RAVIURHEILU JA HEVOSKASVATUS 2029 TULEVAISUUSTYÖ KASVATUKSEN JA JALOSTUKSEN TYÖRYHMÄ TOIMENPITEIDEN TAVOITE: 10.4.2019 Taustalla on varsamäärien pitkä lasku. Vaikka varsojen laatu on säilynyt, ollaan määrän osalta kriittisellä rajalla. Jotta urheilu voi menestyä, on taustalla välttämätöntä olla vahva kotimainen kasvatus. Nykyisten kasvattajien toimintamahdollisuudet ja into tulee saada jatkumaan ja mukaan on saatava uusia kasvattajia jatkuvuuden turvaamiseksi. Varsojen kysyntään vaikuttaa lajin yleinen kiinnostavuus ja se, miten nykyisiä ja uusia omistajia saadaan investoimaan hevosenomistamiseen. Näin varsojen myynti ja hintataso varmistuu. Kotimaisten hevosten kysyntään vaikuttavat sekä mahdollisuus ansaita hyvän palkintotason myötä sekä alan tuottamat elämykset hevosenomistajille. Mielekäs kilpailuohjelma ja palkintojen suuntaaminen nuorille hevosille on tärkein toimenpide kasvatuksen elvyttämiseksi. TOIMENPIDE-ESITYKSET 1. Nuorten hevosten kilpailuohjelma Nykyisin isommat palkinnot maksetaan avoimissa tai keskisarjoissa ja lisäksi nuorten hevosten osalta palkintojen painotus on kasvattajakilpailuissa. Ikäluokan kovimmille jaetaan jo hyvin rahaa, mutta ikäluokan kärjen takana tuleville hevosille tulee myös turvata kannustavat kilpailu- ja kehittymismahdollisuudet suunniteltu kokonaisuus mikä toteutetaan o nuorten kilpailuohjelma laaditaan vuosittain ennakkoon ja se toteutetaan o ohjelmaan sitoudutaan vähintään 3 vuoden ajaksi ja ajetaan lähdöt myös pienillä hevosmäärillä (min 5 hevosta), lähtötarjonnan asteittainen nostaminen kilpailuoikeuden alkaminen o 2-vuotiaat lämminveriset 1.7. o 3-vuotiaat suomenhevoset 1.1. (jääravit mahdollisuus) palkintojen suuntaaminen nuorille hevosille laajemmin ja määritellään euromääräiset korotukset ikäluokittain vuositasolla (oriit/tammat erikseen) etenkin arkiraveissa tarvitaan palkintojen painotusta mataliin sarjoihin, jolloin rahaa saadaan lisää nuorille hevosille alasarjoihin ikäluokkarajaukset tai vähintään etusija tammalähtöjen määrän ja palkintotason lisääminen tammoille omia lähtöjä hyvillä palkinnoilla, enemmän lähtöjä tammoille omia tai tammahyvityksellä 1
Palkintojen lisäykset nuorten hevosten sarjoihin vuosien 2020 2022 ajanjaksolla (pl. ennakkomaksulliset kasvattajakilpaillut) Kokonaislisäys esimerkkinä 1,75 me, jakauma alla olevan mukaisesti. * + euroa nykyiseen ikäluokan määrästä 40 % ohjataan tammoille * tarkemmat eurot ja jaottelu vaativat vielä tarkempia laskelmia lämminveriset suomenhevoset 2-vuotiaat 200000 3-vuotiaat 500000 100000 4-vuotiaat 300000 350000 5-vuotiaat 300000 yhteensä 1000000 750000 enemmän lähtöjä nuorille ikäluokille - Nuorten sarjojen ja Hippossarjojen kehittämistä jatketaan - junnuliiga kavioliigan rinnalle - 2-vuotiaiden lämminveristen sekä 3-vuotiaiden suomenhevosten kilpailuja lisää ja rahaa niihin, mahdolliset uudet suurkilpailut 2. Omistajat ja omistajuus Omistajat ovat koko ketjun tärkein lenkki. Nykyisistä omistajista huolehtiminen sekä uusien houkutteleminen mukaan lajin pariin. Mukaan on saatava erilaisia omistajia, investoimisen hevosenomistamiseen ja elämyksiin tulee olla kiinnostavaa. omistajien arvostaminen ja elämysten tuottaminen Omistajan nostaminen ja arvostus; pelkät palkintorahat eivät riitä houkuttelemaan uusia investoivia omistajia lajiin voittajahevosen huomioiminen joka lähdössä, hevosenomistajan