19.6.2019 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Sisällys 1. Johdanto 3 1.1. Dokumentin rakenne 3 1.2. Käsitemallin kehittämisen prosessi 3 2. Osoitteet-käsitemallin rakenne 5 2.1. Osoitetiedon kohdeluokkien yhteiset ominaisuustiedot 6 2.2. Osoitetiedon geometriatiedot 6 3. Osoitekohde 8 3.1. Määritelmä 8 3.2. Valintakriteerit 8 3.3. Muodostaminen 8 3.4. Osoitekohde-kohteen yhteydet muihin kohteisiin 9 3.5. Osoitekohteen elinkaari 9 4. Osoitepiste 10 4.1. Määritelmä 10 4.2. Valintakriteerit 10 4.3. Muodostaminen 10 4.4. Osoitepiste-kohteen yhteydet muihin kohteisiin 10 4.5. Osoitepisteen elinkaari 11 5. Sisäänkäynti 12 5.1. Määritelmä 12 5.2. Valintakriteerit 12 5.3. Muodostaminen 12 5.4. Sisäänkäynti-kohteen yhteydet muihin kohteisiin 13 5.5. Sisäänkäynnin elinkaari 13 6. Kulkupiste 14 6.1. Määritelmä 14 6.2. Valintakriteerit 14 6.3. Muodostaminen 14 6.4. Kulkupiste-kohteen yhteydet muihin kohteisiin 15 6.5. Kulkupisteen elinkaari 15 7. Paikannuspiste 16 7.1. Määritelmä 16
35 36 37 38 39 40 41 19.6.2019 2 7.2. Valintakriteerit 16 7.3. Muodostaminen 16 7.1. Paikannuspiste-kohteen yhteydet muihin kohteisiin 16 Liite 1. Sisäänkäynnin tyypit Liite 2. Kulkupisteen tyypit ja kulkurajoitukset Liite 3. Osoitetiedon UML-kaavio
42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 1. Johdanto 19.6.2019 3 Tässä dokumentissa kuvaillaan uuden valtakunnallisen Osoitetietojärjestelmän osoitetiedon käsitemalli. Osoitetietojärjestelmällä tarkoitetaan tässä valtakunnallisesti koostettavaa osoitetietovarantoa. Osoitetietojärjestelmä sisältää osoitteet, jotka liittyvät rakennukseen tai alueeseen, niihin viittaavat sijaintipisteet sekä sisäänkäynti- ja kulkupistetietoja. Tämä dokumentti ei ota kantaa rakennusten ja alueiden osoitteistamiseen. Osoitteistamisen ohjeita on Kuntaliiton julkaisussa Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus vuodelta 2006 (parhaillaan päivitettävänä). Osoitetiedon lähtökohtana on lähiosoite ilman huoneistotunnuksia (osoitenimi ja -numero, kunta) ja osoitteen sijaintiin viittaava piste. Tarkentavana ja täydentävänä tietona osoitetietoon voi sisältyä sisäänkäynnin ja kulkupisteen tiedot. Jos huoneistoon on käynti suoraan ulkoa, huoneistotunnus on sisäänkäynnin osoitetunnus. Niitä huoneistoja, joihin kuljetaan rakennuksen sisältä porrashuoneen kautta, ei oteta huomioon, vaan niiden sijasta osoitetietoihin kuuluu sisäänkäynnit porrashuoneeseen porraskirjaimineen. Kulkupisteiden avulla ohjataan kulkua osoitteen tarkoittamaan kohteeseen. Ensisijaisena kulkupisteenä on kohta, josta liikenneverkosta poiketaan osoitteen mukaiselle alueelle, rakennukseen tai sisäänkäyntiin. Lisäksi käsitemallissa määritellään muusta osoitetiedosta erillisenä paikannuspiste. Se on määritelty pelkistettynä yksilöivän nimitiedon ja sijaintipisteen yhdistelmänä. Paikannuspisteinä voidaan kuvata esimerkiksi pelastus- ja paikannusmerkit, mutta käsite voi edustaa myös muita paikannuspisteitä, joilla on yksilöivät