KIRKKONUMMEN AKTIIVIKESKUS KIINTEISTÖ OY, AKTIIVIKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VIREILLÄ OLEVAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET Viite: asian diaarinumero ESAVI/9615/2016 KIRKKONUMMEN AKTIIVIKESKUS KIINTEISTÖ OY, AKTIIVIKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VIREILLÄ OLEVAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET Tässä dokumentissa esitetään muutokset ja täydennykset Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon vireillä olevaan ympäristölupahakemukseen. Vireillä olevaa hakemusta täydennetään/muutetaan seuraavassa esitettävien lupahakemuksen kohtien ja tietojen osalta. Muilta osin vireillä oleva lupahakemus pysyy ennallaan. LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. Toiminta, jolle lupaa haetaan Vireillä olevan ympäristölupahakemuksen kohdan 1 Lyhyt kuvaus toiminnasta muutetaan tässä esitettävään muotoon. Muilta osin vireillä olevan lupahakemuksen kohta 1 pysyy ennallaan. Aktiivikeskuksen nykyinen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1973 valmistunut Metoxy-tyyppinen aktiivilietelaitos, jossa jätevesien käsittely toteutetaan biologis-kemiallisesti. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluvan Stora Lonoks järven luusuaan pohjaan upotettua purkuputkea pitkin. Puhdistamon nykyinen ympäristölupa on 160 henkilön (AVL) jätevesien käsittelyyn. Aktiivikeskuksen tiloissa on toiminut vastaanottokeskus elokuusta 2015 lähtien ja nykytilanteessa tiloissa majoittuvien määrä on noin 300 henkilöä. Aktiivikeskukseen majoittuneen henkilömäärän lisäyksestä johtuen puhdistamolle tuleva jätevesikuorma on lisääntynyt ja johtanut siihen, että puhdistamon toimintaolosuhteet ovat olemassa olevaan ympäristölupaan verrattuna muuttuneet, jonka takia puhdistamon ympäristölupaan haetaan päivitystä. Aktiivikeskuksen nykyinen puhdistamo on suunniteltu saneerattavaksi nimelliskapasiteetiltaan asukasvastineluvun (AVL) 400 puhdistamoksi. Aktiivikeskuksen saneeratulta 400 AVL puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdettaisiin uudella purkupurkuputkella Stora Lonoks järveen, purkupisteen sijainti tulisi muuttumaan nykyisestä. Suunniteltava purkuputki olisi aikaisempaa lyhyempi, jolloin myös käsiteltyjen vesien purkupaikka muuttuisi itse järveen, sen pohjoisosaan lähelle Aktiivikeskusta ja puhdistamoa. Ympäristölupaa haetaan nimelliskapasiteetiltaan 400 AVL puhdistamon toiminnalle ja saneeratun puhdistamon uudelle suunnitellulle purkupisteelle. Sivu 1 / 22

3. Laitoksen yhteystiedot Muutos lupahakemuksen kohtaan 3: Yhteyshenkilön uusi sähköpostiosoite: olli.haila@wfw.fi Muilta osin vireillä olevan ympäristölupahakemuksen kohta 3 pysyy ennallaan. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 6. Tiedot toiminnan sijaintipaikasta, ympäristöolosuhteista, ympäristön laadusta ja asutuksesta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta Vireillä olevan ympäristölupahakemuksen kohta purkuvesistön kuvaus kaksi ensimmäistä kappaletta korvataan alla olevalla kolmella kappaleella Kirkkonummen Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamo toimii VHA2 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Uudenmaan alueella. Puhdistamo sijaitsee Kirkkonummella Stora Lonoks -järven rannalla. Nykyisellä puhdistamolla käsitellyt vedet johdetaan Stora Lonoks järven pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven eteläpäässä sijaitsevaan luusuaan, josta ne jatkavat Lonoksåta pitkin Lilla Lonoks järveen ja sen jälkeen Harvsån kautta Karhujärveen ja Siuntionjokeen. Stora Lonoks kuuluu Harvsån valuma-alueeseen (22.008). Harvsån valuma-alue sijoittuu Kirkkonummen ja Siuntion kuntien alueelle. Stora Lonoks on pieni (48 ha) ja matala (keskisyvyys 1,0 metriä), erittäin runsasravinteinen ja rehevä järvi, ruskeavetinen järvi. Kesäaikaan järvi on lähes kokonaan umpeenkasvanut. Järvessä vesi vaihtuu nopeasti, teoreettinen viipymä on vain 9 vuorokautta. Mataluudesta ja nopeasta veden vaihtuvuudesta johtuen järven happitilanne pysyy yleensä tyydyttävänä, joskin ajoittain on tavattu myös happikatoja. Veden hygieeninen laatu on ajoittain selvästi heikentynyt. Järven ja sen yläpuolisen valuma-alueen koko on yhteensä noin 50 km2, josta peltoalaa on noin 14 %, muuta maa-alaa 73 % ja vesialaa noin 13 %. Järvellä ei ole yleistä uimarantaa eikä sillä ole suurta virkistyskäyttöarvoa (veneily, kalastus) järven mataluuden ja rehevyyden vuoksi. Stora Lonoksin ekologisesta tilaa ei ole arvioitu (Pintavesien veden laatu, Avoin tietoaineisto, SYKE, ELY-keskukset 13.3.2017). Harvså on tyypiltään pieni savimaiden joki (Psa), jonka vesi on sameaa ja runsasravinteista. Harvsån valuma-alueen koko ennen Karhujärveä on noin 64 km2 ja keskimääräinen virtaama on 0,78 m3/s. Harvsån valuma-alue on liitetty uutena alueena seurattavien pintavesimuodostumien joukkoon (. Harvsån ekologinen tila on tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä (Pintavesien veden laatu, Avoin tietoaineisto, SYKE, ELY-keskukset 13.3.2017). Sekä Stora Lonoksiin että Harvsåhon kohdistuu voimakasta hajakuormitusta, mikä on nähtävissä niiden vedenlaadussa. Liitteessä 6A esitetään Harvsån valuma-aluekartta maankäyttöineen. Sivu 2 / 22

Vireillä olevan ympäristölupahakemuksen kohdasta Ympäristöolosuhteet, asutus ja kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavaa käsittelevän kappaleen lause Stora Lonoks on merkitty luonnonsuojelualueeksi korvataan seuraavalla tekstillä: Stora Lonoks ja Lilla Lonoks on molemmat merkitty Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa luonnonsuojelualueeksi perusteilla lintuvedet, kosteikot, uhanalaiset ja suojeltavat lajit ja Stora Lonoks vielä lisäksi perusteella uhanalaiset luontotyypit. Muilta osin vireillä olevan lupahakemuksen kohta 6 pysyy ennallaan. 7. Selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea Tiedot puhdistamokiinteistön rajanaapureista ja puhdistamon vesistöpäästöjen vaikutusalueen kiinteistön omistajista on esitetty liitteessä 7A, liitteenä 7B kartta alueesta. Liitteen 7A tiedot eivät ole julkisia. Liitteet 7A ja 7B toimitetaan pelkästään sähköisessä muodossa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Tämän dokumentin liitteet 7A ja 7B korvaavat vireillä olevan hakemuksen liitteet 7A ja 7B. LAITOKSEN TOIMINTA 8. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista Vireillä olevan lupahakemuksen kohta 8 muutetaan kokonaan tässä esitettävään muotoon. Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy hakee nykyisin toiminnassa olevan Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätökseen päivitystä. Puhdistamon toimintaolosuhteet ovat olemassa olevaan ympäristölupaan verrattuna muuttuneet. Aktiivikeskuksen nykyinen puhdistamo on suunniteltu saneerattavaksi nimelliskapasiteetiltaan 400 AVL puhdistamoksi ja saneeratun puhdistamon purkupiste tulisi muuttumaan nykyisestä. Puhdistamon nykyinen ympäristölupa on 160 henkilön jätevesien käsittelyyn (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 16.11.2010 Nro 80/2010/2). Aktiivikeskuksen nykyinen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1973 valmistunut Metoxy tyyppinen aktiivilietelaitos, joka on katettu vuonna 1993. Aktiivikeskuksen nykyisellä puhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluvan Stora Lonoks -järven luusuaan pohjaan upotettua purkuputkea pitkin. Aktiivikeskuksen tiloissa on toiminut vastaanottokeskus elokuusta 2015 lähtien ja tiloissa majoittuvien määrä nykytilanteessa on noin 300 henkilöä. Aktiivikeskus on aikaisemmin vuokrannut käyttöönsä kuivakäymälöitä tilanteessa, jossa keskuksen majoitustiloihin tai sen muihin tiloihin on tilapäismajoitettu suurempi väkimäärä. Nykytilanteessa kuivakäymälöitä ei ole enää käytössä. Aktiivikeskuksen tiloissa muodostuvien jätevesien lisäksi puhdistamolle johdetaan myös kahdessa läheisessä rivitaloyhtiössä muodostuvat jätevedet. Sivu 3 / 22

Vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisen jälkeen Aktiivikeskuksen puhdistamon valvontaa tehostettiin ja tehtiin seuraavia parannustoimenpiteitä: ferrosulfaatti vaihdettiin PIX-105 kemikaaliksi, säädettiin kemikaalien annostelut ja lietteenpumppaukset kohdalleen, otettiin käyttöön puhdistamon vierellä oleva betonisäiliö ylijäämälietevarastoksi, hankittiin kenttämittareita, puhdistettiin/uusittiin ilmastimia sekä hankittiin uusi virtausmittari lähtevälle vedelle. Vuonna 2016 Aktiivikeskuksen puhdistamolla käsitellyn jäteveden vuosikeskiarvona laskettu fosforipitoisuus oli 0,12 mg P/l ja BOD 7-ATU arvo vuosikeskiarvona laskettuna 6,1 mg O 2/l. Ympäristölupapäätöksessä vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo on fosforille 0,8 mg P/l ja BOD:lle 15 mg O 2/l. Aktiivikeskuksen nykyinen puhdistamo on suunniteltu saneerattavaksi vastaamaan nimelliskapasiteetiltaan asukasvastinelukua (AVL) 400 vastaavaa kuormitusta. Saneeratulla puhdistamolla puhdistetut jätevedet johdettaisiin uudella purkuputkella Stora Lonoks -järveen, purkupisteen sijainti tulisi muuttumaan nykyisestä. Suunniteltava purkuputki olisi aikaisempaa lyhyempi, jolloin myös käsiteltyjen vesien purkupaikka muuttuisi itse järveen, sen pohjoisosaan lähelle Aktiivikeskusta ja puhdistamoa. Saneeratulla Aktiivikeskuksen nimelliskapasiteetiltaan 400 AVL puhdistamolla jätevedet käsitellään biologiskemiallisessa rinnakkaissaostuksessa, jossa lisäksi tertiäärisenä käsittelynä on lisätypenpoisto ja hiekkasuodatus. Puhdistamon mitoituksessa on huomioitu alueella muodostuvat asumajätevedet ja kiinteistön nykyiseltä suurkeittiöltä muodostuvat jätevedet sekä varauduttu sekä hydraulisen että orgaanisen kuorman lisääntymiseen. Puhdistamo sisältää seuraavat käsittelyvaiheet: 1. Esi-ilmastus ja selkeytys, jossa lisättävät kemikaalit sekoittuvat ja kiintoaine erottuu 2. Pääprosessointi (MTB), jossa orgaaninen ja pääosa typpikuormasta poistuu 3. Lisänitrifiointi ja väliselkeytys, jossa varmistetaan typen lähes täydellinen nitrifikaatio 4. Denitrifikaatio (MTB), jossa nitraatti muutetaan kaasumaiseksi typeksi metanolin avulla 5. Jälki-ilmastus ja väliselkeytys, jossa mahdollinen ylijäänyt metanoli poistuu. 6. Loppuselkeytys, jossa poistetaan pääosa hienommasta kiintoaineesta 7. Hiekkasuodatus ja UV-desinfiointi 8. Purkupumppaamo, josta purkuputki Stora Lonoks -järveen. Saneeratulla puhdistamolla vuosikeskiarvoina saavutettavat käsitellyn jäteveden pitoisuudet ovat: kiintoaine 4 mg/l, BOD 7-ATU 4 mg O 2/l, kokonaisfosfori 0,1 mg/l, kokonaistyppi 4 mg/l, ammoniumtyppi 2 mg/l. Puhdistamo toteutetaan olemassa olevan puhdistamon tiloja ja altaita hyödyntäen sekä lisäksi kahdella uudella maahan asennettavalla säiliöllä. Kemikaalisäiliöt ja -annostelijat, kompressorit, hiekkasuodatin ja UVlaite pumppuineen sekä ohjausautomatiikka ja kaukovalvontayksikkö sijoitetaan puhdistamorakennuksen sisään. Prosessissa muodostuva ylijäämäliete kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Ylijäämäliete pumpataan lietevarastoon, josta liete siirretään loka-autoon. Lietevarasto toimii tiivistävänä siten, että ylite palautetaan altaasta takaisin prosessiin. Puhdistamo sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella Lonnobacka 0125751. Puhdistamon prosessialtaat ovat vesitiiviitä ja kemikaalit varastoidaan niille soveltuvissa astioissa. Aktiivikeskuksen nykyisen puhdistamon toiminnan tarkkailussa on käytetty 12.10.2009 päivättyä käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaa. Saneeratulle puhdistamolle on laadittu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma (liite 26E2). Puhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan osana Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelmaa. Sivu 4 / 22

Stora Lonoks on luonnostaan rehevä, pieni (48 ha) ja matala (keskisyvyys 1,0 metriä), ruskeavetinen järvi. Järvi on rehevöitynyt lisää voimakkaan hajakuormituksen ja jätevesikuormituksen vuoksi. Mataluudesta ja nopeasta veden vaihtuvuudesta johtuen järven happitilanne on pysynyt yleensä tyydyttävänä. Veden hygieeninen laatu on ajoittain selvästi heikentynyt, mutta hygieniabakteerien määrät ovat olleet uimavedeksi soveltuvan rajan alapuolella. Järvellä on virkistysarvoa lähinnä maisemakohteena (esim. kalastus ei ole merkittävää), sen kasvillisuus on kuitenkin monipuolista ja järvellä on merkitystä mm. muutonaikaisena lintujen levähdysalueena. Uuden saneeratun puhdistamon vesistöön kohdistuva kuormitus on pienempi kuin nykyisen puhdistamon vesistökuormitus. Rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden fosforin ja typen määrät vähenevät entisestään. Laskelmien mukaan saneeratun puhdistamon osuus Stora Lonoks järveen tulevasta ravinnekuormasta on sekä fosforin että typen osalta alle prosentti. Samoin vähenevät vesistön tuleva kiintoainekuormitus ja biologinen hapenkulutus. Jätevesien käsittely UV-suodatuksella vähentää hygieniabakteerien määrää jätevedessä. Puhdistamon kuormitus ja vaikutus vesistössä peittyy suurimmaksi osaksi voimakkaaseen hajakuormitukseen, josta merkittävä osa tulee järven pohjoisosaan Aktiivikeskuksen suunnitellun uuden purkupaikan alueelle yläpuoliselta valuma-alueelta ja myös järven omalta lähivaluma-alueelta. Ajoittain, esim. jääpeitteisenä kausina tai kuivina alivirtaamakausin purkupaikan lähellä saattaa puhdistamon jätevesien vaikutus erottua muusta kuormituksesta lähinnä typpipitoisuuden nousuna. Stora Lonoks järven eteläosaan Storträskista (Bysån) tulevat ja muuta vesistön alaosassa lisääntyvät valumavedet laimentavat puhdistamovesiä lisää ja puhdistamovesien osuus ja vesistövaikutus pienenee. Nykyisen puhdistamon vaikutuksia ei ole yleensä havaittavissa järvestä laskevassa Harvsåssa ja uuden saneeratun puhdistamon kuormituksen pienentyessä vesistövaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat epätodennäköisempiä kuin nykytilanteessa. Uuden suunnitellun puhdistamon toiminta parantaa osaltaan mahdollisuuksia päästä Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2016-2021 mukaiseen tilatavoitteeseen. Liitteenä 8B on yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksen tiedoista. 10. Tuotteet, tuotanto, tuotantokapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti laitosalueella Vireillä olevan lupahakemuksen kohta 10 muutetaan kokonaisuudessaan tässä esitettävään muotoon. Lisäksi vireillä olevan lupahakemuksen liite 10 ja liite 28.3B korvataan uusilla tämän dokumentin liitteenä olevilla liitteillä 10 ja 28.3B. Aktiivikeskuksen nykyinen puhdistamo on vuonna 1973 valmistunut ns. Metoxy-aktiivilietelaitos, joka on katettu v. 1993. Aktiivikeskuksen jätevedet johdetaan puhdistamolle viettoviemärillä. Puhdistamon edelle on rakennettu tulopumppaamo, josta jätevesi nostetaan puhdistusprosessiin ns. repivien pumppujen avulla. Nykyiseltä Aktiivikeskuksen puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Stora Lonoks-järven luusuaan pohjaan upotettua purkuputkea pitkin. Sivu 5 / 22

