ALKUSANAT Leipätiedotus ry (silloinen Leipätoimikunta) perustettiin puolivuosisataa sitten edistämään leivän ja muiden viljavalmisteiden kulutusta ja levittämään oikeaa, tieteellisesti perusteltua tietoa viljasta ja leivästä. Viljan käyttö ravintona oli huolestuttavasti laskemassa maailman laajuisesti ja myös muissa maissa perustettiin vastaavia elimiä. Viljan kulutuksen lasku tasaantui vasta 1970-luvulla, jonka jälkeen kulutus on pysynyt melko tasaisena. Kaukana on kuitenkin aika, jolloin maito, leipä ja peruna muodostivat aterian yleisimmän perustan. Ruokatarpeita tyydytetään nykyään yhä laajemmalla tuotekirjolla, jossa leivän rooli on aiempaan nähden alikorostunut. Trendeissä on tapahtunut muutoksia, jotka kohdistuvat myös leipään. Täysjyväleivän ja ravintokuitujen merkitys tasapainoisessa ruokavaliossa on tieteellisesti katsottuna kuitenkin kiistaton. Niillä on vahva yhteys hyvään sydänterveyteen ja etenkin viljakuidun saannilla saattaa olla jopa muita kuidunlähteitä suurempi yhteys pienempään kuolleisuuteen. Leivän kysynnän lasku herättääkin kysymyksiä, kun otetaan huomioon, että leipä on täysjyvätuotteena meille myös merkittävä suojaravintoaineiden lähde. Leipätiedotuksella on tärkeä paikkansa objektiivisena ravitsemuksellisen tiedon levittäjänä. Yhdistyksen tarpeellisuudesta tuskin tarvitsee tänä päivänä kiistellä, runsaasta ja näkyvästä yritys- ja tuotekohtaisesta mainonnasta huolimatta. Tiedotustoiminnan kohderyhmänä on ollut erityisesti ammattilaiset, kuten eri alojen asiantuntijat, opettajat, terveydenhoitajat, toimittajat jne. Heidän kauttaan tieto on saatu leviämään kuluttajille. Tämä vihkonen on katsaus Leipätiedotuksen menneiden vuosien toimintaan. Se sisältää poimintoja teemoista ja tapahtumista jokaiselta vuodelta. Kuten lukiessanne huomaatte, 50 vuotta sitten pinnalla olleet asiat ovat edelleen myös nykypäivää. Niin kuin asiantuntijajäsenemme professori Hannu Salovaara 25-vuotis historiikissa totesi: Mennyttä taustaa kertaamalla voitaneen saada myös virikkeitä tulevaan. Mukavia lukuhetkiä! Helsingissä elokuussa 2011 Kaisa Mensonen Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja
1961 1962 LEIPÄ TERVEELLISTÄ JA HUOKEAA RUOKAA, JOKA EI LIHOTA Leipätoimikunta perustettiin 15.6.1961 edistämään leivän ja muiden viljavalmisteiden kulutusta sekä levittämään oikeata, tieteellisesti perusteltavissa olevaa tietoa viljasta ja leivästä. Leipätoimikunnan puheenjohtajana aloitti 15.9.1961 Risto Vasara ja toiminnanjohtajana Anni-Helena Rämö. Ensimmäisen toimikauden aikana valmistettiin lyhytfilmi, 2 diasarjaa, leipäkäsikirja, 18 lehtiartikkelia ja 13 radio-ohjelmaa. Leipäpropagandaelimen nimestä käytiin toimikunnan keskuudessa runsaasti keskustelua. Leivän menekin edistämistyötä valvova toimikunta todettiin joustamattomaksi. Muita nimiehdotuksia olivat Terveyttä leivästä, Leipäneuvonta, Leipävarras, Leipätieto ja Leipäraati. Kaikista nimiehdotuksista huolimatta päätettiin jatkaa Leipätoimikunta nimikkeen alla, kunnes parempi ehdotus ilmaantuu. Luotiin suhteet mm. Valtion ravitsemustoimikuntaan, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen laitokseen, Maatilahallitukseen, Kouluhallitukseen, Kotitalousopettajien liittoon ja Suomen Raittiusravintola- ja Kahvilaliittoon 1962 1963 Suomen Televisiossa esitettiin 20.11.1963 ensimmäinen Leipätoimikunnan valmistama ohjelma Historiallista leipää (30 min). Leipätoimikunta järjesti ensimmäisen seminaarinsa Kouluruokailu sekä neuvottelupäivän Raittiusravintola- ja Kahviliiton kanssa aiheesta Leipä ravintolassa. Uusia yhteistyökumppaneita olivat mm. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kotitalouskeskukset, Maatalouskeskusten liitto ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Lääkintöhallitus, Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto, Työterveyslaitos, Maito ja Terveys ry, Valtion Viljatutkimustoimikunta ja Pakasteyhdistys. 1963 1964 LEIPÄ VALMISTA RUOKAA JA ATERIAN PERUSTA Koulutelevisio-ohjelma Historiallista leipää esitettiin Suomen TV:ssä kolme kertaa ja filmi Maan siunaus esitettiin Oy Mainos TV:n ohjelmistossa. Uusia yhteistyökumppaneita olivat mm. Väestöliitto, Brödinstitutet (Ruotsi) ja Brotmuseum (Länsi-Saksa).
