KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Kirjoittaja: Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi Julkaisu: B192 ISBN 978-951-594-437-5 ISBN 978-951-594-438-2 (sähköinen) ISSN 0788-7043 Jyväskylä 2013

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1 Taustaa... 2 1.2 Tarkastelun tavoitteet... 2 1.3 Käytettävät aineistot ja menetelmät... 2 2. KESKI SUOMEN VIENNIN KEHITYS... 4 2.2 Viennin kehitys Keski Suomessa ja naapurimaakunnissa... 6 3. VIENNIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 9 3.1 Keski Suomen viennin laskun vaikutukset... 9 3.2 Viennin rakenteelliset tekijät... 12 4. TULOSTEN ARVIOINTIA... 17 Lähteet... 18 Liitteet... 19

1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Keski Suomen vienti on ollut suurten metsäteollisuus ja teknologiateollisuusyritysten varassa. Viennissä tapahtui 2010 luvun lopulla huomattava supistuminen vuoden 2008 vienti oli 3,5 miljardia euroa ja vuonna 2011 viennin arvo oli selvästi alempi 2,7 miljardia euroa. Merkittävänä tekijänä viennin alenemisessa on teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos. Tämä koskee ennen kaikkea metsäteollisuutta, jossa yksiköitä on lakkautettu ja tuotannon rakenteessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Odotukset metsäteollisuuden tulevan kehityksen osalta ovat vähintäänkin epävarmat. Maakunnan tavoitteena on viennin nostaminen 2 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Näin merkittävä viennin kasvu edellyttää sekä perinteisen vientiteollisuuden elpymistä että uusien alojen ja yritysten (pk yritykset) viennin huomattavaa kasvua. Aluetalouden näkökulmasta vienti niin kotimaahan kuin ulkomaille luo taloudellisen kasvun mahdollisuuksia maakunnalle. Vientimarkkinat tarjoavat laajuutensa vuoksi paremmat mahdollisuudet tuotannon volyymin kasvattamiseen kuin rajatummat kotimarkkinat. Viennin rakenteella on erilaisia vaikutuksia aluetalouden kannalta. Harvojen, suurten ja suhdanneherkkien yksiköiden varassa oleva vienti on aluetalouden kannalta ongelmallisempi kuin toimialaltaan monipuolisen ja laajemman yritysjoukon tuomat vientitulot. Niin ikään viennin rakenne ja siinä tapahtuvat muutokset voivat olla merkittäviä tekijöitä aluetalouden näkökulmasta. Seuraavaksi tarkastellaan edellä esitettyjen lähtökohtien pohjalta hankkeen tavoitteita, tarkastelussa käytettäviä menetelmiä ja millaisia vastauksia asetettuihin kysymyksiin hankkeen puitteissa odotetaan saavan. 1.2 Tarkastelun tavoitteet Tavoitteena on selvittää Keski Suomen vientiä ja erityisesti maakunnan viennin rakenteita aluetalouden näkökulmasta. Pyrkimyksenä on saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Millaisia ja kuinka suuria aluetaloudellisia vaikutuksia nykyisellä viennin rakenteella on Keski Suomessa? Millaisia vaikutuksia viennin rakenteen muuttumisella olisi aluetalouteen? Millainen vaikutus viennin rakenteella on viennin lisäystarpeeseen aluevaikutusten näkökulmasta? Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää riittävää aineistoa maakunnan yritysten viennistä. 1.3 Käytettävät aineistot ja menetelmät Tarjouspyynnön mukaisesti keskeisen aineiston muodostaa Keski Suomen liiton tilastokeskukselta ostama neljännesvuosittain tuotettava suhdanneaineisto, joka sisältää ajankohtaista tietoa maakunnan yritystoiminnasta. Tilasto sisältää tietoja mm. yritysten liikevaihdosta, viennistä ja henkilöstömäärästä sekä näiden muutoksista. Näiden tietojen lisäksi tarkastelussa voidaan käyttää yritystoi 2

minnan alueellisia tilastoja ja panostuotos taulukoista saatavia tietoja toimialoista ja niiden välisistä suhteista. Alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta keskeisiä tarkasteltavia asioita viennin rakenteen osalta ovat: Vientiyritykset: kokoluokka: pienet keskisuuret suuret toimiala: teollisuus, palvelut; metsäteollisuus, metalli (teknologiateollisuus), muu teollisuus omistus: monikansalliset, valtakunnalliset, alueelliset vientiyritysten määrä / osuus (suurten) yritysten keskushallinnon sijainti Vientituotteiden jalostusaste: raaka aineet välituotteet lopputuotteet palvelut Välillinen vienti Välituotekäyttö alihankinta yritysten sisäinen alihankinta tuotantopanokset: alueelliset, muualta maasta, tuonti Kaikkien edellä mainittuja asioiden tarkastelu ei ole mahdollista käytettävissä olevan aineiston ja aikataulun puitteissa ja joidenkin kysymysten osalta voidaan esittää suuntaa antavat arviot vaikutuksista. Viennin alueellisten vaikutusten analysoinnissa keskeinen väline on panostuotos analyysi, jonka avulla voidaan tarkastella toimialojen välisiä panostuotos suhteita, eri toimialojen alueellisia vaikutuksia ja toimialojen tuotannossa tapahtuvien muutosten alueellisia vaikutuksia. Analyysin avulla selvitetään viennin rakenteen muutosten vaikutukset aluetalouteen toimialatasolla ja mahdollisuuksien mukaan viennin yritysrakenteessa ja tuotteistossa tapahtuvien muutosten vaikutuksia. Aluetaulujen ongelmana ovat ikä ja toimialatarkkuus: aluetaulut ovat vuodelta 2002 ja toimialojen lukumäärä 37. Valtakunnalliset taulukot ovat uudemmat ja niissä on toimialat jaoteltu tarkemmin. Analysoinneissa onkin syytä käyttää aluetaulujen rinnalla valtakunnallisia taulukoita ja tuottaa näin tarkempia tuloksia viennin taloudellisista vaikutuksista. Tilastoaineistojen tarjoama perusta asettaa omat rajoituksensa analyysin tarkkuudelle. Tuloksien tarkkuutta pyritään parantamaan asiantuntijoiden haastatteluilla. Tarkemman kuvan saamiseksi viennin rakenteen aluetaloudellisista vaikutuksista edellyttäisi omaa tiedonhankintaa, jolla selvitetään maakunnan yritysten vientiä ja tuotannon alueellisia sidoksia (=panosrakennetta). 3