Nykyisin käytössä olevan puhdistamon yksikköprosessit ovat: - tulopumppaamo, repivät pumput - ilmastusallas 20 m 3, putkimalliset hienokuplailmastimet - Dortmund-tyyppinen jälkiselkeytys 16 m 2, palautus- ja pintalietteen pumppaus mammut-pumpuilla kahdesta pystyselkeytyskartiosta - ylijäämälietteen poisto keskipakopumpuilla jälkiselkeytyksestä - lähtevän veden mittapato - ilmastuskompressorit 1+1 kpl (taajuusmuuttajakäyttö) - ferrosulfaatin liuotus- ja annosteluasema - polymeerin liuotus- ja annosteluasema - ylijäämälietteen lahotusallas n. 20 m 3 - lietteen maavarainen savitiivistetty turveallas, ei käytössä Aktiivikeskuksen puhdistamolla tehtiin parannustoimenpiteitä vastaanottokeskuksen toiminnan alettua kiinteistön tiloissa. Syksyllä 2015 tehtyjä toimenpiteitä olivat: ferrosulfaatti vaihdettu PIX-105 kemikaaliksi, säädetty kemikaalien (PIX, polymeeri) annostelut ja lietteenpumppaukset kohdalleen, otettu käyttöön puhdistamon vierellä oleva betonisäiliö ylijäämälietevarastoksi, hankittu kenttämittarit (PO 4, happi- ja ph-mittari), puhdistettu/uusittu ilmastimia sekä hankittu uusi virtausmittari lähtevälle jätevedelle. Liitteessä 10 (korvaa vireillä olevan hakemuksen liitteen 10) esitetään Aktiivikeskuksen puhdistamolla käsitellyt jätevesimäärät, tulevan jäteveden pitoisuudet sekä tulokuormitus vuosina 2009-2016. Nykymuotoinen vastaanottokeskustoiminta Aktiivikeskuksen tiloissa alkoi elokuussa 2015, josta lähtien asukasmäärä tiloissa on ollut noin 300. Vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisen jälkeisen ajan puhdistamon näytepäivien BOD 7-tulokuomituksen asukasvastineluvuista laskettu 90. prosenttipiste on n. 340 as. Keskimääräiset toteutuneet ominaiskuormat (300 as.) vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisen jälkeisenä aikana ovat olleet BOD 7 51 g O 2/as*d, fosfori 1,3 g P/as*d ja typpi 10 g N/as*d. Vuonna 2016 puhdistamolla käsiteltiin keskimäärin jätevettä 78 m 3 /d. Nykyisin puhdistamolle johdettavaan jätevesimäärään on vaikuttanut vastaanottokeskuksen asukkaiden tavanomaista suurempi vedenkulutus (suihkuissa kuluu paljon vettä). Vastaanottokeskuksen toiminnan aikana Aktiivikeskuksessa on kiinnitetty vedenkulutukseen huomiota ja ohjeistuksen sekä WC-kalusteiden tarkistusten myötä puhdistamolle johdetut vesimäärät saatiin jonkin verran pienemään. Vedenkulutusta ja laatua on alettu tehostetusti seuraamaan uusilla mittareilla; keskuksen käyttövesipumppaamon yhteyteen on asennettu virtaaman ja sähkönjohtavuuden mittaukset. Tulevaisuudessa oletetaan, että talousveden kulutus henkilöä kohden pienenee. Aktiivikeskuksen puhdistamolle suunnitellut tehostamistoimenpiteet: Aktiivikeskuksen nykyinen puhdistamo on suunniteltu saneerattavaksi nimelliskapasiteetiltaan asukasvastineluvun (AVL) 400 kuormalle. Puhdistamon nimellisvirtaama on 68 m 3 /d ja puhdistamon nimelliskapasiteetin (400 AVL) mukainen tulokuormitus on BOD 7 28 kg O 2/d, fosfori 0,88 kg P/d, typpi 5,6 kg N/d (liite 10). Nimellistulokuorman laskennassa käytetyt ominaiskuormat ovat BOD 7 70 g O 2/as*d, fosfori 2,2 g P/as*d, typpi 14 g N/as*d. Sivu 6 / 22