tulee olla tärkein haastateltava hevosen voittaessa, omistajakatsomot, voittajakuvat, omistajakortti, tarjoilu, vapaaliput yms Hevosen ensimmäisen startin juhlava huomioiminen kaikilla radoilla Omistajien verkostoituminen esim. omistajalounge raveisssa erilaiset omistajuuden muodot o yksittäiset, investoivat omistajat o leasing o kimpat, isot ja pienet - askel raviliigoista eteenpäin hevosenomistamisessa on vielä tekemättä uusia isoja ja pienempiä kimppoja; ei saa jättää kimppoja tyhjän päälle edellisen loppuessa palveluiden kehittäminen; Hippokseen täysiaikainen omistajavastaava o sopimukset o työkalut o ratojen omistajapalveluiden koordinointi omistajien palvelut sekä Hippoksen että ratojen kautta uusien omistajien helppo tavoittaa ja löytää. Vastaava palveluntuottaja Hippos o kimpanvetäjät avainasemassa; koulutus tärkeää ja työkaluja kimpanvetäjille. Hippos vastaa koulutuksesta ja työkaluista o Nuorten hevosten leasing-palvelut; sopimukset kasvattajan ja valmentajan tai omistajakimpan välillä vrt. Ranska. Sopimusmallit Hippoksen toimesta 2
3. Varsojen myyntikanavat o Varsoille selkeät ja helpot myyntikanavat etenkin pienkasvattajille sekä keskusjärjestön että kasvattajien kautta. Tärkeää löytää listauksia hevosista ikäluokittain, isäoriittain jne. o Varsojen esittelytilaisuuksien järjestäminen keskitetysti raviradoilla mielellään ravien yhteydessä, valmentajat paikalle o Huutokauppojen kehittäminen Eliittihuutokaupan testaaminen. Valmentajan palkitseminen huutokauppaostosta (%-osuus hinnasta) Myyjien vapaaehtoisen sitoutuminen provisioon, mikäli valmentaja ostaa? 4. Valmentajien ammattiosaaminen erityisesti nuorten hevosten osalta sekä palvelutoiminnan kehittäminen ammattitaitoiset valmentajat merkittävä kontakti uusille hevosenomistajille o Tarvitaan kunnollinen valmentajaverkosto koko maahan, joilla hyvät olosuhteet. o Valmentajien koulutuksen määrään ja laatuun panostaminen o Tietty koulutus antaisi oikeuden käyttää nimikettä ravivalmentaja o Lisenssijärjestelmän uudistaminen; ammattilaiselta edellytetään tiettyä koulutusta/jatkokoulutusta/ valmennusolosuhteita mutta vastapainoksi ammattivalmentajan on saatava tästä hyötyäkin luotettava ja asiantunteva apu nuorten hevosten hankinnassa o Erityisesti nuoriin hevosiin suuntautuneiden valmentajien ammattitaidon lisääminen nuoret hevoset saatava kiinnostaviksi valmennettaviksi (laajempi kilpailutoiminta/palkinnot) o Valmentajan vastuu ja rehellisyys omistajaa kohtaan sekä varsaa ostettaessa että valmennuksen aikana o valmennustallien laatujärjestelmän kehittäminen, jonka perusteella taataan toiminnan ja palvelun laatu sekä luotettava tieto omistajille valmentajavalinnan pohjaksi valmentajien paremmat palvelut hevosenomistajille o sähköiset palvelut (tiedon tuottaminen tuottaminen sähköisesti omistajille, esim. Travappen, puheviestit yms) o Hippoksen rooli tärkeä työkalujen tuottajana ja käytön tukena 3