1964 1965 TERVEENÄ LEIVÄSTÄ ja LEIVÄN SÄILYTTÄMINEN Lehdistössä alkoi keskustelu vehnäjauhojen rikastamisesta (=täydentämisestä). Ajatus leipämuseon perustamisesta virisi. Järjestettiin ensimmäinen valtakunnallinen Leipäviikko, jonka tiedotustilaisuus pidettiin ravintola Kesti-Kartanossa. Professori Risto Pätiälä esitelmöi aiheesta Vilja - peruselintarvike. Samalla aloitettiin 16 vuotta kestänyt traditio käydä luovuttamassa Tasavallan Presidentille uutisleipä, josta esitettiin myös uutisvälähdys TV:ssä. Radiossa esitettiin 8-osainen leipäaiheinen pakina- ja kerrontasarja ja TV:ssä 2 erilaista leipäohjelmaa. Kansa- ja kansalaiskoululaisten keskuudessa järjestettiin yhdessä Kouluhallituksen kanssa leipäaiheinen piirustuskilpailu. Piirustukset arvosteltiin kolmessa sarjassa, jossa kussakin palkittiin kolme parasta. Uusia yhteistyökumppaneita olivat mm. Kotitalouden kandidaatit ja Kotitalousteknikot. 1966 1967 LEIVÄN MERKITYS TERVEELLISESSÄ RUOKAVALIOSSA SUOMALAINEN RUOKALEIPÄ MYÖS MATKAELÄMYSTEN JOUKKOON Yhdessä Kotilieden kanssa järjestettiin leipäperinteen keräyskilpailu, jossa osanottajamäärä kohosi 2000:een. Leipätoimikunta toimitti Yhdysvalloissa, Länsi-Saksassa, Ruotsissa ja Itävallassa järjestettyihin leipä- ja ravintonäyttelyihin suomalaista leipää käsittelevää aineistoa. Edellisvuoden kansa- ja kansalaiskoululaisten leipäaiheisen piirustuskilpailun parhaat työt olivat näyttelyssä hotelli Palacen ala-aulassa joulukuussa. Uusia yhteistyökumppaneita oli mm. Valtakunnan Kauppiasliitto.
1967 1968 Pienviljelijäin Keskusliitto piti jäsenilleen leipäaiheisen tietokilpailun. Tiedotussihteeri Anni-Helena Rämö lopetti työnsä Leipätoimikunnassa 15.10.1967 ja siirtyi muihin tehtäviin. Uusia yhteistyökumppaneita olivat mm. Suomen Urheiluliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Sydäntautiliitto. 1968 1969 LEIVÄN KORKEA RAVINTOARVO, MONIPUOLISET KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SEKÄ HUOKEUS Sekä toimikauden alussa että lopussa Leipätoimikunta oli useita kuukausia ilman vetäjää. Tiedotussihteeri, kotitalousopettaja Anna Reenpää, työskenteli Leipätoimikunnassa 1.2.1968 1.3.1969 ja tiedotussihteeri MMM Inkeri Suhonen aloitti työnsä 1.5.1969. 1969 1970 LEIVÄN MONIPUOLISUUS JA MAUKKAUS Leipätoimikunnan julkaisema oppimateriaali sai tunnustusta Kansainvälisen Mylly-yhdistyksen (Association International de Meunerie) kokouksessa Roomassa. Leipätoimikunnan uutena toiminnanjohtajana aloitti Inkeri Suhonen, Anna Reenpään vaihtaessa muihin tehtäviin.
1970 1971 LEIPÄ KANSANRAVITSEMUKSEN KANNALTA Toimikausi muutettiin kalenterivuosittain alkavaksi. Leipätoimikunta liittyi Terveyskasvatuksen Keskuksen jäsenjärjestöksi ja samalla sen oppimateriaalia hyväksyttiin TKK:n luetteloon. Filmi Jokapäiväinen otettiin edellisen filmin lisäksi elokuvateattereihin lisäkuvaksi. Leipäviikolla pidetyn Leipä 70 symposiumin esitelmät koottiin 100-sivuiseksi monisteeksi, jota ryhdyttiin käyttämään myös Helsingin yliopiston Viikin laitoksilla oppimateriaalina. 1972 Vuosi 1972 oli leipänäyttelyvuosi. Leipänäyttelyllä oli osasto mm Vanhusten viikolla, Stockmannin tavaratalossa kuluttajavalistusviikolla ja Helsingin yliopiston Viikin laitoksilla kansainvälisen kotitalouskongressin yhteydessä. Englantilainen radioyhtiö BBC teki haastatteluohjelman suomalaisesta leivästä ja Leipätoimikunnasta. Tilausten perusteella postitettujen painotuotteiden kokonaismäärä ylitti 150 000 kappaleen rajan. 1973 Leivän lisäainekysymys tuli lehdistössä voimakkaasti esille. Leipätoimikunnan uudessa esitteessä Viljasta leiväksi käsiteltiin mm. tätä kysymystä kuluttajien harhakäsitysten oikaisemiseksi ja epäluulojen poistamiseksi.
