Aavarannan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus

Transkriptio

1 Aavarannan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus HM Technics Oy Marja Valtonen Raportti a122/2016

2 Laatija: Marja Valtonen Tarkastaja: Marja Valtonen Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI a122/2016 Taitto: Tiia Palm

3 Sisältö Ympäristölupahakemus Luvan hakijan ja laitoksen tiedot Toiminta, jolle lupaa haetaan Hakijan yhteystiedot Laitoksen yhteystiedot Voimassa oleva ympäristölupa Laitosalue ja sen ympäristö Tiedot kiinteistöistä ja niillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnoista sekä näiden omistajista ja haltijoista yhteystietoineen Tiedot toiminnan sijaintipaikasta, ympäristöolosuhteista, ympäristön laadusta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta Valuma-alueen ja purkuvesistön kuvaus Uhanalainen lajisto, kalat, pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus Luonnonsuojelualueet ja -kohteet Selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea Laitoksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista Uuden tai muutetun toiminnan aloittamisajankohta Tuotteet, tuotanto, tuotantokapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti laitosalueella Nykyisen puhdistamon prosessikuvaus Uuden puhdistamon prosessikuvaus Kemikaalien varastointi sekä kulutus, energian kulutus ja veden käyttö Nykyisen puhdistamon kemikaalit Uuden puhdistamon kemikaalit Energian käyttö Nykyisen puhdistamon energiankulutus Uuden puhdistamon energiankulutus Vedenhankinta ja viemäröinti Arvio uuden puhdistamon toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Liikenne ja liikennejärjestelyt Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä Päästöt, kuormitus ja jätteet Päästöjen laatu ja määrä Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Käsitellyt jätevesimäärät v sekä uuden puhdistamon nimellisvirtaama Nykyisen puhdistamon tulokuorma sekä uuden puhdistamon nimellinen tulokuorma Nykyisen puhdistamon vesistökuormitus ja uuden puhdistamon arvioitu vesistökuormitus Luparajojen saavuttaminen nykyisellä puhdistamolla vuosina , Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä ilmaan Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Melupäästöt sekä tärinä Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta...20

4 6 Vaikutukset ympäristöön Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Nykyisen puhdistamon vesistövaikutukset Uuden puhdistamon aiheuttamat muutokset Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Melun ja tärinän vaikutukset Tarkkailu ja raportointi Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Nykyisen puhdistamon velvoitetarkkailu Vahinkoarvio Arvio vesistöön kohdistuvista vahingoista...27 Liitteet Liite 1. Aavarannan nykyisen puhdistamon ympäristölupapäätös...28 Liite 2.1. Kaavaote...48 Liite 2.2. Uuden puhdistamon sijainti tontilla (asemapiirros)...52 Liite 3. Kartta puhdistamoiden sijainnista ja purkupisteestä...53 Liite 4. Kartta luonnonsuojelu- ja Natura2000-alueista sekä pohjavesialueista...54 Liite 5.1. Selvitys rajanaapureista ja vaikutusalueen kiinteistön omistajista (ei julkinen)...55 Liite 5.2. Kiinteistörekisterikartta...56 Liite 6. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksen tiedoista...57 Liite 7. Uuden puhdistamon prosessikaavio...59 Liite 8. Kuormitustarkkailun yhteenvetoraportti vuodelta Liite 9. Vesistötarkkailun yhteenveto vuodelta Liite 10. Uuden puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelma...97 Liite 11. Uuden puhdistamon vesistötarkkailuohjelma Liite 12. Nykyisin käytössä olevan Aavarannan puhdistamon velvoitetarkkailuohjelma...122

5 Ympäristölupahakemus (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1 Luvan hakijan ja laitoksen tiedot 1.1 Toiminta, jolle lupaa haetaan Lyhyt kuvaus toiminnasta: Ympäristölupaa haetaan Aavaranta Oy:n kiinteistölle rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Operatiivisesta toiminnasta mm. vesi- ja jätevesihuollosta sekä kiinteistöhuollosta Aavaranta Oy:n kiinteistöillä vastaa HM Technics Oy. Uuden puhdistamon ympäristölupa haetaan HM Technics Oy:n nimiin. Nykyisin alueella käytössä oleva vanha Aavarannan jätevedenpuhdistamo jää pois käytöstä, kun uusi HM Technics Oy:n jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön. Nykyisin käytössä oleva vanha puhdistamo on tarkoitus purkaa kokonaan pois. Uudelle puhdistamolle rakennetaan oma rakennus. Puhdistamorakennuksen rakennuslupahakemus laitetaan vireille kesällä Kun rakennuslupa on saatu, aletaan puhdistamorakennusta ja sen sisälle sijoitettavaa puhdistamoa rakentaa. Uusi puhdistamo otetaan käyttöön, kun ympäristölupa on saatu. Nykyisellä vanhalla Aavarannan puhdistamolla käsitellään Aavaranta Oy:n kiinteistöillä sijaitsevissa tiloissa (entiset Johtamistaidon Opiston opistorakennukset) muodostuvat asumajätevedet ja lisäksi puhdistamolle johdetaan lähialueelta yhdestä rivitalosta ja neljästä omakotitalosta jätevedet. Aavaranta Oy:n kiinteistöillä sijaitsevia entisiä opistorakennusten tiloja on vuokrattu SPR:lle ja tiloissa toimii tällä hetkellä vastaanottokeskus. SPR vastaa vastaanottokeskuksen toiminnasta. HM Technics Oy vastaa kiinteistön hoidosta. Vastaanottokeskuksessa oli majoituksessa hakemuksen kirjoittamisen ajankohtana noin 250 hlö ja määrää on tarkoitus lisätä määrään 600 hlö. SPR:llä ja HM Technics Oy:llä on alueella yhteensä henkilökuntaa noin 40 hlö. Sopimus tilojen vuokraamisesta SPR:n kanssa on tehty yhteensä 24 kk ajaksi, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Vastaanottokeskus aloitti toiminnan Kun vastaanottokeskustoiminta kiinteistön tiloissa päättyy, osa kiinteistöllä sijaitsevista entisen Johtamistaidon Opiston opistorakennuksista on tarkoitus purkaa pois, mm. nykyisen vastaanottokeskuksen tilat puretaan pois. Tämän hetken suunnitelman mukaan rakennuksista on jäämässä seuraavat: luhti, hallintorakennus, ruokala, uimahalli ja kartanorakennus. Kiinteistönomistajien toimesta on tarkoitus laittaa kesällä 2016 kaavamuutoksen haku vireille. Aavaranta Oy:n kiinteistöille on suunnitelmissa toteuttaa pientalorakentamista, tarkoituksena on rakentaa 200 taloa. Uusien talojen asukasmääräksi arvioidaan noin 500 hlö. Majoituskapasiteettia jää kiinteistöllä olemassa oleviin entisiin opistorakennuksiin 60 huonetta (2 hengen huoneita), huoneita on tarkoitus vuokrata tilapäismajoitukseen. Kiinteistönomistajien kehittäessä aluetta pientalorakentamiselle, on alueelle rakennettava uusi jätevedenpuhdistamo käsittelemään alueella muodostuvat asumajätevedet. Alueelle saattaa tulevaisuudessa tulla myös rumpukompostori ja myös kompostoinnissa muodostuvat jätevedet ohjattaisiin jätevedenpuhdistamolle. Uuden puhdistamon nimelliskapasiteetti on mitoitettu asukasvastineluvun 700 kuormalle. Aavaranta Oy:n kiinteistöllä sijaitsevalla nykyisellä puhdistamolla (Aavarannan jätevedenpuhdistamo) on Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös No YS 1528 (päätös on annettu Johtamistaidon Opisto JTO ry:lle). Nykyisin käytössä oleva puhdistamo on mitoitettu keskivirtaamalle 30 m 3 /d Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016 5

