KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

FI FI FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2010 KOM(2010) 734 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE Maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien vuoden 2005 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu FI FI

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE Maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien vuoden 2005 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu YHTEENVETO Vuonna 2005 allekirjoitetussa Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksessa 1 vahvistetaan seitsemän vuoden siirtymäaika (2007 2014), jona kyseiset jäsenvaltiot voivat säilyttää muiden EU- ja ETA-maiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden maa- ja metsätalousmaan hankintaa koskevat voimassa olevat rajoitukset. Sopimuksessa määrätään myös, että komissio tarkastelee uudelleen siirtymätoimenpiteitä liittymistä seuraavana kolmantena vuonna. 2 Tämän kertomuksen tarkoituksena on tarkastella uudelleen näitä väliaikaisia rajoituksia ja niiden vaikutuksia, jotta voitaisiin raportoida mahdollisuuksista siirtymäajan lyhentämiseksi tai lakkauttamiseksi ennen liittymissopimuksessa vahvistettua ajankohtaa. Tätä tarkoitusta varten teetettiin vuonna 2009 tutkimus. Tutkimuksen ja tämän kertomuksen päätelmät on esitetty jäljempänä. Maatalousmaan hankintaa ei ole kokonaan kielletty Bulgariassa ja Romaniassa, minkä vuoksi väliaikaisista rajoituksista huolimatta ulkomaalaisten merkittävään läsnäoloon (uusien yritysten perustaminen, osakkuudet paikallisissa yrityksissä, EU:n kansalaisten sijoittautuminen itsenäisinä viljelijöinä, maatalousmaan vuokraus) on mukauduttu ilman näkyviä shokkivaikutuksia järjestelmälle. Pääoman rajallisen saatavuuden ja maatalousmaan pirstaloitumisen vuoksi ulkomaisten investointien toivotaan jopa auttavan tiettyjen institutionaalisten ongelmien ratkaisemisessa näissä kahdessa jäsenvaltiossa. Tuomalla mukanaan uutta teknologiaa ja tuotannon kipeästi kaipaamaa pääomaa, järkeistämällä maankäyttöä ja lisäämällä maan arvoa ulkomaisten sijoittajien toiminta saattaa edistää Bulgarian ja Romanian maatalouden uudistamista. Bulgarian ja Romanian ja EU:n muiden jäsenvaltioiden välinen tulojen ja maan myyntihintojen ero on kaventunut, mutta se on yhä huomattava ja kaukana täysipainoisesta lähentymisestä, mitä tosin ei pidetty edes tavoitteena tai poikkeusten lakkauttamisen ehdottomana edellytyksenä. Maataloustuotannon sosioekonomiset olosuhteet ovat kohentuneet, ja tämän myönteisen suuntauksen odotetaan jatkuvan. Kahden uuden jäsenvaltion ja EU:n muiden jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin edelleen mittava kuilu tuottavuuden ja maatalouden osuuden työllisyydestä suhteen. Vaikka tämä kertomus kattaakin vain lyhyen ajanjakson, komissio päättelee Bulgarian ja Romanian tilanteen väliarvioinnin perusteella, ettei maatalousmaan hankintaa koskevien siirtymätoimenpiteiden soveltamisen määräaikaa olisi lyhennettävä. Samalla komissio korostaa, että näiden kahden jäsenvaltion on hyödynnettävä jäljellä oleva siirtymäaika mahdollisimman tehokkaasti maatalousalan kehityksen edistämiseksi. Komission mukaan maltillisetkin toimenpiteet uusien maatalousmarkkinoiden avaamiseksi ulkomaisille investoinneille jo ennen siirtymäajan päättymistä saattaisivat edistää Bulgarian ja Romanian 1 2 EUVL L 157, 21.6.2005, s. 11. Liittymispöytäkirjan liitteiden VI ja VII 3.2 artiklassa määrätään: Komissio esittää tätä varten kertomuksen neuvostolle. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta päättää lyhentää (...) siirtymäkautta tai lopettaa sen. FI 2 FI

maatalouden kilpailukykyä. Tältä osin voidaan suositella eräitä vapaaehtoisuuteen perustuvia toimenpiteitä. Bulgarian ja Romanian (EU2) ulkopuolelle sijoittautuneiden EU:n kansalaisten mahdollisuus hankkia vapaasti tietty määrä maatalousmaata kyseisissä jäsenvaltioissa; EU2:n ulkopuolelle sijoittautuneiden EU:n kansalaisten mahdollisuus hankkia vapaasti tietty määrä maatalousmaata määriteltyyn kertakohtaiseen rajaan asti, mahdollisesti yhdistettynä tiettyjen investointien toteuttamista teknologiseen innovaatioon koskevaan vaatimukseen; EU2:n ulkopuolelle sijoittautuneiden mutta sieltä maatalouskiinteistöjä vuokranneiden EU:n kansalaisten mahdollisuus hankkia rajoituksitta maatilarakennuksia ja maata, jolle ne on rakennettu. FI 3 FI