1974 Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi viralliset suositukset päivittäiseksi ruokavaliomalliksi, jossa viljatuotteita oli seuraavasti: leipää 6-9 viipaletta sekä jauhoja, suurimoita tai hiutaleita 50-80 g. Leipätoimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi Risto Vasaran tilalle valittiin silloinen apulaisprofessori Antti Ahlström, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen laitokselta. Syyskuun alusta Kauppamyllyjen Yhdistys ry:n jäsenmyllyt ryhtyivät lisäämään valkoisiin vehnäjauhoihin rautaa ja tiamiinia. 1975 LEIPÄ JA VILJAVALMISTEET PERUS- RUOAN OSANA Leipätoimikunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Risto Vasara kuoli 14.10.1975. Ensimmäinen ruotsinkielinen esite Håll dig till bröd valmistui. Leipätoimikunta järjesti neuvottelutilaisuuden viljavalmisteiden kulutusrakenteen seurantajärjestelmän luomiseksi. Vuosikymmeniä kestänyt lasku viljankulutuksessa näytti pysähtyneen. 1976 Leipätoimikunnan aloitteen pohjalta valmistui MMyo Tuula Paakkunaisen tekemä pro gradu työ Sokerin käyttö ruokaleivissä. Leipätoimikunnan ja Kotilieden yhteistyönä 1967 keräämä leipäperinnekilpailun materiaali luovutettiin Tampereen yliopiston kansanperinteen laitokselle. Ruokatoimittajien isokenkäisille järjestämällä aamupuurolla hotelli Marskissa Leipätoimikunnan puheenjohtaja Antti Ahlström selosti puurojen ravintoarvoa. WHO:n tehtävissä toimiva tohtori McLennon vieraili Leipätoimikunnassa, koska halusi tietoja suomalaisesta leivästä ja muista viljavalmisteista.
1977 Lääkintöhallitus julkaisi tehostettua terveyskasvatusta varten ohjeet, joihin sisältyi täysjyvävalmisteiden käytön lisääminen. Ravitsemusneuvonnan Keskuselin julkaisi ravintosuosituksensa, jossa leivällä ja muilla viljavalmisteilla oli tärkeä osuus. Leipätoimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Ahlströmin tilalle professori Pekka Koivistoinen, Helsingin yliopiston elintarvikekemian ja teknologian laitokselta. Leipätoimikunta muutti Uudenmaankadulle. Leipäviikon leipänäyttelyssä Kajaanissa oli esillä harvinaisia Götha Rannikon leipomia hätäajan leipiä, kuten pettua ja olkileipää. Helsingin yliopiston elintarvikekemian ja teknologian laitokselle perustettiin viljateknologian apulaisprofessorin virka 1.4.1977 lukien ja Leipätoimikunnan jäsen MML Jarmo Laaksonheimo ryhtyi oman toimensa ohessa sitä hoitamaan. 1978 Tiedotussihteerin virkanimike muutettiin toiminnanjohtajaksi. Leipäviikolla järjestettiin Pörssitalon valopihassa Suomalainen ruokaleipä näyttely, joka pohjautui Hotellija ravintolamuseon leivän historiaa käsittelevään näyttelyyn. Näyttelyä täydennettiin helsinkiläisten lasten piirroksilla leivästä ja leipomisesta sekä monipuolisella leipävalikoimalla. Leipätoimikunta järjesti Leipä 78 -seminaarin yhdessä Helsingin yliopiston elintarvikekemian ja -teknologian laitoksen sekä Suomen Viljateknikkojen Seuran kanssa. Leipäviikolla puettiin Havis Amanda leipurin asuun ja Runebergin patsaan ympärille pystytetyistä leipäkojuista myytiin helsinkiläisten leipomoiden lahjoittamia leipiä Suomen Punaisen Ristin hyväksi.
1979 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1976 rahaston SITRA:n antama diabeetikon ruokavaliosuositus vahvisti leivän asemaa: 50 % energiasta pitäisi tulla hiilihydraateista ja nimenomaan runsaasti kuitua sisältävistä tuotteista. Leipätoimikunta rekisteröitiin 22.11.1979 Leipä ry:n nimellä juridisen aseman parantamiseksi. Ulospäin suuntautuvaa toimintaa jatkettiin kuitenkin Leipätoimikunnan nimellä. Samalla Leipä ry:n säännöt uudistettiin. Maataloustuottajain Keskusliitto ry liittyi Leipä ry:n jäseneksi. MMK Hannu Salovaaran kokoama selvitys Viljan tiet kulutukseen julkistettiin. Selvitystyö oli ensimmäinen laajempi raportti viljavalmisteiden tuotanto- ja kulutusrakenteesta. Leipätoimikunta osallistui kansainväliseen lapsen vuoden teemaan valmistamalla diasarjan Leipätietoa lapsille ja siihen liittyvän väritys- ja tehtävävihkon. Postituksen rationalisoimiseksi hankittiin postimaksukone, johon liitettiin mainoslaatta Terveenä leivästä. Leipomoiden rahoitusosuus nousi kaksinkertaiseksi eli 1 %:sta 2 %:iin leipomoille myydyn hiivan hinnasta. Myös Kauppamyllyjen Yhdistys maksoi tavanomaisen rahoitusosuutensa lisäksi ylimääräisen maksuosuuden. Mainitut seikat auttoivat Leipätoimikunnan työn monipuolistamista. 1980 Projekti Leivän käytön edistäminen ravitsemusliikkeissä alkoi. Leipätoimikunta osallistui ensimmäistä kertaa kaupallisiin messuihin: Suur- Helsingin messujen Pata 80 messut pidettiin Helsingin jäähallissa, jossa vetonaulana oli jälleen Götha Rannikon hätäleipänäyttely. Tilausten perusteella lähetettyjen painotuotteiden määrä ylitti 250 000 kappaleen rajan.