nimitiedot. Sisätilaosoitteet eivät sisälly tähän käsitemalliin. Myöskään lähiosoitteista poikkeavat postin jakeluosoitteita ja postinjakelupaikkojen sijainteja ei ole otettu huomioon käsitemallin määrittelyssä. Osoitetietoihin ei sisälly yhteyttä henkilötietoihin. Sen sijaan osoitetiedoille on käsitemallissa pysyvät tunnukset, joita voidaan käyttää eri tietojärjestelmissä linkkinä osoitetietoon. Osoitetietojen käytön kannalta osoitetietoon olisi tarpeen liittää myös kohteista käytettäviä nimiä esimerkiksi julkisen rakennuksen, kauppakeskuksen, leikkipuiston tai uimarannan nimi tai rakennuskompleksin tietylle sisäänkäynnille annettu nimi. Nimi saattaa olla kansalaisten tiedossa ennemmin kuin kohteen osoite. Tässä osoitetiedon käsitemallin versiossa nimeä ei ole kuitenkaan vielä mukana. 1.1. Dokumentin rakenne Tässä dokumentissa kuvataan osoitetiedon käsitteet kohdeluokkina. Osoitetieto on mallinnettu neljänä toisiinsa linkittyvänä kohdeluokkana: osoitekohde, osoitepiste, sisäänkäynti ja kulkupiste. Erillisenä kohdeluokkana on paikannuspiste. Käsitemallin rakenne sekä kaikille kohdeluokille yhteiset ominaisuudet ja osoitetiedon geometriatiedot on kuvattu luvussa 2. Kohdeluokat on kuvattu luvuissa 3-7. Jokaiselle kohdeluokalle kuvataan määritelmä, valintakriteerit, muodostuminen, yhteydet muihin kohdeluokkiin sekä elinkaarisäännöt. Sisäänkäynnin ja kulkupisteen tyyppien määritelmät on esitetty liitteissä 1 ja 2. Liitteessä 3 on osoitetiedon käsitemallin pohjalta laadittu UML-kaavio. 1.2. Käsitemallin kehittämisen prosessi Käsitemallin keskeiset periaatteet on muodostettu ottaen huomioon yhtäältä nykyistä kattavamman ja täsmällisemmän osoitetiedon tarve ja tarpeen määrittely erityisesti turvasektorin edustajien kanssa ja toisaalta osoitetiedon luonne ja käsittely kunnan prosesseissa. Periaatteita ja käytäntöjä on tunnistettu yhteistyössä
83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 19.6.2019 4 kuntien, kuntien tietojärjestelmiä toimittavien yritysten ja osoitetiedon käyttäjien kanssa. Yhteistyötä on tehty PTA-Osoitefoorumissa, määrittelytyöpajoissa ja kahdenvälisissä keskusteluissa. Käsitemallin muodostamisessa on otettu huomioon myös kansainvälisessä osoitetiedon määrittelytyössä esille tuodut periaatteet (mm. INSPIRE). Käsitemallityössä on tunnistettu uusien yhteisesti hyväksyttävien termien tarve. Esimerkiksi mallissa keskeiselle kohdeluokalle käytettävä termi osoitekohde ei ole itseään selittävä, ja sille paremmin soveltuva termi olisi syytä löytää ennen käsitemallin vakiinnuttamista. Nykyisin yleisesti käytössä olevat termit, kuten käyntiosoite, eivät täysin vastaa tässä käsitemallissa tarkoitettuja käsitteitä, ja termejä käytetään usein vaihtelevissa merkityksissä. Tämä osoitetiedon käsitemallin versio 0.9 on tarkoitettu sidosryhmien kommentoitavaksi, ja mallia samoin kuin sen dokumentointia on tarkoitus kehittää versioksi 1.0 kommenttien osoittamien puuteiden ja muiden kehitystarpeiden perusteella.