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE Maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien vuoden 2005 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu Komissio esittää tämän kertomuksen neuvostolle Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen ehdoista ja menettelyistä tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Pöytäkirjassa ja sen liitteissä VI ja VII määritellään siirtymätoimenpiteiden edellytykset, mukaan luettuina siirtymäajat, joiden kuluessa muiden EU- ja ETA-maiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden maatalousmaan, metsien ja metsätalousmaan hankintaa koskevat voimassa olevat rajoitukset voidaan säilyttää. Molemmissa liitteissä määrätään, että näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään liittymispäivää seuraavana kolmantena vuonna komission neuvostolle esittämässä kertomuksessa. Tätä varten tilattiin konsultin 3 tekemä tutkimus 4, jossa tarkasteltiin siirtymätoimenpiteiden vaikutuksia Bulgarian ja Romanian, jäljempänä EU2, maatalousalaan. 1. Komission kertomuksen oikeusperusta SEUT-sopimuksen 63 artiklassa määrätään pääomien vapaasta liikkuvuudesta 5, joka käsittää muun muassa kiinteistösijoitusten järjestelmästä ilman rajoituksia 6. Bulgarian ja Romanian kanssa vuonna 2005 tehdyn liittymissopimuksen mukaan SEUTsopimuksessa määrätystä pääomien vapaasta liikkuvuudesta poiketen molemmille uusille jäsenvaltioille myönnetään vuodesta 2007 (liittymisajankohta) vuoteen 2014 kestävä seitsemän vuoden siirtymäaika, jona kyseiset maat voivat pitää voimassa maa- ja metsätalousmaan ja metsien hankintaa koskevat rajoitukset, jotka olivat voimassa niiden lainsäädännössä liittymissopimuksen allekirjoittamisajankohtana. Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen ehdoista ja menettelyistä tehdyn pöytäkirjan 20 artiklassa määrätään, että edellä mainittuja siirtymätoimenpiteitä sovelletaan pöytäkirjan liitteissä VI (Bulgaria) ja VII (Romania) vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Liitteissä todetaan, että näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kolmantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Komissio esittää tätä varten kertomuksen neuvostolle. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta päättää lyhentää ensimmäisessä alakohdassa mainittua siirtymäkautta tai lopettaa sen. 2. Siirtymäjärjestelyt Samankaltaiset ongelmat, jotka seitsemän kymmenestä EU:hun vuonna 2004 liittyneestä maasta toi aikanaan esiin, saivat Bulgarian ja Romanian pyytämään liittymisneuvotteluissa siirtymäaikaa sellaisten muiden jäsenvaltioiden kansalaisten ja muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti muodostettujen oikeushenkilöiden, jotka eivät ole sijoittautuneet eivätkä rekisteröityneet Bulgariaan tai Romaniaan, jäljempänä muut EU:n kansalaiset, 3 4 5 6 Centre for European Policy Studies (CEPS). Review of the Transitional Restrictions Maintained by Bulgaria and Romania with regard to the Acquisitions of Agricultural Real Estate, jäljempänä CEPS:n vuonna 2010 tekemä tutkimus, http://ec.europa.eu/internal_market/capital/reports. Ks. perustamissopimuksen 67 artiklan täytäntöönpanosta 24 päivänä kesäkuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 88/361/ETY (EYVL 1988 L 178, s. 5) liitteessä I vahvistettu pääomanliikkeiden nimikkeistö. Euroopan unionin tuomioistuin tunnustaa nimikkeistön ohjeellisen luonteen, vaikka itse direktiivi kumottiinkin Maastrichtin sopimuksella. Tässä kertomuksessa ei käsitellä Bulgarialle ja Romanialle myönnettyä viiden vuoden siirtymäaikaa, joka koskee vapaa-ajan asuntojen hankkimista. FI 4 FI