5. Ennakkomaksulliset kasvattajakilpailut Ennakkomaksulliset kasvattajakilpailut ovat merkittävässä roolissa kiinnostuksen lisäämisessä nuorten hevosten hankintaan. Kilpailujen tulevaisuus on varmistettava ja saatava mukaan lisää hevosia. ilmoittautumiskäytäntöjen selkeyttäminen, tiedon lisääminen o luodaan keskitetty maksujärjestelmä Hepan oma tallin kautta kaikkiin ennakkomaksullisiin kilpailuihin voi valita vain tietyt kilpailut tai vaihtoehtoisesti maksaa samalla hevosensa kaikkiin kilpailuihin o koordinointi Suomen Hippoksen kautta o kaikista suomalaisista ennakkomaksullisista kasvattajakilpailuista selkeät esittelyt ja linkit ajantasaisiin sääntöihin o tulossa olevat maksut selkeästi näkyville järjestelmään tiedot siirtyvät uudelle omistajalle, maksut porrastetaan eri kilpailuiden osalta päällekkäisyyksiä välttäen o mahdollisuus maksaa kaikki erät kerralla halvempaan hintaan o tiedot myös valmentajien käyttöön (oma talli), mitkä hevoset on maksettu mukaan mihinkin kilpailuun o otetaan provisiota vastaan myös keskeiset ulkomaiset kilpailut mukaan järjestelmään karsintalähtöihin max 10 hevosta/lähtö o tasapuolisemmat mahdollisuudet osallistuville hevosille ja lisää lähtöjen kiinnostavuutta sakkomaksukäytännön uudistaminen o sakkomaksukäytännon uudistaminen ja palautetaan mahdollisuus osallistua isolla (suuruusluokkaa finaalin 3-4 palkinto) sakkomaksulla yksittäisenä vuonna 6. Kasvattajapalkintojärjestelmä Nykyinen nuoriin painottuva kasvattajapalkintojärjestelmä on toimiva. Palkinnot ohjautuvat nopeammin takaisin kasvatustoimintaan ja kokonaismäärä on suurempi. korotettu %-osuus nuorimpiin ikäluokkiin molemmille roduille (mikäli rahaa on lisää mahdollista saada ei pois palkinnoista) Suomenhevoset Lämminveriset 3-4v 20 % (15) 2-3v 20 % (15) 5v 15 % (13) 4v 15 % (13) 6-11v 10 % 5-7v 10 % 12-15v 5 % 8-12v 5 % maksuaikataulun nopeuttaminen, vähintään 4 krt vuodessa 4
7. Laadukas jalostusmateriaali pohja kasvatustoiminnalle tammamateriaalin parantaminen o jalostusmateriaalin parantamiseksi tammojen tuonti helpoksi ja houkuttelevaksi o yhteishankinnat/konsultointi/agentti USAn huutokauppoihin asiantuntijoiden ja kontaktien hyödyntäminen, tiedon lisääminen o nuoret tuontitammat pääsevät mukaan tammasarjoihin, mutta niiden kilpailumahdollisuuksia pitää edelleen laajentaa, 76 aina tammasarja molemmille roduille, Hippoksen tammaeliitti molemmille roduille (rajataan nuorille tammoille) o voidaanko avata suurkilpailuja nuorena tuoduille tammoille (esim. Kasvattajakruunu/Villitamma) puolueettoman tiedon tuottaminen mahdollisimman laajasti, sähköisten palveluiden kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö 8. Suomenhevonen merkittävä osa ravikilpailutoimintaa kehityksen varmistaminen Suomenhevonen on tärkeä osa suomalaista raviurheilua ja kasvatusta. Kiinnostusta omistamiseen on lisättävä ja rodun kehitys sekä elinvoimaisuus on varmistettava. Nuorten suomenhevosten kilpailuohjelma o kilpailutoimintaa ja palkintoja painotettava enemmän nuoriin ikäluokkiin, arkiravien avoimista sarjoista palkintorahojen siirtäminen nuorille hevosille o 3-vuotiaiden suomenhevosten kilpailuohjelman luominen ja kilpailukauden laajentaminen alkamaan jo vuoden alusta o kierron nopeuttaminen jalostuksen edistyminen valmennusosaamista kehitettävä ja starttiintuloa saatava paremmaksi Tammojen kilpailuohjelma o Uusi isopalkintoinen Pikkukuningatar kilpailu 5-6 vuotiaille tammoille ja Pikkuprinsessa 4-vuotiaille tammoille o vanhempien suomenhevosten tammalähdöt hidastavat jalostuksen edistämistä. tammojen kilpailuiän rajoittaminen 10-12 vuoteen laadukkaiden tammojen siirtyminen jalostukseen. rodun elinvoimaisuuden varmistaminen o sukulaisuuden seuranta ja ennustaminen tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen jalostusvaliokunnan listalle pohjoismainen (kilpailu)yhteistyö o Pohjoismainen kylmäverisopimus katkolla 1.1.2020 mukaan neuvotteluihin o Kilpailumahdollisuuksien lisääminen kansainvälisesti kaikissa Pohjoismaissa o hallitukselle esitys asian edistämisestä, yhteistyösopimus o Onko vaihtoehtona pohjoismainen yhteiskantakirja tarkoittaisi myös menetystä suomenhevoselle. 5