95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 2. Osoitteet-käsitemallin rakenne Monen suhde moneen 19.6.2019 5 Osoitetiedon luonteeseen kuuluu, että yksittäinen osoite osoitenimi, -numero ja kunta -kombinaatio on yksikäsitteinen, mutta voi viitata samanaikaisesti useampaan osoitteistettuun kohteeseen. Kohde voi olla rakennus, rakennelma tai alue (tontti, muu kiinteistö, rakennuspaikka, muu osoitetta vaatinut alue tai paikka). Osoitteistetulla kohteella voi olla samanaikaisesti useita rinnakkaisia osoitteita. Tämän takia osoitetiedon ydin on jaettu kahteen toisiinsa linkittyvään kohdeluokkaan: osoite mallinnetaan kohdeluokkana osoitekohde ja osoitteistettuun kohteeseen viittaava sijaintipiste kohdeluokkana osoitepiste. Näiden kohdeluokkien välillä on monen suhde moneen. Elinkaaren hallinta Osoitteiden luonteeseen kuuluu myös muutosten mahdollisuus. Reaalimaailmassa muutoksia ovat esimerkiksi uuden osoitteen syntyminen tontinmittausten tai rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tai poistuminen rakennuksen purkamisen vuoksi. Osoite voi muuttua toiseksi kunnan osoitepäätöksellä esimerkiksi kuntaliitoksen yhteydessä tai täydennysrakentamisen takia. Muutokset johtuvat tiedon korjaamisesta, kun esimerkiksi osoitepisteen sijaintia tarkennetaan tai osoitenimen kirjoitusasua korjataan. Käsitekaavio Käsitemallissa on viisi kohdeluokkaa: Osoitekohde Osoitepiste Sisäänkäynti Kulkupiste Paikannuspiste Osoitetiedon kohdeluokat ja niiden väliset yhteydet on esitetty kaaviona kuvassa 1 119 120 Kuva 1. Osoitetiedon kohdeluokat ja niiden väliset yhteydet. 121
122 123 124 125 126 127 128 2.1. Osoitetiedon kohdeluokkien yhteiset ominaisuustiedot 19.6.2019 6 Osoitetiedon kohdeluokilla on taulukossa 1 kuvatut yhteiset ominaisuustiedot, jotka ovat luonteeltaan tiedonhallintaan tarvittavia tunnustietoja ja metatietoja. Nämä tiedot syntyvät pääosin automaattisesti joko osoitetietojärjestelmässä tai kunnan tai muun tiedontuottajan tietojärjestelmässä. Taulukko 1. Osoitetiedon kohdeluokkien yhteiset ominaisuustiedot. Osoitetietojärjestelmän automaattisesti tuottamat ominaisuustiedot on esitetty harmaalla pohjalla. Nimi Määritelmä Tiedon tyyppi Toistuvuus ID Osoitetietojärjestelmän pysyvä tunnus UUID-merkkijono 1 MuuID Kohteen tunnus lähdejärjestelmässä Merkkijono 0..1 VersioID Version numero Kokonaisluku 1 PaikkatietokohteenAlkuAika PaikkatietokohteenPäättymis Aika Muutostyyppi PaikkatietokohteenViimeisin MuutosAika TarkastusPvm Tietolähde Hetki, jolloin paikkatietokohde syntyi Osoitetietojärjestelmään Hetki, jolloin paikkatietokohde voimassaolo päättyi Muutostyyppi ilmaisee, miksi uusi versio on syntynyt Paikkatietokohteen viimeisin muutoshetki, joka on uusimman version alkupäivämäärä Päivämäärä, jolloin tieto on tarkastettu (jos tieto on oikein, tarkastus ei aiheuta uutta versiota) Paikkatietokohteen tietojen tietolähde Aikamääre 1 Aikamääre 0..1 Luettelo: muutos reaalimaailmassa, tiedon korjaus, ei tiedossa Aikamääre 1 0..1 Aikamääre (pvm) 0..1 Lista 1 129 130 131 132 2.2. Osoitetiedon geometriatiedot Osoitetiedossa geometriatieto on aina pistemäistä. Pistegeometria liittyy kohdeluokkiin Osoitepiste, Sisäänkäynti, Kulkupiste ja Paikannuspiste.
133 134 135 136 137 138 139 140 141 19.6.2019 7 Pistegeometriat ovat tasosijainteja. XY-koordinaatit annetaan ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa. Pistegeometria viittaa osoitteistetun kohteen sijaintiin ottamatta kantaa sen mahdolliseen alueelliseen ulottuvuuteen. Rakennukseen tai alueeseen viittaavan pisteen tulee osua kohteen sisään. Sisäänkäynnin sijaintipisteen tulee osoittaa sijainti sellaisella tarkkuudella, ettei sekaantumisen vaaraa lähekkäisten sisäänkäyntien välillä ole. Kulkupisteen sijainti määräytyy KulkupisteenTyyppi-ominaisuuden arvon perusteella. Paikannuspisteen sijainti on maastoon merkityn pisteen koordinaattien mukainen. Osoitekohteella ei ole omaa pistegeometriaa, vaan osoitekohteen sijainti esitetään siihen linkitettyjen Osoitepiste-kohteiden avulla.
