LAUSUNTOYHTEENVETO SM053:00/2012 1 (5) HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMISESTA Esityksestä yleisesti Sisäministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamiseksi. Esityksen tarkoituksena on muuttaa ulkomaalaislain säännöksiä siten, että ulkomailla oleskelulupaasioihin liittyviä tiettyjä tehtäviä voitaisiin antaa ulkoiselle palveluntarjoajalle tai toisen Schengenvaltion edustustolle. Lisäksi samassa yhteydessä ehdotetaan ulkomaalaislain 55 :ään muutosta siten, että Suomessa tutkinnon suorittaneelle työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan voimassaoloaikaa pidennetään. Lisäksi ulkomaalaislakia ehdotetaan tarkennettavan työnantajasanktiodirektiivin kansallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Hallituksen esityksen luonnoksesta on pyydetty lausunnot valtioneuvoston kanslialta, ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ympäristöministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, sisäministeriön poliisiosastolta, rajavartio-osastolta ja oikeusyksiköltä, oikeuskanslerinvirastolta, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialta, korkeimmalta hallinto-oikeudelta, Helsingin hallinto-oikeudelta, Maahanmuuttovirastolta, Poliisihallitukselta, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistolta, Kaakkois- Suomen työ- ja elinkeinotoimiston ja Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston kansainvälisiltä palveluilta, Etelä-Suomen aluehallintovirastolta, vähemmistövaltuutetun toimistolta, lapsiasiavaltuutetun toimistolta, Kansaneläkelaitokselta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, AKAVA ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:ltä, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Maaseudun Työnantajaliitto ry:ltä, kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, Suomen Kuntaliitolta, Suomen Punainen Risti ry:ltä (SPR), Pakolaisneuvonta ry:ltä, Amnesty International - Suomen osastolta, Ihmisoikeusliitolta, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:ltä, Suomen ammattiin opiskelevien keskusliitto SAKKI ry:ltä ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto SAMOK ry:ltä. Lisäksi väestörekisterikeskus toimitti omasta aloitteestaan lausunnon esityksestä. Lausunto saatiin 27 taholta. Lausujista 8 ilmoitti, ettei niillä ole esityksestä huomautettavaa. Valtaosa lausujista piti esitettyjä muutoksia positiivisina. Erityisesti ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden työnhakuun tarkoitetun oleskeluluvan voimassaoloajan pidentämistä yhteen vuoteen pidettiin hyvin kannatettavana. Useammat lausujat kuitenkin esittivät toiveen voimassaoloajan pidentämisestä edelleen kahteen vuoteen sekä sen yhdistämisestä muihin työllistämistoimiin. Viisuminhakupalvelujen ulkoistamisesta saaduista positiivisista kokemuksista huolimatta esiin nousi kysymys siitä, ovatko oleskelulupa- ja viisumikäytännöt verrattavissa, mitä tulee virkavastuun piiriin kuuluvan tehtävän ulkoistamiseen. Osa lausujista piti oleskelulupahakemuksen oikeudellisia vaikutuksia mahdollisesti liian merkittävinä vastaanottopalveluiden ulkoistamisen kannalta. Lisäksi monet lausujat toivoivat tarkempaa sääntelyä ulkoisen palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta sekä oleskelulupaprosessin laadun varmistamisesta. 