Saneeratulla 400 AVL puhdistamolla jätevedet tullaan käsittelemään biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuksessa, jossa lisäksi tertiäärisenä käsittelynä on lisätypenpoisto ja hiekkasuodatus. Liitteessä 28.3B (korvaa vireillä olevan hakemuksen liitteen 28.3B) esitetään saneeratun puhdistamon prosessikaavio. Puhdistamon purkupisteen sijainti tulisi muuttumaan nykyisestä. Uusi purkuputki olisi aikaisempaa lyhyempi, jolloin myös käsiteltyjen vesien purkupaikka muuttuisi itse järveen, sen pohjoisosaan lähelle Aktiivikeskusta ja puhdistamoa. Uuden purkupisteen karkea sijainti Stora Lonoks järvessä esitetään kartalla liitteessä 25C1. Saneerattu puhdistamo sisältää seuraavat käsittelyvaiheet: 1. Esi-ilmastus ja selkeytys, jossa lisättävät kemikaalit sekoittuvat ja kiintoaine erottuu 2. Pääprosessointi (MTB), jossa orgaaninen ja pääosa typpikuormasta poistuu 3. Lisänitrifiointi ja väliselkeytys, jossa varmistetaan typen lähes täydellinen nitrifikaatio 4. Denitrifikaatio (MTB), jossa nitraatti muutetaan kaasumaiseksi typeksi metanolin avulla 5. Jälki-ilmastus ja väliselkeytys, jossa mahdollinen ylijäänyt metanoli poistuu. 6. Loppuselkeytys, jossa poistetaan pääosa hienommasta kiintoaineesta 7. Hiekkasuodatus ja UV-desinfiointi 8. Purkupumppaamo, josta purkuputki Stora Lonoks -järveen. Sekä erilliset toiminnot: a) Lietteen pumppaukset: Erottuneen kiintoaineen pumppaus esiselkeytyksestä (1) lietevarastoon (10) Lietteen poisto väliselkeytyksestä (3) MTB-prosessiin (2). MTB-prosessin (2) ylijäämälietteen poisto esiselkeytykseen (1), jolloin myös nitraattia ja nitrifioivaa biomassaa siirtyy prosessin aikaisempaan osaan. Lietteen poisto väliselkeytyksestä (5) denitrifioivaan MTB-prosessiin (4). MTB-prosessin (4) ylijäämälietteen poisto esiselkeytykseen (1) MTB-prosessien (2 ja 4) sisäinen lietteen kierrätys. b) Prosessiveden pumppaukset: Esiselkeytyksestä MTB-prosessiin (2) Väliselkeytyksestä(5) loppuselkeytykseen (6) c) Kompressorit, 2kpl. d) Todellisen lähtövirtauksen mittaus purkupumppaamossa (8). e) Saostuskemikaalin ja polymeerin annostelu todellisen virtausmäärän (d) mukaan. f) ph:n säätökemikaalin annostelu todellisen virtausmäärän (d) ja reaaliaikaisesti mitatun ph:n mukaan. g) Ohjauslogiikka, joka myös valvoo laitteiston toimintaa ja antaa hälytykset toimintavirheistä. h) Kaukovalvonta, joka välittää reaaliaikaista tietoa puhdistamon toiminnasta internetin yli sekä välittää hälytykset GSM-verkon kautta. Puhdistamo toteutetaan olemassa olevan puhdistamon tiloja ja altaita hyödyntäen sekä lisäksi kahdella uudella maahan asennettavalla säiliöllä (toisessa vaiheet 2-3 ja toisessa vaiheet 4-5). Kemikaalisäiliöt ja -annostelijat, kompressorit, hiekkasuodatin ja UV-laite pumppuineen (vaihe 8), sekä ohjausautomatiikka ja kaukovalvontayksikkö sijoitetaan puhdistamorakennuksen sisään. Liitteenä 28.3B olevassa prosessikaaviossa on esitetty edellä olevan numeroinnin (1-10) mukaisesti prosessivaiheet. Prosessissa muodostuva ylijäämäliete toimitetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Sivu 7 / 22

Puhdistamolla ei ole jäteveden ohivirtausmahdollisuutta. Puhdistamon nimelliskapasiteetti on mitoitettu 400 AVL kuormalle. Puhdistamon mitoituksessa on huomioitu alueella muodostuvat asumajätevedet ja kiinteistön nykyiseltä suurkeittiöltä muodostuvat jätevedet sekä varauduttu sekä hydraulisen että orgaanisen kuorman lisääntymiseen. Puhdistamon nimellisvirtaama on 68 m 3 /d ja maksimivirtaama 8 m 3 /h, joka vastaa puhdasvesipumppaamon maksimituottoa. 11. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys sekä kulutus ja veden käyttö Vireillä olevan lupahakemuksen kohta 11 muutetaan kokonaisuudessaan tässä esitettävään muotoon. Aktiivikeskuksen nykyisellä puhdistamolla käytetään fosforin saostuksessa ferrisulfaattia PIX 105 (PIX otettu käyttöön syksyllä 2015, aikaisemmin käytössä oli puhdistamolla itse valmistettu ferrosulfaattiliuos) ja ph:n säädössä kalkkia. Kemikaalit on varastoitu puhdistamorakennuksen sisällä (PIX liuosmuodossa 1 m 3 muovisäiliössä ja kalkki säkeissä). Kalkki on noudettu itse puhdistamolle ja PIX-säiliö on täytetty autosta. Ennen PIX:n käyttöönottoa ferrosulfaatti säilytettiin säkeissä puhdistamorakennuksen sisällä. Kalkkia on puhdistamolla yksi säkki (40 kg) kerrallaan. Polymeeriä on varastossa noin 5-10 säkkiä (säkin paino 25 kg). Prosessiin syötettävä polymeeriliuos valmistetaan puhdistamolla itse. Vuonna 2016 PIX-105:n kulutus oli 8 814 kg, kalkin kulutus 225 kg ja polymeerin 33 kg. Saneeratulla Aktiivikeskuksen puhdistamolla (AVL 400) saostus- ja neutralointikemikaalin annostelu toteutetaan virtaamaohjattuna. Kemikaalisäiliöt sijoitetaan puhdistamorakennuksen sisälle. Saneeratulla puhdistamolla käytettävä saostuskemikaali tulee olemaan PAX-XL100 ja ph:n säätöön paikalla tehty NaOH-liuos. Lisäksi käytetään polymeeriä C-492HMW. Lisätypenpoistoon käytetään metanolia. PAX säilytetään 1000L tankissa. Lipeä ja polymeeri säilytetään rakeena säkeissä, kuiva-aineena säilytyksessä enintään 100 kg kumpaakin, sekä veteen annostelua varten sekoitettuna enintään 200L kumpaakin. Metanoli säilytetään 1000L muovisäiliössä. Kaikki kemikaalisäiliöt varustetaan suoja-altaalla vahinkojen ehkäisemiseksi. 12. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Vireillä olevan lupahakemuksen kohta 12 muutetaan kokonaan tässä esitettävään muotoon. Kaikki Aktiivikeskuksen puhdistamolla käytettävät laitteet toimivat sähköllä. Sähköä nykyisellä Aktiivikeskuksen puhdistamolla kuluttavat tulopumppaamo, ilmastuskompressorit, kemikaalipumppu, valaistus sekä ylijäämälietepumput. Puhdistamoa lämmitetään muutamalla sähköpatterilla. Nykyisellä puhdistamolla ei ole sähkönkulutuksen mittausta. Merkittävin energiaa kuluttava yksikköprosessi on ilmastus. Sivu 8 / 22

Saneeratun puhdistamon energiankulutus tulee olemaan noin 40 60 kwh/vrk, riippuen tulevan veden määrästä. Suurin osa kulutuksesta syntyy ilmastuksesta, jonka lisäksi hiekkasuodatuksen pumppaus, UVdesinfiointi sekä purkuveden pumppaus ovat noin kolmannes koko energiankulutuksesta. Energiankulutus mitataan kokonaisuutena, ja arvio eri prosessin osien energiakulutuksesta saadaan arvioitua käyttötuntimäärien kautta. 13. Vedenhankinta ja viemäröinti Vireillä olevan lupahakemuksen kohta 13 muutetaan kokonaan tässä esitettävään muotoon. Kiinteistön vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön omalta porakaivolta. Alueella on yksi kaivo, joka tullaan lisäämään kaukohallinnan piiriin. Nykyisen puhdistamon altaiden ja laitteiden puhdistuksessa on käytetty omaa kaivovettä. Kiinteistön nykyiset viemäriverkoston johtolinjat on rakennettu vuosina 1972-1988 ja ne ovat pääosin muovisia. Viemäriverkoston pituus on noin 0,5 km. Viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröinnin mukaisesti, jolloin sadevesiä ei johdeta jätevesiviemäriin. Aktiivikeskuksen jätevedet johdetaan nykyisin puhdistamolle viettoviemärillä. Puhdistamon edelle on rakennettu tulopumppaamo, josta jätevesi nostetaan puhdistusprosessiin repivien pumppujen avulla. Aktiivikeskuksen saneeratun 400 AVL puhdistamon käyttöönoton yhteydessä olisi käytössä yksi pumppaamo, joka sijaitsee lähellä Aktiivikeskuksen päärakennusta. Saneeratulta puhdistamolta käsitellyt jätevedet tullaan johtamaan uutta muovista purkuputkea hyödyntäen Stora Lonoks -järveen. Toiminnanharjoittaja on tehnyt syksyllä 2016 viemäriverkoston ja purkuputken kuntoselvityksen. Kuntoselvityksessä havaittiin viemäriverkostossa painumia ja muodonmuutoksia, jotka vaativat toimenpiteitä lähivuosien aikana, joskaan vuotokohtia ei havaittu. Uudenmaan ELY-keskukselle on annettu tarkempi selvitys tehtävistä toimenpiteistä 17.3.2017, selvitys on liitteenä 13. Mahdollisuutta liittää alue kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon on selvitetty. Selvityksen perusteella lähimmät mahdolliset liittymispisteet kuntien ja vesiosuuskuntien verkostoon sijaitsevat 6,1-11,7 km etäisyydellä. Lähimpiin eli vesiosuuskuntien pisteisiin liittyminen ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman lisäinvestointeja. Liittymiskustannukset on arvioitu niin suuriksi, että kunnan verkostoon liittymistä ei nykytilanteessa pystytä kohtuullisten taloudellisten resurssien puitteissa toteuttamaan. Sivu 9 / 22

14. Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Vireillä olevan lupahakemuksen kohta 14 muutetaan kokonaan tässä esitettävään muotoon. Tässä kohdassa käsitellään Aktiivikeskuksen saneeratun jätevedenpuhdistamon (AVL 400) toimintaan liittyvät ympäristöriskit, onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet sekä toimet häiriötilanteissa. Tarkemmin ko. asioita käsitellään tämän dokumentin kohdassa 21, jossa käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Tämän dokumentin kohdat 14 ja 21 korvaavat myös vireillä olevan lupahakemuksen liitteen 14 tiedot. Saneeratun puhdistamon toimintaa tulee valvomaan automatiikka, joka myös mittaa puhdistamon toiminnan kannalta oleellisia parametreja. Mahdollisista poikkeamista tulee hälytys huoltohenkilöstölle. Puhdistamon toimintaa valvotaan etävalvonnan avulla sekä tarpeen mukaisesti paikan päällä, kuitenkin vähintään kolme kertaa viikossa, ja käyttötarkkailun tulokset kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Lisäksi käyttötarkkailun tulokset syötetään automatiikkaan, jolloin automatiikan antama mittaustulos korreloituu manuaalisen tarkkailun tuloksiin vähintään kolme kertaa viikossa. Käyttöhenkilöstön perehdyttämisestä puhdistamon toimintaan ja käyttöön huolehditaan. Käyttöhenkilöstön koulutukseen sisältyy puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, kriittisten varaosien analyysi, riskiarvio, huolto- ja kunnossapito-ohjelma sekä prosessin ajo-ohje normaalikäyttöä sekä häiriötilanteita varten. Jätevedenpuhdistamolla voi teoreettisesti esiintyä lähinnä seuraavia poikkeustilanteita, jotka saattavat aiheuttaa vaaran vesistökuormituksen lisääntymisestä: sähkökatko, tulopumppaamon rikkoontuminen, saostuskemikaalin syöttöhäiriö, ilmastuskompressorin toimintahäiriö, palautus- ja/tai ylijäämälietepumpun toimintahäiriö ja myrkyllinen tulokuormitus. Puhdistamo ja talousvesikaivo (porakaivo) saavat sähkönsä samasta lähteestä, joten sähkökatkon sattuessa myös talousveden jakelu keskeytyy. Kiinteistön sähkönsaannin katketessa myös tulopumppaamot pysähtyvät eikä puhdistamolle tule jätevettä. Puhdistamon automaattinen käynnistyminen sähkökatkon jälkeen ei aiheuta merkittävää lähtevän veden laadun huononemista ja aktiiviliete kestää varsin hyvin jopa vuorokausienkin pituisen katkoksen ilmastuksessa. Puhdistamolle tulee jätevettä paineputkella pumppaamosta, jossa on kahdennetut repijäpumput. Pumppaamon tai puhdistamon vakava toimintahäiriö tai sähkökatko keskeyttää kaivoveden pumppauksen verkkoon. Pumppaamon yhteyteen asennetaan puskurisäiliö, johon mahdollisen pumppaamon sähkökatkon tai toimintahäiriön sattuessa verkostoon (painesäiliöihin) varastoitunut ja viemäriverkkoon tuleva vesi varastoituu turvallisesti. Ilmastuskompressoreita on kaksi, joista vain toinen on vuorollaan käytössä. Kahdennetulla kompressorilla turvataan puhdistamon toiminta, erityisesti lietepumppausten (ylijäämä- ja palautusliete) sekä ilmastuksen toimivuus toisen kompressorin mahdollisessa häiriötilanteessa. Saostus- tai ph:n säätökemikaalin annostelupumpun mahdollinen rikkoutuminen havaitaan automatiikan avulla. Kemikaalin annostelu voidaan toteuttaa pumpun vikatilanteiden aikana myös manuaalisesti. Puhdistamon tertiäärivaiheena on lisätypenpoisto, joka toteutetaan metanolilisäyksellä. Automatiikka valvoo lisätypenpoistoa ja säätää metanolin syöttöä ja siten myös havaitsee mahdollisen liikasyötön. Sivu 10 / 22

Hiekkasuodatuksen muodostaa vastapestävä hiekkasuodatin pumppuineen, jota seuraa UV-desinfiointi. Vastapesun aikana altaiden ja säiliöiden puskuritilavuus riittää varastoimaan tulevan veden. Laitteiden kapasiteetti on valittu siten, että puhdistamolle tuleva vesimäärä ei ylitä laitteiden maksimivirtaamaa. Häiriötilanteessa hiekkasuodatin ja UV-desinfiointi voidaan ohittaa. Normaalikäytössä laitoksen toiminta on täysin automaattinen ja kaikki puhdistustuloksen ja toiminnan kannalta kriittiset osat on varmistettu kahdentamalla. Automatiikka valvoo pumppausten, kompressoreiden ja hiekkasuodattimen toimintaa ja tasaa kahdennettujen laitteiden käyntiaikoja. Jokaista kahdennettua laitetta voidaan ajaa myös manuaalisesti. Puhdistamon kaukovalvontayksikkö välittää reaaliaikaista tietoa puhdistamon toiminnasta internetin yli sekä välittää hälytykset GSM-verkon kautta. Myös ohjausautomatiikka on kahdennettu. Erityisissä vikatilanteissa, kuten esimerkiksi mahdollisten vakavien automaatiojärjestelmävikojen yhteydessä voidaan talousveden pumppaus pysäyttää korjauksen ajaksi, jolloin puhdistamolle ei tule jätevettä. Puhtaan veden pumppaus verkkoon, purkupumppaamo ja tulopumppaamo toimivat itsenäisesti, kunhan sähköä on saatavilla, mutta automatiikka voi tarvittaessa pysäyttää ne. Tämä varmistaa, että mikään laitetai automatiikkahäiriö ei aiheuta vuotoja ympäristöön. Biologisen aktiivilieteprosessin merkittävä toimintahäiriö esimerkiksi öljyn tai myrkyllisen kemikaalipäästön takia saattaa johtaa siihen, että biologisen osan käsittelytehokkuus on väliaikaisesti alhainen. Tällaisessa tilanteessa puhdistamo toimii edelleen kemiallisena saostuslaitoksena vähintäänkin tyydyttävästi. Aktiivilieteprosessi toipuu tulokuormituksen normalisoituessa ja tarvittaessa voidaan toipumista nopeuttaa tuomalla uutta aktiivilieteymppiä kunnalliselta jätevedenpuhdistamolta. Kemikaali- tai öljypäästö viemäriverkostoon on epätodennäköinen, koska verkostoon johdetaan lähes pelkästään asumisjätevettä (normaalin asumajäteveden lisäksi suurkeittiön jätevedet sekä urheiluhallin saunatilojen jätevedet). Jos öljy/kemikaalipäästö viemäriverkostoon kuitenkin toteutuisi, ennen biologista prosessia on esiselkeytysvaihe, joka myös leikkaisi osan kemikaali/öljypäästöstä. Puhdistamolla ei ole jäteveden ohivirtausmahdollisuutta. PÄÄSTÖT, KUORMITUS JA JÄTTEET 17. Päästöjen laatu ja määrä A. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Vireillä olevan lupahakemuksen kohta 17A muutetaan kokonaan tässä esitettävään muotoon. Vireillä olevan lupahakemuksen liite 17A1 muutetaan myös tämän dokumentin liitteenä olevaan uuteen 17A1 -liitteeseen. Nykyiseltä Aktiivikeskuksen puhdistamolta käsitelty jätevesi johdetaan Stora Lonoks-järven luusuaan pohjaan upotettua purkuputkea pitkin. Saneeratulta puhdistamolta (400 AVL) käsitelty jätevesi johdettaisiin purkuputkea pitkin Stora Lonoks-järveen. Suunniteltava uusi purkuputki olisi aikaisempaa lyhyempi, jolloin myös käsiteltyjen vesien purkupaikka muuttuisi itse järveen, sen pohjoisosaan lähelle Aktiivikeskusta ja puhdistamoa. Uuden purkupisteen karkea sijainti esitetään kartalla liitteessä 25C1. Sivu 11 / 22