1981 Leipätoimikunnan 20. toimintavuosi. LEIPÄÄ KANNATTAA SYÖDÄ Ensimmäinen yhteispohjoismainen Leipäviikkojuliste valmistui. Leipäviikolla järjestettiin hotelli Marskissa mittava leipälounas tiedotusvälineille, elinkeinoelämän ja paikallishallinnon edustajille sekä yhteistyökumppaneille. Leipäviikolla kampanjoitiin myös kaikissa korkeakouluopiskelijoiden ruokailupaikoissa sekä neljässä Valtion ravitsemuskeskuksen ruokailupaikassa. Kolmas filmi Leipämme ja sen pohjalta tehty tietoisku televisiota varten valmistui. Leipä miehen tiellä pitää tekstillä varustettuja T-paitoja valmistettiin PRtarkoituksiin. 1982 LEIVÄN KÄYTÖN EDISTÄMINEN RAVITSEMUSLIIKKEISSÄ, jonka merkeissä järjestettiin Ravintolaleipäseminaari Helsingissä. Leipätoimikunnan aloitteen pohjalta valmistui MMyo Rauno Vanhojan tekemä pro gradu työ Leipä ravintolassa: eräitä puolivalmismenetelmiä. Kansainvälisen Mylly-yhdistyksen PR-komitean kokouksessa Helsingissä esitettiin filmi Leipämme. Leipätoimikunnan järjestämä laaja suomalaisten viljatuotteiden näyttely sai osakseen paljon huomiota ulkomaisten vieraiden keskuudessa. Leipätoimikunta osallistui Ruoka Suomi projektiin.
1983 VILJAVALMISTEET KUNTOILIJAN RAVIN- NOSSA Uudeksi puheenjohtajaksi Pekka Koivisoisen tilalle valittiin vt. apulaisprofessori Hannu Salovaara. Valtion ravitsemusneuvottelukunta järjesti Leipäviikolla teemapäivän Vilja ja viljavalmisteet suomalaisessa kansanravitsemuksessa. Leipätoimikunnan kaikkien aikojen kysytyin esite Vihjeitä viisaisiin valintoihin valmistui (painosmäärä 300 000 kpl). Leipäviikkoa varten valmistettiin leipäautotarra Pidä kunnon leipäviikko. Raha-automaattiyhdistys myönsi Leipätoimikunnalle ensimmäisen avustuksen osoittaen siten, että Leipätoimikunta on kansanterveystyötä tekevä yhteisö. Tilauksesta postitettujen painotuotteiden määrä ylitti 400 000 kappaleen rajan. 1984 VILJAVALMISTEET LAIHDUTTAJAN RUOKAVA- LIOSSA Viljavalmisteiden asema ravitsemuksessa vahvistui, mm. syöpäkomitea suositteli mietinnöissään ruokavaliota, joka sisältää enemmän viljatuotteita. Seleenin lisääminen lannoitteisiin aloitettiin 1.9.1984. Ryhdyttiin valmistamaan oppi- ja koulutusmateriaalia erityisesti leipomoita ja leivän vähittäismyyntiä varten. Pitkäaikainen toiminnanjohtaja Inkeri Suhonen jäi eläkkeelle ja uudeksi toiminnanjohtajaksi valittu MMK Ulla Leino aloitti työnsä 1.12.1984. Leipämme filmi esitettiin Wienin 11. kansainvälisessä viljakongressissa, jonka järjesti The International Association for Cereal Chemistry (ICC). Leipätoimikunnan puheenjohtaja Hannu Salovaara esitteli kongressissa Leipätoimikunnan toimintaa.