54 : Jatkoluvan myöntäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto huomauttaa, ettei perusteluista käy ilmi, mihin esityksessä viitataan muilla syillä, joiden takia palkkasaatavia ei ole saatu perittyä takaisin. Virasto korostaa, ettei pelkän työnantajan kieltäytymisen palkkasaatavien maksamisesta tule olla peruste jatkoluvan epäämiselle. Lisäksi työsuojeluviranomaisen mielestä ulkomaalaislain 52 d :ssä tarkoitetun kolmannen maan kansalaisen oleskeluluvan voimassaoloa tulisi jatkaa siihen asti, kunnes palkkasaatava-asian käsittely palkkaturvajärjestelmässä on päättynyt. Myös työ- ja elinkeinoministeriö pitää lisäystä sanamuodoltaan epäselvänä. Ministeriön mukaan säännöksen looginen sekä työnantajasanktiodirektiivin mukainen tulkinta olisi, että oleskelulupa myönnettäisiin, kunnes palkkasaatavat on faktisesti maksettu tai kunnes on todettu, ettei työnantaja oikeussuojakeinojen käyttämisestä huolimatta ole kyennyt maksamaan palkkasaatavia. Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Kirkkokatu 12, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Vuorikatu 20, Helsinki 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 09 1604 4635
Sisäministeriö Muistio 2 (5) 55 : Jatkoluvan pituus Työ- ja elinkeinoministeriö kaipaa lisäselvitystä siitä, miten määräajan pidentäminen vaikuttaa siihen, johtaako oleskeluluvan jatkaminen työnsaantiin, ja miksei voimassaoloaikaa ole pidennetty esimerkiksi kahteen vuoteen. Lisäksi tulisi selvittää, minkälainen pidennys työhakuun tarkoitetun luvan jälkeistä työntekoa varten myönnettävään lupaan olisi tehokkain vetotekijä Suomeen jäämisen kannalta. Ministeriö ehdottaa, että Suomessa tutkinnon suorittaneelle työtä löytäneelle ulkomaalaiselle myönnettäisiin esimerkiksi suoraan pysyvä oleskelulupa. SYL ry ja SAMOK ry pitävät hyvänä työnhakuun tarkoitetun oleskeluluvan voimassaoloajan pidentämistä kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen, mutta toivovat voimassaoloajan pidentämistä edelleen kahteen vuoteen. Lisäksi oleskelulupaa tulisi SAMOK ry:n mukaan voida hakea täysimääräisesti vähintään esitettyyn yhteen vuoteen saakka, vaikka se myönnettäisiin toimeentulosyistä vain lyhyemmäksi ajaksi. Myös SAK ry ja STTK ry pitävät myönteisenä oleskeluluvan voimassaoloajan pidentämistä, mutta huomauttavat, ettei tämä yksin riitä takaamaan vastavalmistuneen ulkomaalaisen nuoren työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Palkansaajajärjestöt lisäävät, että vailla tuloja oleva nuori vastavalmistunut on erittäin haavoittuvassa tilanteessa ja potentiaalinen uhri hyväksikäytölle. Kansaneläkelaitos kehottaa mahdollisten lisämuutosten välttämiseksi harkitsemaan lakimuutoksen ajoittamista siten, että tutkimuksen tai opiskelun takia EU:n jäsenvaltioon tulevia kolmansien maiden kansalaisia koskevan direktiivin lopullinen sisältö on selvillä. 60, 60 d, 69 b : Oleskelulupatehtävien antaminen ulkoiselle palveluntarjoajalle ja toisen Schengenvaltion edustustolle Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan esitystä olisi perusteltua syventää viisumi- ja oleskelulupahakemusten erojen paremmaksi huomioimiseksi perustuslain 124 :n kannalta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kansainvälistä vertailua tulisi suorittaa myös sen selvittämiseksi, missä määrin muissa vertailumaissa on valtiosääntöisiä ulkoistamisehtoja ja miten niiden puitteissa on mahdollisesti katsottu voitavan suorittaa tehtävien ulkoistus. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan muut perustelut, kuten muissa valtioissa saadut hyvät kokemukset, ovat alisteisia sille, onko ehdotetun kaltainen ulkoistaminen ylipäätään perustuslain 124 :n kannalta mahdollista. Sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamies että valtioneuvoston oikeuskansleri ovat sitä mieltä, että esityksestä tulisi hankkia perustuslakivaliokunnan lausunto, sillä Suomen viranomaisille kuuluvien ja kansalliseen suvereenisuuteen perinteisesti liittyvien tehtävien siirtäminen ulkomaalaiselle yksityiselle palveluntarjoajalle supistaa virkavastuulla tapahtuvan toiminnan alaa. Apulaisoikeusasiamies lisää, että myös pykälätekstiin tulisi tarkentaa, mitä tarkoitetaan esityksessä mainituilla erityisillä olosuhteilla ja paikallisella tilanteella, joiden perusteella Suomen edustuston tehtäviä voidaan antaa yksityiselle palveluntarjoajalle. Myös valtiovarainministeriö huomauttaa, että oleskelulupahakemusten vastaanottoon liittyviä tehtäviä tulisi tarkastella erityisen huolellisesti merkittävän julkisen vallankäytön näkökulmasta, sillä oleskeluluvan myöntämisellä on merkittäviä oikeusvaikutuksia sen saajalle. Ministeriö lisää, ettei esityksessä ole riittävällä tavalla selvitetty, miten ulkoisella palveluntarjoajalla olisi mahdollisuus todeta henkilöllisyys ottamatta tosiasiassa kantaa henkilön esittämien asiakirjojen aitouteen. Oikeusministeriön mukaan mahdollisuutta ulkoisen palveluntarjoajan käyttöön voidaan 69 b :ssä esitettyjen syiden perusteella pitää perustuslain 124 :n kannalta sinänsä tarkoituksenmukaisena. Ministeriö huomauttaa kuitenkin, että käsitellessään viisumihakemusten vastaanottotehtävien siirtämistä ulkoiselle palveluntarjoajalle, perustuslakivaliokunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että yhteistyöhön ulkoisen palveluntarjoajan kanssa voitiin turvautua vasta viimesijaisena keinona silloin, jos yhteistyö toisen Schengen-valtion edustuston kanssa ei ole asianmukaista. Vaikkei oleskelulupatehtävien osalta ole kansallisesta sääntelytaustasta johtuen asetettavissa samantyyppistä yhteistyövelvollisuutta, olisi ulkoisen palveluntarjoajan käytössä kuitenkin perusteltua pyrkiä vastaavaan järjestelyn viimesijaisuutta ilmentävään sääntelyyn. Lisäksi myös 69 b :n 1 momentissa olisi asianmukaista todeta, että tehtävien siirtäminen edellyttää sopimusta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja työ- ja elinkeinoministeriö huomauttavat, että ulkoisen palveluntarjoajan kanssa tehtävästä sopimuksesta, toiminnan valvonnasta sekä UMA-järjestelmän ja ulkoisen palveluntarjoajan välille luotavasta turvallisesta tietoliikenneyhteydestä ja sen ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset tulisi huomioida tarkemmin esityksen jatkovalmisteluissa.
Sisäministeriö Muistio 3 (5) Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan esityksestä puuttuvat lisäksi kokonaan ulkomaisen yrityksen perehdyttämisen ja koulutuksen vaatimat kustannukset. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää tarpeellisena, että jatkovalmisteluissa huomioidaan ulkoisen palveluntarjoajan veloittaman palvelumaksun suuruusluokka ja sen vaikutukset työmarkkinoiden kannalta. Suomeen työn ja elinkeinon harjoittamisen perusteella haettavan oleskeluluvan hinta on jo nyt ministeriön mukaan niin kallis, että se vähentää Suomen vetovoimaisuutta kohdemaana. Myös SAMOK ry:n mukaan on pidettävä huolta siitä, ulkoisen palveluntarjoajan palveluihin siirtymisen aiheuttamat kustannukset