2. KESKI SUOMEN VIENNIN KEHITYS 2.1 Keski Suomen vienti 2000 2011 Viennin kehitys on viime vuosikymmenen puoliväliin ollut melko tasaista, joskin metsäteollisuuden viennissä on havaittavissa lievä laskeva trendi. Talouden ylikuumenemisen vuosina tapahtui huomattava nousu viennissä: erityisesti teknologiateollisuuden vienti kasvoi voimakkaasti, muilla toimialoilla kasvu oli maltillisempaa. Taantuma 2009 pudotti maakunnasta tapahtuvan viennin noin 3,5 miljardista 2,5 miljardiin euroon. Vuonna 2010 vienti kääntyi nousuun, joka näyttää taittuvan keskeisten vientialueiden matalan ja epävarman talouskasvun vuoksi. 4000 Keski Suomen vienti 2000 2011 milj. 3500 3000 milj. 2500 2000 1500 1000 Kaikki metsä Tekno Muut 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Kuvio 1. Keski Suomen viennin kehitys avainaloilla 2000 2011, milj.. Kuten kuviosta 1 jo havaitaan, on Keski Suomen vienti keskittynyt kahdelle keskeiselle alalle, metsäteollisuuteen ja teknologiateollisuuteen. Metsäteollisuuden osuus maakunnan viennistä on laskenut vuosikymmenen aikana yli 50 prosentin osuudesta noin 45 prosenttiin. Valtaosa, noin 80 %, metsäteollisuuden viennistä on kemiallisen puunjalostusteollisuuden vientiä. Teknologiateollisuuden vientiosuus kohosi vuonna 2008 lähes puoleen maakunnan viennistä. Vuosikymmenen vaihteeseen mennessä teknologiateollisuuden osuus laski lähes 10 prosenttiyksikköä, mutta alan osuus on edelleen varsin korkea: vuonna 2011 noin 40 % maakunnan viennistä. Muiden toimialojen osuus viennistä on vaihdellut 10 ja 15 prosentin välillä ja viime vuosina osuus on ollut kasvussa osin avainalojen huonon vientikehityksen vuoksi. 4

Klusterien osuus maakunnan viennistä 2000 2011, % Vuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Muut Tekno Metsä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Kuvio 2. Keski Suomen avainalojen osuus maakunnan viennistä vuosina 2000 2011, milj.. Tarkempi toimialoittainen viennin tarkastelu pohjautuu 10 vuoden takaiseen tilanteeseen, minkä vuoksi tietoihin on syytä suhtautua varauksin. Luvut ovat kuitenkin samansuuntaiset kuin klusteripohjaisessa tarkastelussa ja osoittavat viennin toimialoittaista keskittymistä. Maakunnan vienti on toimialoittain keskittyneempää kuin koko maan vienti. Tämän lisäksi on syytä ottaa huomioon myös se, että vienti niin koko maassa kuin Keski Suomen maakunnassa tapahtuu pääosin suurten yritysten toimesta. Vientipaletin suppeuden vuoksi vientiteollisuus on herkkä reagoimaan maailmantaloudessa tapahtuviin muutoksiin. Koko maan vientiosuuksissa tapahtuneet muutokset osoittavat, että paperi ja elektroniikkateollisuuden osuudet ovat laskeneet ja vastaavasti kemianteollisuuden ja koneiden ja laitteiden valmistuksen vientiosuudet kasvaneet. Keski Suomen viennissä teknologiateollisuuden viennin lasku näkyy metsäteollisuuden ja muiden alojen vientiosuuden kasvuna. Teknologiateollisuuden sisällä voidaan olettaa tapahtuneen muutoksia alan toimialojen välillä. Teollisuuden tuotannon kehitys 2006 2010 osoittaa, että metalliteollisuuden toimialoilla tuotanto ei ole kääntynyt nousuun heti vuoden 2009 jälkeen (Liitekuvio 1). Maakunnittaiset ennakkotiedot teollisuudesta vuodelta 2011 näyttävät Keski Suomen metalliteollisuuden tuotannossa kohennusta edelliseen vuoteen nähden. 5