6 ja BOD 7 -kuormalle 10 kg/d. Nykyisen puhdistamon lupapäätöksen mukaan puhdistamolle oli Aavarannan opistorakennusten lisäksi viemäröity kaksi omakotitaloa ja yksi rivitalo. Majoituskapasiteettia opistolla oli 122 hengelle. Hakijan käsitys toiminnan ympäristöluvanvaraisuudesta: Ympäristönsuojelulaki, liite 1, taulukko 2 (muut laitokset) kohta: 13. Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely: d) Yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä Kyseessä on: Toiminnan olennainen muuttaminen. 1.2 Hakijan yhteystiedot Hakijan nimi tai toiminimi: HM Technics Oy Kotipaikka: Espoo Postiosoite ja -toimipaikka: Tähdenlennonkuja 1, Espoo Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: markus.ulan@gmail.com Y-tunnus: Yhteyshenkilön nimi: Markus Ulan Postiosoite ja -toimipaikka: HM Technics Oy, Tähdenlennonkuja 1, Espoo Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: markus.ulan@gmail.com Laskutusosoite (postiosoite tai verkkolaskuosoite): HM Technics Oy Verkkolaskutusosoite: Operaattoritunnus: OKOYFIHH 1.3 Laitoksen yhteystiedot Laitoksen nimi: Aavarannan jätevedenpuhdistamo Käyntiosoite: Österbyntie 617, Oitmäki Koordinaatit ETRS-TM35FIN: Puhelinnumero: Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet: kolme huoltomiestä vastaa alueella kiinteistöhuollosta sekä vesi- ja jätevesihuollosta. Yhteyshenkilön nimi: Markus Ulan Postiosoite ja -toimipaikka: HM Technics Oy, Tähdenlennonkuja 1, Espoo Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: markus.ulan@gmail.com 1.4 Voimassa oleva ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus on antanut Aavaranta Oy:n kiinteistöllä nykyisin käytössä olevalle Aavarannan jätevedenpuhdistamolle ympäristölupapäätöksen (No YS 1528, dnro: UUS-2006-Y ).Luvan hakijana on ollut Johtamistaidon Opisto JTO ry. Nykyisin käytössä oleva puhdistamo jää pois käytöstä, kun uusi Aavarannan puhdistamo saadaan käyttöön. Lupapäätös on liitteenä 1. HM Technics Oy:llä ei ole ympäristövahinkovakuutusta. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016

7 2 Laitosalue ja sen ympäristö 2.1 Tiedot kiinteistöistä ja niillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnoista sekä näiden omistajista ja haltijoista yhteystietoineen Puhdistamokiinteistö sijaitsee Kirkkonummen kunnassa Hvitträskin kylässä. Nykyinen puhdistamo sijaitsee Aavaranta Oy:n omistamalla kiinteistöllä Avaranda RNo ja uusi puhdistamo tulee sijaitsemaan Aavaranta Oy:n kiinteistöllä Aavaranta II RNo Operatiivisesta toiminnasta Aavaranta Oy:n kiinteistöillä vastaa HM Technics Oy, yhteystiedot edellä kohdassa 1.2. Aavaranta Oy:n kiinteistöillä sijaitsevat tilat (entiset Johtamistaidon Opiston opistorakennukset) on vuokrattu SPR:lle ja tiloissa toimii tällä hetkellä vastaanottokeskus. SPR vastaa vastaanottokeskuksen toiminnasta. HM Technics Oy vastaa kiinteistön hoidosta. Vastaanottokeskuksessa oli majoituksessa hakemuksen kirjoittamisen ajankohtana noin 250 hlö ja määrää on tarkoitus lisätä määrään 600 hlö. SPR:llä ja HM Technics Oy:llä on alueella yhteensä henkilökuntaa noin 40 hlö. Sopimus SPR:n kanssa on tehty yhteensä 24 kk ajaksi, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Vastaanottokeskus aloitti toiminnan Kun vastaanottokeskustoiminta kiinteistön tiloissa päättyy, osa Aavaranta Oy:n kiinteistöillä sijaitsevista entisistä Johtamistaidon Opiston rakennuksista on tarkoitus purkaa pois, mm. nykyisen vastaanottokeskuksen tilat puretaan pois. Tämän hetken suunnitelman mukaan rakennuksista on jäämässä seuraavat: luhti, hallintorakennus, ruokala, uimahalli ja kartanorakennus. Kiinteistönomistajien toimesta on tarkoitus laittaa kesällä 2016 kaavamuutoksen haku vireille. Aavaranta Oy:n kiinteistöille on suunnitelmissa toteuttaa pientalorakentamista, tarkoituksena on rakentaa 200 taloa. Uusien talojen asukkaiden määräksi arvioidaan noin 500 hlö. Majoituskapasiteettia jää kiinteistön olemassa oleviin entisiin opistorakennuksiin 60 huonetta (2 hengen huoneita), huoneita on tarkoitus vuokrata tilapäismajoitukseen. HM Technics Oy:n uudella jätevedenpuhdistamolla tullaan käsittelemään alueella muodostuvat asumajätevedet. Alueelle saattaa tulevaisuudessa tulla myös rumpukompostori, ja myös kompostoinnissa muodostuvat jätevedet ohjattaisiin jätevedenpuhdistamolle. Uuden puhdistamon nimelliskapasiteetti on mitoitettu asukasvastineluvun 700 kuormalle. Nykyisin Aavaranta Oy:n kiinteistöllä käytössä oleva vanha puhdistamo jää pois käytöstä, kun uusi puhdistamo saadaan käyttöön. Aavarannan nykyisellä puhdistamolla käsitellään Aavaranta Oy:n kiinteistöillä sijaitsevissa rakennuksissa (entiset Johtamistaidon Opiston opistorakennukset) muodostuvat asumajätevedet ja lisäksi puhdistamolle johdetaan lähistöltä yhdestä rivitalosta ja neljästä omakotitalosta jätevedet. Ennen kiinteistön tilojen vuokraamista vastaanottokeskuskäyttöön majoituskapasiteettia kiinteistöllä sijaitsevissa opistorakennuksissa oli 122 hengelle. Nykyisin käytössä oleva puhdistamo on mitoitettu keskivirtaamalle 30 m 3 /d ja BOD 7 -kuormalle 10 kg/d. Aavaranta Oy:n kiinteistöillä vedenhankinta perustuu oman vedenottamon käyttöön (porakaivo). Alueella on nyt yksi kaivo mutta tulevaisuudessa mahdollisesti tehdään yksi tai useampi porakaivo lisää. 2.2 Tiedot toiminnan sijaintipaikasta, ympäristöolosuhteista, ympäristön laadusta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta Puhdistamokiinteistö sijaitsee Kirkkonummen kunnan Hvitträskin kylän Aavarannan alueen kortteleiden sekä liikenne- ja uimaranta-alueen rakennuskaava-alueella. Kaavaote on liitteenä 2.1 ja uuden puhdistamon suunniteltu sijainti tontilla on esitetty liitteessä 2.2, puhdistamo on merkattu kartalle tontin koilliskulmaan parkkialueelle. Kiinteistönomistajien toimesta on tarkoitus laittaa kesällä 2016 kaavamuutoksen haku vireille, Aavaranta Oy:n kiinteistöille on suunnitelmissa toteuttaa pientalorakentamista, tarkoituksena on rakentaa 200 taloa. Nykyinen ja uusi puhdistamo sijaitsevat vedenhankintaa varten tärkeällä Vitträskin pohjavesialueella. Kartta puhdistamoiden (nykyinen ja uusi) sijainnista ja purkupisteestä on liitteinä 3 ja 4. Puhdistamolla puhdistetut jätevedet ohjataan pohjavesialueen ulkopuolelle, Vitträskin pohjoispuolella kulkevaan Mankinojaan, joka laskee Mankinjokeen kilometrin verran ennen Espoonlahtea. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016 7