maatalousmaan hankinnalle 7. Tärkeimmäksi perusteluksi osoittautui tarve varmistaa maataloustoiminnan sosioekonomiset edellytykset yhtenäismarkkinoiden käyttöönoton ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan siirtymisen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena on lieventää maatalousmaan avointen markkinoiden vaikutuksia EU2:ssa, jotka johtuvat näiden maiden suhteellisen alhaisista maanhankintakustannuksista ja viljelijöiden alhaisesta tulotasosta verrattuna muuhun EU:hun, jäljempänä EU25. Mutta koska ulkomaisten investointien rajoitukset saattavat vaikuttaa haitallisesti maatalouden kehittymiseen ja erityisesti sen tuottavuuteen, teknologiseen innovaatioon ja kilpailukykyyn, Bulgaria ja Romania saavat soveltaa näitä rajoittavia määräyksiä ainoastaan seitsemän vuotta kestävänä siirtymäaikana (2007 2014). 3. Kertomuksen tavoitteet Komission tavoitteena on tarkastella uudelleen liittymisen ja väliaikaisten rajoitusten vaikutuksia EU2:n maatalousalaan. Se tarkastelee myös niiden ongelmien ajankohtaisuutta, joiden vuoksi Bulgaria ja Romania pyysivät maatalousmaan vapaata hankintaa koskevaa siirtymäaikaa. Näin se voi arvioida, onko tarpeen jatkaa siirtymätoimenpiteiden soveltamista koko alun perin sovitun ajan, ja raportoida mahdollisuudesta siirtymäkauden lyhentämiseen tai lopettamiseen ennen liittymissopimuksessa vahvistettua määräaikaa vuonna 2014. Komission arviointia edelsi Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen (CEPS) vuonna 2010 laatima tutkimus, jossa kartoitettiin ja analysoitiin EU2:ssa tapahtunutta edistymistä liittymisneuvottelujen jälkeen ja niiden tilanteen kehittymistä suhteessa EU25:een. 4. Menettelytapa Maanomistuksen rajoitusten nykyisten ja tulevien vaikutusten selvittämiseksi tutkimuksessa keskityttiin kahteen kysymykseen: miten ulkomaalaisten omistusoikeuksia koskevat rajoitukset ovat vaikuttaneet maanomistuksen vaihtumisen ja maaosuuksien jakamisen sekä tuottavuuden kasvun tehokkuuteen, ja missä määrin Bulgarian ja Romanian ilmaisema huoli maanomistuksen laajamittaisesta siirtymisestä ulkomaalaisten haltuun on edelleen perusteltu. Tutkimuksessa keskityttiin seuraaviin keskeisiin seikkoihin: EU2:n siirtymäkauden rajoitusten vertaileva analyysi; muut maatalousmaan markkinoihin ja maakauppoihin vaikuttavat tekijät; miten maatalousmaan markkinat, etenkin maan myynti- ja vuokrahinnat, ovat kehittyneet viime vuosina ja miten lähellä ne ovat EU25:n vastaavia hintoja; EU2:n maataloustuotannon tehokkuuden avainindikaattorien analyysi verrattuna vastaaviin EU25:n indikaattoreihin. 5. Yleiskatsaus tilanteeseen kolmivuotisen EU-jäsenyyden jälkeen Ulkomaalaisten omistusoikeutta koskevat rajoitukset ja maakauppamarkkinoiden kehitys Bulgarian ja Romanian soveltamat rajoitukset koskevat ulkomaalaisten (ts. ainoastaan muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden viljelijöiden ja yritysten) maatalousmaan omistusoikeutta (mutta ei vuokrausta). Koska ulkomaalaisten maatalousmaan hankintaa koskevat rajoitukset EU2:ssa ovat luonteeltaan rajattuja, on korostettava, että tosiasiallista maatalousmaan hankintaa vaikeuttavat mitä ilmeisimmin myös monet muut tekijät, kuten pääomamarkkinoiden rajoitukset ja puutteellisuudet, joiden vuoksi viljelijöiden on rahoitettava hankinnat omilla säästöillään, maa-alueiden pirstaleisuus, joka rajoittaa maatalousmaan kauppaa, koska ostajat ovat kiinnostuneempia hankkimaan yhtenäisempiä 7 Liittymissopimuksen yksiselitteisen sanamuodon mukaisesti kaikkia edellä mainittuja sääntöjä sovelletaan välittömästi liittymisen jälkeen myös ETA-maiden kansalaisiin ja oikeushenkilöihin. FI 5 FI