Toimialojen osuudet viennistä Keski Suomi ja koko maa, Keski Suomi 2002, koko maa 2002 ja 2009, % 90 93 Muut yhteisk. Ja henkilökoht.palvelut 85 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 80 Koulutus 75 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; 70 74 Kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja 65 67 Rahoitus ja vakuutustoiminta 60 64 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 55 Majoitus ja ravitsemistoiminta 50 52 Kauppa 40 41 Sähkö, kaasu ja vesihuolto 36 37 Muu valmistus, kierrätys 34 35 Kulkuneuvojen valmistus 30 33 Sähkötekniset ja optiset tuotteet 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 27 28 Metallien jalostus ja metallituotteet 26 Ei metallisten mineraalituotteiden 23 25 Koksi,öljy, kemialliset, kumi ja 21 22 Massan, paperin ym. Kustant. Ja 20 Puutavaran, puutuotteiden sekä 17 19 Tekstiili ja nahkatuotteet 15 16 Elintarvike C Mineraalien kaivu 05 Kalastus, kalanviljely ja niihin liittyvät 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut 01 Maatalous, riistatalous ja niihin Osuus2009 Vienti koko maa Vienti K S 0 10 20 30 40 50 % Kuvio 3. Toimialojen osuudet viennistä Keski Suomessa ja koko maassa 2.2 Viennin kehitys Keski Suomessa ja naapurimaakunnissa Vuoden 2009 romahdus viennissä näkyy niin koko maan viennin kehityksessä kuin useimpien maakuntien vientiluvuissa. Viennin kehityksen vertailu koko maan ja naapurimaakuntien lukuihin antaa mahdollisuuden vertailla eri alueiden selviytymistä taantumasta (Kuvio 4). Keski Suomen maakunnan kehitys on ollut suhteellisen hyvä ennen taantumaa, näin myös vientitoiminnan osalta. Maakuntien viennin kehityskuluissa on jonkin verran eroja niin vuosien 2007 ja 2008 kasvun kuin tämän jälkeen tapahtuneen viennin voimakkaan laskun osalta. Keski Suomen viennin kehitys vuoden 2009 pudotuksen jälkeen on ollut heikompaa kuin naapuri maakunnissa ja koko maassa keskimäärin. Pirkanmaan ja Etelä Pohjanmaan vienti on kääntynyt selvään kasvuun ja Pohjois Savon viennin lasku 6

jää muita vähäisemmäksi ja viennin tasossa näyttää tapahtuvan selkeä nousu vuosikymmenen alkupuolen tasosta. Keski Suomen viennin osuus koko maan viennistä on pudonnut lähes 1 prosenttiyksikön verran osuus vuonna 2002 oli 4,4 % ja vuonna 2011 3,6 %. 140 Viennin trendisarjat 2000 2011 koko maassa ja eräissä maakunnissa 130 120 Indeksi 110 100 90 80 Pirkanmaan maakunta Keski Suomen maakunta Pohjois Savon maakunta Koko maa Etelä Pohjanmaa 70 60 200020012002200320042005200620072008200920102011 Vuosi Kuvio 4. Viennin kehitys Keski Suomessa, koko maassa ja naapurimaakunnissa 2000 2011, trendisarja Alueiden viennin vertailussa on tarpeellista ottaa huomioon myös euromääräiset luvut viennin euromääräiset arvot poikkeavat maakunnittain huomattavasti. Pirkanmaan maakunnan vienti on lähes kaksinkertainen Keski Suomeen verrattuna. Toisaalta Pohjois Savon ja Etelä Pohjanmaan viennin arvot jäävät selvästi Keski Suomen viennin arvon alapuolelle (noin 60 70 % Keski Suomen viennistä). Kyseiset maakunnat ovat viime vuosina kuitenkin saavuttaneet Keski Suomea viennin määrässä. Esimerkkinä tästä Pohjois Savon viennin kehitys 7

Keski Suomen vienti 2000 2011 4000 3500 3000 milj. 2500 2000 1500 1000 Keski Suomi Pohjois Savo 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Kuvio 5. Viennin kehitys Keski Suomessa ja Pohjois Savossa 2000 2011, milj.. Maakuntien välisessä vertailussa Keski Suomen kehitys oli kohtuullisen hyvää, kun otetaan huomioon myös viennin taso, vuoteen 2009 saakka, jolloin selkeästi yli kuumennut talous kääntyi voimakkaaseen laskuun. Tämä heijastui viennin romahtamiseen niin koko maan kuin Keski Suomen maakunnan osalta. Elpyminen Keski Suomessa ei ole edennyt odotetulla tavalla. Syinä viennin heikkoon kehityksen voidaan pitää viennin muuta maata voimakkaampaan riippuvuutta kapeasta vientisektorista maakunnan vienti on pääosin muutaman suuren yrityksen ja toimialan varassa. 8

3. VIENNIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 3.1 Keski Suomen viennin laskun vaikutukset Maakunnan viennin aluetaloudellisia vaikutuksia tarkastellaan aluksi vertailemalla viime vuosikymmenen huippuvuosien 2007 2008 lukuja viime vuosien 2010 2011 vaikutuksiin. Laskennassa käytetään mainittujen kahden vuoden keskiarvoja. Tarkastelussa oletetaan tuolloin toteutuneen ulkomaisen kysynnän olevan tuotannon vaikutusketjujen käynnistäjinä. Laskelmissa esitetään yhden vuoden vientitulojen vuotuiset tuotanto ja työllisyysvaikutukset. Ulkomainen kysyntä ka 2007-2008/ ulkomainen Lohen kalastus/ kalastusmatkailu kysyntä ka 2010-2011 Verot ja maksut Investoinnit Välittömät vaikutukset muille toimialoille Välilliset vaikutukset muille toimialoille Työllisyys ja palkat Työllisyys ja palkat Työllisyys ja palkat Verotulot Kulutus Verot ja maksut Ulkomaisen Lohen kysynnän kalastuksen 2007-2008: tuotanto, tulo ja työllisyysvaikutukset Vaikutusten vertailu Ulkomaisen Vapaa-ajan Kalastusmatkailun kysynnän kalastuksen 2010-2011: tuotanto, tulo tulo ja ja työllisyysvaikutukset Kuvio 6. Ulkomaisen kysynnän synnyttämien taloudellisten vaikutusten muodostuminen Panostuotos analyysin avulla lasketaan viennin välittömät ja välilliset tuotantovaikutukset Keski Suomessa sekä näiden pohjalta viennin työllisyysvaikutukset. Työllisyysvaikutuksissa voidaan erotella tuotannon työllisyysvaikutukset ja tulojen kautta syntyvät työllisyysvaikutukset. Seuraavaksi maakunnan viennin vaikutuksia tarkastellaan erikseen keskeisten vientialojen (metsäteollisuus, teknologiateollisuus ja muut alat) osalta. Liitetaulukossa 1 on esitetty näiden kolmen alan tuotantovaikutuksia ja tuotannon työllisyysvaikutuksia eri toimialoille. Verotulojen työllisyysvaikutuksia laskelmissa ei ole esitetty, vaan ainoastaan viennin vaikutukset verokertymiin. Metsäteollisuus Metsäteollisuuden viennin vaikutuksia tarkastellaan erikseen mekaanisen puuteollisuuden ja kemiallisen puuteollisuuden (paperi, massa ym.) osalta. Laskelmien pohjana ovat huippuvuosien 2007 2008 viennin keskiarvo 1401,8 miljoonaa euroa ja vuosien 2010 2010 viennin keskiarvo 1172,2 miljoonaa euroa. 9