8 Uudelle puhdistamolle rakennetaan oma rakennus. Puhdistamorakennuksen rakennuslupahakemus laitetaan vireille kesällä Rakennuslupahakemusta varten rakennuspaikalla tehdään riittävä pohjatutkimus. Kun rakennuslupa on saatu, aletaan puhdistamorakennusta ja sen sisälle sijoitettavaa puhdistamoa rakentaa. Kaikki puhdistamon toimintaan liittyvät laitteet ja säiliöt sijoitetaan puhdistamorakennuksen sisälle. Puhdistamorakennuksen alle tulee 1,5 metrin syvyyteen ulottuva betoninen suoja-allas. Uuden puhdistamon sijainti kartalla liitteessä Valuma-alueen ja purkuvesistön kuvaus Valuma-alueen ja purkuvesistön kuvauksen, luonto-, vedenlaatu- ja vesistövaikutustarkastelun sekä vesistön tarkkailuohjelman on laatinut Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vesistötutkija Aki Mettinen. Valuma-alue Aavarannan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Mankinjoen vesistöalueella (81.057) Kirkkonummen kunnassa. Puhdistamon jätevedet johdetaan Vitträskin järven valuma-alueen ulkopuolelle, järven yläpuolella sijaitsevan pienen Mankinojan latvoille. Jätevedet vastaanottavan Mankinojan pituus on noin 6 km, minkä jälkeen se liittyy Mankinjokeen noin kilometri ennen Espoonlahtea. Mankinojan valuma-alue (3,88 km 2, Mankinoja 0,3 kohdalla, VEMALA, Syke) sisältyy Mankinjoen vesistöalueeseen (175,05 km 2, Syke). Mankinjoen vesistöalue koostuu läntisestä Mankinjoen haarasta ja itäisestä Gumbölenjoen haarasta. Liitteessä 4 esitetään puhdistamoiden sijainnit (uusi ja vanha), purkupiste sekä Mankinojan virtaus kohti Espoonlahtea. Mankinojan valuma-alueen osuus Mankinjoen koko vesistöalueesta on 2,2 %. Valuma-alueen pienestä koosta johtuen myös sen luonnollinen virtaama on pieni, ojan keskivirtaamaksi MQ on arvioitu 0,03 m3/s ja keskialivirtaamaksi MNQ = 0,002 m3/s (Ramboll 2013). Mankinjoen alaosan keskivirtaama ennen Mankinojan liittymää on MQ 1,05 m3/s (Mankinjoki 1,8, simuloitu arvo vuosilta , VEMALA, Syke). Tällöin Mankinojan keskivirtaama on noin 2,85 % Mankinjoen keskivirtaamasta. Mankinojan valuma-alueen pelto-% on alimmalla havaintopaikalla Mankinoja 0,3:n yläpuolella noin 10,57 % (VEMALA, Syke). Pääasiassa alue koostuu metsistä (sulkeutuneet ja harvapuustoiset metsät ja pensastot) ja niiden lisäksi esiintyy pieniä asuinalueita, rakennettuja alueita, teollisuusalueita sekä heterogeenisistä maatalousalueita (Corine 2000, 2006 ja 2012, Ympäristökarttapalvelu KARPALO, Syke). Mankinojan valuma-alue on latvaosaltaan metsäisempää kuin alaosa. Alueella on pienikokoisia yksittäisiä peltoja ja yksi laajempi peltoalue (Hällkärr) joen keski-alaosassa. Mankinojan valuma-alueella on ojan kulkureitin varrella myös soistuneita maa-aloja ja kosteikkoja, joista suurin on nimeltään Igelträsk. Vesistöalueen pääuoman Mankinjoen pelto-% on joen alaosassa ennen Mankinojaa on 14,5 % eli hieman suurempi kuin Mankinojassa (Mankinjoki 1,8 havaintopaikalla, VEMALA, Syke). Mankinjoen vesistöalueella on myös järviä etenkin jokihaarojen yläkeskiosissa. Järvisyys L = 8,37 % koko vesistöalueen pinta-alasta. Veden laatu Mankinojaa eli varsinaista purkuojaa ei ole ojan sen pienestä valuma-alueen koosta johtuen tyypitelty eikä luokiteltu. Siten virallista ekologista tila-arvioita ei siitä ole myöskään esitetty. Mankinojasta on saatavissa vedenlaatutietoja melko säännöllisesti aina vuodesta 1977 lähtien perustuen suurimmaksi osaksi velvoitetarkkailutuloksiin. Nykyisen puhdistamon toiminta-aikana vuosina purkupaikan yläpuolella veden laatu on ollut lähes kaikkien parametrien osalta parempilaatuista kuin purkukohdan alapuolella. Purkukohdan alapuolella ojavesi on ollut keskimäärin hyvin ravinteikasta; sekä kokonaisfosfori- että kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet kohonneita samoin kuin ammoniumtyppipitoisuudet. Myös mm. veden sähkönjohtavuus on kohonnut ja hygienia on ajoittain ollut hyvin huono. Veden laatu on toisaalta vaihdellut suuresti, mihin on vaikuttanut vuodenaika, ajankohdan säätila ja vesimäärä. Velvoitetarkkailutulosten vedenlaatutiedot käydään tarkemmin läpi lupahakemuksen kohdassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016

