehuolto 90 60 30 68,5 1997 Päästöt lasketaan kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) ja kunnan kulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Riihimäellä tuotanto- ja kulutusperusteiset päästöt eroavat toisistaan vain ostosähkön osalta. Laskettavia kaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Sähkön- ja kaukolämmön päästöihin on laskettu Fortumin Riihimäen voimalaitoksen ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n päästöt sekä Ekokem Oy:n päästöistä sähkön- ja kaukolämmön tuotannon osuus. Loput Ekokem Oy:n kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu teollisuuden päästöihin. Riihimäellä perusvuoden 1990 kulutusperusteiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt olivat 237 800 tonnia ja vuoden1997 päästöt nousivat jo 288 500 tonniin, kasvua oli siis 50700 tonnia. Päästöt ovat kasvaneet sähkön- ja kaukolämmön tuotannossa, teollisuudessa sekä ostosähkön osalta. Erillislämmityksen päästöt ovat 0 8,9 9,7 Ekokem Oy Fortum Oy Riihimäen Kaukolämpö Kuva 8. Kaaviossa on esitetty sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO 2-ekv. päästöt perus- ja vertailuvuodelta. Ekokem Oy:n päästöt ovat kasvaneet toisen polttolinjan käynnistymisen ja tuotannon kasvun myötä noin 80%, Fortumin Riihimäen voimalaitoksen päästöjen kasvu on noin 9%. Vaikka Riihimäen Kaukolämpö OY:n päästöt ovat alentuneet yli 90% ovat sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten kasvihuonekaasupäästöt kasvaneet yhteensä noin 70% Riihimäellä laaditaan seuraavaksi kasvihuonekaasujen kehitysennuste vuosille 2010 ja 2020 sekä kaupungin omien kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Ennusteessa otetaan huomioon myös vuonna 2000 kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön kesken solmitun energiansäästösopimuksen edellyttämä energiankäytön tehostamissuunnitelma. Kehitysennuste valmistuu kevään 2001 aikana. 1,5 0,1 14

5.4 RYTI hanke 5.5 YKY hanke Vuonna 2000 käynnistynyt kaksivuotinen ESR -rahoitteinen Ryti-hanke Ympäristötietoisuuden parantaminen ja ympäristöviestinnän kehittäminen Riihimäellä etsii ympäistöviestinnän uusia muotoja tukeutuen ja hakeutuen laajaan yhteistyöhön. Hankkeen kokonaisbudjetti on 780 000 mk josta EU tuen osuus on 312 000 mk, kansallisen maakunnan kehittämisrahan 234 000 mk ja kuntarahoituksen 234 000 mk. Hankkeen aikana syntyy toteuttamissuunnitelma seudulliselle ympäristötalolle. Suunnitelman osia ovat tilaselvitys, perusnäyttelyn luominen, luontokoulun perustamissuunnitelma ja ympäristöaiheisen leirikoulun suunittelu. Toteuttamissuunnitelma valmistuu syksyllä 2001 ja sitä tekemään on perustettu työryhmä. Ympäristövastuullinen toiminta, jossa kaikki toimijatahot ovat selvillä ympäristönsuojelun yhteisistä päämääristä ja toimintatavoista tarvitsee tuekseen ajantasaista viestintäaineistoa. Ryti-hankkeen aikana uusitaan seudullista ympäristöviestintäaineistoa. Yky-hankkeen yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa, yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyö Riihimäen seudulla rahoittajia ovat Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. EU-rahoitusta saadaan Hämeen ympäristökeskuksen kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3 008 000 mk, josta EAKR-tuen osuus 902 400 mk, kansallisen rahoituksen 601 600 mk ja kuntarahoituksen 1 504 000 mk. Hankkeen tavoitteita ovat yritysten ympäristötietoisuuden ja osaamisen vahvistaminen, yritysten ympäristöasiantuntijaverkoston aktivoiminen ja yritysten ympäristöpalvelukeskuksen toteuttaminen. Hankkeen myötä yrityksille järjestetään konsultoivaa koulutusta, tapahtumia ja tarjotaan ympäristöneuvojan palveluja. Ratapihojen ympäristökartoitus ja Mattilan teollisuusalueen jätehuoltokartoitus kuuluvat hankeen aikana toteutettaviin toimenpiteisiin. Yritysten ympäristöpalvelukeskuksen hankesuunnittelu käynnistyy vuonna 2001. 15