Taulukko 1. Metsäteollisuuden viennin vuotuiset tuotantovaikutukset Keski Suomessa kahden eri ajanjakson (2007 2008 ja 2010 2011) keskiarvon perusteella, milj.. Tuotantovaikutus ka 2007 2008 milj. Tuotantovaikutus ka 2010 2011 milj. Muutos Kokonais Välitön Välillinen Kokonais Välitön Välillinen milj. Puu 469,141 419,347 49,794 392,2021 350,5745 41,62759 76,939 Paperi 1756,162 1560,314 195,848 1468,152 1304,423 163,7287 288,010 Yhteensä 2225,303 1979,662 245,642 1860,354 1654,997 205,3563 364,949 Vienti on laskenut kummankin toimialan osalta ja tuotantovaikutukset ovat pudonneet parhaiden vuosien tasosta 365 miljoonaa euroa. Puuteollisuudessa lasku on ollut paperiteollisuutta lievempää. Työllisyyteen viennin lasku metsäteollisuudessa on merkinnyt noin 2000 henkilötyövuoden vähenemistä, kun otetaan huomioon sekä tuotannon vaikutukset että tulovaikutukset. Taulukko 2. Metsäteollisuuden viennin vuotuiset työllisyysvaikutukset (tuotanto ja tulovaikutus) Keski Suomessa kahden eri ajanjakson (2007 2008 ja 2010 2011) keskiarvon perusteella, htv. Työllisyysvaikutus ka 2007 2008, htv Työllisyysvaikutus ka 2010 11, htv Muutos Puu Paperi Yhteensä Puu Paperi Yhteensä htv Tuotanto 2731,4 7070,0 9801,4 2283,5 5910,5 8194,0 1607,4 Tulo 557,5 1842,4 2400,0 466,1 1540,3 2006,4 393,6 Yhteensä 3289,0 8912,4 12201,4 2749,6 7450,8 10200,4 2001,0 Työllisyyden väheneminen näkyy luonnollisesti kertyneessä palkkasummassa ja sitä kautta verokertymässä. Kunnallisverojen laskennallinen väheneminen on noin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion verotulot ovat vähentyneet viennin pudotuksen takia noin 5, 4 miljoonaa euroa. Taulukko 3. Metsäteollisuuden viennin vuotuinen vaikutus palkkatuloveroihin Verotuloja ka 2007 2008, milj. Verotuloja 2010 2011, milj. Muutos Puu Paperi Yhteensä Puu Paperi Yhteensä milj. Valtio 7,611 25,151 32,762 6,363 21,026 27,389 5,373 Kunnat 12,051 39,823 51,873 10,074 33,292 43,366 8,507 Yhteensä 19,662 64,974 84,636 16,437 54,318 70,755 13,880 10

Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden osalta vienti on laskenut tarkastelujaksolla metsäteollisuutta enemmän: vientikeskiarvo 2007 2008 1634,4 milj. ja 2010 2011 1161,5 milj.. Tämä näkyy myös alan viennin aluetaloudellisissa vaikutuksissa. Taulukko 4. Teknologiateollisuuden viennin vuotuiset tuotanto ja työllisyysvaikutukset Keski Suomessa kahden eri ajanjakson (2007 2008 ja 2010 2011) keskiarvon perusteella, milj. /htv. Tuotantovaikutus, milj. Työllisyysvaikutus, htv Kokonais Välitön Välillinen Tuotanto Tulo Yhteensä ka 2007 2008 2553,213 2247,860 305,353 13737,9 3522,3 17260,2 ka 2010 2011 1814,427 1597,430 216,997 9762,7 2503,1 12265,9 Muutos 738,786 650,430 88,355 3975,1 1019,2 4994,3 Viennin lasku teknologiateollisuudessa on merkinnyt maakunnan tuotannon laskua noin 740 miljoonalla eurolla. Lasku on kaksinkertainen verrattuna metsäteollisuuteen. Työllisyyteen vaikutus on ollut tätäkin suurempi viennin putoaminen on vähentänyt työvuosia lähes 5000 henkilötyövuodella. Huomattava vaikutus työllisyyteen näkyy myös verokertymässä: laskua kunnallisveroissa 22 miljoonaa euroa ja valtionveroissa 13,9 miljoonaa euroa. Taulukko 5. Teknologiateollisuuden viennin vuotuiset vaikutukset palkkatuloveroihin Verotuloja, milj. ka 2007 2008 ka 2010 2011 Muutos Valtio 48,083 34,170 13,913 Kunnat 76,131 54,102 22,029 Yhteensä 124,214 88,272 35,942 Muut alat Muiden toimialojen vienti on huomattavasti vähäisempää kuin edellä tarkastelluilla maakunnan avainaloilla: vientikeskiarvo 2007 2008 461,1 milj. ja 2010 2011 414,5 milj.. Muiden toimialojen viennin aluetaloudelliset vaikutuksetkin ovat avainaloja vähäisemmät. Taulukko 6. Muiden toimialojen viennin vuotuiset tuotanto ja työllisyysvaikutukset Keski Suomessa kahden eri ajanjakson (2007 2008 ja 2010 2011) keskiarvon perusteella, milj. /htv. Tuotantovaikutus, milj. Työllisyysvaikutus, htv Kokonais Välitön Välillinen Tuotanto Tulo Yhteensä ka 2007 2008 725,961 637,734 88,228 4293,5 977,4 5270,9 ka 2010 2011 646,817 569,639 77,178 3972,8 877,5 4850,3 Muutos 79,144 68,094 11,050 320,7 99,9 420,6 11