9 Mankinjoki on tyypitelty keskisuureksi savimaiden joeksi (KSa-tyyppi) jonka fyysistä tilaa ei ole voimakkaasti muutettu, Mankinjoen ekologinen tila oli vuonna 2013 hyvä. Espoonlahden merialueen tila oli vastaavana vuonna 2013 välttävä (Ympäristökarttapalvelu VESIKARTTA, Syke ) Uhanalainen lajisto, kalat, pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus Mankinjoki on maakunnallisesti arvokas virtavesi, johon erittäin uhanalaisen meritaimenen luonnonkanta yhä nousee kutemaan. Mankinjoen vesistöistä kesänvanhoja taimenenpoikasia löytyi esim. vuonna 2014 kaikilta tutkituilta koealoilta, myös kaikista tutkituista sivu- ja latvapuroista. DNA-tutkimusten perusteella Mankinjoen meritaimenkannan alkuperäisyys ja erittäin runsas geneettinen muuntelu tekevät siitä geneettisesti arvokkaan. ( Meritaimenen esiintymisestä purku-uomassa Mankinojassa ei ole havaintoja. Mankinoja on pienen alivirtaaman ja alaosan uoman ominaisuuksien, lähinnä pohjan laadun vuoksi vähemmän houkutteleva/sopiva meritaimenelle. Myös joitakin pieniä nousuesteitä on havaittu ojan alaosassa, mm. pohjapatoja ja pohjasta kohollaan olevia tierumpuja. Nämä saattavat vielä keskivirtaaman aikaan estää tai haitata kalojen nousua uomassa. Mankinojassa esiintyy kuitenkin myös kutualustaksi sopivaa sorapohjaa esim. Masalantien pohjois- ja eteläpuolella (Aki Janatuinen, Virtavesien hoitoyhdistys ry, suull. tieto ). Mankinojalla ei ole nykyisellään kalataloudellista arvoa. Myöskään uoma itsessään ei ole virkistyskohteena erityisen merkityksellinen. Mankinojan pohjaeläimistöstä ei ole tietoa eikä merkintää esim. ympäristöhallinnon Hertta/ Pohje-tietokannassa. Myöskään Mankinojan vesikasvillisuudesta ei ole mainintaa (Lammi ja Routasuo 2013). Espoonlahden perukassa ns. Marin satamassa on tavattu meriuposkuoriaista (Macroplea pubipennis), joiden tiedetään esiintyvän vain Suomessa. Laji kuuluu Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiin luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Meriuposkuoriainen on Suomessa myös luonnonsuojelulain 47 :n mukaan erityssuojeltava laji. Se on Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi ja lajin suojelemiseksi on Espoonlahdesta rajattu sille tyypillinen elinalue (pinta-ala 2,6 ha). Meriuposkuoriaisen uhkana on mm. rehevöityminen, rantarakentaminen ja ruoppaukset Luonnonsuojelualueet ja -kohteet Mankinojan valuma-alueella, Espoon kaupungissa sijaitsee Hällkärrin luonnonsuojelualue ns. Mankinmetsä (6 ha), jonka läpi Mankinoja virtaa. Hällkärr on rehevä puronvarsilehto ja -korpi, joka on metsähallituksen päätöksellä suojeltu valtion alue. Se sisältyy Espoon arvokkaisiin luontokohteisiin, ja sille on luonteenomaista mm. puronvarren rehevä saniaiskasvillisuus. Goddarsbölebergenin tammimetsä sijaitsee pääasiassa Kirkkonummen puolella ja pieneltä osin Espoon puolella. Alue on suojeltu arvokkaana kallioalueena (Lammi ja Routasuo 2013). NATURA verkostoon sisältyy Espoonlahti-Saunalahden vesialue, jonka perukkaan Mankinjoki laskee (Ympäristökarttapalvelu KARPALO 2.1, Syke). Liitteessä 4 esitetään kartalla lähimmät luonnonsuojelualueet sekä Natura2000-alue. Mankinojan vaikutukset luonnonsuojeluarvoihin käydään läpi lupahakemuksen kohdassa Selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea Selvitys puhdistamokiinteistön rajanaapureista ja puhdistamon vesistöpäästöjen vaikutusalueen kiinteistöistä on liitteessä 5.1, liitteenä 5.2 on kiinteistörekisterikartta. Kiinteistön omistajien tiedot eivät ole julkisia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016 9

10 3 Laitoksen toiminta 3.1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista Liitteenä 6 on yleiskuvaus toiminnasta, joka on samalla yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksen tiedoista. 3.2 Uuden tai muutetun toiminnan aloittamisajankohta Uudelle puhdistamolle tulee oma rakennus. Puhdistamorakennuksen rakennuslupahakemus laitetaan vireille kesällä Kun rakennuslupa on saatu, aletaan puhdistamorakennusta ja sen sisälle sijoitettavaa puhdistamoa rakentaa. Uusi puhdistamo otetaan käyttöön, kun puhdistamolle on saatu ympäristölupa ja tällöin nykyisin käytössä oleva Aavarannan puhdistamo jää pois käytöstä. 3.3 Tuotteet, tuotanto, tuotantokapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti laitosalueella Nykyisen puhdistamon prosessikuvaus Aavaranta Oy:n kiinteistöllä nykyisin käytössä oleva vanha Aavarannan puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo käsittää kaksi tehdasvalmisteista Oxigest-yksikköä, joista vanhempi vuonna 1965 toimitettu toimii nykyisin ylijäämälietteen lahotusyksikkönä. Suurempi 1970-luvun alussa toimitettu puhdistamoyksikkö toimii varsinaisena jäteveden käsittelyosana. Yksikkö Oxigest on tyyppiä 10 A 13, jonka ilmastusaltaan tilavuus on 49,2 m 3, selkeytysaltaan tilavuus 8 m 3 ja pinta-ala 6,9 m 2. Fosforin rinnakkaissaostuksessa käytetään ferrisulfaattia PIX-105. Puhdistamo käsittää veden virtaussuunnassa lueteltuina seuraavat osat: tulopumppaamo, jossa on paineilmalla toimiva mammutpumppu repijä, josta on ylivuoto takaisin pumpputilaan. Pumpputilasta on ylivuoto repijän jälkeiseen putkeen. jakolaatikko, josta on ohjausmahdollisuus ilmastusaltaaseen tai lahotusaltaaseen. ilmastusallas selkeytysallas purkupumppaamo, jossa on kaksi uppopumppua purkuputki vesistöön. Sekä erilliset toiminnot selkeyttämön lietteenpoistot pintaliete altaan pinnasta mammut-pumpulla ilmastusaltaaseen; pumpun käynti jatkuva/käsikäyttöinen pohjalle laskeutuva liete palaa selkeyttämöstä erillisen mammut-pumpun avulla takaisin ilmastusaltaaseen; pumpun käynti jatkuva/käsikäyttöinen lietteen lahotusaltaana toimii vanha puhdistusyksikkö, jonka tilavuus on 15 m 3 20 m 3 ylijäämälietteen poistossa käytössä käsikäyttöinen mammut-pumppu, joka on sijoitettu ilmastusaltaaseen kompressorit; 2 kpl ilmastusallas ja 2 kpl lahotusallas käsitelty jätevesimäärä mitataan pinnankorkeusmittarin avulla erillisessä mittakaivossa ennen poistopumppausta ferrisulfaatin annostelu tapahtuu virtaamaohjattuna kalvopumpulla suoraan kuljetusastiasta 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016