Aktiivikeskuksen puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus sekä käsitellyn jäteveden pitoisuudet vuosilta 2009-2016 esitetään taulukoituna liitteessä 17A1. Liitteenä 17A2 on Aktiivikeskuksen nykyisen puhdistamon vuoden 2016 kuormitustarkkailun yhteenveto. Vuonna 2016 Aktiivikeskuksen puhdistamolla käsitellyn jäteveden vuosikeskiarvona laskettu fosforipitoisuus oli 0,12 mg P/l ja BOD 7-ATU arvo vuosikeskiarvona laskettuna 6,1 mg O 2/l. Ympäristölupapäätöksessä vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo on fosforille 0,8 mg P/l ja BOD:lle 15 mg O 2/l. Liitteessä 17A1 esitetään arvio saneeratulta 400 AVL puhdistamolta vesistöön johdettavalle kuormitukselle ja saneeratulla puhdistamolla vuosikeskiarvoina saavutettavat käsitellyn jäteveden pitoisuudet. Saneeratulla puhdistamolla vuosikeskiarvoina saavutettavat käsitellyn jäteveden pitoisuudet ovat: kiintoaine 4 mg/l, BOD 7-ATU 4 mg O 2/l, kokonaisfosfori 0,1 mg/l, kokonaistyppi 4 mg/l, ammoniumtyppi 2 mg/l. Saneeratun 400 AVL puhdistamon nimellisvirtaama on 68 m 3 /d ja arvio vesistöön johdettavalle kuormitukselle on seuraava: kiintoaine n. 0,27 kg/d, BOD 7 n. 0,27 kg O 2/d, kokonaisfosfori n. 0,0068 kg/d, kokonaistyppi n. 0,27 kg/d ja ammoniumtyppi n. 0,14 kg/d. B. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä ilmaan Muutos vireillä olevaan lupahakemukseen: Puhdistusprosessia tehostetaan myös typenpoiston osalta, joten prosessista vapautuu ilmaan typpikaasua. Muilta osin vireillä olevan lupahakemuksen kohta 17 B pysyy ennallaan. 19. Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen Lupahakemuksen kohta 19 muutetaan kokonaisuudessaan tässä esitettävään muotoon. Saneeratulla 400 AVL puhdistamolla muodostuu poiskuljetettavaa lietettä arviolta noin 200-300 m 3 /a, kuormituksesta riippuen. Liete kuljetetaan tankkiautolla lietevarastosta kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn noin 2-4 viikon välein. Lisäksi toiminnassa muodostuu vähäisiä määriä sekajätettä ja mahdollisesti vähäisiä määriä ongelmajätettä kuten jäteöljyä. Jätteet toimitetaan asianmukaisiin keräyspisteisiin. 20. Selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisestä omassa toiminnassa Vireillä olevan lupahakemuksen kohta 20 muutetaan kokonaan tässä esitettävään muotoon. Puhdistamolla muodostuva ylijäämäliete kuljetetaan tankkiautolla lietevarastosta kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäväksi. Puhdistamon ylijäämälietettä ei täten hyödynnetä omassa toiminnassa. Sivu 12 / 22

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) 21 & 23. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta Vireillä olevan lupahakemuksen kohdat 21 ja 23 muutetaan kokonaan tässä esitettävään muotoon. Kohdissa 21 ja 23 käsitellään Aktiivikeskuksen saneeratun puhdistamon (AVL 400) BAT ja BEP. Tulopumppaamo ja esiselkeytys Saneeratulle puhdistamolle tulee jätevettä paineputkella pumppaamolta, jossa on oma kahdennettu repijäpumppu sekä itsenäinen automatiikka joka valvoo toimintaa sekä huolehtii käyttötuntien tasauksesta. Tehostetun puhdistamon käyttöönoton yhteydessä on käytössä yksi pumppaamo, joka sijaitsee lähellä päärakennusta. Puhdistamolle tuleva jätevesi tulee pumppaamolta esiselkeytysaltaaseen, jossa jäteveden sisältämä karkein aines laskeutuu altaan pohjalle. Tulevaan veteen lisätty sakkautuskemikaali ja polymeeri auttaa poistamaan myös suurimman osan kiintoaineesta ja fosforista. Biologis-kemiallinen osa Biologis-kemiallisen tärkeimmän osan muodostaa pääprosessointi (2) joka on MTB-prosessi, lisänitrifiointija väliselkeytysosineen (3). Sitä seuraa tehostettu denitrifikaatio (4) jälki-ilmastuksineen ja väliselkeytyksineen (5). Molemmat MTB-prosessit ovat synkronoituja lyhyen jakson panosprosesseja, joissa jaksoaikaa ja/tai panoskokoa voidaan säätää kuorman mukaan. Ilmastuskompressoreita on kaksi, joista vain toinen on vuorollaan käytössä. Automatiikka valvoo MTB-prosessien ja kompressoreiden toimintaa sekä säätää metanolisyöttöä antureiden avulla. Samalla automatiikka varmistaa, ettei metanolia syötetä liikaa. Liitteenä 28.3B olevassa prosessikaaviossa esitetään prosessivaiheet numeroituna. Pääprosessoinnissa aktiivilietteellä toteutettu MTB-prosessi poistaa suuren osan orgaanisesta aineksesta sekä osan ammoniumtypestä, ja myös kokonaistyppi vähenee merkittävästi. Merkittävä osa esiselkeytyksen läpi päässeestä hienommasta kiintoaineesta ja sen mukana myös sakkautuneesta fosforista sitoutuu biomassaan, jota siten poistetaan esiselkeyttimeen, josta edelleen ylijäämälietevarastoon. MTB-prosessi on plug-flow- tyyppinen kolmiosastoinen panosprosessi, jossa lietteen aktiivisuutta ja prosessin suorituskykyä parannetaan erityisellä lietteenkierrätyksellä. Lietteen siirtyminen osastojen välillä tapahtuu hallitusti syklissä, jolloin biomassa alistetaan feast-famine -vaihtelulle. Tässä prosessissa tapahtuu sekä nitrifikaatio että denitrifikaatio sekä myös orgaaninen fosforinpoisto. MTB-prosessin ominaisuuksiin kuuluu myös, että lietemäärä säätyy automaattisesti oikeaksi. Panosprosessien lietemäärien pysyminen oikealla tasolla maksimivirtaamatilanteessa varmistetaan siten, että prosessien läpi menevän veden määrä pidetään vakiona. Tämä tapahtuu kierrättämällä väliselkeytysten (3 ja 5) vettä ylijäämälietteen poistopumppauksen mukana sitä edeltävään MTB-prosessiin (2 ja 4) silloin kun esiselkeytyksestä otettavissa oleva vesimäärä on pienempi kuin maksimivirtauksen aikana. Tällöin maksimivirtauksen aikana ylimääräistä palautusta ei ole, ja tulovirtauksen puuttuessa prosessien läpi kulkeva vesi on lähes kokonaan kierrätysvettä. Sivu 13 / 22