1985 LEIPÄ KUULUU TYÖPAIKKA- ATERIAAN. Teemaa tukemaan valmistettua ruokapöytätablettia tilattiin ennätyksellinen määrä 340 000 kappaletta. Tilauksesta postitettujen painotuotteiden kokonaismäärä ylitti tällöin 660 000 kappaleen rajan. Leipätoimikunnan aloitteen pohjalta valmistui elint. yo Anne Baskin tekemä pro gradu työ Viljavalmisteiden kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Toiminnan tehostamiseksi toimistoon hankittiin mm. tekstinkäsittelylaite, elektroninen postitusvaaka ja valokopiokone ja toimistossa suoritettiin henkilöstöjärjestelyjä, palkattiin kokopäivätoiminen toimistosihteeri ja osapäivätoiminen projektisihteeri. Suosituimmasta esitteestä Vihjeitä viisaisiin valintoihin otettiin kolmas painos, jolloin kokonaispainosmääräksi tuli 450 000. Leipätietoa lapsille tehtävä- ja värityskirja hyväksyttiin UNESCO:n Show and Tell ravitsemuskasvatusluetteloon. Leipätoimikunnan nimenmuutostarpeesta virisi hallituksessa jälleen keskustelua. Ensimmäinen Syömään vihjeitä viisaisiin valintoihin diasarjan pohjalta tehty video-ohjelma valmistui. Kaksi amerikkalaista toimittajaa tekivät molemmat omiin lehtiinsä haastattelun pohjalta artikkelit suomalaisesta leivästä ja Leipätoimikunnasta Kauppamyllyjen Yhdistys käynnisti lehtiilmoituskampanjan leivän menekin edistämiseksi. Sanomalehtien mielipidesivuilla oli muutamia leivän laatua arvostelevia kirjoituksia. Julistettu leipäsota ei kuitenkaan syttynyt. Laadittiin ensimmäinen pitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 1986 1988.
1986 JUHLALEIPÄ TULIAISLEIPÄ JA JUHLAPULLA Leipätoimikunnan 25-vuotisjuhla pidettiin Helsingissä. Helsingin vanhalla ylioppilastalolla oli näyttely juhlaleivistä. Leipäviikon maanantaina vietettiin Linkosuon 50-v juhlaa leivän hengessä -näyttelyllä (UKK-instituutti). Leivän tuoreus oli huolenaiheena, joten leipäpaketteihin laitettiin pakkausmerkintä, joka oli kauppiaan nähtävissä salakoodilla. Uuden lisäainepäätöksen myötä leivissä piti olla maininta voimakassuolainen, jos se ylitti tietyn suolapitoisuuden. Tästä seurasi, että useat leipomot vähensivät suolapitoisuutta välttäen merkinnän pakkaukseen. Kevätvehnää viljeltiin aiempaa vuotta 5-10 % enemmän mutta sadon sakoluku jäi alle sadan. Leipätoimikunnan uusiksi kumppaneiksi tuli Pohjois-Karjala projekti ja Suomen mielenterveysseura MTV:n Vuoden ansiokkain TVmainos oi leipäkampanjamainos. 1987 NUORTEN LEIPÄVUOSI Leipäviikolla Kyrökoskella leivottiin pettuleipää ja jäkälänisua muistutuksena pulaajasta ja leipiä tarjottiin Kyrökosken seitsemäsluokkalaisille. Viikolla oli ohjelmassa mm. Leipää nuorten tapaan kilpailu, Tahdikkaat video ja Mama Blue leivän talon legendat nukketeatteri. Leipätoimikunnalla oli yhteiskampanja Pidä paussi mies matkalla Keuhkovammaliiton, Liha-alan tiedotuksen, Liikenneraittiusliiton, Liikenneturvan, Maito ja terveys ry:n ja Suomen bensiinikauppiaitten liiton kanssa. Viljasato jäi pieneksi (170 milj. kiloa), josta aiheutui leivän hinnan nousu. Joillain paikkakunnilla leivän hintaero oli jopa 200 %. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet ravitsemussuositukset, joissa rasva vähennettiin 30 %:iin päivittäisestä energiansaannista.
1988 VÄLIPALA VILJASTA Leipäjulistesarja voitti vuoden 1988 parhaan suomalaisen julisteen palkinnon. Viljatoimikunta julkaisi monia esitteitä ja julisteita: Suomalaisia leipäerikoisuuksia, Vihjeitä viisaisiin valintoihin, välipalaa viljasta ja näkkärinälkää. Leipätoimikunnan toimintaa päätettiin monipuolistaa näyttely- ja vierailutoiminnalla. Leipäkone saapui suomeen. Luomurukiista oli pulaa ja kevyttuotteiden määrä ja käyttö kasvoi. 1989 LEIPÄ KEVENTÄÄ RUOKAVALIOTASI 6-9-PALAA PÄIVÄSSÄ Leipätoimikunnan nimeksi muutettiin Leipätiedotus. Fazer ja Oululainen aloittivat parasta ennen merkinnän pakatuissa leivissä. Leivän hinta puhutti ja se johti viikon mittaiseen leivänostolakkoon Turussa, Porvoossa, Tampereella ja Helsingissä. Hintoihin kyllästyneet lakkolaiset jakoivat ilmaisia sämpylöitä. Leipäkoneen käyttö räjähti niin, että koneet myytiin loppuun. Uusia esitteitä olivat 6-9 palaa päivässä (myös ruokapöytätabletti) ja Urheilija! Tässä sinulle hyvää ruokaa. YK:n elintarvikeohjelman virkailijat keksivät keinon tehdä vehnätöntä leipää mm. kassavasta ja maissista. Leipätiedotus julkaisi viljanäytekansion, Viljasta leiväksi-kalvosarjan ja Vihjeitä viisaisiin valintoihin-video.