11 Jätevesien käsittelystä syntyvä ylijäämäliete välivarastoidaan lahotusaltaassa ja toimitetaan tankkiautolla Espooseen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lietteen lahotusallas toimii nykyisin myös puhdistamolle tulevan jäteveden varastoaltaana. Varastoaltaasta on kuljetettu tankkiautolla puhdistamolle tulevaan jätevettä kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle, tällä tavoin on saatu leikattua puhdistamon tulokuormitusta. Tulokuorman leikkaaminen varastoallasta hyödyntäen aloitettiin vastaanottokeskuksen toiminnan alettua kiinteistön tiloissa. Puhdistamolla ei ole jäteveden ohivirtausmahdollisuutta. Laitos on kokonaan katettu. Nykyinen puhdistamo on mitoitettu keskivirtaamalle 30 m 3 /d ja BOD 7 -kuormalle 10 kg/d. Puhdistamo on saneerattu vuonna 1992, jolloin pinnoitettiin altaat, asennettiin virtaamamittarit sekä uudistettiin kemikaalin syöttöjärjestelmä ja palautuslietejärjestelyt. Tämän jälkeen on uusittu kuluvia laitteita mm. toinen purkupumppu on uusittu. Nykyisin käytössä oleva vanha puhdistamo puretaan pois, kun uusi puhdistamo on otettu käyttöön. Nykyisin käytössä olevaa Aavarannan puhdistamoa on tehostettu seuraavilla toimenpiteillä alkuvuodesta/ keväällä 2016: Jälkiselkeytetty vesi alettiin johtaa flotaatiotankin kautta lähtöpumppauskaivoon Ulkona sijaitseva MTB-reaktori kytketty esikäsittelemään tasausaltaan vettä Hiekkasuodatin asennettu flotaation perään Laitoksen saostuskemikaaliksi vaihdettu PIX-105 tilalle PAX-XL Uusi kiinteässä olomuodossa oleva polymeeri, veteen sekoitettuna putkeen, josta ilmastuksesta siirtyy neste selkeyttimeen Polymeerinsyöttö siirretty laitoksen ilmastukseen Uuden puhdistamon prosessikuvaus Uudella HM Technics Oy:n Aavarannan puhdistamolla jätevedet tullaan käsittelemään biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuksessa, jossa lisäksi tertiäärisenä käsittelynä on hiekkasuodatus. Prosessikaavio on liitteenä 7 ja sijainti kartalla liitteissä 3 ja 4. Purkupiste Mankinojaan pysyy samana kuin vanhan puhdistamon aikana. Puhdistamo sisältää seuraavat käsittelyvaiheet: 1. Esiselkeytys, joka toimii myös lietevarastona. 2. Esiprosessointi, joka leikkaa suurimman osan orgaanisesta kuormasta. 3. Väliselkeytys, jossa esiprosessoinnin lietteen ja sakkautuneen fosforin pääseminen MTB-prosessiin estetään. 4. MTB-prosessi, jossa orgaanisen kuorman esileikkauksen vuoksi pitkä lieteikä ja hyvä nitrifikaatio. 5. Jälkiselkeytys. 6. Hiekkasuodatus, jossa erityisesti kiintoaine ja sen mukana fosfori poistetaan. 7. Purkupumppaamo, josta purkuputki Mankinojaan. Sekä erilliset toiminnot: a. Lietteen pumppaukset: Lietteen palautus jälkiselkeytyksestä (5) MTB-prosessiin (4). MTB-prosessin (4) ylijäämälietteen poisto esiprosessointiin (2), jolloin ennen kaikkea nitrifioivaa biomassaa siirtyy prosessin aikaisempaan osaan. Esiprosessoinnin (2) ylijäämälietteen poisto lietevarastoon (1). MTB-prosessin (4) sisäinen lietteen kierrätys. b. Kompressorit, 2kpl. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/

12 c. Todellisen lähtövirtauksen mittaus purkupumppaamossa (8). d. Saostuskemikaalin annostelu todellisen virtausmäärän (c) mukaan. e. ph:n säätökemikaalien annostelu todellisen virtausmäärän (c) mukaan. f. Ohjauslogiikka, joka myös valvoo pumppujen ja kompressorien toimintaa ja antaa hälytykset toimintavirheistä. g. Kaukovalvontayksikkö, joka välittää reaaliaikaista tietoa puhdistamon toiminnasta internetin yli sekä välittää hälytykset GSM-verkon kautta. Puhdistamo toteutetaan kahdella lasikuitusäiliöllä jotka valmistaa Wavin-Labko Oy (toisessa vaiheet 1 3 ja toisessa vaiheet 4, 5 ja 7). Lasikuitusäiliöt, kemikaalisäiliöt ja -annostelijat, kompressorit, hiekkasuodattimet pumppuineen (vaihe 6), sekä ohjausautomatiikka ja kaukovalvontayksikkö sijoitetaan puhdistamorakennuksen sisään siten, että kaikki puhdistamon osat, säiliöt ja putkitukset ovat suoja-altaan yläpuolella. Liitteenä 7 olevassa prosessikaaviossa on esitetty edellä olevan numeroinnin (1 7) mukaisesti prosessivaiheet. Puhdistamorakennuksen alle tulee 1,5 metrin syvyyteen ulottuva betoninen suoja-allas siten, että minkään puhdistamon säiliön, laitteen tai putken rikkoutuminen ei voi aiheuttaa vuotoa ympäristöön. Prosessissa muodostuva ylijäämäliete toimitetaan toistaiseksi kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistamolla ei ole jäteveden ohivirtausmahdollisuutta. Puhdistamon nimelliskapasiteetti on mitoitettu 700 avl kuormalle. Puhdistamon mitoituksessa on huomioitu alueella muodostuvat asumajätevedet ja kiinteistön nykyiseltä suurkeittiöltä muodostuvat jätevedet. Mitoituksessa on huomioitu myös alueelle mahdollisesti sijoitettava rumpukompostori ja kompostoinnista muodostuvien jätevesien käsittely puhdistamolla. Puhdistamon nimellisvirtaama on 108 m 3 /d ja maksimivirtaama 12 m 3 /h. 3.4 Kemikaalien varastointi sekä kulutus, energian kulutus ja veden käyttö Nykyisen puhdistamon kemikaalit Nykyisellä Aavarannan puhdistamolla on käytetty fosforin saostuksessa ferrisulfaattia (PIX 105) ja ph:n säädössä kalkkia. Kemikaalit on varastoitu puhdistamorakennuksen sisällä (PIX liuosmuodossa muovikanistereissa ja kalkki säkeissä). Kemikaalit on noudettu itse puhdistamolle. Taulukossa 1 esitetään nykyisen puhdistamon kemikaalien kulutustiedot vuosilta Maaliskuun lopulla v PIX 105 vaihdettiin kemikaaliin PAX XL100 ja aloitettiin polymeerin annostelu. Taulukko 1. Nykyisen puhdistamon kemikaalien kulutus Ferrisulfaatti kg/a määrä ei tiedossa Kalkki kg/a 500(¹ 500(¹ 500(¹ 450(¹ 56 (¹ Kalkki lisätty ylijäämälietteeseen Uuden puhdistamon kemikaalit Uuden puhdistamon saostus- ja neutralointikemikaalin annostelu toteutetaan virtaamaohjattuna. Kemikaalisäiliöt sijoitetaan uuden puhdistamorakennuksen sisälle suoja-altaan yläpuolelle. Uudella laitoksella käytettävä saostuskemikaali tulee olemaan PAX-XL100 ja ph:n säätöön paikalla tehty NaOH-liuos. Lisäksi jätetään varaus polymeerille C-492HMW sekoitus- ja annostelulaitteistoineen. PAX ja lipeä säilytetään 1000L tankeissa. NaOH rakeena lisäksi säkeissä, säilytyksessä enintään 100 kg. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016