Muiden toimialojen viennissä ei ole tapahtunut yhtä suurta pudotusta parhaiden vuosien tasosta kuin metsä ja teknologia alalla. Maakunnan tuotantoon muiden toimialojen viennin lasku on merkinnyt noin 80 miljoonan euron vähennystä ja työllisyyteen 420 henkilötyövuoden pudotusta. Verokertymää muiden toimialojen viennin lasku on vähentänyt noin 3,5 miljoonaa euroa, josta kunnallisverojen osuus on noin 2,2 miljoonaa euroa. Taulukko 7. Muiden toimialojen viennin vaikutus palkkatuloveroihin Verotuloja, milj. ka 2007 2008 ka 2010 2011 Muutos Valtio 13,342 11,978 1,363 Kunnat 21,125 18,966 2,159 Yhteensä 34,466 30,944 3,522 Maakunnan viennin laskun kokonaisvaikutukset Kokonaisuudessaan viennin pudotus (= noin 750 mil. ) vuosikymmenen huippuvuosien tasosta on merkinnyt noin 1,2 miljardin euron tuotantovaikutusten vähenemistä. Henkilötyövuosista on viennin vähenemisen vuoksi kadonnut maakunnasta noin 7400. Tuloverojen kertymä on samalla pienentynyt yli 50 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroja on noin 32,7 miljoonaa euroa. Menetettyjen verotulojen ja veroluonteisten maksujen työllisyysvaikutukset voidaan arvioida olevan yli 1000 henkilötyövuotta. Edellä tehdyn tarkastelun pohjalta voidaan arvioida, että viennin lisääminen 1 miljardilla eurolla lisäisi maakunnan tuotantoa noin 1,6 miljardia euroa ja työllisyyttä 9000 9500 henkilötyövuodella. Kunnallisveroja kertyisi noin 40 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Viennin kasvun aluetaloudellisiin vaikutusten suuruuteen tulevaisuudessa vaikuttavat mm. se, miten viennin kasvu painottuu eri toimialoille sekä työn tuottavuuden paraneminen. Keski Suomen tavoitteena on viennin lisääminen 2 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Näin suuri lisäys edellyttää merkittäviä panostuksia viennin edistämiseen. Keskeiset kysymykset viennin edistämisessä ovat, kuinka paljon viennin edistämiseen panostetaan, mihin resursseja kohdennetaan ja millaisin keinoin vientiä pyritään edistämään. Panostusta mitoitettaessa voidaan luonnollisesti arvioida, kuinka paljon viennin kasvu lisää maakunnan hyvinvointia tuotannon ja työllisyyden kasvun kautta. 3.2 Viennin rakenteelliset tekijät Viennin rakenteellisena tekijänä tarkastellaan eri toimialojen viennin lisäyksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Laskelmissa lähtökohtana on 100 miljoonan euron lisäys viennissä (tuotannossa) eri toimialoilla. Oheiseen tarkasteluun on otettu mukaan teollisuuden toimialat sekä liike elämän palvelut ja koulutus. 12

Tuotantovaikutus eri toimialoilla: 100 milj. vienti M Koulutus Kiinteistö, vuokraus, tutk, Muu valmistus ja kierrätys Kulkuneuvojen valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja Koneiden ja laitteiden valmistus Metallien jalostus ja Ei metallisten mineraalituott. Kemianteollisuus Paperin yms valm; kust. ja pain. Puutavaran ja puutuotteiden Tekstiili, nahkatuotteiden ja Elintarvikkei den, juomien ja Kokonaisvaikutus, milj. 0 50 100 150 200 milj. Kuvio 7. Viennin 100 miljoonan euron lisäyksen tuotantovaikutukset eri toimialoilla, milj.. Viennin 100 miljoonan euron viennin kasvu eri toimialoilla tuottaa eri suuruiset aluetaloudelliset vaikutukset. Tuotantovaikutukset eri toimialoilla vaihtelevat noin 124 miljoonasta eurosta lähes 190 miljoonaan euroon (keskiarvo 142 milj. ). Suurimmat tuotantovaikutukset syntyvät elintarviketeollisuuden ja koneiden ja laitteiden valmistuksen viennin kasvusta. Metalliteollisuuden muut toimialat jäävät tuotantovaikutuksiltaan hieman keskimääräisten vaikutusten alapuolelle. Metsäteollisuuden päätoimialat, puu ja paperi, yltävät tuotantovaikutuksiltaan kesiarvon yläpuolelle. Kun tarkastellaan toimialoja työllisyysvaikutusten osalta, saadaan osin erilainen järjestys toimialojen tuottamien vaikutusten suhteen (kuvio 8). Työllisyysvaikutus on keskimäärin 1429 henkilötyövuotta. Tämän selvästi ylittäviä toimialoja ovat: elintarvike ja tevanake teollisuus sekä koulutuksen ja liikeelämän palvelujen toimiala. Tulovaikutukset vahvistavat edelleen näiden alojen työllisyysvaikutuksia (kuvio 9). Tuotannon kasvun vaikutukset verotuloihin poikkeavat osin työllisyysvaikutusten toimialoittaisesta jakaumasta. Työllistävyyden lisäksi eri alojen palkkataso vaikuttaa toimialojen tuloverojen kertymiseen. 13