142 3. Osoitekohde 19.6.2019 8 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 3.1. Määritelmä Yksikäsitteinen osoite, jonka muodotavat osoitenimi, osoitenumero ja kunta. Osoitenimi on tien tai kadun nimi tai muu vakiintunut osoitenimi, esimerkiksi saaren tai aukion nimi. Osoitenimi voi esiintyä eri kielillä. Osoitenumero on osoitenimen perässä oleva merkkijono. Se voi olla numero, numeroväli merkittynä yhdysviivalla ilman välilyöntejä tai numeron ja pienaakkosen yhteen kirjoitettu yhdistelmä. Poikkeustapausessa numero voi olla jokin muu merkkijono, ei kuitenkaan sana. Osoitenumeron tulee olla kieliriippumattomassa muodossa. 3.2. Valintakriteerit Käsitemalli koskee kaikkia kunnan antamia voimassa olevia osoitteita. Tiedon eheys kuitenkin edellyttää, että jokaisella Osoitekohteella on yhteys vähintään yhteen Osoitepisteeseen. Myös suunnitellut ja aiemmin voimassa olleet osoitteet voidaan ottaa mukaan Osoitetietojärjestelmään edellyttäen, että niiden ominaisuustietoihin sisältyy voimassaolon osoittavat päivämäärät ja kullakin yhteys vähintään yhteen Osoitepisteeseen. Osoitetietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen osoitekohteet säilyvät järjestelmässä edelleen niiden voimassaolon lakattua. 3.3. Muodostaminen Osoitekohde muodostuu kaikille osoitetiedon kohdetyypeille yhteisistä ominaisuuksista (Taulukko 1) sekä taulukon 2 ominaisuustiedoista. Osoitekohteella ei ole omaa geometriaa; sen sijainti määräytyy muun kohteen kautta, johon osoitekohde on linkitetty. Taulukko 2. Osoitekohde-kohdeluokan ominaisuustiedot. *-merkittyyn toistuvuuteen liittyvät ehdot on kuvattu taulukon alla. Nimi Määritelmä Tyyppi Toistuvuus OsoitenimiSuomi Osoitenimi suomeksi Merkkijono 0..1* OsoitenimiRuotsi Osoitenimi ruotsiksi Merkkijono 0..1* OsoitenimiPohjoissaame Osoitenimi pohjoissaameksi Merkkijono 0..1* Osoitenumero Osoitenumero Merkkijono 0..1 Kunta Kuntanumero Merkkijono 1 VoimassaolonAlkuPvm VoimassaolonLoppuPvm Päivämäärä, jolloin osoitekohde on tullut voimaan Päivämäärä, jolloin osoitekohteen voimassaolo on lakannut Aikamääre (pvm) 0..1 Aikamääre (pvm) 0..1
19.6.2019 9 Opastaulu Kuva osoitekohdetta esittävästä opastaulusta Kuvatiedosto metatietoineen 0..1 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 Toistuvuus: * Osoitekohteella tulee olla osoitenimi vähintään yhdellä kielellä 3.4. Osoitekohde-kohteen yhteydet muihin kohteisiin Osoitekohteella voi olla yksi entinen Osoitekohde. Osoitekohteen voimassaolon alkupäivämäärän tulee olla sama tai seuraava päivä kuin siihen liitetyn entisen Osoitekohteen voimassaolon päättymispäivä. Osoitekohde linkittyy aina vähintään yhteen Osoitepisteeseen. Linkittyvien Osoitepisteiden määrää ei ole rajoitettu. Yhteydellä on seuraavat ominaisuudet: Prioriteetti: onko Osoitekohde Osoitepisteen tarkoittaman kohteen ensisijainen osoite. VoimassaolonAlkuPvm (kun alkupvm tunnetaan) Päivämäärä ei voi olla aikaisempi kuin Osoitekohde-kohteen voimassaolon alkupäivämäärä. VoimassaolonLoppuPvm (kun loppupvm tunnetaan) Päivämäärä ei voi olla myöhäisempi kuin Osoitekohde-kohteen voimassaolon loppupäivämäärä. Osoitekohde voi linkittyä yhteen tai useaan Sisäänkäyntiin. Linkittyvien Sisäänkäyntien määrää ei ole rajoitettu. 3.5. Osoitekohteen elinkaari Osoitekohteen elinkaari päättyy, kun osoitekohteen voimassaolo lakkaa. Jos osoitenimi, -numero tai kuntatunnus muuttuu, osoitekohteen elinkaari päättyy. Osoitekohteen tilalle muuttuneesta tiedosta syntyy uusi osoitekohde. Aiempi osoitekohde linkitetään sille entiseksi osoitteeksi.