13 Mahdollinen polymeeri 25 kg (kiinteä rae) säkeissä ja lyhytaikaisesti sekoituslaitteessa, säilytettävä määrä kuiva-ainetta enintään 50 kg. 3.5 Energian käyttö Nykyisen puhdistamon energiankulutus Sähköä nykyisin käytössä olevalla puhdistamolla kuluttavat tulopumppaamo, repijä, ilmastuskompressorit, kemikaalipumppu, valaistus sekä purkupumppaamon pumput. Puhdistamoa lämmitetään muutamalla sähköpatterilla. Puhdistamolla ei ole sähkönkulutuksen mittausta Uuden puhdistamon energiankulutus Uuden puhdistamon energiankulutus on noin kwh/d, riippuen tulevan veden määrästä. Suurin osa kulutuksesta syntyy ilmastuksesta, jonka lisäksi hiekkasuodatuksen pumppaus sekä purkuveden pumppaus ovat noin kolmannes koko energiankulutuksesta. Energiankulutus mitataan kokonaisuutena, ja arvio eri prosessin osien energiakulutuksesta saadaan arvioitua käyttötuntimäärien kautta. 3.6 Vedenhankinta ja viemäröinti Aavaranta Oy:n kiinteistöillä vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön omalta porakaivolta. Alueella on nyt yksi kaivo, tulevaisuudessa mahdollisesti tehdään yksi tai useampi porakaivo lisää. Nykyisen puhdistamon altaiden ja laitteiden puhdistuksessa on käytetty järvivettä. Aavaranta Oy:n kiinteistöjen nykyisen viemäriverkoston johtolinjat on rakennettu vuosina ja ne ovat pääosin betonisia. Myöhemmin verkostoon liitetyt ympäristön omakoti- ja rivitalokiinteistöjen johtolinjat ovat muovisia. Viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröinnin mukaisesti, jolloin sadevesiä ei johdeta jätevesiviemäriin. Aavaranta Oy:n kiinteistöille on suunnitelmissa toteuttaa pientalorakentamista, tarkoituksena on rakentaa 200 taloa. Uuden pientaloalueen viemäriverkostosta ei ole vielä laadittu viemäröintikaaviota. Uudella puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan vanhan puhdistamon muovista purkuviemäriä hyödyntäen Mankinojaan. 3.7 Arvio uuden puhdistamon toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Tässä käsitellään HM Technics Oy:n uuden Aavarannan jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvät ympäristöriskit, onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet sekä toimet häiriötilanteissa. Tarkemmin ko. asioita on käsitelty hakemuksen kohdassa 5, jossa käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Puhdistamon toimintaa valvotaan päivittäin ja käyttötarkkailun tulokset kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Käyttöhenkilöstön perehdyttämisestä puhdistamon toimintaan ja käyttöön huolehditaan. Käyttöhenkilöstön koulutukseen sisältyy puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, kriittisten varaosien analyysi, riskiarvio, huolto- ja kunnossapito-ohjelma sekä prosessin ajo-ohje normaalikäyttöä sekä häiriötilanteita varten. Jätevedenpuhdistamolla voi teoreettisesti esiintyä lähinnä seuraavia poikkeustilanteita, jotka saattavat aiheuttaa vaaran vesistökuormituksen lisääntymisestä: sähkökatko, tulopumppaamon rikkoontuminen, saostuskemikaalin syöttöhäiriö, ilmastuskompressorin toimintahäiriö, palautus- ja/tai ylijäämälietepumpun toimintahäiriö ja myrkyllinen tulokuormitus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/

14 Puhdistamo ja talousvesikaivo (porakaivo) saavat sähkönsä samasta lähteestä, joten sähkökatkon sattuessa myös talousveden jakelu keskeytyy. Sähkönsaannin katketessa myös tulopumppaamot pysähtyvät eikä puhdistamolle tule jätevettä. Puhdistamon automaattinen käynnistyminen sähkökatkon jälkeen ei aiheuta merkittävää lähtevän veden laadun huononemista ja aktiiviliete kestää varsin hyvin jopa vuorokausienkin pituisen katkoksen ilmastuksessa. Lisäksi kiinteistöllä on oma varavoimalaitos, joka voidaan kytkeä päälle sähkökatkosten aikana. Puhdistamolle tulee jätevettä paineputkella pumppaamoista, joissa on kahdennetut repijäpumput. Ilmastuskompressoreita on kaksi, joista vain toinen on vuorollaan käytössä. Kahdennetulla kompressorilla turvataan lietepumppausten (ylijäämä- ja palautusliete) sekä ilmastuksen toimivuus toisen kompressorin mahdollisessa häiriötilanteessa. Saostuskemikaalin annostelupumpun mahdollinen rikkoutuminen havaitaan päivittäin suoritettavassa käyttötarkkailussa. Kemikaalin annostelu voidaan toteuttaa pumpun vikatilanteiden aikana manuaalisesti. Puhdistamon tertiäärivaiheena on hiekkasuodatus, jonka muodostaa kaksi kokonaan erillistä suodatinta pumppuineen. Suodattimien kapasiteetti on valittu siten, että normaalitilanteessa vain toinen suodatin kerrallaan on käytössä ja toista suodatinta käytetään vain silloin kun virtausmäärä ylittää merkittävästi normaalin tason. Häiriötilanteessa jo yksi toiminnassa oleva suodatin riittää maksimivirtaaman läpäisyyn, mutta suodatuksen laatu saattaisi tällöin olla huonompi kuin normaalisti. Normaalikäytössä laitoksen toiminta on täysin automaattinen ja kaikki puhdistustuloksen ja toiminnan kannalta kriittiset osat on varmistettu kahdentamalla. Automatiikka valvoo pumppausten, kompressoreiden ja hiekkasuodattimien toimintaa ja tasaa kahdennettujen laitteiden käyntiaikoja. Jokaista kahdennettua laitetta voidaan ajaa myös manuaalisesti. Puhdistamon kaukovalvontayksikkö välittää reaaliaikaista tietoa puhdistamon toiminnasta internetin yli sekä välittää hälytykset GSM-verkon kautta. Erityisissä vikatilanteissa, kuten esimerkiksi mahdollisten automaatiojärjestelmävikojen yhteydessä voidaan talousveden pumppaus pysäyttää korjauksen ajaksi, jolloin puhdistamolle ei tule jätevettä. Purkupumppaamo ja tulopumppaamot toimivat aina itsenäisesti, puhdistamon automatiikasta riippumatta, kunhan sähköä on saatavilla. Tämä varmistaa, että mikään laite- tai automatiikkahäiriö ei aiheuta vuotoja ympäristöön. Biologisen aktiivilieteprosessin merkittävä toimintahäiriö esimerkiksi öljyn tai myrkyllisen kemikaalipäästön takia saattaa johtaa siihen, että biologisen osan käsittelytehokkuus on väliaikaisesti alhainen. Tällaisessa tilanteessa puhdistamo toimii edelleen kemiallisena saostuslaitoksena vähintäänkin tyydyttävästi. Aktiivilieteprosessi toipuu tulokuormituksen normalisoituessa ja tarvittaessa voidaan toipumista nopeuttaa tuomalla uutta aktiivilietekantaa kunnalliselta jätevedenpuhdistamolta. Kemikaali- tai öljypäästö viemäriverkostoon on epätodennäköinen, verkostoon johdetaan pelkästään asumajätevettä ja mahdollisesti tulevaisuudessa asumajäteveden ohella myös kompostoinnista muodostuvia jätevesiä. Jos öljy/kemikaalipäästö viemäriverkostoon kuitenkin toteutuisi, suurimman vaikutuksen päästöstä ottaa esiprosessointivaihe (esiprosessoinnin lietettä ei päästetä eteenpäin MTB-prosessiin). Lisäksi ennen esiprosessointivaihetta on esiselkeytysvaihe, joka myös leikkaisi osan kemikaali/öljypäästöstä. Uusi puhdistamo ja kaikki toimintaan liittyvät säiliöt ja laitteet sijoitetaan puhdistamorakennuksen sisälle. Puhdistamorakennuksen alle tulee 1,5 metrin syvyyteen ulottuva betoninen suoja-allas. Suoja-altaalla varmistetaan, että jätevesi-/kemikaalisäiliöiden vuototilanteessa ei maaperään/pohjaveteen pääse päästöjä. Puhdistamolla ei ole jäteveden ohivirtausmahdollisuutta. 3.8 Liikenne ja liikennejärjestelyt Puhdistamon toimintaan liittyvä liikennöinti muodostuu seuraavasti. Liikennettä aiheutuu henkilökunnan liikkumisesta, kemikaalikuljetuksista sekä lietteenkuljetuksista. Vastaanottokeskuksen tultua kiinteistön tiloihin, nykyisen puhdistamon tulokuormaa on jouduttu leikkaamaan kuljettamalla 1-2 tankkiautokuormaa päivittäin jätevettä pois varastoaltaasta. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016