Eri toimialojen tuotanto ja tuotannon työllisyysvaikutukset: 100 milj. lisäys, 1=142 milj. /1429 htv Koulutus Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike Muu valmistus ja kierrätys Kulkuneuvojen valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja optisten Koneiden ja laitteiden valmistus Metallien jalostus ja Ei metallisten mineraalituott. Kemianteollisuus Paperin yms valm; kust. ja pain. Puutavaran ja puutuotteiden Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan Elintarvikkei den, juomien ja Tuotannon työllisyys, htv Kokonaisvaikutus, milj. 0 0,5 1 1,5 Kuvio 8. Eri toimialojen viennin 100 miljoonan euron lisäyksen tuotantovaikutukset ja tuotannon työllisyysvaikutukset, milj../htv Työllisyysvaikutukset eri toimialoilla: 100 milj. vienti M Koulutus Kiinteistö, vuokraus, tutk, Muu valmistus ja kierrätys Kulkuneuvojen valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja Koneiden ja laitteiden valmistus Metallien jalostus ja Ei metallisten mineraalituott. Kemianteollisuus Paperin yms valm; kust. ja pain. Puutavaran ja puutuotteiden Tekstiili, nahkatuotteiden ja Elintarvikkei den, juomien ja Tuotannon työllisyys, htv Tulovaikutus, htv 0 250 500 750 1000125015001750200022502500 htv Kuvio 9. Viennin 100 miljoonan euron lisäyksen työllisyysvaikutukset eri toimialoilla, milj.. 14

Tuloverovaikutus eri toimialojen viennin lisääntyessä 100 milj. M Koulutus Kiinteistö, vuokraus, tutk, Muu valmistus ja kierrätys Kulkuneuvojen valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja Koneiden ja laitteiden Metallien jalostus ja Ei metallisten mineraalituott. Kemianteollisuus Paperin yms valm; kust. ja pain. Puutavaran ja puutuotteiden Tekstiili, nahkatuotteiden ja Elintarvikkei den, juomien ja Valtionvero & sotu,eläke ym Kunnallisvero 0 5 10 15 20 milj. Kuvio 10. Eri toimialojen viennin 100 miljoonan euron lisäyksen verovaikutukset, milj.. Yksi oleellinen tekijä tarkasteltaessa eri toimialojen tuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia on selvittää toimialojen tuotantopanoksina käyttämiä tuontituotteita tuontia ulkomailta sekä alueellista tuontia. Välituotekysynnän kohdentuminen maakuntaan lisää alueellista vaikuttavuutta. Eri toimialojen tuonnin kasvu: 100 milj. viennin lisäys M Koulutus Kiinteistö, vuokraus, tutk, Muu valmistus ja kierrätys Kulkuneuvojen valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja Koneiden ja laitteiden Metallien jalostus ja Ei metallisten mineraalituott. Kemianteollisuus Paperin yms valm; kust. ja pain. Puutavaran ja puutuotteiden Tekstiili, nahkatuotteiden ja Elintarvikkei den, juomien ja Kotimaisten tuontituotteiden käyttö yhteensä Ulkomaisten tuontituotteiden käyttö yhteensä 0 10 20 30 40 50 60 milj. Kuvio 11. Viennin 100 miljoonan euron lisäyksen vaikutus tuontiin eri toimialoilla, milj.. 15

Toimialojen välituotteiden alueellisen tarjonnan lisäämisellä voidaan toimialojen alueellista vaikuttavuutta lisätä. Tämän tyyppistä alueellista kehittämistä on toteutettu aikoinaan metalliteollisuudessa. Eri toimialojen osalta voidaan pohtia sitä, voisiko välituotteita hankkia maakunnan yrityksiltä tai olisiko tällaiselle tuotannolla maakunnassa mahdollisuuksia kehittyä. Edellä on tarkasteltu viennin vaikuttavuutta eri toimialojen osalta. Muita alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta keskeisiä tarkasteltavia asioita viennin rakenteen osalta ovat: vientituotteiden jalostusaste, vientiyritysten yritysrakenne (pienet keskisuuret suuret). Vientituotteiden jalostusasteen nostaminen lisää tuotannon arvoa ja luultavasti lisää myös välituotekysyntää. Vientiyritysten koolla sinänsä ei välttämättä ole merkitystä alueellisten vaikutusten näkökulmasta. Laajempi vientiyritysten joukko, etenkin jos toimiala ja tuotekirjo on laajempi, tarjoavat vakaamman perustan viennin kasvulle. Suurten yritysten alueelliset sidokset ovat usein vähäisemmät kuin pienempien, paikallisesti omistettujen yritysten. Suurten yritysten keskushallinnon sijainti sinällään lisää alueellisia vaikutuksia ja voi myös vaikuttaa yrityksen investointien kohdentamiseen. 16