pysyvät mahdollisimman maltillisina oleskeluluvan hakijalle. Pakolaisneuvonta pitää tärkeänä, että yhtenevät käytännöt palvelumaksujen kohtuullisuuden osalta turvataan selkeillä ohjeistuksilla ja että palvelumaksujen kohtuullisuuden arvioinnissa otetaan huomioon samaan perheeseen kuuluvien hakijoiden määrä. Valtiovarainministeriön mukaan luonteeltaan julkisoikeudellisia maksuja ei voi muuttaa liiketaloudellisiksi, minkä johdosta ministeriö ei pidä ehdotusta tehtävien siirtämisestä valtiolta pois kannatettavana. Oikeusministeriö huomauttaa, että ulkomaalaisen palveluntarjoajan perimän maksun kustannusvastaavuuden on syytä käydä ilmi suoraan laista. Maahanmuuttovirasto pitäisi toivottavana, että palvelun ulkoistamista harkittaessa kuultaisiin myös Maahanmuuttovirastoa, sillä se tuntee hyvin eri valtioissa vireille pantavien oleskelulupahakemusten erityispiirteet. Ulkoasianministeriöllä tulisi lisäksi olla velvollisuus kuulla sisäministeriötä ja/tai Maahanmuuttovirastoa sopimuksen sisällöstä, sillä sopimuksessa sovitaan sellaisista käytännöistä, joilla on huomattava merkitys nimenomaan Maahanmuuttovirastossa tehtävälle työlle. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto pitää kyseenalaisena, voidaanko oleskelulupahakemusten laadukas käsittely taata, jos ulkomaalaiselle palveluntarjoajalle ei sallita pääsyä UMA-järjestelmään. Tällöin ulkomaalainen palveluntarjoaja ei pysty tarkastamaan hakemusta eikä neuvomaan hakijaa täydentämään sitä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto taas huomauttaa, ettei esityksen perusteluista käy ilmi, kuinka työsuhteen ehtojen kirjaus UMA-järjestelmään hoidetaan työntekijän oleskelulupien ja muiden työn perusteella haettujen oleskelulupien osalta. Lisäksi aluehallintovirasto pitää epäselvänä, kuinka varmistetaan, että oleskeluluvan hakija ymmärtää saamansa suomenkielisen päätöksen sisällön, kun ulkoisella palveluntarjoajalla ei missään vaiheessa ole pääsyä tietoihin päätöksen sisällöstä. Kansaneläkelaitoksen mukaan esityksestä ei käy ilmi, milloin ulkopuoliselle taholle toimitetun oleskelulupahakemuksen katsotaan tulevan vireille. Jos oletuksena on, että hakemus tulee vireille heti sen jättämisestä, ei tieto vireillä olevista hakemuksista välttämättä ole UMA:ssa ajan tasalla, sillä tiedot viedään järjestelmään vasta Suomen edustuston toimesta. Pakolaisneuvonnan mukaan luonnoksessa ei ole huomioitu riittävästi ulkoisten palveluntarjoajien käyttöön liittyviä ongelmia. Lakiin tulisi Pakolaisneuvonnan mukaan kirjata, että yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa käytetään ainoastaan viimeisenä keinona, kun yhteistyö toisen Schengenvaltion edustuston kanssa ei ole mahdollista. Ulkoisia palveluntarjoajia ei tulisi käyttää maissa, joissa ihmisoikeusongelmat ja esimerkiksi paikallisen turvallisuuskoneiston valtuudet estävät salassapitovelvoitteiden suojaamisen. Amnesty pitää hyvänä erityisesti perhesiteen perusteella haettavan oleskeluluvan hakemisen helpottumista ja katsoo, että yhteistyö tulisi jo ensivaiheessa aloittaa muiden Schengen-valtioiden edustustojen kanssa niissä valtioissa, joista tulee paljon perhesiteiden nojalla tehtyjä oleskelulupahakemuksia. Pakolaisneuvonta taas toivoo, että mahdollisuuksia ottaa sähköinen asiointi käyttöön myös perhesiteen perusteella tehtäviin oleskelulupahakemuksiin selvitettäisiin kiireellisesti. Samalla tulisi Pakolaisneuvonnan mukaan arvioida mahdollisuutta palauttaa toimiva menettely, jossa hakijan lisäksi perheenkokoaja voi laittaa hakemuksen vireille. 