Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää kehitysyhteistyötä 28.10.2013, Helsinki ESKO - Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi -hanke. Kepa Aidbrella www.huussi.net
Miksi sanitaation vuosituhattavoitteet eivät toteudu? Listaa merkittävimmät esteet.
Mitä sanitaatio on? Sanitaatio on joukko keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa kerätään ja käsitellään hygieenisellä tavalla siten, etteivät ne vaaranna ihmisten ja ympäristön terveyttä. Hyvään sanitaatioon katsotaan kuuluvan: asianmukainen käymälä- ja/tai jätevesihuolto (mm. asianmukainen tila ja jätteen käsittely; esim. kuivakäymälä ja kompostointi tai viemäröinti + jätevedenpuhdistamot) hygieeninen ruoan ja veden käsittely ja käyttö tartuntatautien leviämisen ehkäisy terveys- ja hygieniakoulutus käymälätilojen kunnossapito
Miten taudit leviävät ja miten sitä estetään? Uloste Käymälä Vesiensuojelu Vesilähde Veden keittäminen tms. Maaperä Kädet Käsienpesu Ruokahygienia Ruoka Henkilökohtainen hygienia Suu Kärpäset
Miksi hyvä sanitaatio on tärkeä? Edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taudinaiheuttajien määrän väheneminen vähentää lapsikuolleisuutta, sillä ripulitaudit vaikuttavat erityisesti lapsiin. Positiivinen vaikutus koulunkäyntiin: erityisesti tytöillä, joiden on vaikeampi asioida puskissa oppi menee paremmin perille, kun ei tarvitse pidätellä Edistää turvallista ympäristöä
Mitä ekologinen sanitaatio on? Sanitaatio toteutetaan paikallisesti sovelletulla tavalla, joka on ekologisesti kestävä koko järjestelmän/ketjun tasolla Käymälätuotos on resurssi jätteen sijaan Käymälätuotosta ei sekoiteta alkuunkaan suureen määrään vettä
Miksi ekologinen sanitaatio? - Vesi Kuva: http://www.phlush.org/2010/12/18/ecological-sanitation-initiative-taking-off-in-2011/
Jätevesi Vesistöihin päästetty käymäläjäte on merkittävin vesistöjä pilannut tekijä ympäri maailmaa (Schindler 2006) Jätevedenpuhdistamot aiheuttavat 3 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä (McCarty 2007; McCarty ym. 2011)
Miksi ekologinen sanitaatio? Resurssien talteenotto
Lannoitteen hinta yhdysvaltalaiselle viljelijälle 900 800 typpilannoite 700 fosforilannoite US Dollaria 600 500 400 300 200 100 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Data: US Department of Agriculture; Economic Research Services 2013 http://www.ers.usda.gov/data-products/fertilizer-use-and-price.aspx#26727
Cordell ym. 2009
EU:n fosforihaaste Visio 2020: 100% fosforin kierrätys kaikista lähteistä
Sanitaation edistyminen; miten mitataan? MDG 7.C indikaattori 7.9. Osuus väestöstä, jotka käyttää kunnollista käymälää (improved sanitation facility): Vesihuuhteluvessa (pour flush, flush toilet) liitettynä viemäriin tai septitankkiin, VIP-kuoppakäymälä (ventilated improved pit), kompostoiva käymälä, kannellinen kuoppakäymälä. Ei kunnollisia (unimproved) ovat mm. kanneton kuoppakäymälä, jaetut käymälät ja maastoon ulostaminen. Data kyselytutkimuksista (kotitaloudet) ja kansallisista väestötilastoista Tavoite puolittaa osuus, jää saavuttamatta 8 %:lla (ennuste).
Teknologiaperusteiset sanitaatiotikkaat Morella ym. 2008
Intian käymäläkartta http://datastories.in/blog/2013/09/09/a-toilet-map-of-india-2/
Todellisuudessa menee vähän huonommin... Kiire saavuttaa tuloksia (ennen 2015) Epäluotettavaa dataa, liioiteltuja tilastoja (Szanto ym. 2013) Ei kannusta osallistumista tai innovaatioita Käytön, toimivuuden ja kestävyyden sijaan mitataan rakenteita Slummit jääneet vähälle huomiolle Sanitaation toimivuus vain yksilötasolla
Maailman ihmisistä 2,5 miljardilla ei ole kunnollista käymälää käytössään... Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä
Maailman mutta jos kunnolliseksi ihmisistä 2,5 käymäläksi miljardilla eilasketaan ole vesihuuhteluvessoista vain sellaiset, johon liittyy edes kunnollista käymälää käytössään... jonkinlainen jäteveden käsittely, nousee käymälättömien määrä 4,1 miljardiin (Baum ym. 2013). Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä
SDG: Post2015-tavoitteet sanitaatiossa? Universaalius, kaikki väestöryhmät mukaan Tavoitteiden porrastus: 2025 ei maastoon ulostamista 2030 hygienia kaikkiin kouluihin 2040 kotitalouksissa (adequate) käymälä ja tietty % käymäläjätteestä käsitelty Saatavuudesta (coverage) käyttöön (usage) Hygieniakäytännöt mukaan Kotitalouksista instituutteihin Jaettujen käymälöiden validiointi (5 perhettä/30 hlöä tai vähemmän) Uusien seurantatapojen kehittäminen http://www.wssinfo.org/post-2015-monitoring/
Toimintaperusteiset sanitaatiotikkaat Integroitu resurssien hallinta Ympäristöä edistävät toiminnot Rehevöitymisriskin vähentäminen Ravinteiden talteenotto ja hyötykäyttö Käymäläjätteen käsittely taudinaiheuttajien vähentämiseksi Terveyttä edistävät toiminnot Harmaiden vesien hallinta Saavutettavuus käyttäjälle Ulosteen ja virtsan suojaaminen Kvarnström ym. 2011; Gunawardana & Galagedara 2013.