188 4. Osoitepiste 19.6.2019 10 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 4.1. Määritelmä Osoitteistetun kohteen sijaintiin viittaava piste. Osoitteistettu kohde voi olla rakennus tai rakennelma tai alue, jolle on annettu osoite; osoite on esitetty Osoitekohteena. Osoitteistettu alue voi olla tontti, muu kiinteistö, rakennuspaikka tai esimerkiksi leikkipuisto, urheilukenttä, erillinen pysäköintipaikka tai uimaranta. 4.2. Valintakriteerit Osoitepiste tallennetaan kaikille osoitteistetuille rakennuksille. Jos osoitteistetulla alueella on rakennuksia, osoitteistetun rakennuksen tallentaminen on ensisijaista, eikä alueen osoitetietoja ole välttämätöntä tallentaa. Jos alueella ei ole rakennuksia mutta sille on annettu osoite, tallennetaan alueen sijainti Osoitepiste-kohteena. 4.3. Muodostaminen Osoitepiste muodostuu kaikille osoitetiedon kohdetyypeille yhteisistä ominaisuuksista (Taulukko 1) sekä taulukon 3 ominaisuustiedoista ja pistegeometriasta. Taulukko 3. Osoitepiste-kohdeluokan ominaisuustiedot. Nimi Määritelmä Tyyppi Toistuvuus KohteenKMKT-ID Osoitteistetun kohteen pysyvä KMTK-tunnus UUID-merkkijono 1 KohteenTyyppi Osoitteistetun kohteen tyyppi Luettelo: rakennus, tontti, muu alue 1 PysyväRakennustunnus Kiinteistötunnus Rakennuksen pysyvä tunnus (VTJ- PRT) Tontin tai muun kiinteistön kiinteistötunnus Merkkijono 0..1 Merkkijono 0..1 204 205 206 207 208 209 210 211 4.4. Osoitepiste-kohteen yhteydet muihin kohteisiin Osoitepiste linkittyy aina vähintään yhteen Osoitekohteeseen. Linkittyvien Osoitekohteiden määrää ei ole rajoitettu. Yhteyden ominaisuudet on esitetty luvussa 3.4. Osoitepiste, joka viittaa rakennukseen (KohteenTyyppi saa arvon rakennus), voi linkittyä yhteen tai useaan Sisäänkäyntiin. Linkittyvien Sisäänkäyntien määrää ei ole rajoitettu. Osoitepiste voi linkittyä yhteen tai useaan Kulkupisteeseen. Linkittyvien Kulkupisteiden määrää ei ole rajoitettu.
212 213 214 215 216 217 218 4.5. Osoitepisteen elinkaari 19.6.2019 11 Osoitepisteen elinkaari päättyy, kun sen osoittaman rakennuksen tai alueen elinkaari päättyy (rakennus puretaan tai tuhoutuu tai alue jaetaan tai liitetään osaksi muuta aluetta). Jos rakennuksen tilalle syntyy uusi rakennus, aiempi Osoitepiste lakkaa ja tilalle syntyy uusi Osoitepiste. Osoitepisteestä tulee uusi versio, kun sen sijaintipiste siirtyy tai sen jokin ominaisuustiedoista muuttuu ominaisuuden arvon korjaamisen tai tarkentamisen takia. Jos Osoitepisteeseen linkitetty Osoitekohde vaihtuu toiseksi, Osoitepisteestä tulee uusi versio.
219 5. Sisäänkäynti 19.6.2019 12 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 5.1. Määritelmä Ovi tai aukko, josta on kulku rakennuksen tai muun rakennetun kohteen sisään. Poikkeustapauksessa sisäänkäynti voi johtaa muuhun kuin rakennettuun kohteeseen. 5.2. Valintakriteerit Sisäänkäynnit, joille on annettu osoitetunnus (yleisimmin porraskirjain) tai joiden tallentaminen muuten katsotaan tarpeelliseksi. Kaikki sisäänkäynnit, joiden löytäminen muillekin kuin rakennuksen vakinaisille käyttäjille esimerkiksi pelastustoimelle ja ensihoidolle on tärkeää, tulisi tallentaa. Sisäänkäynti voidaan tallentaa myös silloin, kun se johtaa rakennukseen, johon viittaavaa osoitepistettä ei ole tallennettu. Omakotitalojen sisäänkäyntien tietoja ei ole tarpeen tallentaa ilman erityistä syytä. Jos samassa osoitteessa on rakennuksia, joilla on osoitenumeron perässä rakennukseen viittaava osoitetarkenne mutta osoitetunnuksella eriteltyjä sisäänkäyntejä ei ole, tallenetaan rakennukseen vähintään yksi sisäänkäynti; rakennuksen osoitetarkenne merkitään sisäänkäynnin osoitetunnukseksi. Tällainen tilanne on esimerkiksi samalla tontilla sijaitsevilla erillistaloilla. Jos kunkin rakennuksen osoite tarkenteineen (tarkenne sisältyy osoitenumeroon) on tallennettu omaksi Osoitekohteeksi, ei sisäänkäyntiä ole syytä tallentaa. 