69 c : Ulkoisen palveluntarjoajan tehtävät Oikeusministeriön mukaan jatkovalmisteluissa on syytä varmistua siitä, ettei järjestely, jossa viranomainen ei ole enää hakijan kanssa suorassa asiakaskontaktissa, heikennä oleskelulupaprosessin laatua. Ministeriö lisää, että ulkoisen palveluntarjoajan tehtäviin ehdotetun henkilöllisyyden toteamisen luotettavuus on erityisen tärkeää oleskelulupaan liittyvän biometriikan vuoksi. Lakiin olisi asianmukaista ottaa säännös palveluntarjoajan velvollisuudesta ohjata hakija kääntymään edustuston puoleen epäiltäessä henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan luotettavuutta tai muuta hakemuksessa esitetyn tiedon todenperäisyyttä.
Sisäministeriö Muistio 4 (5) Maahanmuuttovirasto toivoo tarkennusta sen suhteen, mikä viranomaistaho laatii pykälän perusteluissa mainitut ohjeistukset, palvelukuvaukset ja muistilistat sekä antaa ulkoiselle palveluntarjoajalle koulutusta tai laatii ulkoisen palveluntarjoajan käyttämät tarkastuslistat. Viraston mukaan on mahdollista, että tehtävä saattaisi ainakin osittain siirtyä Maahanmuuttovirastolle, mikä lisäisi sen resurssitarvetta. Lisäksi virasto katsoo, että myös pykälätasolla olisi hyvä kirjata yksityiskohtaisissa perusteluissa mainituista ulkoasiainministeriön ja asianomaisen edustuston velvoitteesta varmistua siitä, että ulkoinen palveluntarjoaja pystyy hoitamaan tehtävät asianmukaisesti ja viranomaisen päätösvallasta sen suhteen, vaatiiko asian selvittäminen henkilökohtaista käyntiä Suomen edustustossa. Väestörekisterikeskus haluaa nostaa esille, että väestötietolain 22 :ään 28.2.2014 tehty muutos mahdollistaa henkilötietojen tallentamista väestötietojärjestelmään koskevan pyynnön vastaanottamisen Suomen ulkomaan edustustossa oleskelulupahakemuksen jättämisen yhteydessä. Väestörekisterikeskus, valtiovarainministeriö ja Maahanmuuttovirasto toteavat lausunnoissaan, että ehdotettu oleskelulupahakemusten vastaanottoon liittyvien tehtävien ulkoistaminen supistaisi ulkomaan kansalaisten mahdollisuutta pyytää henkilötietojensa tallentamista väestötietojärjestelmään, sillä väestötietolain uusi 22 ei mahdollista näiden tehtävien siirtämistä Suomen ulkomaan edustustoista yksityisille palveluntarjoajille tai muiden valtioiden edustustoille. Oleskelulupaa hakevilla ei näin ollen olisi yhdenvertaisia mahdollisuuksia pyytää tietojensa tallentamista väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskuksen mukaan olisi tärkeää selvittää ehdotetun 69 c :n 4 kohdan ja väestötietolain 9 ja 22 :ssä tarkoitetun rekisteröintipyynnön esittäjän henkilöllisyyden varmistamistehtävän keskinäinen yhdenmukaisuus tai erot ja perustuslailliset ulkoistamismahdollisuudet. Valtiovarainministeriö katsoo, että tietojen tallettamispyynnön vastaanottamiseen liittyy elementtejä, joiden voidaan katsoa oikeudellisesti puoltavan tehtävän säilyttämistä viranomaisen toimivallassa, sillä vain henkilön esittämän asiakirjan aitouden ja oikeellisuuden arvioinnilla voidaan varmistaa, että tiedot täyttävät väestötietolain 18 :n luotettavuusvaatimukset. 