Haapaniemestä juniorikeskus 1 HAAPANIEMESTÄ JUNIORIKESKUS Helsingin Ponnistuksen hankesuunnitelma Haapaniemen kentän (Väinö Tannerin kentän) muuttamisesta tekonurmella päällystetyksi nuorten ja junioreiden liikunta- ja harjoituskeskukseksi 2013-2014 www.helsinginponnistus.fi info@helsinginponnistus.fi Valmistelevan työryhmän jäsenet Nik Davies, Erkki Jokiniemi, Anssi Okkonen, Mika Roos, Tomi Saario, Reijo Sormunen ja Antti Westerlund päivitetty 27.10.2013
Haapaniemestä juniorikeskus 2 JOHDANTO Haapaniemen kenttää (Väinö Tannerin kenttää) esitetään muutettavaksi ympärivuotiseksi, tekonurmella päällystetyksi lasten ja nuorten liikuntapaikaksi ja harjoituskeskukseksi. Helsingin Ponnistus ry:n esittämä hanke tuo Kallion, Sörnäisten, Alppilan, Vallilan, Hermannin ja Kalasataman kaupunginosien muodostamaan tiiviiseen kokonaisuuteen uuden liikuntapaikan ja lisää osaltaan lapsiperheiden asumismahdollisuuksia alueella. Hanke kasvattaa alueen elinvoimaa, parantaa sen turvallisuutta ja ominaislaatua. Perinteinen paikallinen jalkapalloseura Ponnistus toimii keskuksen isännöitsijänä. HAAPANIEMESTÄ NUORTEN LIIKUNTA- JA JUNIORIKESKUS Ponnistuksen toiminta-alueella eli Kalliossa, Sörnäisissä, Alppilassa, Vallilassa, Hermannissa ja Kalasatamassa on tällä hetkellä vain yksi harjoitteluun ja pelaamiseen soveltuva keinonurmikenttä, Kallion kenttä eli Braku. Brakunkin palloilukausi kestää vain kuusi kuukautta huhtikuun puolivälistä lokakuun loppupuoliskolle, sillä talvisin kenttä jäädytetään. Ponnistus ei ole ainoa Brakua käyttävä seura, vaan siellä järjestetään monien eri seurojen miesten ja naisten sarjatasoisia pelejä, edustusjoukkueiden harjoituksia, harraste- ja työpaikkaliigoja, usean seuran junioritoimintaa sekä kaupallisia turnauksia ja tapahtumia. Braku on nyt jo iltaisin ylikuormitettu. Alueen väestöpohja on laajenemassa ja eritoten lapsiperheitten määrä on lisääntynyt. Siellä on lukuisia päiväkoteja ja koulut ovat täyttymässä. Aivan toimintaalueen ytimeen, Helsingin yliopiston entiseen tilaan Franzeniaan Torkkelinmäelle ollaan rakentamassa uutta, 200 lapsen jättiläispäiväkotia ja alueen rajalle on nousemassa Kalasataman kaupunginosa. Kalasataman asuinalue muuttaa alueen väestörakennetta radikaalisti. Uusia asukkaita tulee kaikkiaan noin 20 000, mikä tarkoittaa vähintään 3000 alle 14 -vuotiasta lasta. (Ks. Liite 1) Kalasatamaan ei ole kaavoitettu ulkoliikuntapaikkoja laisinkaan. Talvikaudella alueella ei ole mitään jalkapallon harjoittelu- tai pelimahdollisuuksia, vaan joudutaan turvautumaan yksityiseen palloiluhalliin, jossa vuorot ovat kiven takana. Työssäkäyvien nuorten aikuisten suuret harrastajajoukkuemäärät nostavat myös kaupallisten toimijoiden vuorohinnat pilviin. Tarve toimivalle ja ympärivuotiselle palloilun harjoittelukeskukselle on siis huutava. Hämeentien, Kaikukadun ja Haapaniemenkadun rajaama Haapaniemen kenttä on sopiva paikka, sillä se on: riittävän iso kaavoitettu vapaa-ajan alue Liikuntaviraston luetteloima ja hallinnoima liikuntatila hyvien julkisten yhteyksien päässä hyvien kevyen liikenteen yhteyksien tavoitettavissa riittävän lähellä alueen kouluja ja päiväkoteja Kenttä on ollut varattuna pesäpallolle, mutta todellisuudessa kenttä on muutamia kesäiltoja lukuunottamatta tyhjillään ja käyttämätön. Viimeisten kolmen lumitalven aikana kenttä on toiminut väliaikaisena