6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ 6.1 Mikä on ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan sitä osaa Riihimäen kaupungin johtamisjärjestelmästä, joka käsittää kaupungin ympäristöpolitiikan toteuttamiseen tarvittavat organisaatiot, vastuut ja menettelyt. Järjestelmä on työväline, joka auttaa ympäristöasioiden hallinnassa ja edellyttää järjestelmällistä parannuskohteiden etsimistä sekä parannustoimenpiteiden toteuttamista. Jatkuvan parantamisen lisäksi ajattelun kulmakiviä ovat lainsäädännön ja määräysten noudattaminen sekä ympäristön pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöjärjestelmän menettelyjen avulla kaupunki voi varmistaa, että se omissa toiminnoissaan on esimerkkinä alueen muille toimijoille. Päämääränä on myös, että ympäristöasiat saadaan vähitellen kytkettyä luontevaksi osaksi kaupungin normaalia johtamis-, suunnittelu- ja toteutustoimintaa. Keskeisenä kysymyksenä on, miten kaupunki ottaa huomioon ympäristönäkökohdat eri toiminnoissaan ja miten omien toimintojen ympäristövaikutukset hoidetaan. Ympäristöjärjeselmä on tärkeä väline ympäristöpolitiikan toteuttamisessa, mutta ympäristöpolitiikkaa toteutetaan myös monilla muilla keinoilla ja välineillä. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja ylläpitäminen luo näkemystä siitä, miten ympäristöasiat koskettavat eri toimijoita. Kaupungin välittömät ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa jätteiden syntymiseen, energian ja veden kulutukseen sekä hankintoihin. Näillä alueilla tärkeää on palvelun tuottajan ja käyttäjän vastuiden selkeys sekä yhteistyön sujuminen sisäisen asiakkuuden hengessä. t, välilliset ympäristövaikutukset liittyvät kaupungin palveluprosesseihin. Jotta ympäristöasiat voidaan hahmottaa ja niille voidaan asettaa kehittämistavoitteita, palveluprosessit täytyy kuvata. Tämä työ tukee erinomaisesti palvelujen tuottamisen eri vaiheista vastaavien yhteistyötä ja usein myös eri hallintokuntien välistä yhteistoimintaa.

6.2 Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä Riihimäellä on kyse koko kaupungin yhteisestä ympäristöjärjestelmästä. Pyrkimyksenä on ollut käytännönläheinen sovellus ISO 14 001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä, joka koskee kaikkia kauungin toimintoja. Ympäristönsuojelua koskevat Riihimäelle ominaiset perusteesit ja ympäristöhallintajärjestelmän perusta määriteltiin kaupunginvaltuuston vuonna 1999 hyväksymässä ympäristöpolitiikassa. Painotukset jatkavat kaupugin jo vuonna 1992 hyväksytyn ympäristöohjelman teemoja, esiin on nostettu luonnonvaraperusta, maankäytön suunnitelun ja rakentamisen periaatteet, liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen, ympäristöriskien hallinta, energiankulutus ja ilmastonmuutos sekä ympäristökasvatus ja -tiedotus. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaistrategiaa. Riihimäellä ympäristöjärjestelmä on kytketty kiinteästi osaksi kaupungin suunnittelujärjestelmää. Järjestelmän rakentaminen on haluttu nähdä osana normaalia työn kehittämistä. Ympäristöjärjestelmä on yksi työväline, joka täydessä toiminnassaan tuottaa ympäristönäkökulman talousarviosuunnitteluun. Myös seuranta ja raportointi valtuustolle ja muillekin kaupungin luottamushenkilöille käy tällöin talousarvioseurannan tahtiin. Kuva 9. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän suhdetta suunnittelujärjestelmään kuvaava toimintatapakaavio. 17