9. Tamma- ja varsanäyttelyt Hevosten rakennearvostelulla on tarve jalostustoiminnan kokonaisuudessa, mutta nykyinen näyttelyjärjestelmä ei palvele tiedon keräämistä. Tietoa tulee kerätä selkeämmin ja valikoimattomammasta aineistosta. Arvostelujen on oltava tasapuolisia ja lautakunnan ammattitaitoa on ylläpidettävä säännöllisellä koulutuksella. vuodelle 2020 tamma- ja varsanäyttelyiden määrää Hippoksen toteuttamana vähennetään selkeästi ja siirrytään lineaarisen profiloinnin käyttöön lautakunnan jäsenten vähentäminen arvostelujen toteuttaminen mahdollisesti pelkästään laajennetun pj-tuomariryhmän kautta tunnistus- ja liittojärjestelmän jatkon selkeytyessä tilakohtaiseen arvosteluun siirtyminen (tutustuminen muiden eläinlajien tilakohtaiseen arviointiin) näyttelytapahtumien kehittäminen palvelemaan muutoin hevoskasvatuksen paikallisena näyteikkunana 10. Hevosten tunnistaminen ja rekisteröinti Suomen Hippos on vastuullinen toimija hevosten tunnistamisen, rekisteröinnin ja kantakirjojen ylläpitämisen osalta. Rooli toimia tulee lainsäännöstä sekä Ruokaviraston nimeämisen kautta. Toimintaa valvoo Ruokavirasto (Evira). Toiminnan ehdoton edellytys on luotettava, tasapuolinen ja selkeä järjestelmä, jossa vastuut ovat selkeät. ei tarvetta muuttaa nykyjärjestelmän perusteita tunnistamisessa ja rekisteröinnissä kilpailurekisterin FI/FIU-statuksen määräytymisen osalta. mahdollistaa kasvatustoiminnan ulkomailla, mutta tukee kotimaassa tapahtuvaa kasvatusta, tunnistaminen säilytetään tehtäväksi Suomessa kaikkien kasvattajien tasapuolinen kohtelu tunnistamistoiminnan suorittamiseen on kolme vaihtoehtoa, jotka tulee arvioida: 1. nykyinen järjestelmä, jossa tunnistamisesta vastaavat pääosin hevosjalostusliittojen kautta toimivat auktorisoidut henkilöt o edellyttää selkeitä yhteistyösopimuksia tehtävistä, toimintatavoista, vastuista ja sanktioista Hippos kaikki liitot erikseen 2. aluemalli, jossa liittojen alueista muodostettavien alueiden vastuutahot vastaavat tunnistustoiminnasta o edellyttää selkeitä yhteistyösopimuksia tehtävistä, toimintatavoista, vastuista ja sanktioista Hippos alueet, alueet liitot? 3. tunnistamisesta vastaavat henkilöt toimivat suoraan Suomen Hippoksen palkkalistoilla o tunnistajat toimivat suoraan työsuhteessa Suomen Hippoksen jalostusosastolle tehdään eri mallien SWOT missä selvitetään vastuut, kustannukset, toimintamallit, rahoitus ja sidonnaisuus neuvonnan valtionapuihin *Työryhmän jäsenistä Aune Huttunen ja Antti Karhila haluavat jättää erillisen kirjauksen siitä, että eivät kannata toimintamallia 3. 6
