Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (18) 102 Neste Markkinointi Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Roihuvuoressa, osoitteessa Roihuvuorentie 22 HEL 2016-003663 T 11 01 00 06 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä Alueen omistaja on hyväksynyt Neste Markkinointi Oy:n ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Y-tunnus: 1626490-8 Yhteyshenkilö: Pirjo Haasto, Neste Markkinointi Oy, puhelin 050 458 9524 sähköposti pirjo.haasto@neste.com Alueen omistaja on Helsingin kaupunki. Kiinteistöä hallitsee Roihuvuoren Autotallit Oy, Roihuvuorentie 21, 00820 Helsinki. Alueen sijainti ja maan käyttö Puhdistettava alue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa (Herttoniemi) osoitteessa Roihuvuorentie 22. Tontin kiinteistötunnus on 091-043- 0212-0003. Kiinteistöllä on vuonna 1965 valmistunut rakennus, jossa on autojen varaosaliike sekä autohalli. Huoltoasematoiminta on alkanut vuonna 1965 ja jakeluasematoiminta vuonna 1976. Tontilla on voimassa oleva 12.8.1964 vahvistettu asemakaava, jossa tontin asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on kulkuneuvojen suojaja huoltorakennus (Ah). Polttoaineiden jakeluaseman toiminta jatkuu. Tontin länsi-, pohjois- ja itäpuolella on asuinkerrostaloja, eteläpuolella on asuinkerrostalon piha.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (18) Pilaantumisen syy Tontille on tuotu täyttömaaksi syanidilla pilaantunutta maata. Myös jakeluasematoiminnasta on aiheutunut vähäistä maaperän pilaantumista. Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset Vuonna 1998 jakeluaseman muutostöiden yhteydessä poistettiin öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita noin 320 tonnia. Mittarikorokkeen alle jäi lievästi öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita. Mittarikorokkeen ja säiliöalueen välisestä imuputkikaivannosta poistettiin noin kahdeksan kuutiota syanidilla pilaantunutta täyttömaata. Uudenmaan ympäristökeskus määräsi päätöksellään YS 661 9.10.1998 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston toimittamaan kaivetut syanidimaat asianmukaiseen käsittelyyn. Kiinteistövirasto teki päätöksestä valituksen Uudenmaan läänioikeudelle (Helsingin hallinto-oikeus). Helsingin hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen 16.11.1999. Kiinteistölle jäi tehdyn tutkimuksen (1998) mukaan syanidilla pilaantuneita täyttömaita. Helmikuussa 2015 poistettiin rikkoutuneen imuputken alueelta kaksi tonnia öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita. Kaivantoon ei jäänyt pilaantuneita maita. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Asian vireilletulo Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut ympäristökeskukseen 24.3.2016. Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: Neste Markkinointi Oy, Neste Oil Express Helsinki Roihuvuorentie, asemanumero 22, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, liitteinä Toimenpideraportti 1998 ja Ympäristötekninen maaperätutkimus 2015, 23.3.2016, Golder Associates Oy.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (18) Ilmoituksen sisältö Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä ja pohjavesi Tontin maaperä on täyttöhiekkaa, jossa on paikoin silttikerroksia. Hiekkakerroksen paksuus kallion päällä on 1 3,3 metriä. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Ohuen maakerroksen vuoksi pohjaveden määrä arvioidaan vähäiseksi. Jakeluaseman alue on asfaltoitu. Haitta-ainetutkimukset Golder Associates Oy on tutkinut jakeluasema-alueen maaperän pilaantuneisuutta vuosina 1998 ja 2015. Vuonna 1998 otettiin kunnostuksen jälkeen viisi jäännöspitoisuusnäytettä säiliökaivannosta ja yksi jäännöspitoisuusnäyte mittarikorokkeen alta. Laboratorioanalyysien perusteella mittarikorokkeen alta otetun maaperänäytteen helposti haihtuvien hiilivetyjakeiden pitoisuus oli 320 mg/kg. Lisäksi vuonna 1998 tehtiin kunnostuksen jälkeen kairaamalla maaperätutkimus syaniditäyttömaan laajuuden selvittämiseksi 14 tutkimuspisteestä. Laboratoriossa tutkittiin seitsemän maaperänäytettä. Analyysitulosten mukaan syanidipitoisuus vaihteli 1 570 mg/kg. Vuonna 2015 otettiin alueelta seitsemästä tutkimuspisteestä yhteensä 20 maanäytettä, joista tutkittiin PID-mittarilla haihtuvia hiilivety-yhdisteitä, lisäksi tutkittiin PetroFlag-analyyseillä kokonaishiilivetypitoisuudet ja syanidin pitoisuus Q-RAE mittarilla muutamista näytteistä. Laboratoriossa analysoitiin 11 näytteestä öljyhiilivetyjen C10-C40, haihtuvien hiilivetyjen C5-C10 pitoisuudet, oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE, DIPE,TBA) ja BTEX-yhdisteet (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), syanidi sekä ph. Lisäksi yhdestä näytteestä määritettiin orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC). Tehdyssä tutkimuksessa havaittiin 1 1,7 metrin syvyydestä otetussa näytteessä syanidipitoisuus, joka ylitti alemman ohjearvon (28 mg/kg). Öljy- ja bensiinihiilivetyjen pitoisuudet olivat alle alempien ohjearvojen. Tutkimustulosten perusteella kohteeseen suunnitellulla kaivualueella ei ole pilaantuneita maita. Täyttöpaikan, putkilinjojen ja erottimen alueella tehtävien muutostöiden yhteydessä kaivettavien maiden määrä on noin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (18) 200 m³. Kaivun yhteydessä on otettava huomioon kaivualueen ympärillä todetut syanidipitoiset maat. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Vuoden 1998 kunnostuksen yhteydessä jakeluaseman mittarikorokkeen alle jäi maita, joissa bensiinihiilivetyjen pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon. Todetut hiilivedyt ovat helposti veteen liukenevia ja voivat kulkeutua maaperässä veden mukana. Kallion päällä oleva maakerros on ohut ja näin pohjaveden määrä jää vähäiseksi asfaltoidulla ja viemäröidyllä alueella. Kulkeutuminen veden mukana arvioidaan vähäiseksi. Samoin haihtuminen ulkoilmaan arvioidaan merkityksettömäksi. Todetuista hiilivetypitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan sellaista altistumista, josta voisi aiheutua terveysriskiä. Muutostöiden yhteydessä varaudutaan pilaantuneeksi luokiteltavien maiden kaivamiseen ja kohteen maaperä kunnostetaan kaivun vaatimassa laajuudessa. Töiden yhteydessä ei arvioida kaivettavan syanidipitoisia maita. Jos kaivumaat sisältävät syanidia, kunnostetaan maaperä niiden osalta kaivun vaatimassa laajuudessa. Kunnostuksen tavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja. Puhdistusmenetelmä Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto muutostöiden vaatimassa laajuudessa. Massavaihdossa haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan kaivamalla ja korvataan pilaantumattomilla mailla. Jos muiden kunnostusmenetelmien käyttö arvioidaan tarpeelliseksi, tehdään niiden käytöstä erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisella. Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvallisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, ja niiden kuljetuksista laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Kunnostus on päättynyt, kun kunnostustavoitteet on saavutettu. Jos kaivantojen pohjiin tai seinämiin jää kunnostustavoitteet ylittäviä maita, asia dokumentoidaan ja haitta-aineiden riskejä ympäristölle tai terveydelle voidaan arvioida erillisellä riskinarviolla. Samalla määritetään mahdollisesti tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (18) Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja valvoo kunnostusta. Valvoja ohjaa pilaantuneiden massojen kuljetukset oikeaan loppusijoituskohteeseen. Työnaikainen laadunvalvonta tehdään kenttäja laboratorioanalyyseillä. Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa kuvataan tehdyt toimenpiteet ja otetut näytteet. Ohjaavat mittaukset ja seuranta Kaivutyön aikana alueelta otetaan riittävästi näytteitä poistettavien massojen laadun varmistamiseksi. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot ja pitoisuuksia mitataan kenttätesteillä. Kokoomanäytteitä otetaan riittävästi huomioiden kaivumaiden määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä vastaanottopaikan vaatimukset. Kenttätestimittausten tuloksista varmennetaan vähintään 10 % laboratorioanalyyseillä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C5-C10, C10-C40, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n sekä muiden oksygenaattien pitoisuudet. Lisäksi kaivettavista maa-aineksista otettavista edustavista näytteistä analysoidaan syanidipitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteet Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla näytteitä kaivannon pohjasta yksi kokoomanäyte (5 10 osanäytettä) jokaista noin 100 200 m²:n pinta-alaa kohden, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan kaksi näytettä. Seinämänäyte otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden. Muutaman neliömetrin kaivannosta otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia PID-mittarilla ja öljyhiilivetyjen pitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa edustava määrä, joiden perusteella yhdessä kenttätestien tulosten kanssa voidaan edustavasti arvioida kaivannon jäännöspitoisuudet. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C5-C10, C10-C40, BTEX-yhdisteiden ja syanidin pitoisuudet. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Mikäli kaivantojen seinämiin jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, niin rajapintaan varaudutaan laittamaan eristysrakenne. Eristysrakenteen asentamisesta päätetään kaivun aikana ja asentamisesta sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa. Mikäli haitta-aine on öljyhiilivetyjä tai haihtuvia hiilivetyjä, eristerakenteena esitetään käytettäväksi HDPEkalvoa tai bentoniittimattoa. Eristerakenne asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti ja ympäristöteknisen valvojan valvonnassa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (18) Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Työnaikaisten terveyshaittojen ehkäisy toteutetaan työsuojelullisin keinoin. Sivullisten pääsy kunnostusalueelle on estetty aitauksella ja merkitsemällä alue työmaa- ja pilaantuneen maan kunnostustyö -kylteillä. Pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön estetään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat kuljetuksen ajaksi. Kaivu toteutetaan siten, että haitta-aineiden leviämistä estetään esimerkiksi pesemällä tarvittaessa kuorma-autojen renkaat, kulkuväylät ja kaivinkoneen telat. Maan pölyämistä estetään kastelemalla. Normaalin maarakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneelle maa-ainekselle. Ensisijaisia altistumisreittejä haitta-aineille ovat ihokosketus, maa-aineksen nieleminen, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hengittäminen sekä pölyäminen. Erityisesti tulee huomioida alueella oleva rautasyanidi, jonka koskettamista tulee välttää. Jos syanidimaita kaivetaan, seurataan syaanivedyn pitoisuutta työmaan ilmasta kenttämittauksin. Epäilyistä ja havainnoista ilmoitetaan työntekijöille. Työmaalla on käytettävä hengityssuojaimia, jos kaivannon ilmassa epäillään olevan syaanivetyä, todetaan haitallisia hiilivetypitoisuuksia tai on pölyä. Työssä noudatetaan työsuojelusta annettuja ohjeita ja säädöksiä sekä käytetään tarvittavia henkilökohtaisia suojavarusteita. Urakoitsija laatii työmaansuunnitelman ja perehdyttää työntekijät työmaata koskeviin työturvallisuusasioihin työmaan aloituskokouksessa. Lisäksi laaditaan turvallisuusasiakirja ja kohteeseen nimetään turvallisuuskoordinaattori. Vesien käsittely ja johtaminen Mikäli kaivantoihin kertyy vettä, tutkitaan ja johdetaan vedet tarvittaessa esikäsittelyn jälkeen jätevesiviemäriin, maastoon tai kuljetetaan imuautolla asianmukaiseen käsittelyyn. Jätevesiviemäriin vesiä johdettaessa toimitaan HSY Vesihuollon liittymispalveluiden ohjeiden, määräysten ja raja-arvojen mukaisesti. Maa-ainesten välivarastointi alueella Pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti niiden laadun varmentamiseksi analyysien tai kokeiden keston ajaksi. Kasat peitetään. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella Alueelta kaivettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet ja ovat rakennusteknisesti maarakentamiseen soveltu-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (18) Ilmoituksen käsittely Tarkastus via, käytetään mahdollisuuksien mukaan täyttöihin. Kaivumaat, joita ei voida käyttää hyödyksi kaivantojen täytössä, toimitetaan pitoisuuksien ja laadun mukaisesti luvallisiin vastaanottopaikkoihin. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Mikäli pilaantuneisuus jatkuu alueen ulkopuolelle, otetaan yhteys tilaajaan, ympäristökeskukseen ja alueen omistajaan, jotta jatkotoimenpiteistä voidaan neuvotella. Kunnostuksen tarve arvioidaan todettujen pitoisuuksien perusteella. Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta esimerkiksi siten, että maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haitta-aineilla, asiasta ilmoitetaan tilaajalle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Tiedottaminen ja raportointi Kunnostustyön aloitusajankohta ja kunnostuksen ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Ympäristötekninen valvoja pitää päiväkirjaa, jossa esitetään ainakin tiedot alueelta poisviedyistä pilaantuneista maa-aineksista sekä öljyisistä vesistä (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, sijainti, kenttämittaustulokset, teetetyt analyysit), kaivantojen seinämien ja pohjien jäännöspitoisuudet ja sijainnit, tiedot täyttöön käytettyjen kaivumaiden pitoisuuksista ja sijoituspaikoista, sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa esitetään ainakin kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, poistettujen massojen määrä ja niiden haitta-ainepitoisuudet, kunnostustyön toteutus, tiedot kaivumaiden käytöstä kaivantojen täyttöön, kartta näytteenottopaikoista ja jäännöspitoisuustiedot, mahdolliset vesien käsittelytiedot sekä kuvataan tehdyt eristysrakenteet ja esitetään niistä asemapiirros, lisäksi esitetään mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio ja mahdolliset riskinhallintatoimenpiteet. Puhdistustyön ajankohta Kunnostus tehdään aikaisintaan huhtikuussa 2016. Kunnostustyön on arvioitu kestävän noin 1 2 kuukautta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (18) on tehnyt alueelle tarkastuksen keväällä 2015 imuputkistovuodon kunnostuksen yhteydessä. Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle ja Roihuvuoren Autotallit Oy:lle varattiin maanomistajan ja maan haltijan edustajina tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksessa. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on toimittanut muistutuksen ilmoituksesta. Muistutuksessa esitetään, että Helsingin kaupunki on vuokrannut Roihuvuorentie 22 tontin (091-043-212-3) alueen ensimmäiselle vuokralaiselle Roihuvuoren Autotallit Oy:lle 1.12.1964 lähtien. Vuokrasopimus on edelleen voimassa. Roihuvuoren Autotallit Oy on vuokrannut osan tontista Nesteelle. Neste on toteuttamassa alueella pilaantuneen maan kunnostusta ja esittää kunnostussuunnitelmassaan öljyhiilivetypitoisten maa-ainesten hyötykäyttöä tontilla. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ei hyväksy ilmoituksessa esitettyä öljyhiilivetyjä sisältävien maamassojen hyötykäyttöä alueella. Helsingin kaupungin ja Roihuvuoren Autotallit Oy:n välisen voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaan ei tontin vuokralainen saa päästää öljyhiilivetyjä alueen maaperään. Muistutuksessa esitetään lisäksi, että mikäli tontin syanidipitoista maaainesta joudutaan kunnostamaan, tulee Neste Markkinointi Oy:n sopia asiasta Roihuvuoren Autotallit Oy:n kanssa. Helsingin hallinto-oikeus on 16.11.1999 tekemässään päätöksessä todennut, että Helsingin kaupunki ei ole maa-alueen haltija eikä siten kunnostusvelvollinen syanidilla pilaantuneen maan osalta. Neste Markkinointi Oy on toimittanut 16.5.2016 vastineen muistutukseen: a) Öljyhiilivetyjä sisältävien maamassojen hyötykäyttö. Neste toteaa, ettei se aio käyttää hyödyksi öljyhiilivetyjä sisältäviä maamassoja puhdistuksen yhteydessä. b) Syanidipitoiset maamassat Nesteen näkemyksen mukaan vastuuta syanidipitoisten maa-ainesten kunnostamisesta ei ole ratkaistu Helsingin kaupungin kiinteistöviraston muistutuksessa viittaamalla Helsingin hallinto-oikeuden 16.11.1999 antamalla päätöksellä. Hallinto-oikeus toteaa nimenomaisesti päätöksessään seuraavasti: Hallinto-oikeus jättää tutkimatta kaupungin vaatimuksen Roihuvuoren Autotallit Oy:n puhdistamisvelvollisuuden vahvis-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (18) Ratkaisu tamisesta. Hallinto-oikeus perustelee em. päätöstään siten, että Hallinto-oikeus ei voi ottaa asiaa tältä osin ensiasteena käsiteltäväkseen. Syanidipitoinen maa-aines on ilmeisesti peräisin Helsingin kaupungin omistamasta ja käyttämästä kaasulaitoksesta. Epäselvää on, kenen toimesta ja milloin puheena oleva syanidipitoinen maa-aines on kiinteistölle päätynyt. Täysin selvää kuitenkin on, että Nesteellä ei ole tähän mitään osuutta. Maaperässä todetut syanidipitoisuudet eivät ole aiheutuneet Nesteen jakeluasematoiminnasta eikä Neste Markkinointi Oy:tä voida pitää vastuullisena syanidipitoisen maaperän kunnostamisesta. Myös Roihuvuoren Autotallit Oy:n osalta kunnostusvastuu on edelleen epäselvä ja ratkaisematta em. hallinto-oikeuden päätöksen perusteella. Nesteen näkemyksen mukaan syanidilla pilaantuneen maan kunnostusvastuu on siis tosiasiallisesti jäänyt lopullisesti ratkaisematta ja Helsingin ympäristökeskuksen tulisi ottaa asiaan kantaa tästä pilaantuneesta maan puhdistamisilmoituksesta erillisellä määräyksellä tai päätöksellä. Ympäristökeskuksen ratkaisu kunnostusvastuusta on tärkeää myös siksi. että käsityksemme mukaan syanidipitoista maa-ainesta saattaa olla myös puheena olevan toimenpidealueen ulkopuolella. on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Neste Roihuvuorentien jakeluaseman alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA 214/2007 ) Rakennusalueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle. (JhL 3, 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Kaivua ohjaavat tutkimukset Alueelta kaivettavista maa-aineksista on tutkittava ilmoituksen esitetyt haitta-aineet. Haitta-ainepitoisuudet on määritettävä siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti hyötykäyttöön tai vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maaperänäytteitä on otettava siten, että yk-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (18) si kokoomanäyte edustaa enintään 100 m³:n maa-aineserää. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. Aiempia tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi laadunvalvontatutkimuksissa. (JhL 32, YSL 6 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Jäännöspitoisuusnäytteet voidaan ottaa ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kunnostettavalla alueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Kunnostusalueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kunnostusalueen rajalle jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on paikalle asennettava soveltuva eristysrakenne. Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (JL 172 ) Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JL 13, YSL 139 ) 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Maan kaivu ja mahdollinen varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (18) Rakennus- ja purkujätettä, vaarallista jätettä, pilaantunutta maa-ainesta sekä jätteeksi luokiteltua pilaantumatonta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121, JA 24 ) 5. Maa-ainesten välivarastointi alueella Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi ilmoituksessa esitetyllä alueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja pilaantuneita maita saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn, analysoinnin tai kuljetuksen järjestämisen vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 ) Välivarastointitoiminta on sijoitettava sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JhL 32 ) 6. Vesien tutkiminen ja käsittely Kaivantoihin kertyneen veden haitta-ainepitoisuudet on tutkittava ennen pumppauksen aloittamista. Haitta-aineetonta vettä voidaan johtaa sadevesiviemäriin maanomistajan tai viemärinomistajan luvalla. Johtamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukseen ennen vesien johtamisen aloittamista. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa kaivantovesien johtamisesta jätevesiviemäriin on esitettävä ympäristökeskukselle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristökeskukselle erillinen suunnitelma. (JL 122, YSL 155, 172 ) 7. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella Työmaalla ei saa käyttää hyödyksi pilaantuneita maa-aineksia. Selvästi haitta-aineelta haisevia maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi alueella. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) 8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Työnaikaisesta tarpeesta poiketa kunnostussuunnitelmasta on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskukseen. Ympäristökeskukselle on tarvittaessa esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (18) lupa- tai ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) 9. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat ja niiden käsittely siellä. (YSL 172 ) Kunnostuksesta on tehtävä loppuraportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttamistapa, karttapiirustus toteutuneesta kaivualueesta ja kaivusyvyyksistä, kuvaus näytteenottomenetelmistä sekä yhteenveto työn aikaisesta näytteenotosta ja analyysituloksista, kirjanpitotiedot poistetuista pilaantumattomista ja pilaantuneista maa-aineksista ja jätteistä sekä niiden loppusijoituspaikat, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto siirtoasiakirjoista. Lisäksi loppuraportissa on oltava tiedot alueelle tai sen reunoille mahdollisesti jäävästä pilaantuneesta maa-aineksesta, haitta-aineiden aiheuttama ympäristö- ja terveysriskien arviointi sekä esitettävä tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet. Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle ja kohteen maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120, YSL 172 ) Mahdollisen syanidipitoisen maaperän puhdistaminen Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Osapuolia kehotetaan ensisijaisesti sopimaan mahdollisen syanidipitoisen maan puhdistamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista ottaen huomioon, mitä asiasta on aiemmin todettu Helsingin hallinto-oikeuden lainvoimaisessa ratkaisussa (16.11.1999, dnro 99/5040/5). Mikäli syanidipitoista maata löytyy eikä kukaan osapuolista ota syanidin puhdistamista vastuulleen, Helsingin kaupungin ympäristölautakunta tulee määräämään puhdistamisesta vastuullisen tahon YSL 137 :n nojalla. Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Il-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (18) moitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Huoltoasema on toiminut tontilla vuodesta 1965 lähtien ja jakeluasemana vuodesta 1976. Vuonna 1998 tehdyssä kunnostuksessa jäi mittarikorokkeen alle pilaantuneita maita, joten pilaantumista on todennäköisesti tapahtunut jo ennen vuotta 1994 alueella harjoitetun toiminnan seurauksena ja alueen täytöistä. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdis-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (18) Määräysten perustelut tustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle mittarikentän ja säiliöiden täyttöpaikan uusimisen takia, jakeluaseman toiminta jatkuu. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Maa-ainesten riittävän tiheällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttämittausmenetelmillä määritetyt haitta-ainepitoisuudet saattavat olla epätarkkoja. Kenttämittaustulosten laboratoriomäärityksillä varmennetaan havaitut pitoisuustasot. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007)
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (18) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmillä. Näytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. Jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella arvioidaan mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Eristysrakenteella estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Pilaantumattoman ja pilaantuneen maan rajan tulee olla selvästi havaittavissa mahdollisten myöhempien kaivutöiden aikana. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristökeskukselle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Tiedot eristysrakenteista ja niiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Alueelta vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Maa-ainesten välivarastointi alueella Ilmoituksessa esitetyllä alueella voidaan lyhytaikaisesti välivarastoida pilaantuneita maa-aineksia peitettyinä niiden tarkempaa tutkimista tai kuljetusten järjestämistä varten. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset voivat aiheuttaa terveys- tai hajuhaittaa, joten ne tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman pian. Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista. 6. Veden tutkiminen ja käsittely
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (18) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden lisäpilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Viemäröintiluvan esittäminen sekä tiedot pilaantumattoman veden johtamisesta maastoon tai sadevesiviemäriin ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 7. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella Ilmoituksen mukaisesti massanvaihdossa pilaantuneet maa-ainekset korvataan pilaantumattomilla mailla. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haittaaineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. Määräyksessä on otettu huomioon Helsingin kaupungin kiinteistöviraston muistutus. 8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 9. Tiedottaminen ja raportointi Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Perustelu mahdollisen syanidipitoisen maaperän puhdistamiselle Ympäristönsuojelulain 137 :n mukaan valtion valvontaviranomaisen on määrättävä pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta, jollei puhdistamisesta 133 :n mukaan vastuussa oleva ryhdy siihen. Määräys annetaan noudattaen, mitä 18 luvussa säädetään. Tässä tapauksessa määräyksen antaisi ympäristönsuojelulain 138 :n nojalla
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (18) kunnan valvontaviranomainen eli Helsingin kaupungin ympäristölautakunta. Koska syanidipitoisen maan löytymisestä ei ole varmuutta, asia on tarkoituksenmukaista hoitaa ensisijaisesti sopimalla. Määräys annetaan, mikäli syanidipitoista maata löytyy eikä vastuutahosta päästä osapuolten kesken sopimukseen. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Laskun toimittaa Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos osoitteeseen Neste Markkinointi Oy/Oil Retail, PL 542, 00026 BASWA- RE. Lisätiedot Eeva Summanen, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32077 eeva.summanen(a)hel.fi Liitteet 1 Kartta 2 PIMA-ilmoitus Neste Helsinki Roihuvuorentie 22 3 saate Pima ilmoitukseen 24.3.2016
. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18 (18) Muutoksenhaku Otteet 4 Kiinteistöviraston muistutus 5 Vastine 16.5.2016 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Ote Otteen liitteet Neste Markkinointi Oy Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 1 Uudenmaan ELY-keskus Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 1 Kiinteistövirasto, tonttiosasto Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 1 Roihuvuoren Autotallit Oy Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelu Liite 1 HSY Vesihuollon liittymispalvelut Liite 1 Liite 1