15 3.9 Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä HM Technics Oy:llä ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. 4 Päästöt, kuormitus ja jätteet 4.1 Päästöjen laatu ja määrä Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Käsitellyt jätevesimäärät v sekä uuden puhdistamon nimellisvirtaama Taulukkoon 2 on koottu nykyisellä Aavarannan puhdistamolla käsitellyt jätevesimäärät vuosilta vuosikeskiarvoina laskettuna. Vastaanottokeskus aloitti toiminnan kiinteistön tiloissa , jolloin tiloissa muodostuvan jäteveden määrä suureni. Puhdistamon tulokuormitusta alettiin leikata lokakuussa 2015 ohjaamalla osa tulevasta jätevedestä lietteen varastoaltaaseen, josta se kuljetettiin tankkiautolla Espooseen Suomenojan puhdistamolle. Lokakuussa 2015 varastoaltaasta kuljetettiin 219 m 3, marraskuussa 805 m 3 ja joulukuussa m 3 Suomenojan puhdistamolle. Vuoden 2015 käsitellyn jäteveden määrässä (taulukko 2) sekä tulo- ja vesistökuormituksen laskennassa (taulukot 3 ja 5) ei ole mukana varastoaltaaseen ohjattu ja sieltä Suomenojan jätevedenpuhdistamolle kuljetettu jätevesi. HM Technics Oy:n uuden Aavarannan puhdistamon nimellisvirtaama on 108 m 3 /d ja maksimivirtaama 12 m 3 /h. Taulukko 2. Nykyisellä puhdistamolla käsitellyt jätevesimäärät sekä uuden puhdistamon nimellisvirtaama Uuden puhdistamon nimellisvirtaama Virtaama m³/d 22,4 21,5 18,0 13,8 15,7 15,3 11,4 22, Nykyisen puhdistamon tulokuorma sekä uuden puhdistamon nimellinen tulokuorma Taulukossa 3 esitetään nykyisen Aavarannan puhdistamon tulokuormitus vuosikeskiarvoina laskettuna vuosilta HM Technics Oy:n uuden Aavarannan puhdistamon nimelliskapasiteetti on mitoitettu 700 AVL kuormalle, jonka perusteella on laskettu uuden puhdistamon nimellinen tulokuorma. Uuden puhdistamon nimellisen tulokuorman laskennassa on käytetty ominaiskuormitusarvoja BOD 7 70 g/as/d, P kok 2,2 g/ as/d ja N kok 14 g/as/d. Vastaanottokeskuksen aloitettua toiminnan kiinteistön tiloissa lokakuussa 2015, alettiin noudattaa Uudenmaan ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaan tihennettyä tarkkailua (näytteenotot 2 krt/kk). Yhteensä vuonna 2015 otettiin tarkkailunäytteitä 8 kertaa. Vuosineljänneksillä 1 3 ( ) otettiin näytteet normaalitaajuuden mukaisesti yhteensä kolme kertaa (25.3., ja 26.8.). Viimeisellä vuosineljänneksellä ( ) näytteitä otettiin viisi kertaa (28.10., , , ja ). Tihennetyn näytteenoton vuoksi vuoden 2015 vuosikeskiarvoissa painottuvat viimeisen vuosineljänneksen mittaustulokset. Tarkkailuohjelman mukainen näytteenottotaajuus on neljä kertaa vuodessa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/

16 Taulukko 3. Nykyisen puhdistamon tulokuormitus sekä uuden puhdistamon nimellinen tulokuorma Uuden puhdistamon nimellinen tulokuorma Kiintoaine kg/d ,1 3,0 7,2 3,4 2,8 9,9 CODCr kg/d , ,2 24 BOD7-ATU kg/d 9,0 13 7,7 4,4 9,6 5,1 3, kok.p kg/d 0,41 0,33 0,23 0,14 0,20 0,13 0,10 0,32 1,5 kok.n kg/d 1,4 2,1 1,6 0,99 1,4 0,92 0,82 2,5 9,8 Taulukkoon 4 on koottu nykyisen Aavarannan puhdistamon tulevan jäteveden pitoisuudet vuosikeskiarvoina laskettuna. Taulukko 4. Nykyisen puhdistamon tulevan jäteveden pitoisuudet Kiintoaine mg/l CODCr mg/l BOD7-ATU mg/l kok.p mg/l ,9 13 8,4 8,9 14 kok.n mg/l Nykyisen puhdistamon vesistökuormitus ja uuden puhdistamon arvioitu vesistökuormitus Taulukossa 5 esitetään nykyisen Aavarannan puhdistamon vuosikeskiarvoina laskettu vesistökuormitus vuosilta sekä uuden puhdistamon vesistökuormitusarvio. Vesistökuormitusarvio on laskettu käyttämällä puhdistamon nimellisvirtaamaa 108 m 3 /d sekä käsitellylle jätevedelle seuraavia pitoisuuksia: BOD 7 - ATU 5 mg O 2 /l, kokonaisfosfori 0,25 mg P/l, ammoniumtyppi 4 mg/l ja kiintoainepitoisuus 5 mg/l. Lisäksi uudella puhdistamolla arvioidaan saavutettavan kokonaistypelle keskimäärin 50 % käsittelyteho. Vastaanottokeskuksen aloitettua toiminnan kiinteistön tiloissa lokakuussa 2015, alettiin noudattaa Uudenmaan ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaan tihennettyä tarkkailua (näytteenotot 2 krt/kk). Yhteensä vuonna 2015 otettiin tarkkailunäytteitä 8 kertaa. Vuosineljänneksillä 1 3 ( ) otettiin näytteet normaalitaajuuden mukaisesti yhteensä kolme kertaa (25.3., ja 26.8.). Viimeisellä vuosineljänneksellä ( ) näytteitä otettiin viisi kertaa (28.10., , , ja ). Tihennetyn näytteenoton vuoksi vuoden 2015 vuosikeskiarvoissa painottuvat viimeisen vuosineljänneksen mittaustulokset. Tarkkailuohjelman mukainen näytteenottotaajuus on neljä kertaa vuodessa. Taulukko 5. Aavarannan nykyisen puhdistamon vesistökuormitus ja arvio uuden puhdistamon vesistökuormituksesta Uuden puhdistamon nimellisvirtaamalla 108 m³/d laskettu arvio vesistökuormitukselle Kiintoaine kg/d 0,15 0,17 0,27 0,20 0,11 0,19 0,13 0,94 0,54 CODCr kg/d 0,67 0,72 0,60 0,50 0,45 0,46 0,36 1,5 BOD7-ATU kg/d 0,099 0,11 0,14 0,069 0,063 0,061 0,034 0,29 0,54 kok.p kg/d 0,016 0,012 0,012 0,0072 0,0061 0,0096 0,0063 0,031 0,027 kok.n kg/d 0,54 0,53 0,62 0,36 0,43 0,42 0,35 1,1 4,9 NH4-N kg/d 0,20 0,36 0,33 0,12 0,16 0,079 0,16 0,43 0,43 Taulukkoon 6 on koottu nykyisellä Aavarannan puhdistamolla käsitellyn jäteveden pitoisuudet (laskettu vuosikeskiarvoina). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016