1990 6-9 PALAA PÄIVÄSSÄ LEIVÄLLÄ HYVÄ OLO Eduskunnalle lahjoitettiin Joululeipä. Cultor Vaasan Mylly kehitti entsyymeihin perustuvan leipäparanteen, jolla voitiin korvata kemiallisia emulgointiaineita. Puheenaiheina artikkeleissa oli hiivan pakastaminen, ruokien suolamäärät, Itä- ja Länsi-Suomen leipien erot ja kotimaisen elintarviketuotannon tärkeys. Pitäjänruokaprojektissa etsittiin jokaiselle maakunnalle oma maakuntaleipä. Lisäksi jäljitettiin Suomen vanhinta ruisleivän juurta. Leipuriliiton Leivästä on kysymys -kampanja vastasi keskusteluun leivän hinnasta. Puheenaiheina olivat leivän hyvät puolet ja leivän tuoreus. Viljan päivää vietettiin 27.8. ja ruisreikäleipä Kotisaaren leipomosta valittiin juhlaleipäkilpailun voittajaksi. Tilaisuudessa pidettiin Viljan päivän leipänäyttely. Hannu Salovaaran tilalle Leipätiedotuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Nieminen. 1991 6-9 PALAA PÄIVÄSSÄ ja VILJAN VITAMIINIT Pitäjänruokaprojektin perinneruokaviikkoa vietettiin teemalla Leipä pitää tiellä. Leipämaistiaisia tarjottiin 20 kaupungissa ja viikko sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Upea Suomalainen Leipä -näyttely järjestettiin Leipätiedotuksen tiloissa Munkkisaaressa. Näyttelyssä oli kuvia viljelystä, jauhatuksesta, leivonnasta ja leipäkaupan muotoutumisesta. Kuvat kertoivat leivän kehitystarinan teknisen kehityksen valossa. Esillä oli myös peruskokoelma suomalaisista tyypillisistä leivistä, joita oli saatavilla kaupoissa. Näyttelyn lisäksi aiheesta julkaistiin samanniminen kirja. Leipätiedotus ja Leipuriliitto aloittivat kampanjan Tiedon jyvät, jonka ensimmäisenä aiheena oli Leipä ja laktoosi-intoleranssi. Perinneruokaviikolla julkistettiin Pieksämäeltä löytynyt Suomen vanhin leipäjuuri. Juuri oli noin vuodelta 1710. Viljan päivää vietettiin maistelemalla leipäpöydästä uudenlaisia nakkikioskituotteita. 2. Juhlaleipäkilpailun voittajaksi julistettiin tummissa leivissä Leksa Oy ja vaaleissa sekaleivissä Kotisaaren Leipomo.
1992 6-9 PALAA PÄIVÄSSÄ HIVEN KIVENNÄISTÄ Tiedonjyvät -kampanja jatkui ja aiheita oli kolme: leivän kuitu, leivän energia ja leivän säilytys. Toisena kampanjana oli Kantti kestää nauttia. Sen tehtävänä oli parantaa leivän imagoa, painottaa leivän ravitsemuksellista merkitystä, tehdä tunnetuksi lause 6-9 palaa päivässä, aktivoida kauppaa myymään ja kuluttajia syömään enemmän ja monipuolisemmin leipää. Leipätiedotus aloitti opetushallituksen kanssa viljakouluprojektin, jonka tarkoituksena oli lähestyä peruskoulun opetuksessa aihetta viljasta leiväksi. Julkisuudessa puheenaiheina olivat leivän hinnan lasku, rukiin syöpää ehkäisevä kyky ja luomuruisjauhon markkinoille tulo. 1993 6-9 PALAA PÄIVÄSSÄ Tiedonjyväkampanjaa jatkettiin aiheilla leivän hinta, leivän sokeri ja diabetes sekä leivän lisäaineet. Leivän hinta jatkoi laskuaan, esimerkiksi Suomen kuluttajaliiton leipäkori oli halventunut 12 %. Ruisleivän suosio kasvoi, vaikka ruokaleivän suosio laski. Leipomot kampanjoivat rahaa ruisleivällä syöpää poteville lapsille. Julkisuudessa puhuttiin leivän suolaisuudessa. Leipätiedotus julkisti kondiittorin käsikirjan ja leipäaiheisia julisteita kauppojen leipäosastoille. Leivän kilohinta laski jopa 16 %. (Hämeen sanomat 3.11.1993)
1994 LEIPÄÄ LOUNAAKSI Aktiviteetti kohdistettiin pääasiassa peruskoulujen Viljatie projektiin. Viikolla jaettiin Tavataan leipälounaalla -esitettä. Opetushallituksen kanssa vuonna 1992 aloitettua Viljatie -projektia jatkettiin. Projektiin valmistettiin paljon erilaista materiaalia, mm. Viljatie -keittokirja. Leipätiedotus aloitti toiminnan Nordfood -projektin, Råg och Hälsa -alaprojektin Suomen tiedottajana. Tuore leipä palasi kouluihin. Pienleipomot aloittivat suolakampanjan ja suolan määrä vähennettiin leivissä puoleen. 1995 HYVÄ LEIPÄ, TERVE ELÄMÄ Leipäviikko siirtyi syyskuulle almanakan uudistuessa (Viljan päivän viikolle). Viikolla järjestettiin pieni hiilihydraattisymposium otsikolla Hiilihydraatit enemmän kuin puoli ruokaa. Samalla julkistettiin Uusi Suomalainen Ravinto-opas lehtinen ja siihen kuuluva Ruokapyramidijuliste. Ruis ja terveys (Råg och Hälsa) projektia jatkettiin. Projekti tuotti mm. Helsingin sanomiin artikkelin Katse rukiin sydämeen. Kaurakuituja hapattamalla syntynyt YOSA ja perinteinen ruisleipä alkoivat kiinnostaa terveysvaikutteisina ruokina. Myös luomutuotteiden kysyntä kasvoi. Ruisleivän ja jogurtin suoliston terveyttä edistävistä vaikutuksista tehtiin väitös.