5.3. Muodostaminen Sisäänkäynti muodostuu kaikille osoitetiedon kohdetyypeille yhteisistä ominaisuuksista (Taulukko 1) sekä taulukon 4 ominaisuustiedoista ja pistegeometriasta. SisäänkäynninTyyppi-ominaisuustiedon arvot on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Taulukko 4. Sisäänkäynti-kohdeluokan ominaisuustiedot. Osoitetietojärjestelmän automaattisesti tuottamat ominaisuustiedot on esitetty harmaalla pohjalla. Nimi Määritelmä Tyyppi Toistuvuus SisäänkäynninTunnus Merkkiyhdistelmä, joka yksilöi sisäänkäynnin ja on kirjattu rakennusta koskeviin virallisiin asiakirjoihin. Merkkijono 0..1 SisäänkäynninTyyppi Sisäänkäynnin käyttötarkoitusta tai -tapaa kuvaava tieto Luettelo: katso Liite 1 1 Status Tiedon lähteeseen perustuva kirjaus, joka voidaan ottaa huomioon tiedon laatua tai luotettavuutta arvioitaessa Luettelo: kansalaisen tallentama, valtuutetun käyttäjän tallentama, varmistettu, automaattisesti luotu, alustava tieto 1
242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 5.4. Sisäänkäynti-kohteen yhteydet muihin kohteisiin Sisäänkäynti linkittyy yhteen Osoitekohteeseen. 19.6.2019 13 Sisäänkäynti voi linkittyä yhteen Osoitepisteeseen, joka viittaa rakennukseen (KohteenTyyppi on rakennus). Jos reaalimaailmassa yksi sisäänkäynti liittyy useaan rakennukseen, jokaista rakennusta varten on luotava oma Sisäänkäynti-kohde. Sisäänkäynti voi linkittyä yhteen tai useaan Kulkupisteeseen. Linkittyvien Kulkupisteiden määrää ei ole rajoitettu. 5.5. Sisäänkäynnin elinkaari Sisäänkäynnin elinkaari päättyy, jos Sisäänkäynti poistetaan esimerkiksi sen takia, että se tarkastuksessa todetaan virheelliseksi. Jos Sisäänkäynti on linkitetty Osoitekohteeseen, joka lakkaa ja on tunnistettavissa sen tilalle tullut uusi Osoitekohde, Sisäänkäynnistä tulee uusi versio, joka linkittyy uuteen Osoitekohteeseen. Muussa tapauksessa Osoitekohteen lakatessa myös siihen linkitetyn Sisäänkäynnin elinkaari päättyy. Jos Sisäänkäynti on linkitetty rakennukseen viittaavaan Osoitepisteeseen, jonka elinkaari päättyy, Sisäänkäynnin elinkaari päättyy. Jos Sisäänkäynnin linkki Osoitepisteeseen siirretään toiseen Osoitepisteeseen, Sisäänkäynnin elinkaari päättyy ja sen tilalle syntyy uusi Sisäänkäynti. Jos Sisäänkäynnin ominaisuustieto muuttuu tai sijaintipiste siirtyy, Sisäänkäynnistä tulee uusi versio.
262 6. Kulkupiste 19.6.2019 14 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 6.1. Määritelmä Piste, joka ohjaa kulkua Osoitepisteen mukaiseen kohteeseen tai Sisäänkäynnille. 