Haapaniemestä juniorikeskus 3 pysäköintipaikkana. Haapaniemen kentän perusinfrastruktuuri (kenttä, viemäröinti, valaistus sekä puku- ja välinesuoja) on siinä kunnossa, että toiminta hiekkapohjalla voitaisiin aloittaa heti. Kenttä onkin historiassa palvellut useitten palloilulajien sarjoja. Huomionarvoista myös on, että koska alue on iso ja tyhjä, kerää se luonnollisesti ns. epäsosiaalista väkeä ja aiheuttaa näin alueelle turvattomuutta. Näin suuri pimeä alue keskellä suurkaupunkia ei ole tervettä suunnittelua. Lisäksi käyttämättömänä ja ilkivallalle alttiina olemassaoleva infrastruktuuri rapistuu väistämättä. SPL:n Helsingin piirijärjestö korostaa että hankkeen toteutumisesta olisi suurta hyötyä koko suomalaiselle jalkapallolle. MINKÄLAINEN KESKUS? Haapaniemen kentästä tulisi ensisijaisesti tekonurmella varustettu ympärivuotinen juniorien harjoittelukeskus. Hankesuunnitelmaan sisältyy standardit täyttävän, kumirouhepohjaisen tekonurmikentän rakentaminen. Kentällä voidaan pitää koululaisten ja päiväkoti-ikäisten lasten liikuntatunnit, harjoitella ja pelata junioriotteluita ja se pidetään auki vuoden ympäri hyvin suunnitelluilla huolto-ohjelmalla pukuhuoneiden kunnostus tarpeen vaatiessa huoltorakennuksen tilojen järjestäminen siten, että siihen saataisiin pieni toimisto, huoltotilat, kerhohuone ja kahvila- tai katsojaterassi pallojen karkaamisen estävien tuuliverkkojen pystytys kentän reunoille mahdollisesti myöhemmin puisen kaksirivisen katsomon rakentaminen Hämeentien puoleiselle reunustalle esimerkiksi yhteistyössä Helsingin kaupungin työpajojen kanssa pikkulasten leikkipaikan perustaminen leikkivälineillä ja joustavalla alustalla Kenttäalueen mitat ovat ovaalimuotoinen n. 125x55 metriä (ks. liite 4), yht. 6200m2. Hieman viettävä maapohja on hiekkaa. Kentän kaadot viemäriverkostoon näyttäisivät olevan kunnossa ja sadevedet imeytyvät nopeasti. Rankkasateessakin kentän pintaan ei jää lammikoita. Kentän valaistus on kunnossa ja valaisimia suuntaamalla ja polttimoita vaihtamalla ne riittävät ajateltuun käyttöön. Tarvittavat sähkövedot ovat lyhyitä, sillä kentän Haapaniemenkadun ja Hämeentien kulmauksessa on sähkökaappi. Valaistus mahdollistaa iltatoimintaa vuoden ympäri. KENEN KÄYTTÖÖN? Ponnistus isännöisi kenttää sovitun vuokra-ajan ja Ponnistuksella olisi myös optio jatkaa vuokrasopimusta. Tarkoituksena on palkata pätevä vahtimestari päivä- ja iltavuoroihin. Käyttäjiä olisivat muun muassa: Helsingin kaupungin alueella toimivat päiväkodit ja koulut lähialueen korkeakoulut Ponnistuksen junioritoiminta lähiseurojen junioritoiminta SPL:n Helsingin piirin junioripelitapahtumat muut kentälle sopivat eri lajien liikuntaharrastusryhmät ns. vapaat vuorot siten, että pienellä organisoinnilla kaikenikäisille avautuisi mahdollisuus pelata turvallisesti
Haapaniemestä juniorikeskus 4 Päiväkäyttäjiä olisivat Helsingin kaupungin päiväkodit ja koulut sekä lähialueen korkeakoulut. Lähialueella ovat mm. 500 oppilaan Kallion lukio, 300 oppilaan Kallion ala-aste, 500 oppilaan Aleksis Kiven koulu, lukuisia päiväkoteja, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia. Ponnistuksen junioritoiminta on alueellista ja kasvavaa. Tällä väestönkehityksellä sekä omaksumallaan toiminta- ja arvomallilla toiminta vahvistuu ja seura on alueen voimatekijä. Alueen väestöprofiilissa nuorimpien lasten määrä on keskimääräistä suurempi ja asukkaiden keskuudessa on havaittavissa vahva urbanisoitumistrendi mikä ilmenee haluttomuutena muuttaa pois alueelta ja haluna tehdä mieluummin töitä ympäristön kohentamiseksi. Kenttää voisivat vuokrata myös muut seurat. Kentällä voisi pelata myös Palloliiton Helsingin piirin