1996 OTA PALA, ANNA PALAA: TAR- RAA KUITUUN Suomen Sydäntautiliiton kanssa toteutettiin nuoriin kohdistuva leipäkampanjan Tarraa kuituun. Kampanjan tietoiskufilmi näytettiin 40 elokuvateatterissa. Oululaisen Jälkiuunileipä täytti 50 vuotta ja Maalahden limppu 90 vuotta. Askolassa leivottiin halkaisijaltaan 2,6 metriä oleva leipä. Suolaa alettiin vähentää leivistä ja loppuvuodesta osa leivistä sisälsi 30 % vähemmän suolaa. Leipuriliiton teettämän tutkimuksen mukaan tärkeimpiä leivän ominaisuuksia olivat maku ja tuoreus, vaikka vain joka neljäs suomalainen osti leipänsä päivittäin. Leipätiedotuksen uutena puheenjohtajana aloitti Päivi Krogerus, Pentti Niemisen jättäessä tehtävän. 1997 KODIN ULKOPUOLELLA SYÖTY LEIPÄ Leipäviikolla jaettiin esikouluihin lasten oma leipäkirja Missä leipä kasvaa?, joka osoittautui hyvin suosituksi. Ruis ja Terveys projekti jatkui viimeistä vuottaan. Leipätiedotus auttoi maailman suurimman ruisreikäleivän valmistuksen tiedottamisesta. Leipä painoi 106 kiloa ja oli läpimitaltaan 170 cm. Leipä myytiin paloina ja sen tuottamat rahat lahjoitettiin Suomen Punaiselle Ristille. Leipäpakkauksiin ilmestyi kuitusisältöluokitus. Leipätiedotus tiedotti ensimmäisen kerran historiassaan muista viljatuotteista kuin leivästä. Alkuvuodesta valmistettiin tiedote Uusi puuroherätys suomalaiset. Kuopion yliopistossa julkaistiin tutkimus, jossa todettiin kauran soveltuvan tietyin ehdoin keliaakikoille. Tutkimus herätti myös kansainvälistä huomiota. Vuoden Suomalainen elintarvike kilpailun voittajaksi julistettiin Mylly Oy:n Myllärin Ruisleipäaines. Tunnuspalkinnon sai Bioferme Oy:n YOSA. Leipätiedotuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Merja Talkio-Vilanen, Päivi Krogeruksen tilalle.
1998 KODIN ULKOPUOLELLA SYÖTY LEIPÄ Avajaiset järjestettiin taidemuseo Kiasmassa. Leipäviikkoa varten tuotettiin leipäesite Suositeltava nautinto monta kertaa päivässä. Viljatie -teemaan kytkettiin yläasteen oppilaille suunnattu välipalakilpailu, joka toteutettiin yhdessä Hyvää Suomesta ry:n kanssa. Välipalakilpailussa oppilaat lähettivät oman välipalareseptinsä. Leipätiedotus julkaisi Uuden Suomalaisen Ravinto-oppaan toisen painoksen ja Kasvisruokaoppaan. 1999 KODIN ULKOPUOLELLA SYÖTY LEIPÄ Leipäviikkoa varten tuotettiin suurtalouksille Voileipäbaari ja Mitäköhän herkullista laittais päälle? esitteet. Leipätiedotuksella oli yhteisosasto Liha-alan tiedotuksen ja Margariinitiedotuksen kanssa Helsingin Lääkäripäivillä. Teemana osastolla oli Kolmen päivän eväät ja se herätti erittäin paljon kiinnostusta. Valtakunnallista Viljaviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa. Ajankohtana oli helmikuun ensimmäinen viikko ja teemana oli painonhallinta ja hiilihydraatit. Leipätiedotus julkaisi englanninkielisen kirjan Rye. Nutrition, Health and Functionality. Kuopion yliopiston tutkimus osoitti petun vähentävän haitallista kolesterolia. Välipalakilpailu jatkui ja uudet reseptikilpailun voittajat julistettiin.