6.2. Valintakriteerit Jokaiselle Osoitepisteelle tallennetaan kulkupiste, joka osoittaa kohdan, josta liikenneverkosta poiketaan osoitteen mukaiselle alueelle tai rakennukseen. Poikkeuksen tekevät saarissa ja muualla tieverkon ulkopuolella sijaitsevat kohteet, joille voi olla tarpeellinen esimerkiksi rantautumiskohdan osoittava kulkupiste. Tarvittaessa tallennetaan lisäksi muita kulkupisteitä, esimerkiksi piha-alueelle, mutta vain jos ne ovat yksiselitteisen reitityksen kannalta välttämättömiä. Kulkupisteitä voi linkittää ketjuksi. Kulkupiste voi olla yhteinen useille kohteille. Mutta jos samasta kohdasta kuljetaan yhteen kohteeseen autolla ja toiseen kohteeseen pääsee vain jalan, on tähän kohtaan tallennettava kaksi erillistä kulkupistettä kulkurajoituksineen. 6.3. Muodostaminen Kulkupiste muodostuu kaikille osoitetiedon kohdetyypeille yhteisistä ominaisuuksista (Taulukko 1) sekä taulukon 5 ominaisuustiedoista ja pistegeometriasta. Piste sijoitetaan joko tieverkon viivageometrian keskilinjaan tai vapaasti kulkupisteen tyypin mukaan, ks. liite 2. KulkupisteenTyyppi- ja Kulkurajoitus-ominaisuustietojen arvot on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Taulukko 5. Kulkupiste-kohdeluokan ominaisuustiedot. Osoitetietojärjestelmän automaattisesti tuottamat ominaisuustiedot on esitetty harmaalla pohjalla. Nimi Määritelmä Tyyppi Toistuvuus KulkupisteenTyyppi Kulkupisteen asemaa reitillä kuvaava tieto Luettelo: katso Liite 2 1 Kulkurajoitus Tieto kulkupisteen osoittaman reitin käytön rajoituksista: miten reittiä ei pääse tai ei ole tarkoitus kulkea. Tieto ei perustu paikalla oleviin liikennemerkkeihin, mutta ei myöskään saa olla niiden vastainen. Luettelo: katso Liite 2 0..1 EdellisenPisteenTunnus Edellisen kulkupisteen ID. Käytetään, kun kohteeseen linkitettyjen kulkupisteiden ketjuttaminen kulkureitiksi on välttämätöntä. UUID-merkkijono 0..1
19.6.2019 15 Status Tiedon lähteeseen perustuva kirjaus, joka voidaan ottaa huomioon tiedon laatua tai luotettavuutta arvioitaessa Luettelo: kansalaisen tallentama, valtuutetun käyttäjän tallentama, varmistettu, automaattisesti luotu, alustava tieto 1 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 6.4. Kulkupiste-kohteen yhteydet muihin kohteisiin Kulkupiste voi linkittyä yhteen tai useaan Osoitepisteeseen. Alueeseen viittaavaan Osoitepisteeseen linkitettyä kulkupistettä ei tulkita automaattisesti samassa osoitteessa olevien rakennusten kulkupisteeksi, vaan Kulkupiste on linkitettävä myös rakennuksiin viittaaviin Osoitepisteisiin kulkumahdollisuuksien mukaisesti. Kulkupiste voi linkittyä yhteen tai useaan Sisäänkäyntiin. Jos rakennukseen viittaavaan Osoitepisteen on linkitetty Kulkupiste, se tulkitaan rakennuksen jokaisen Sisäänkäynnin kulkupisteeksi. Kulkupiste linkittyy aina vähintään yhteen Osoitepisteeseen tai Sisäänkäyntiin. Kulkupiste voi linkittyä kulkureitillä yhteen edelliseen Kulkupisteeseen. Linkki ilmaistaan Kulkupisteen ominaisuudella EdellisenKulkupisteenTunnus. Kulkupisteiden ketjun suunta on tieverkosta tai rantautumispisteestä kohti osoitteistettua kohdetta (esimerkiksi piha-alueella olevan kulkupisteen edellinen piste on tyypiltään liittymä tieverkosta). Linkitetyillä peräkkäisillä kulkupisteellä voi olla eri arvo ominaisuudelle KulkupisteenTyyppi. Linkitys tehdään vain, jos ilman sitä on sekaantumisen vaara. 6.5. Kulkupisteen elinkaari Kulkupisteen elinkaari päättyy, kun se poistetaan. Jos Osoitepisteen tai Sisäänkäynnin elinkaaren päättyessä siihen linkitetylle Kulkupisteelle ei jää enää yhtään linkkiä Osoitepisteisiin tai Sisäänkäynteihin, Kulkupisteen elinkaari päättyy. Jos Kulkupisteen ominaisuustieto muuttuu tai sijaintipiste siirtyy, Kulkupisteestä tulee uusi versio.