hallinnoimia juniori- ja nappulasarjoja, mikä helpottaisi muiden kenttien, kuten Brakun ja Käpylän urheilupuiston painetta. Tämänhetkisen käyttäjän pesäpallon kanssa sovittaisiin heidän käyttötarpeestaan ja käytön jatkamisesta näissä puitteissa. Hyvin hoidettu kenttä antaa mahdollisuuksia muuhunkin harrastustoimintaan. Ponnistus sitoutuisi vapaisiin vuoroihin. Ne organisoitaisiin kevyesti esimerkiksi jakamalla kentät iän mukaan. Tarpeen mukaan niilläkin vuoroilla voisi olla myös ohjattua toimintaa (esimerkiksi nuorten naisten futiskoulu jne). Kesällä kentällä järjestettäisiin arkipäivisin avoin futiskoulu. Näin autettaisiin töissä vielä olevia vanhempia järjestämään lastensa loma-ajalle mielekästä tekemistä. Vapaat vuorot mahdollistaisivat myös FunAction -yhteistyön jalkapallon ja koulujen iltapäiväkerhojen osalta. Varsinkin tytöillä halu aloittaa jalkapallon harrastaminen vielä teini-iässäkin on kokemuksemme mukaan vahva, mutta käytännössä tuossa iässä ei enää ole mahdollista tulla mukaan varsinaiseen joukkuetoimintaan. Kevyt, kerhopohjainen ohjattu harrastus voisi olla toimiva ratkaisu. Kentän käyttöaste halutaan mahdollisimman suureksi siitä syystä, että alueella on kovin vähän ulkoilu- ja liikuntatilaa. Alusta tietysti kuluu ja sen uusimiseen on varauduttava määräajoin. ISÄNNÖITSIJÄNÄ HELSINGIN PONNISTUS Suunnitelmiemme mukaan Haapaniemen kentän ylläpidon, huollon ja isännöinnin hoitaa perinteinen kalliolainen jalkapalloseura Helsingin Ponnistus. Maan vanhin suomenkielinen urheiluseura, vuonna 1887 perustettu Ponnistus, on kautta historiansa ollut kasvattajaseura. Seuran junioritoimintaa uudistettiin voimallisesti vuonna 2009 selkeillä alueellisilla ja ajatuksellisilla teemoilla, jotka voidaan tiivistää kolmeen kohtaan: ajatuksellisesti reiluuteen, mikä ilmenee muun muassa reilujen pallojen käytössä paikallisesti siten, että toiminta-alueeksi on määritelty Pitkänsillan pohjoispuoli Kallio-Alppila-Vallila-Hermanni (seura ei pyri yleishelsinkiläiseksi" seuraksi) yhteisöllisesti siten, että koko toiminnan keskeinen ajatus on parantaa asuinalueen elämän laatua niin, että perheillä ei ole sen takia tarpeellista muuttaa muualle
Haapaniemestä juniorikeskus 5 Ponnistuksen valmennustyöhön on alusta lähtien haettu nuoria, itse pelaavia tyttöjä ja poikia, joita kannustetaan kouluttautumaan. Helmikuussa 2013 seuralla on 15 aktiivista valmentajaa, joista ainoastaan kaksi oli yli 21-vuotiasta. Lisäksi ohjelmassa on erityisvalmennusta (juoksukoulu, maalivahtikoulu, motoriikkakoulu). Vuonna 2009 junioritoiminta aloitettiin uudestaan seitsemän lapsen voimin. Vuoden 2012 lopussa seuralla oli jo yli 100 rekisteröityä pelaajaa. Vuoden lopussa pelaajia on noin 150 ja vuonna 2015, vuosi sen jälkeen kun Haapaniemen harjoittelukeskus on otettu käyttöön, pelaaja-arvio on noin 300. Pelaajat ovat sekä tyttöjä että poikia. Nuorimmissa ikäluokissa ryhmät ovat sekaryhmiä. Ponnistuksella on jo nyt epävirallista viikottaista iltapäiväkerhotoimintaa. Tila- ja toimitsijaresurssien kasvaessa tätä toimintaa laajennetaan. KENEN KUSTANNUKSELLA? Helsingin kaupunki omistaa maapohjan. Kentästä tehtäisiin vuokrasopimus Ponnistuksen kanssa esimerkiksi 15 vuodeksi. Sopimukseen sisältyisi optio kaupungin mahdollisuudesta lunastaa keskus ellei toiminta täytä vaatimuksia,. Kentän hallinnointi järjestetään esimerkiksi perustettavalla osakeyhtiöllä siten, että kenttä on taloudellisesti eriytetty seuran jokapäiväisestä toiminnasta. Hanke suunnitellaan ja käynnistetään vuoden 