Sanitaatiotabut...johtuvat suurimmaksi osaksi historiallisesta epätasaarvosta sanitaatiossa ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista (Jewitt 2011 a;b) Uskonnoista voi tulla rajoitteita, mutta nekään eivät ole ehdottomia tai muuttumattomia Esim. joissain Afrikan muslimimaissa on hyväksytty ulosteen ja virtsan käyttöä lannoitteena (Dagerskog & Bonzi 2010; Cofie ym. 2010) Keskustelulla muutosta: asenteet ovat muuttuneet esim. korostettaessa käymälätuotoksia resurssina jätteen sijaan (Jewitt 2011 a;b)
Sanitaatio-aiheisten termien käyttö julkaisuissa http://sanitationupdates.wordpress.com/2010/12/23/new-google-tool-sheds-light-on-cultural-history-of-sanitation/
http://www.gatesfoundation.org/what-we-do/global-development/water-sanitation-and-hygiene
http://strikewithme.org/
Istuinkäymälä vs. kyykkykäymälä
Paperi vs. vesi
VIP (ventilated improved latrine) tuuletettu kuoppakäymälä
Korotettu, kaksisäiliöinen VIP
Filippiinit Kuvat: http://www.flickr.com/photos/gtzecosan/
EteläAfrikka
Intia
Saksa
Kenia
Burkina Faso
Mali
Ruotsi
Kenia
Haiti
Etiopia
Yhteenveto Asennekasvatus, koulutus, avoin keskustelu Ravinnekierto ja ruokaturva Erityisesti kotitarve- ja pienimuotoisessa viljelyssä Virtsan erottelu ja käyttö omana materiaalivirtana Osallistaminen, paikalliset innovaatiot, mukautuvuus, kestävyys Seuranta ja indikaattorit Oleellisten asioiden mittaus Käyttö ja toimivuus > kattavuus Kännyköiden tms. hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Keskeiset sanitaation esteet: Suomalaisten järjestöjen näkemyksiä 28.10. järjestetystä työpajasta. Kulttuuriset tabut Tiedon puute Alkeellinen infrastruktuuri Köyhyys Poliittisen tahdon puute
Harjoitus: Budjetoi sanitaatiokomponentti johonkin seuraavista 1. Työllisyyden edistämishanke Nairobin slummissa 2. Terveysklinikan rakentaminen maaseudulle Etiopiaan 3. Lasten koulutuksen edistämishanke Mumbain esikaupunkialueella
Lähteet Baum, R., Luh, J., & Bartram, J. 2013: Sanitation: A Global Estimate of Sewerage Connections without Treatment and the Resulting Impact on MDG Progress. Environmental science & technology, 47(4), 1994-2000. Cofie, O., Adeoti, A., Nkansah-Boadu, F., & Awuah, E. 2010: Farmers perception and economic benefits of excreta use in southern Ghana. Resources, Conservation and Recycling, 55(2), 161-166. Cordell, D., Drangert, J. O., & White, S. 2009: The story of phosphorus: Global food security and food for thought. Global environmental change, 19(2), 292-305. Gunawardana, I. P. P., & Galagedara, L. W. 2013: A new approach to measure sanitation performance. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 3(2), 269-282. Jewitt, S. 2011a: Geographies of shit Spatial and temporal variations in attitudes towards human waste. Progress in Human Geography, 35(5), 608-626. Jewitt, S. 2011b: Poo gurus? Researching the threats and opportunities presented by human waste. Applied Geography, 31(2), 761-769. Kvarnstrom, E., McConville, J., Bracken, P., Johansson, M., & Fogde, M. 2011: The sanitation ladder-a need for a revamp?. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 1(1), 3-12. Dagerskog, L., Bonzi, M. 2010: Opening minds and closing loops productive sanitation initiatives in Burkina Faso and Niger. Sustainable Sanitation Practice, 3. McCarty, P. 2007: California Colloquim on Water. Presentation. http://www.learningace.com/doc/555742/28183bb8e57af869d31200af4a6514ff/california-colloquium-on-water-perry-l-mccarty McCarty, P. L., Bae, J., & Kim, J. 2011: Domestic wastewater treatment as a net energy producer Can this be achieved?. Environmental science & technology, 45(17), 7100-7106. Morella, E., Foster, V., & Banerjee, S. G. 2008: Climbing the ladder: The state of sanitation in sub-saharan Africa. AICD Background Paper 13. Africa Region, World Bank, Washington, DC. Schindler, D. W. 2006: Recent advances in the understanding and management of eutrophication. Limnology and Oceanography, 51(1), 356-363. Szántó, G., Letema, S., van Lier, J. 2012: (Un)reliability in sanitation monitoring: Analysis of East African urban data. Discussion paper. Global Water Forum. http://www.globalwaterforum.org/2012/12/18/unreliability-in-sanitation-monitoring-analysis-of-east-african-urban-data/