4. TULOSTEN ARVIOINTIA Viennin aluetaloudellinen merkitys on Keski Suomen maakunnalle erittäin suuri. Vientiliikevaihdon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta on noin neljännes ja keskeisten vientialojen, metsä ja teknologiateollisuuden liikevaihdosta yli 60 %. Vienti pitää vaikutustensa kautta yllä yli kolmannesta koko maakunnan tuotannosta. Ulkomaille viennin lisäksi maakunnan tuotannosta huomattava osa viedään maakunnan ulkopuolelle muualle kotimaahan myös toimialoilla, joilla ei ole juurikaan ulkomaille suuntautuvaa vientiä. Viennin lähes 30 prosentin pudotus (= noin 1 miljardia euroa) vuosien 2007 ja 2008 tasosta merkitsi noin 1,6 miljardin euron tuotannon laskua maakunnassa. Tuotannon laskun myötä menetettiin maakunnassa yli 9000 henkilötyövuotta ja verotuloja noin 70 miljoonaa euroa. Tästä viennin 2009 kuopasta on noustu hitaasti ylöspäin, mutta vienti on edelleen selvästi edellä mainittujen 2000 luvun huippuvuosien alapuolella. Erityisesti maakunnan avainalat, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus, eivät ole saaneet vientiään toivottuun nousuun. Keski Suomen viennin kehityksen pidempiaikainen tarkastelu osoittaa, että vuosien 2007 ja 2008 luvut näyttävät olevan poikkeavan korkeat. Samankaltainen kehitys viennissä tapahtui koko maan ja myös muiden maakuntien osalta. 1 Keski Suomen viennin kehitys ei ole vuoden 2009 laman jälkeen lähtenyt kuitenkaan toivottuun kasvuun. Maakunnan viennin elpyminen on ollut hitaampaa kuin maassa keskimäärin ja monissa naapuri maakunnissa. Viennin vaikutusten aluetaloudellinen tarkastelu osoittaa sen, että viennillä ja siinä tapahtuvilla muutoksilla on erittäin merkittävä vaikutus Keski Suomen maakunnan talouden kehittymiselle. Viennin vaikutukset heijastuvat laajasti maakunnan elinkeinotoimintaan, työllisyyteen ja julkisen sektorin toimintaedellytyksiin. Viennin välittömien ja välillisten vaikutusten lisäksi viennillä on myös epäsuoria vaikutuksia aluetalouteen ja sen elinvoimaisuuteen. Vientimarkkinat tarjoavat maakunnan yrityksille mahdollisuuksia kasvaa sekä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Keski Suomen viennin keskeisenä ongelmana on nähty viennin keskittyminen niin toimialojen kuin yritysten osalta ja tästä johtuva vientipaletin suppeus. Vienti on herkkä reagoimaan maailmantalouden muutoksiin. Edellä mainitun keskittymisen lisäksi herkkyyteen vaikuttavat investointituotteiden merkittävä osuus viennistä sekä markkina alueet. Uusien vientialojen syntyminen ja uusien vientituotteiden kehittäminen vaativat panostusta t&k toimintaan ja laajemmin yritysten innovaatiotoimintaan. Viennin kasvu voidaan pitää maakunnan taloudellisen kehityksen kannalta tärkeimpänä asiana. Vientimarkkinat tarjoavat laajuutensa vuoksi paremmat mahdollisuudet tuotannon volyymin kasvattamiseen kuin rajatummat kotimarkkinat. Maakunnan viennin tavoitteeksi onkin asetettu viennin vahva kasvu 2010 luvulla: 2 miljardin euron lisäys maakunnan vientiin vuoteen 2020 mennessä. Tällainen viennin lisäys edellyttää noin 5 6 % viennin vuotuista kasvua. 1 Vertailu Suomen ja sen keskeisten kauppakumppaneiden (EU, USA, Ruotsi) välillä osoittaa, että huippuvuosien viennin taso on niissä jo saavutettu (Kerkelä, 2012). 17

Maakunnan viennin merkittävä kasvu edellyttää sekä perinteisen vientiteollisuuden elpymistä että uusien alojen ja yritysten viennin huomattavaa kasvua. Viennin kasvu toivotulle tasolle riippuu monista, eri tasoilla olevista tekijöistä. Maakuntatasolla viennin edistämistoimet ovat melko rajalliset, eikä kansallisillakaan toimilla voida poistaa viennin kaikkia ongelmia. Yritykset luonnollisesti pyrkivät ratkaisemaan ongelmat omalta osaltaan käyttämällä omia resurssejaan ja hyödyntämällä ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Keskeinen asia viennille on maailmantalouden elpyminen ja etenkin keskeisten markkina alueiden talouden kehittyminen. Epävarmuuden jatkuminen maailmantaloudessa ei tarjoa viennin kasvulle vakaata pohjaa. Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellisen tilanteen paraneminen voidaan nähdä yhtenä tärkeimmistä asioista maakunnan viennin kasvutavoitteiden kannalta. Viennille voidaan hakea kasvua myös uusilta markkina alueilta, joilla taloudellinen kasvu on jatkunut Euroopan ja Yhdysvaltojen taantumasta huolimatta. Viennin kasvattaminen on niin Suomen kuin myös muiden maakuntien tavoitteena. Tilannetta ei tulisi nähdä kilpailuasetelmana, vaan yhteisenä tavoitteena ja yhteistyön mahdollisuutena. Maakunnilla on joiltakin osin erilaiset lähtökohdat vientinsä kehittämisessä. Keski Suomen yhtenä ongelmana pidetään sijaintia, joka aiheuttaa omat haasteensa materiaalisten vientituotteiden kuljetusten järjestämiselle. Tähän olisi syytä kehittää ratkaisuja, joilla kilpailukyky säilytettäisiin tai parannettaisiin edullisemman sijainnin alueisiin nähden. Viennin merkittävyys aluetalouden kehitykselle luo paineita panostaa viennin edistämiseen. Keskeiset kysymykset viennin edistämisessä ovat, kuinka paljon viennin edistämiseen panostetaan, mihin resursseja kohdennetaan ja millaisin keinoin vientiä pyritään edistämään. Kuten edellä on jo todettu, maakunta tasolla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa viennin kehitykseen. Yhtenä linjana on nykyisen elinkeinopolitiikan ja sen keinojen tehostaminen ja fokusoiminen. Toisaalta on syytä pohtia myös uusia keinoja ja olla innovatiivinen myös yritystoiminnan ja yritysten viennin edistämisessä. 18

Lähteet Kerkelä, L. (2012) Suhdanteiden ja rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset. PTT raportteja 240. Helsinki. Keski Suomen aikajana 1/2013. Keski Suomen liitto. Jyväskylä. Maakuntien talouskasvu epätasaista viime vuosina (2012) Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1799 3393. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.2.2013].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/altp/2010/altp_2010_2012 12 14_tie_001_fi.html Suhdannekatsaus 2/2012. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen panos tuotos [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.2.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/apt/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos tuotos [verkkojulkaisu]. ISSN=1799 1994. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.2.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pt/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue ja toimialatilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1797 4747. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.2.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atoi/tau.htm Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798 6214. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.2.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syr/index.html Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tilastokeskus, Yritystilasto: Toimipaikat maakunnittain ja toimialoittain 2007 2011. Tullihallitus (2012) Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2009 2011. Tullihallitus (2012) Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. 19