MTB-prosessi ei tarvitse erillistä nitraattikiertoa hyvään kokonaistypenpoistoon. MTB-pääprosessia voidaan optimoida joko ammoniumtypenpoiston tai kokonaistypenpoiston kannalta, jolloin denitrifikaatiovaiheen metanolikulutus pystytään minimoimaan kokonaistyppipäästön pysyessä hyvin alhaisena. Kaikki järjestelmän toiminnan kannalta oleelliset sähkötoimiset pumppaukset ovat kahdennettuja ja automatiikka valvoo pumppujen toimintaa. MTB-järjestelmässä toimii myös osittainen orgaaninen fosforinpoisto, jonka lisäksi on myös kemiallinen saostus jolla varmistetaan alhaisen lähtevän fosforin taso. Koska denitrifikaatio tarvitsee myös hieman fosforia, varaudutaan saostuskemikaalin syötön jakamiseen esiselkeytyksen ja loppuselkeytyksen välillä. Fosforinpoistokemikaalin ja myös ph:n säätökemikaalin syöttö tapahtuu automaattisesti järjestelmän läpi kulkevan vesimäärän mukaan ja kemikaalien syöttöpisteissä varmistetaan hyvä sekoittuminen. Reaaliaikaisella ph-mittauksella varmistetaan myös ph-säädön tarkkuus ja samalla järjestelmä havaitsee mahdolliset syöttöhäiriöt. Jälkikäsittely Fosforin ja kiintoaineen poisto tapahtuu selkeyttimissä (1, 3, 5 ja 6) laskeutuksen avulla (sekä osittainen orgaaninen fosforinpoisto biomassan PAO-organismien kautta). Biologis-kemiallisen prosessin jälkeen vesi johdetaan hiekkasuodatukseen ja UV-desinfiointiin (8), joka varmistaa lähtevän veden alhaisen kiintoainetason lisäksi myös veden hygienisoinnin siten, ettei se aiheuta terveyshaittoja Stora Lonoksissa. Hiekkasuodatuksen muodostaa vastapestävä suodatin pumppuineen. Suodatin on varustettu pesuautomatiikalla, jonka rejektivesi palautetaan esiselkeytykseen (1). Automatiikka valvoo suodattimien toimintaa. Suodattimien vastapesu tapahtuu ajoitettuna siten, että se tapahtuu normaalia alemman virtauksen aikana, joka on tyypillisesti yöaikaan. Suodatuksen jälkeen tulevan UV-desinfioinnin riittävä annos varmistetaan laitteeseen integroidulla annosmittauksella. Suodatus ja sen jälkeinen UV-käsittely mitoitetaan kapasiteetiltaan ylittämään tuleva maksimivirtaus. Lietteen käsittely Esiselkeytyksessä (1) vedestä erottuu sekä tuleva kiintoaines että muualta prosessista tuleva poistettava ylijäämäliete. Poistoliete pumpataan lietesäiliöön, jonka rejektivesi palautuu esiselkeytykseen. Esiselkeytykseen syötettävää polymeeriä siirtyy poistolietteen mukana lietesäiliöön, jolloin siellä oleva liete myös tiivistyy. Kertynyt liete poistetaan säännöllisesti pumppuautolla todellisen tarpeen mukaisesti, noin 2-5 viikon välein. Ylijäämäliete toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn esim. Suomenojan puhdistamolle. Puhdistamon mitoitus Aktiivikeskuksen saneeratun puhdistamon nimelliskapasiteetti on mitoitettu 400 AVL kuormalle. Puhdistamon nimellisvirtaama on 68 m 3 /d ja maksimivirtaama 8 m 3 /h, mikä vastaa suurinta porakaivoveden (talousveden) pumppausmäärää. Sivu 14 / 22

Puhdistamo ja alueen talousveden tuottava porakaivo saavat sähkönsä samasta lähteestä. Sähkönsaannin katketessa pumppaamon ja puhdistamon tasauskapasiteetti riittää ottamaan vastaan kaiken kiinteistön järjestelmässä varastoidun veden ilman, että vesi etenee järjestelmässä olevien varaylivuotojen kautta. Nämä varaylivuodot johtavat puhdistamon myöhempien osien tasausvaran täyttymiseen, joten tasauskapasiteetti on moninkertainen varastoidun puhtaan veden määrään nähden eikä vuotoa ympäristöön tapahdu. Puhdistamon automaattinen käynnistyminen sähkökatkojen jälkeen ei aiheuta merkittävää lähtevän veden laadun huononemista. Puhdistamon nimellinen orgaaninen tulokuorma on 28 kg BOD 7/d joka esiselkeytyksen jälkeen on noin 16 kg BOD 7/d. Lietepitoisuudet ovat pääprosessoinnissa noin 5 kg/m 3 ja denitrifikaatiossa noin 3 kg/m 3. Pääprosessoinnin tilakuormaksi tulee noin 0.45 kg BOD7/vrk*m3 ja lietekuormaksi noin 0.09 kg BOD7/ (vrk*kg MLVSS), jolloin lieteikä on noin 15 vrk. Denitrifikaatioprosessin tilakuormaksi tulee noin 0.06 kg NO3/vrk*m3 ja lietekuormaksi noin 0.02 kg NO3/ (vrk*kg MLVSS), jolloin lieteikä on noin 30 vrk. Puhdistamon käyttö ja huolto Puhdistamon toimintaa valvoo automatiikka, joka myös mittaa puhdistamon toiminnan kannalta oleellisia parametreja. Mahdollisista poikkeamista tulee hälytys huoltohenkilöstölle. Puhdistamon toimintaa valvotaan etävalvonnan avulla sekä tarpeen mukaisesti paikan päällä, kuitenkin vähintään kolme kertaa viikossa, ja käyttötarkkailun tulokset kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Lisäksi käyttötarkkailun tulokset syötetään automatiikkaan, jolloin automatiikan antama mittaustulos korreloituu manuaalisen tarkkailun tuloksiin vähintään kolme kertaa viikossa. Tähän kuuluu myös kaivoveden pumppausmäärien seuranta, kemikaalien riittävyyden varmistaminen säiliöissä, antureiden puhdistus ja kalibrointi tarpeen mukaan, mahdollinen annostelumäärien säätö sekä esiselkeytyksen lietemäärän tarkastus. Käyttöhenkilöstölle annetaan riittävä perehdytys tai koulutus tehtävään, mihin sisältyy myös puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma, kriittisten varaosien analyysi, riskiarvio, huolto- ja kunnossapito-ohjelma sekä prosessin ajo-ohje normaalikäyttöä sekä häiriötilanteita varten. Uuden puhdistamon energiankulutus on noin 40 60 kwh/vrk, riippuen tulevan veden määrästä. Suurin osa kulutuksesta syntyy ilmastuksesta, jonka lisäksi hiekkasuodatuksen pumppaus, UV-desinfiointi sekä purkuveden pumppaus ovat noin kolmannes koko energiankulutuksesta. Energiankulutus mitataan kokonaisuutena, ja arvio eri prosessin osien energiakulutuksesta saadaan arvioitua käyttötuntimäärien kautta. Normaalikäytössä laitoksen toiminta on täysin automaattinen ja kaikki puhdistustuloksen ja toiminnan kannalta kriittiset osat on varmistettu kahdentamalla. Automatiikka valvoo pumppausten, kompressoreiden ja hiekkasuodattimen toimintaa ja tasaa kahdennettujen laitteiden käyntiaikoja. Jokaista kahdennettua laitetta voidaan ajaa myös manuaalisesti. Puhdistamon kaukovalvontayksikkö välittää reaaliaikaista tietoa puhdistamon toiminnasta internetin yli sekä välittää hälytykset GSM-verkon kautta. Myös ohjausautomatiikka on kahdennettu. Erityisissä vikatilanteissa, kuten esimerkiksi mahdollisten vakavien automaatiojärjestelmävikojen yhteydessä voidaan talousveden pumppaus pysäyttää korjauksen ajaksi, jolloin puhdistamolle ei tule jätevettä. Sivu 15 / 22