305 7. Paikannuspiste 19.6.2019 16 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 7.1. Määritelmä Paikannuspiste on maastoon merkitty pistemäinen kohde, jolla on yksilöivät nimitiedot (nimi, kunta). Paikannuspisteinä voidaan kuvata esimerkiksi pelastus- ja paikannusmerkit. 7.2. Valintakriteerit Paikannukseen tarkoitetut pisteet, joiden nimitietojen yksikäsitteisyydestä kunta tai muu toimija kantaa vastuun. 7.3. Muodostaminen Paikannuspiste muodostuu kaikille osoitetiedon kohdetyypeille yhteisistä ominaisuuksista (Taulukko 1) sekä taulukon 6 ominaisuustiedoista ja pistegeometriasta. Kulkupiste-kohde muodostuu kulkupisteen nimestä, kuntatiedosta (taulukko 7) ja sijaintipisteestä. Taulukko 6.Paikannuspiste-kohdeluokan ominaisuustiedot. Nimi Määritelmä Tyyppi Toistuvuus Nimi Nimi, joka on kunnan alueella yksikäsitteinen Merkkijono 1 Kunta Kuntanumero Merkkijono 1 318 319 7.1. Paikannuspiste-kohteen yhteydet muihin kohteisiin Paikannuspisteellä ei ole yhteyksiä muihin kohteisiin. 320
321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 Liite 1. Sisäänkäynnin tyypit 19.6.2019 17 Sisäänkäynti-kohdeluokan ominaisuuden SisäänkäynninTyyppi arvojoukko sisältää seuraavat arvot: Pääsisäänkäynti porrashuoneeseen Sisäänkäynti tilaan, jonka kautta on pääsy useampaan asuin- tai toimistohuoneistoon. Pääsisäänkäynti on sisäänkäynti, josta kävijät ohjataan sisään (varustettu esimerkiksi summerilla, koodilukolla tms.). Muu sisäänkäynti porrashuoneeseen Muu kuin pääsisäänkäynti porrashuoneeseen, esimerkiksi takaovi. Sisäänkäynti huoneistoon Sisäänkäynti suoraan yksittäiseen huoneistoon, esimerkiksi rivitalon asuinhuoneisto tai kerrostalon toimistohuoneisto. Erillistalon tai omakotitalon (jos sellaiseen tallennetaan sisäänkäyntejä) sisäänkäynnit kuuluvat tähän luokkaan. Pääsisäänkäynti yleisölle tai asiakkaille Yleisölle tai asiakkaille tarkoitettu pääsisäänkäynti. Käynti esimerkiksi palvelupisteeseen, liiketilaan, museoon, teatteriin, kouluun tai sairaalaan. Yhteen rakennukseen voi olla useita pääsisäänkäyntejä. Muu sisäänkäynti yleisölle tai asiakkaille Muu kuin pääsisäänkäynti yleisölle tai asiakkaille, esimerkiksi esteettömän kulun tarjoava vaihtoehto. Tavaran toimitus ja nouto Sisäänkäynti, jonka kautta tavaran nouto ja toimitus pääsääntöisesti tapahtuu. Sisäänkäynti ajoneuvoille Autolla tai muulla ajoneuvolla kuljettava sisäänkäynti esimerkiksi varasto-, huolto- tai pysäköintitilaan. Muu sisäänkäynti Sisäänkäynti, joka ei sovi aiempiin luokkiin.
350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 19.6.2019 18 Liite 2. Kulkupisteen tyypit ja kulkurajoitukset Kulkupiste-kohdeluokan ominaisuuden KulkupisteenTyyppi arvojoukko sisältää seuraavat arvot: Liittymä tieverkosta Osoittaa kohdan katu- tai tieverkossa, josta poiketaan osoitteistettuun kohteeseen. Kulku piha-alueella Kulkupiste, joka ohjaa kulkua tieverkon ulkopuolella. Tallennetaan vain tarpeen vaatiessa. Ensisijainen kulku mantereelta Osoittaa ensisijaisen kulkupisteen tieverkosta osoitteistettuun kohteeseen, jonne kulku edellyttää vesistön ylitystä, yleensä saaressa olevaan rakennukseen. Rantautumispiste Rantautumispiste saaressa tai kun muusta syystä kulku kohteeseen edellyttää vesistön ylitystä. Kulkupiste tarvitaan erityisesti, kun kohde ei sijaitse rannan välittömässä läheisyydessä tai rantautumispiste ei ole rannan tuntumassa olevan kohteen kohdalla. Rantautumispiste voi palvella useita osoitteistettuja kohteita. Kulku eri kerrokseen Kulku eri kerrokseen monitasoisissa kohteissa, esimerkiksi kulkukohta luhtitalon portaisiin tai kävely- tai ajokannelle, joista kulku sisäänkäyntiin tai muihin osoitteistettuihin kohteisiin. Kulku maan alle Kulkupiste, jonka kautta kuljetaan maanalaiseen tilaan, esimerkiksi tunnelin suu tai luiskan alku maanalaiseen pysäköintitilaan (mikäli arvo Liittymä tieverkosta ei riitä opastukseen). Kulkupiste-kohdeluokan ominaisuuden Kulkurajoitus arvojoukko sisältää seuraavat arvot: Vain kevyt liikenne Vain moottoriajoneuvoliikenne Vain huoltoliikenne Puomi, portti tai muu kulkurajoite Hissi Portaat
380 Liite 3 Osoitetiedon UML-kaavio 19.6.2019 19 381