2000 TUORE LEIPÄ TUTUKSI Leipäviikolla vietiin leivän kokemuksia ja elämyksiä kouluihin. Lisäksi oli vierailuja leipomoihin ja taidekilpailu Leipä on myös taidetta. Viljaviikolla kiinnitettiin huomiota painonhallintaan ja ruokavalioon. Lehdissä oli mm. Leipätiedotuksen laatima kuitumittari. Leipätiedotus jatkoi projekteja Ruis ja Terveys sekä Viljatie. Lääkäripäiville osallistuttiin samoilla teemoilla kuin vuonna 1999. Sydänliiton ja Diabetesliiton kehittelemä Sydänmerkki tuli elintarvikkeisiin. 2001 MISSÄ LEIPÄ KASVAA? Leipäviikko suunnattiin päiväkotien esikouluikäisille. Fazer Leipomot Oy:n, Vaasan & Vaasan Oy:n ja MTK:n lahjoitusten avulla jaettiin kaikille päiväkodeille uusintapainosta Missä leipä kasvaa? -kirjasta ja opettajanopasta. Viljaviikon teemana oli Vilja on myös hyvä proteiinilähde ja viikolla korostettiin proteiinien merkitystä kasvisruokavaliossa. Leipätiedotus sai Suomen Lihavuustutkijat ry:n vuoden 2001 painonhallintapalkinnon painonhallintaa edistävän ravintotiedon levittämisestä.
2002 NAUTI VAPAASTI VILJASTA Leipätiedotus julkaisi Uuden Suomalaisen Ravinto-oppaan kolmannen painoksen ja Uuden Suomalaisen Kasvisruokaoppaan. Nauti vapaasti viljasta hankkeen ensimmäinen osa alkoi (2002-2004). Hanke tähtäsi viljatuotteiden kulutuksen kasvuun ja viljan aseman vahvistamiseen kulttuurissa ja ravitsemuksessa. Hanke toteutettiin yhdessä mylly- ja leipomoteollisuuden kanssa. 2003 VILLIINNY VILJASTA PYSY KYLLÄISENÄ Viljaviikolla painotettiin viljan voimaa vähillä kaloreilla. Leipätiedotus julkaisi kuitutestin, jossa voi määrittää oman päivittäisen kuidunsaannin. Rukiissa todettiin olevan luultua runsaammin hyödyllistä ravintokuitua ja sen todettiin ehkäisevän sairastumista II tyypin diabetekseen. Merja Talkio-Vilasen tilalle Leipätiedotuksen puheenjohtajaksi valittiin Sampsa Haarasilta.
2004 TULIAISLEIPÄ Viikolla vietettiin myös Nauti Vapaasti Viljasta -kampanjan loppujuhlaa. Läksiäislahjaksi vieraille jaettiin Ekbergin tuliaisleipä, jonka pussiin oli painettu Tommy Tabermannin runo. Leipätiedotuksella ja Maa- ja kotitalousnaisilla oli yhteistyöprojekti Kadonneen kuidun metsästys. Projekti oli osa Nauti vapaasti viljasta - hankkeeseen. Ruokatoimittajat ry palkitsi toiminnanjohtaja Ulla Rauramon Ideasipulilla idearikkaasta panoksesta ruokakulttuurimme hyväksi. 2005 HIILIHYDRAATEISSA ON EROJA NIIN KUIN RASVOISSAKIN Leipäviikolla julkistettiin kuitutestin rinnalle kehitelty hiilihydraatteja mittaava sokeritesti. Terveyden edistämisen keskus ry antoi Leipätiedotukselle kunniamaininnan edellisen vuoden tuliaisleipäpussista. Nauti vapaasti viljasta -projektin toinen osa alkoi. Kouluvilja-hankkeen ytimeksi oli valittu jaksaminen. Noora Nuotion pro gradu tutkielma: Nuorten rahankäyttö ruokatuotteisiin koulussa ja koulumatkoilla. Aihe oli annettu Leipätiedotuksen toimesta.
2006 KOULUVILJAHANKE Leipäviikolla julkistettiin nuorten Korppu-sivuilla ruokatottumuksia mittaava Keisari Mustin ihmiskoepeli. Leipätiedotus rekisteröi itselleen neljä uutta iskulausetta vanhan Terveyttä leivästä lisäksi. Uudet lauseet olivat: Vilja on voimaruokaa, Vilja on luonnon voimaruokaa, Leipä on voimaruokaa ja Leipä on luonnon voimaruokaa. Järkipalaa -hanke II aloitettiin (kolmivuotinen kampanja). Tavoitteena oli kasvattaa nuorista terveitä aikuisia järkevällä syömisellä ja hyvillä elintavoilla. Projektin alussa tehtiin nuorten ravitsemusinterventio, ruokalainterventio, aikuisinterventiot ja seurantatestit. Kolesterolia alentava ruisleipä hyväksyttiin EU:ssa uuselintarvikkeena. 2007 LEIPÄ ON LUONNON VOIMARUO- KAA Nuorille suunnattu Suomi pärjää leipälajeissa peli avattiin Leipätiedotuksen internet-sivuille leipäviikon kunniaksi. Leipätiedotus ry, Suomen vanhempainliitto ja Mikael Fogelholm aloittivat Pehmeä leipä kouluihin - kampanjan. Sen tavoitteena oli mm. Herättää keskustelua kouluruoan tilanteesta ja koululaisten jaksamisesta, lisätä pehmeän leivän ja yleensä leivän menekkiä kouluissa. Sampsa Haarasillan tilalle Leipätiedotuksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Lampinen.