Myös ohjausautomatiikka on kahdennettu. Erityisissä vikatilanteissa, kuten esimerkiksi mahdollisten vakavien automaatiojärjestelmävikojen yhteydessä voidaan talousveden pumppaus pysäyttää korjauksen ajaksi, jolloin puhdistamolle ei tule jätevettä. Puhtaan veden pumppaus verkkoon, purkupumppaamo ja tulopumppaamo toimivat itsenäisesti, kunhan sähköä on saatavilla, mutta automatiikka voi tarvittaessa pysäyttää ne. Tämä varmistaa, että mikään laitetai automatiikkahäiriö ei aiheuta vuotoja ympäristöön. Kaikista toimintahäiriöistä ja merkittävistä poikkeamista automatiikan mittaamissa parametreissa annetaan hälytys huoltohenkilöille. Laitteisto on kokonaan etähallittavissa, jolloin kiireelliset ja/tai muut tarpeelliset toimenpiteet voidaan suorittaa välittömästi verkon yli. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esim. kemikaaliannostelun tai yksittäisten laitteiden ohjaus sekä kaivoveden pumppauksen lopettaminen. Erityisissä häiriötilanteissa, kuten ylivuodon uhatessa, automatiikka voi myös esim. pysäyttää kaivoveden pumppauksen havaittuaan altaiden pinnankorkeuden ylittävän maksimirajan. Edellä mainitut tekijät huomioiden voidaan todeta, että Aktiivikeskuksen 400 AVL puhdistamo edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja että laitoksen toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 25. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön A. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Vireillä olevan ympäristölupahakemuksen kohdasta Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen poistetaan lopussa oleva kohta eikä järvellä ole muuta merkittävää virkistyskäyttöä ja lisätään seuraava teksti: Puhdistamon käsitellyt jätevedet eivät muuta nykyisessä eikä uudessa (suunniteltavassa) purkupaikassaankaan Stora Lonoks järven eikä alapuolisen vesistön tilaa siten, että sillä olisi vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen tai ihmisten terveyteen. B. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Lisätään vireillä olevan ympäristöhakemuksen tämän kohtaan loppuun seuraava teksti: Puhdistamon käsitellyt jätevedet eivät muuta nykyisessä eikä uudessa (suunniteltavassa) purkupaikassa Stora Lonoks järven eikä alapuolisen vesistön tilaa siten, että sillä olisi vaikutusta luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön. Stora Lonoks järven virkistyskäyttö mm. linnuston seuraamiseen tai yleisesti luontoretkeilykohteena jatkuu entisenlaisena. Vaikutukset eivät ulotu myöskään Siuntionjoen uomaan, jossa NATURA-2000 alue alkaa noin 6,5 km etäisyydeltä Harvsån suulta. Sivu 16 / 22

C. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vireillä olevan ympäristölupahakemuksen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön korvataan kokonaan alla olevalla tekstillä: Aktiivikeskus on mukana Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa, jossa jätevesien vaikutuksia on tarkkailtu joka toinen vuosi Stora Lonoks järvestä ja joka vuosi Harvsåsta otetuin vesinäyttein. Siuntionjoen yhteistarkkailuohjelma on uudistettu ja parhaillaan kuulutuksessa. Ohjelman mukaan Aktiivikeskuksen jätevesien vaikutusta tarkkaillaan Harvsåssa kahdella havaintopaikalla (Harsvån 3,6 ja Harvsån 0,4). Nämä havaintopaikat näkyvät kartalla liitteessä 25C1. Stora Lonoks järven ravinnepitoisuudet ovat ilmentäneet voimakasta rehevyyttä ja leväkukinnat ovat olleet runsaita. Järvi on luontaisesti rehevä, mutta myös voimakkaan hajakuormituksen ja jätevesikuormituksen rehevöittämä. Järven rehevyyden ja mataluuden vuoksi pohjalietteestä vapautuu resuspension vaikutuksesta ravinteita takaisin ravinnekiertoon. Järvellä on todettu muutaman kerran heikentynyt happitilanne, mutta pääosin happitilanne on ollut tyydyttävä veden mataluuden (keskisyvyys noin metri) ja vaihtuvuuden (veden viipymä 9 vrk) vuoksi. Järven fosfori- ja klorofyllipitoisuudet ilmentävät ylirehevyyttä. Merkkejä ravinnetason noususta on havaittavissa 1980-luvulta lähtien. Järvessä on todettu lämpökestoisia koliformisia bakteereita määrien ollessa kuitenkin alle uimavedeksi soveltuvan rajan. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet melko alhaisia. Stora Lonoks järvestä vedet virtaavat Lonoksåta pitkin Lilla Lonoks järveen ja sen jälkeen Harvsåta pitkin Karhujärveen. Harvsån vesi on alueelle varsin ominaista sameaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Kuormituksen on havaittu usein lisääntyvän Harvsån alaosassa. Jätevesien vaikutuksia ei ole tarkkailutulosten perusteella ollut yleensä kuitenkaan erotettavissa hajakuormituksen vaikutuksista. Kirkkonummen Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusarviossa on tässä huomioitu puhdistamon tarkkailuraporttien ja Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun raporttien sisältämiä aineistoja ja tuloksia sekä SYKE-WSFS-Vemala-mallinnuksen (13.3.2017) antamia tietoja ja laskentatuloksia. Aktiivikeskuksen puhdistamon kuormitustiedot puuttuivat Vemalan mallilaskelmista, mikä antamia tuloksia on täydennetty Aktiivikeskuksen osalta. Aktiivikeskuksen fosforikuormitus on vuosina 2007-2016 ollut keskimäärin 8,7 kg/v ja typpikuormitus 387 kg/v. Aktiivikeskuksen nykyisen puhdistamon purkuputken suu sijaitsee Stora Lonoksin luusuassa, järvestä lähtevän Lonoksån edustalla, josta kuormitus ohjautuu alapuoliseen vesistönosaan. Vemala -mallin laskelmissa Harvsån koko valuma-alueelle syntyvästä fosforikuormasta pidättyy 31 % ja typpikuormasta noin 8 %. Stora Lonoks järvi pidättää järveen tulevasta fosforista noin 6,3 % ja typestä noin 1,3 %. Lilla Lonoks järveen pidättyy vastaavasti 3,4 % fosforista ja 0,5 % typestä. Jokiosuuksissa Vemala-mallin mukaan denitrifikaatiota ei tapahdu eli typpi siirtyy kokonaisuudessaan alapuoliseen vesistöön. Vuosina 2007-2016 Aktiivikeskuksen puhdistamon osuus purku-uomassa Lonoksåssa on fosforikuormituksesta ollut noin 0,6 % ja typpikuormasta noin 1,68 %. Vuosina 2007-2016 fosforikuormitus on ollut Harvsåssa valuma-alueen alarajalla eli Karhujärveen tulevassa vedessä keskimäärin 0,46 % ja typpikuormitus 1,31 %. Aktiivikeskuksen 400 AVL puhdistamon vesistökuormitus ennustetilanteessa nimellisvirtaamalla 68 m³/d tulisi olemaan aikaisempaa kuormitustasoa pienempi. Taulukossa 1 esitetään keskimääräinen kuormitus ja pitoisuus nykyisen puhdistamon lähtevässä vedessä viimeisen kymmenen vuoden ajalta (vuodet 2007- Sivu 17 / 22