2013 aikana ja 2014 alussa, ja harjoittelukeskus otettaisiin käyttöön kesäkaudeksi 2014. Suunnittelu- ja rakennuskulut jaettaisiin seuraavasti Ponnistuksen omarahoitusosuus seuraavan vuoden 2014 UEFA Hat Trick -ohjelman tukiosuus valtionapu kaupungin rahoitus Isännöintikulut Ponnistus kattaa käytöstä sovittavilla vuokra- ja avustustuotoilla. Kentän pinnan uusiminen kesken vuokrakauden rahoitetaan erillissuunnitelmalla. HANKKEEN VAIKUTUKSET Keskus toisi elinvoimaa koko alueelle, elävöittäisi sitä sekä parantaisi alueen ominaislaatua, asumismahdollisuuksia ja turvallisuutta. Talvi-iltoina lehmusten lomassa sijaitseva valaistu kenttä ja lasten urheilutoiminta siellä tuo iloa, elämää ja terveyttä hoitamatta jätettyyn ympäristöön. Helsingin kaupungin kouluille ja päiväkodeille keskus takaisi uuden liikuntapaikan muuten kivisessä ympäristössä. Jalkapallolle lajina harjoittelukeskus toisi mahdollisuuden tehostaa isojen harrastajamäärien toimintaa. Kenttä kattaisi ison, mutta kompaktin alueen ja poistaisi tarpeen matkustaa muualle harrastuksen pariin. Lapsille keskus toisi kerhohuoneineen mahdollisuuden paitsi kokeilla mihin kyvyt jalkapallossa riittävät myös väylän ns. positiiviseen jengiytymiseen antamalla
Haapaniemestä juniorikeskus 6 mahdollisuuden tavata ystäviä, treenata ja jalkapallon välityksellä myös ratkoa ongelmiaan. Alueen kasvava lapsimäärä vaatii omanehtoisen toiminnan ohella myös urheiluseuran kokoavaa panosta. Hankkeen toteutuminen takaa Ponnistukselle, ainoalle juniorityötä alueella tekevälle seuralle, toimintamahdollisuudet pitkäksi aikaa eteenpäin. Alueen ainoa kenttä, Braku, käy suuren kysynnän takia Ponnistukselle ahtaaksi mahdollisesti jo tulevana kautena. Ei myöskään sovi väheksyä sitä, että hankkeen kautta jokunen nuori voisi saada ammatin harrastuksensa parista.
Haapaniemestä juniorikeskus 7 LIITE 1: KALASATAMAN VÄESTÖPOLITIIKKAA OTE Kaupunginsuunnitteluviraston asukasjulkaisusta "Tervetuloa Kalasatamaan!" 8.12.2012 "Kalasatama on yksi suurimmista Helsingin rakennettavista uusista alueista. 170 hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 20 000 asukkaalle ja 8 000 työpaikkaa. Rakentaminen kestää aina 2030-luvulle saakka. Tulossa 2012 avataan vuorohoitopäiväkoti Pikku-Tylli 2015 Sörnäistenniemen korttelitalo: päiväkoti sekä koulu 1. ja 2. luokille, myöhemmin 3.-9. luokille " Vuonna 2015 valmistuva Kalasataman korttelitalo tarjoaa opetusta alakoululaisille ja päivähoitoa alle kouluikäisille. Kalasatamaan rakennetaan kaksi peruskoulua. " OTE Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisusta "Sörnäistenrannan-Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavaehdotus, Vaikutukset luontoon ja ympäristöön" 14.12.2006 "Virkistysmahdollisuudet Kalasataman osayleiskaava-alue tulee tukeutumaan läheisiin virkistysalueisiin, sillä viheralueita alueelle tulee rakennettavaan kerrosalaan nähden vähän. Helsingin keskisessä suurpiirissä, johon lukeutuvat Kallion, Alppiharjun, Vallilan, Pasilan ja Vanhakaupungin peruspiirit kaupunginosineen, ja johon osayleiskaavaaluekin kuuluu, on puistoa ja metsää asukasta kohden keskimäärin vähän. Alueen pohjoisosissa kuten Kumpulassa virkistysalueita on runsaasti, mutta eteläpuolella Sörnäisissä ja Kalliossa erittäin vähän. Alueen asukasmäärä lisääntyy, mikä johtuu paljolti satamatoimintojen muuttumisesta asumiskäyttöön." Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestöstä n. 17% on alle 14v. Siis Kalasataman asukkaista yli 3000 tulee olemaan alle 14 vuotiaita.