11. Koulutus, neuvonta, edunvalvonta, kehitystoiminta Keskeisiä asioita koko hevosalan vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden osalta. Hevosten hyvinvointi on keskeinen asia. Neuvonnan tulee olla ammattitaitoista ja kaikille saatavilla olevaa. Ajankohtaisen tiedon välittäminen on keskeisessä osassa. Hevosalan omavalvontajärjestelmän ja hevosten terveydenhuolto-ohjelman rakentaminen paloittain yhteistyössä viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, sisältäen kannustavan laatutallijärjestelmän eri osa-alueille (kasvatustallit, oriasemat, valmennustallit jne.) Hevosalan alueellisen neuvontajärjestelmän kehittäminen vrt. liittojen/alueiden rakenne, ammattitaitoinen, ajankohtainen ja kaikille saatavilla oleva neuvonta Hippoksen hyvinvointisuunnitelman vahvistaminen ja toteuttaminen laajasti astutustietojen kerääminen ja tilastointi oriasema- ja eläinlääkärikohtaisesti selvitys tarpeesta ja mahdollisuuksista hevosseminologien (jotka voisivat myös tutkia tammojen kiimat) koulutukselle ja toiminnalle (lainsäädäntö, lääkkeiden käyttö) LISÄKSI TYÖRYHMÄ HALUAA TUODA ESILLE YLEISIÄ ALAN TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA, JOILLA ON MYÖS MERKITYSTÄ KASVATUSTOIMINNAN TULEVAISUUTEEN Ravien yleinen kiinnostavuus Alan yleinen kiinnostavuus, näkyvyys ja usko tulevaan luo mahdollisuuksia ja on edellytys kasvatustoiminnan kehittymiselle - ratojen profilointi ja profiiliratojen kehittäminen etenkin kasvukeskusalueilla. Pääradan roolia nostettava - mahdollisuus ammattimaisen toiminnan harjoittamiseen valtakunnallisesti ympäri vuoden Suomen Hippoksen organisaatio, päätöksentekomalli ja -kyky - liittyy kokonaisuutena alan toimintakykyyn ja on oleellisen tärkeää uudistaa päätöksentekojärjestelmä nykyaikaiseksi ja sujuvammaksi niin että valta ja vastuu jakautuvat oikeudenmukaisessa suhteessa - nykyjärjestelmä on valtakunnallisesti epätasa-arvoinen ja kankea - järjestelmä tulisi uudistaa aiemmin aloitetun sääntöuudistuksen pohjalta, jossa päätösvalta jakaantuu eri alueille yhdessä päätettyjen mittareiden mukaan - Huoli nykyisen rahoitusjärjestelmän toimivuudesta jaetaan keskinäistä pottia, ei keskitytä rahoituspohjan laajentamiseen (nykyjärjestelmä ei kannusta) - Alan sisäinen vastakkainasettelu heikentää ilmapiiriä ja motivaatiota; siitä on vaikea päästä eroon, niin kauan kun päätösvaltaa ja tuotonjakoa ei ole oikeudenmukaisesti selkeämpien prosessien kautta määritetty (= esim ratojen välinen jatkuva kilpailu tuotoista) 7
Muuta Hevosalan alv-käytännöt mietintään taloustyöryhmälle - alan etuna kokonaisuuden saattaminen alv:n piiriin - kilpailu- ja kasvatustoiminnan verokäytäntöjen selkeyttäminen - harmaan talouden kontrolloinnin parantaminen SELVITYSTYÖT/PROJEKTIT TOTEUTTAVAKSI TIEDON TUOTTAMISTA VARTEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI SEKÄ HIPPOKSEN SISÄISENÄ TYÖNÄ SEKÄ ESIMERKIKSI OPISKELIJATÖINÄ - syyt, miksi hevoset eivät ole tulleet starttiin valtakunnallinen tai liittojen kautta tehtävä selvitys tarkastellaan myös aiemmat asiaan liittyvät opinnäytetyöt - arvioitava selkeästi näyttelytoiminnan panos-tuotossuhde sekä järjestävien tahojen/tiedon keräämisen että näyttelyihin osallistuvien osalta - selvitys tarpeesta ja mahdollisuuksista hevosseminologien (jotka voisivat myös tutkia tammojen kiimat) koulutukselle ja toiminnalle (lainsäädäntö, lääkkeiden käyttö) - oriiden arvostelun kehittäminen sekä lämminveristen että suomenhevosten osalta osaavat arvioijat (kansainvälinen lv-yhteistyö), lausunnot selkeästi kuvaamaan hevosen ominaisuuksia (lineaarinen profilointi) - yhteispohjoismaisen lv-oriarvostelun kehittäminen sekä yhteinen jalostusarvojen laskenta TYÖRYHMÄ: Kristiina Ertola, pj Martti Ala-Seppälä Aune Huttunen Riina Rekilä Antti Karhila Markku Punkari Marjo Kaipainen Viljami Härmälä Minna Mäenpää, siht. 8