17 Taulukko 6. Aavarannan nykyisellä puhdistamolla käsitellyn jäteveden keskimääräiset pitoisuudet Kiintoaine mg/l 6,9 8, , CODCr mg/l BOD7-ATU mg/l 4,4 5,0 8,0 5,0 4,0 4,0 3,0 13 kok.p mg/l 0,71 0,58 0,69 0,52 0,39 0,63 0,55 1,4 kok.n mg/l NH4-N mg/l 9, ,3 10 5, Taulukossa 7 esitetään nykyisellä Aavarannan puhdistamolla saavutetut käsittelytehot vuosikeskiarvoina laskettuna vuosilta Taulukko 7. Nykyisellä Aavarannan puhdistamolla saavutetut käsittelytehot Kiintoaine % CODCr % BOD7-ATU % kok.p % kok.n % Nitrif.aste % Luparajojen saavuttaminen nykyisellä puhdistamolla vuosina , Nykyisin käytössä olevan Aavarannan puhdistamon ympäristölupapäätöksessä on asetettu vuosikeskiarvoina saavutettavaksi seuraavat raja-arvot. Vesistöön johdetun veden BOD 7 -ATU-arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho täytyy olla vähintään 90 %. Vesistöön johdetun veden fosforipitoisuus saa olla enintään 0,7 mg P/l ja fosforin käsittelytehon pitää olla vähintään 90 %. Puhdistamoa koskevat myös Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset. Asetuksen mukaan vesistöön johdetun veden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l ja käsittelyteho pitää olla vähintään 90 %. COD Cr -arvo vesistöön johdetussa vedessä saa olla enintään 125 mg/l ja COD:n käsittelytehon pitää olla vähintään 75 %. BOD:lle vastaavat raja-arvot: 30 mg/l ja 70 %. Lisäksi fosforipitoisuus käsitellyssä vedessä saa olla enintään 3 mg/l ja käsittelyteho fosforille vähintään 80 %. Asetuksen mukaan pitoisuuden ja tehon raja-arvo voi olla vaihtoehtoinen, raja-arvot pitää saavuttaa vuosikeskiarvoina. Vuosi 2008 Vuonna 2008 vesistöön johdetun veden BOD-arvo oli keskimäärin 4,1 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho oli 99,0 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä oli 0,71 mg/l ja fosforin käsittelyteho oli 96,1 %. Ympäristölupapäätöksen raja-arvot saavutettiin BOD:n osalta. Myös fosforin käsittelyteho saavutti vaatimustason, mutta keskimääräinen fosforipitoisuus ylitti hieman raja-arvon. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso saavutettiin vuonna Vuosi 2009 Vuonna 2009 vesistöön johdetun veden BOD-arvo oli keskimäärin 5,0 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho oli 99,1 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä oli 0,58 mg/l ja fosforin käsittelyteho oli 96,2 %. Ympäristölupapäätöksen raja-arvot saavutettiin kaikilta osin. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso saavutettiin vuonna Vuosi 2010 Vuonna 2010 vesistöön johdetun veden BOD-arvo oli keskimäärin 8,0 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho oli 98,1 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä oli 0,69 mg/l ja fosforin käsittelyteho oli 94,6 %. Ympäristölupapäätöksen raja-arvot saavutettiin kaikilta osin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/

18 Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso saavutettiin vuonna Vuosi 2011 Vuonna 2011 vesistöön johdetun veden BOD-arvo oli keskimäärin 5,4 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho oli 98,3 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä oli 0,52 mg/l ja fosforin käsittelyteho oli 94,7 %. Ympäristölupapäätöksen raja-arvot saavutettiin kaikilta osin. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso saavutettiin vuonna Vuosi 2012 Vuonna 2012 vesistöön johdetun veden BOD-arvo oli keskimäärin 4,1 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho oli 99,3 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä oli 0,45 mg/l ja fosforin käsittelyteho oli 96,4 %. Ympäristölupapäätöksen raja-arvot saavutettiin kaikilta osin. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso saavutettiin vuonna Vuosi 2013 Vuonna 2013 vesistöön johdetun veden BOD-arvo oli keskimäärin 3,9 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho oli 98,8 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä oli 0,63 mg/l ja fosforin käsittelyteho oli 92,5 %. Ympäristölupapäätöksen raja-arvot saavutettiin kaikilta osin. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso saavutettiin vuonna Vuosi 2014 Vuonna 2014 vesistöön johdetun veden BOD-arvo oli keskimäärin 2,8 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho oli 99,1 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä oli 0,55 mg/l ja fosforin käsittelyteho oli 93,8 %. Ympäristölupapäätöksen raja-arvot saavutettiin kaikilta osin. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso saavutettiin vuonna Vuosi 2015 Vuonna 2015 vesistöön johdetun veden BOD-arvo oli keskimäärin 13 mg O 2 /l ja BOD:n käsittelyteho oli 98 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä oli 1,4 mg/l ja fosforin käsittelyteho oli 90 %. Ympäristölupapäätöksen raja-arvot saavutettiin BOD:n osalta. Myös fosforin käsittelyteholle asetettu rajaarvo saavutettiin mutta fosforipitoisuudelle asetettua raja-arvoa ei saavutettu. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso saavutettiin vuonna Vastaanottokeskuksen aloitettua toiminnan kiinteistön tiloissa lokakuussa 2015, alettiin noudattaa Uudenmaan ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaan tihennettyä tarkkailua (näytteenotot 2 krt/kk). Yhteensä vuonna 2015 otettiin tarkkailunäytteitä 8 kertaa. Vuosineljänneksillä 1 3 ( ) otettiin näytteet normaalitaajuuden mukaisesti yhteensä kolme kertaa (25.3., ja 26.8.). Viimeisellä vuosineljänneksellä ( ) näytteitä otettiin viisi kertaa (28.10., , , ja ). Tihennetyn näytteenoton vuoksi vuoden 2015 vuosikeskiarvoissa painottuvat viimeisen vuosineljänneksen mittaustulokset. Tarkkailuohjelman mukainen näytteenottotaajuus on neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2015 kuormitustarkkailun yhteenvetoraportti on liitteenä 8. Vuosi 2016 Aavarannan nykyisin käytössä olevaa puhdistamoa tehostettiin alkuvuodesta/keväällä 2016, tehdyt toimenpiteet esitetty kohdassa Tätä lupahakemusta kirjoitettaessa Aavarannan nykyiseltä puhdistamolta oli otettu vuoden 2016 puolella kuormitustarkkailunäytteet seuraavina päivinä: 12.1., 27.1., 10.2., 23.2., 8.3., 21.3., 5.4., ja 2.5. Tammi-maaliskuun kuormitustarkkailunäytteissä puhdistamolla käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuus oli välillä mg/l, BOD 7 -ATU oli välillä mg O 2 /l ja kokonaisfosfori oli välillä 0,80 2,3 mg/l. Huhti-toukokuun aikana otetuissa näytteissä puhdistamolla tehdyt tehostamistoimenpiteet alkoivat näkyä tuloksissa, käsitellyn jäteveden pitoisuudet olivat huomattavasti alhaisempia, kiintoainepitoisuus oli välillä < 1 4,2 mg/l, BOD 7 -ATU oli välillä < 1,5 1,9 mg O 2 /l ja kokonaisfosfori oli välillä 0,049 0,16 mg/l. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a122/2016