Haapaniemestä juniorikeskus 8 LIITE 2: KOKO ALUEEN TÄMÄNHETKINEN VÄESTÖRAKENNE lähde: http://www.hel.fi/palvelukartta/ (23.03.2013) Alue/lapsimäärä 0-6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat Yhteensä Sörnainen 273 126 78 447 Siltasaari 104 28 14 146 Linjat 283 95 44 422 Alppila 153 36 21 210 Vallila 346 10 52 408 Hermanni 411 188 101 700 Torkkelinmäki 163 53 26 242 Harju 187 39 17 243 Yhteensä 1920 575 353 2848 Taulukkoa tarkasteltaessa on huomioitava, että 0-6 -vuotiaiden suhteellinen suuri määrä johtuu perinteisesti siitä, että nuoret perheet alkavat tässä vaiheessa muuttaa muualle. Esimerkiksi kehyskuntien suhteellinen halpuus, isot tilat, rauhallisuus eli elämisen laatu on houkutellut. Jonkin verran tätä muuttoa tulee varmaan tapahtumaan jatkossakin, mutta selkeä trendi on, että jotkut perheet eivät välttämättä näe muuttoa hyvänä vaihtoehtona vaan pakkona. Jotta heille muuttaminen ei olisi pakko, on kohennettava nykyisen asuinalueen laatua. Asuntojen kokoon emme voi vaikuttaa, mutta sen sijaan kansalaisyhteiskunta voi rakentaa ympäristöstä viihtyisämmän ja toimivamman olohuoneen. Jos ajatellaan optimaalista jalkapallon aloittamisikää, ovat nykyiset 0-6 vuotiaat sopivassa aloitusiässä hankkeen valmistuessa.
Haapaniemestä juniorikeskus 9 LIITE 3: HAAPANIEMEN LÄHIALUEEN KOULUT, OPPILAITOKST JA PÄIVÄHOITOPAIKAT tiedot pääosin Helsingin Palvelukartasta: http://www.hel.fi/palvelukartta/ Noin kilometrin säteellä Haapaniemeltä löytyy: 18 päiväkotia Lisäksi on suunnitteilla kolme uutta eli Kalasataman, Hermannin 'Sikala' ja Franzenin päiväkodit, joista suunnitellun kentän välittömässä läheisyydessä sijaitseva Franzen on yli 200 lapsen suurpäiväkotihanke 5 ala-asteen koulua (Kaisaniemen ala-aste, Kallion ala-aste, Aleksis Kiven koulu, Vallila ja Kronohagens lågstadieskola) yläasteen kouluja, peruskouluja ja lukioita 4 kpl (Aleksis Kiven koulu, Kuvataidelukio, Kruunuhaan yläaste ja Sibelius-lukio) muita oppilaitoksia muun muassa Tanssiopisto, Taideyliopisto, Teatterikorkakoulu Alueella on karttamerkittynä vain kolme liikuntapaikkaa Braku, Urheilutalo ja Haapaniemen kenttä. Kentän välittömässä läheisyydessä on kaksi metroasemaa Sörnäinen ja Hakaniemi ja lisäksi Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkee suuri määrä busseja. Hakaniemen kautta kulkee viisi raitiolinjaa. Kaksi linjoista ajaa suoraan Hämeentietä kentän vierestä. Näin koko kenttäliikenne huoltoa lukuunottamatta voidaan hoitaa julkisilla kulkuneuvoilla ja kenttä ei tarvitse erikseen omaa paikoitusaluetta.
Haapaniemestä juniorikeskus 10 LIITE 4: ARKKITEHTISUUNNITELMA, 10.10.2013