69 d, 69 e : Ulkoisen palveluntarjoajan toiminnan edellytykset ja valvonta Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta, sen sisällöstä ja toteutuksesta sekä siitä, mille tahoille tarkastushavainnoista raportoidaan, tulisi säätää tarkemmin. Esityksestä jää oikeusministeriön mukaan epäselväksi, miten 69 d :n edellyttämästä ulkoisen palveluntarjoajan työtekijöiden rehellisyydestä ja luotettavuudesta on tarkoitus varmistua. Avoimeksi jää ministeriön mukaan myös se, mitä hyvän hallinnon perusteilla asianomaisessa yhteydessä tarkoitetaan ja mikä olisi esityksen suhde hallintolakiin. Ehdotettuun lakiin ei sisälly viisumisäännöstöön verrattavia yksityiskohtaisia säännöksiä tehtäviin liittyvistä edellytyksistä. Ministeriö toteaa myös, ettei sääntelyä tule tietosuojan osalta jättää liian yleispiirteisten kriteerien varaan ja että jatkovalmistelussa tulee tehdä selkoa ehdotuksen suhteesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin, henkilötietolakiin ja viranomaisten sovellettaviksi kuuluviin tietoturvallisuutta koskeviin säännöksiin. Amnestyn mukaan ehdotuksesta jää epäselväksi, millä tavoin varmistetaan, että perustuslakia ja ihmisoikeusvelvoitteita noudatetaan Suomen ulkoistaessa palveluja muiden valtioiden edustustoille ja ulkoisille palveluntarjoajille. Suomen viranomaisten toiminnasta voi tehdä kantelun esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille, ja ehdotuksessa tulisikin Amnestyn mukaan tarkentaa, olisiko samanlainen menettely mahdollinen myös siirrettäessä Suomen viranomaiselle perustuslain mukaan kuuluvia tehtäviä kolmannelle taholle. Maahanmuuttovirasto toteaa, että esimerkiksi muutoksenhaun yhteydessä saattaa olla vaikea tarkastaa, täyttääkö ulkoisen palveluntarjoajan toiminta hallintolain ja hyvän hallinnon vaatimukset, koska ulkoinen palveluntarjoaja käyttää paikallista kieltä asiakkaiden kanssa. Hallintolain mukaisen toiminnan toteamisen pitäisi kuulua tällaisissa tilanteissa ulkoasiainministeriön ja edustuston vastuulle, eikä Maahanmuuttoviraston valituslausuntoa laativalle esittelijälle. Lisäksi Maahanmuuttovirasto pitää tärkeänä, että asianomaisella ulkoisen palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta vastaavalla edustustolla on maahantuloasioissa riittävä kokemus ja osaaminen, ja että tämä varmistetaan esityksessä. Muutoin esitys voi aiheuttaa Maahanmuuttovirastolle lisätehtäviä. 69 f : Sopimuksen purkaminen
Sisäministeriö Muistio 5 (5) Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan esitystä tulisi täydentää määrittelemällä, missä ja miten mahdolliset edustuston ja palveluntarjoajan sopimuserimielisyydet ratkaistaan. Maahanmuuttovirasto taas esittää, että pykälän 3 momenttiin lisättäisiin velvollisuus ilmoittaa sopimuksen purkamisesta sisäministeriön lisäksi myös suoraan Maahanmuuttovirastoon. Oikeusministeriö toteaa, ettei ulkomaalaista yksityisoikeudellista palveluntarjoajaa lähtökohtaisesti sido Suomen lainsäädäntö eikä tehtäviä hoitavia olisi mahdollista saattaa virkavastuuseen suomalaisen lainsäädännön nojalla. Ministeriö esittää jatkovalmisteluissa pohdittavaksi olennaisten sopimusrikkomusten varalta mahdollisia sopimusoikeudellisia lisäsanktioita, kuten sopimussakkoa. 206 : Tiedoksianto ulkomailla Oikeusministeriö pitää tarkoituksenmukaisena, että myös ulkoinen palveluntarjoaja voisi laatia tiedoksiantotodistuksen, jos tiedoksiannon toimittaminen on 69 c :n mukaisesti annettu sen tehtäväksi. Maahanmuuttoviraston mukaan esityksestä jää epäselväksi, voisiko tiedoksiannon hoitaa palveluntarjoajan kautta, jos käsittelymaksu on peritty väärin ja tiedoksiannon yhteydessä olisi tarpeen palauttaa virheellisesti peritty maksu.