Liitetaulukko 1. Keski Suomen viennin vähenemisen tuotantovaikutukset eri toimialoille, milj. /htv. Toimiala Tuotantovaikutus 2007 8 Työllisyysvaikutus 2007 8 Metsä Tekno Muut Yhteensä Metsä Tekno Muut Yhteensä Maatalous 4,108 4,381 9,927 18,417 129,5 138,1 313,1 580,7 Metsätalous 184,601 4,540 1,670 190,811 1016,8 25,0 9,2 1051,0 Metsäteollisuus 1635,113 44,149 14,897 1694,158 5638,3 146,4 50,8 5835,5 Metalliteollisuus 80,568 2136,197 483,178 2699,943 334,2 9637,4 2224,5 12196,1 Muu jalostus 115,302 62,949 133,628 311,879 536,6 391,4 772,9 1700,9 Yksityiset palvelut 193,611 280,370 77,038 551,019 1962,6 3085,4 836,6 5884,6 Julkiset palvelut 12,000 20,627 5,623 38,251 183,5 314,1 86,4 583,9 Yhteensä 2225,303 2553,213 725,961 5504,478 9801,4 13737,9 4293,5 27832,8 Tuotantovaikutus 2010 11 Työllisyysvaikutus 2010 11 Metsä Tekno Muut Yhteensä Metsä Tekno Muut Yhteensä Maatalous 3,435 3,113 12,540 19,089 108,3 98,2 395,5 602,0 Metsätalous 154,371 3,226 1,638 159,235 850,3 17,8 9,0 877,1 Metsäteollisuus 1367,348 31,374 14,231 1412,954 4715,0 104,0 49,0 4868,0 Metalliteollisuus 67,374 1518,077 377,180 1962,632 279,4 6848,8 1736,9 8865,2 Muu jalostus 96,420 44,734 168,041 309,196 448,7 278,2 968,6 1695,5 Yksityiset palvelut 161,905 199,243 68,278 429,427 1641,2 2192,7 738,0 4571,8 Julkiset palvelut 10,035 14,658 4,908 29,601 153,4 223,2 75,7 452,3 Yhteensä 1860,890 1814,427 646,817 4322,134 8196,3 9762,7 3972,8 21931,9 Tuotantovaikutuksen muutos Työllisyysvaikutuksen muutos Maatalous 0,673 1,268 2,613 0,673 21,2 40,0 82,4 21,2 Metsätalous 30,230 1,314 0,032 31,576 166,5 7,2 0,2 173,9 Metsäteollisuus 267,765 12,775 0,665 281,205 923,3 42,4 1,8 967,5 Metalliteollisuus 13,194 618,120 105,998 737,312 54,7 2788,6 487,6 3330,9 Muu jalostus 18,882 18,215 34,414 2,683 87,9 113,3 195,7 5,4 Yksityiset palvelut 31,706 81,127 8,760 121,592 321,4 892,8 98,6 1312,8 Julkiset palvelut 1,965 5,968 0,716 8,649 30,0 90,9 10,6 131,6 Yhteensä 364,414 738,786 79,144 1182,344 1605,1 3975,1 320,7 5900,9 20

Liitekuvio 1. Teollisuuden tuotannon kehittyminen Keski Suomessa toimialoittain 2006 2010, milj.. Teollisuuden tuotannon kehitys Keski Suomessa, milj. 33 Koneiden ja laitteiden 32 Muu valmistus 31 Huonekalujen valmistus 29 30 Kulkuneuvojen valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden 26 27 Sähkö ja 25 Metallituotteiden valmistus 24 Metallien jalostus 23 Muiden ei metallisten 19 22 Kemianteollisuus 18 Painaminen ja tallenteiden 17 Paperin, paperi ja 16 Sahatavaran sekä puu ja 13 15 Tekstiili, vaatetus ja 10 11 Elintarviketeollisuus Tuotannon bruttoarvo 2006 Tuotannon bruttoarvo 2007 Tuotannon bruttoarvo 2008 Tuotannon bruttoarvo 2009 Tuotannon bruttoarvo 2010 0 500 1000 1500 2000 milj. 21

Liitekuvio 2. Viennin 100 miljoonan euron lisäyksen vaikutus työllisyyteen eri toimialoilla, toimialojen keskiarvo 1670 htv=1. Eri toimialojen kokonaistyöllisyysvaikutukset (tuotanto ja tulovaikutukset): 100 milj. lisäys, 1=1670 htv Koulutus Kiinteistö, vuokraus, tutk, Muu valmistus ja kierrätys Kulkuneuvojen valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja Koneiden ja laitteiden valmistus Metallien jalostus ja Ei metallisten mineraalituott. Kemianteollisuus Paperin yms valm; kust. ja pain. Puutavaran ja puutuotteiden Tekstiili, nahkatuotteiden ja Elintarvikkei den, juomien ja Työllisyysvaikutus tuotanto+ tulo, htv 0 0,5 1 1,5 Liitekuvio 3. Viennin 100 miljoonan euron lisäyksen vaikutus tuloveroihin eri toimialoilla, toimialojen keskiarvo 8,5 milj. =1. Eri toimialojen verovaikutukset (palkkatulovero): 100 milj. lisäys, 1=8,5 milj. (kunta 5,2 milj. ) Koulutus Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike Muu valmistus ja kierrätys Kulkuneuvojen valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja optisten laitt. Koneiden ja laitteiden valmistus Metallien jalostus ja metallituotteiden Ei metallisten mineraalituott. valmistus Kemianteollisuus Paperin yms valm; kust. ja pain. Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan Elintarvikkei den, juomien ja tupakan Verovaikutus 0 0,5 1 1,5 2 2,5 22

Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: 0207 560 200 I fax: 014 217 733 I etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Virallinen posti: kirjaamo@keskisuomi.fi