alueita, ja maakauppoihin ja omistusoikeuksien suojaan liittyvät korkeat hallinnolliset kustannukset. Ulkomaalaisten maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevat oikeudelliset rajoitukset EU2:ssa Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksessa määrätään mahdollisuudesta pitää voimassa liittymistä seuraavan seitsemän vuoden siirtymäkauden ajan kansalliset säännöt, joiden mukaan muut EU:n kansalaiset eivät yleensä voi hankkia maatalousmaata. Tietyin edellytyksin muut EU:n kansalaiset ovat kuitenkin voineet hankkia maatalousmaata EU2:ssa jo siirtymäkauden aikana. Lisäksi muut EU:n kansalaiset voivat vapaasti vuokrata maatalousmaata molemmissa maissa. Ulkomaalaisten maatalousmaan hankintaa säännellään Bulgariassa ja Romaniassa samalla tavalla: (i) EU:n kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Bulgariaan tai Romaniaan itsenäisinä viljelijöinä ja hankkia sieltä maatalousmaata, ei sovelleta oman maan kansalaisiin sovellettavista poikkeavia rajoituksia tai menettelyjä; (ii) Myös Bulgariaan tai Romaniaan sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat vapaasti hankkia kummastakin maasta maatalousmaata riippumatta ulkomaalaisen omistuksen osuudesta niiden pääomasta. Nämä muiden EU:n kansalaisten investointimahdollisuudet osoittavat, että EU2:ssa sovellettavat rajoitukset ovat lievempiä kuin eräissä EU:hun vuonna 2004 liittyneissä maissa, jotka pyysivät siirtymäaikaa maatalousmaan hankinnalle, jäljempänä EU7-maat 8. Suurin ero on se, etteivät Bulgaria ja Romania ole asettaneet rajoituksia alueelleen sijoittautuneiden oikeushenkilöiden maanhankinnalle riippumatta ulkomaalaisen omistuksen osuudesta niiden pääomasta. Olisi myös korostettava, etteivät ne ole asettaneet mitään rajoittavia edellytyksiä, jotka EU:n kansalaisten on täytettävä ennen kuin ne voivat ryhtyä itsenäisiksi viljelijöiksi ja käyttää oikeuttaan hankkia maatalousmaata näistä maista. Ulkomaalaisten maatalousmaan omistuksesta Bulgariassa ja Romaniassa ei kuitenkaan ole saatavissa virallisia tietoja, joten rajoitusten vaikutusta on vaikea arvioida. Tutkimukseen osallistuneiden kansallisten asiantuntijoiden eri lähteistä keräämien tietojen mukaan 9 vaikuttaa kuitenkin siltä, että molemmissa maissa ulkomaalaisomistuksessa on huomattava määrä maatalouskiinteistöjä. Maan palauttaminen yksityisomistukseen lisäsi selvästi ulkomaalaisten sijoittajien hankintoja. Muiden EU:n kansalaisten maatalousmaan hankintaa Bulgariassa ja Romaniassa koskevat oikeudelliset rajoitukset osoittavat, ettei ulkomaalaisten maanhankintaa ole ehdottomasti kielletty näissä maissa, minkä vuoksi asiaa ei ole pidettävä keskeisenä tekijänä siirtymäajan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ulkomaiset suorat investoinnit Ulkomaisten suorien investointien lisääntymisen katsotaan edistävän merkittävästi kaivattua pääoman, teknologian ja osaamisen saatavuutta maatalousalalla. Bulgarian yhteensä noin 32 miljardin euron ulkomaisista suorista investoinneista vuoteen 2008 mennessä ja Romanian noin 43 miljardin euron ulkomaisista suorista investoinneista vuoteen 2007 mennessä maatalouden osuus on 166 miljoonaa euroa Bulgariassa ja 280 miljoonaa euroa Romaniassa. Vaikka onkin kyse suhteellisen pienistä määristä, näiden investointien vaikutukset sekä muiden maataloutta sivuavien alojen (esim. elintarviketeollisuus) hyväksi tehtyjen ulkomaisten suorien investointien (vertikaaliset) heijastusvaikutukset näkyvät myönteisinä maatalouden tuottavuudessa ja maan arvossa. 8 9 Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola ja Slovakia. Ks. CEPS:n vuonna 2010 tekemän tutkimuksen 4 ja 6 jaksossa esitetyt selitykset ja esimerkit. FI 6 FI

EU:hun liittymisen vaikutus EU2:n maakauppamarkkinoihin Huolimatta ulkomaisten maatalousinvestointien (osittaisista) rajoituksista EU:n jäsenyys on jo vaikuttanut positiivisesti alan kehitykseen. Lisäämällä ulkomaisia investointeja EU2:n kokonaistalouteen ja edistämällä rahoitusalan kasvua EU:hun liittyminen on helpottanut viljelijöiden pääsyä pääoma- ja vakuutusmarkkinoille, mikä on parantanut maatalouden tuottavuutta, lisännyt maan kysyntää ja nostanut maan hintaa. Lisäksi EU2:n viljelijöiden saamat yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) liittyvät tuet ovat merkittävä osa EU2:n maatilojen tuesta, vaikka niiden taso onkin yhä alhaisempi kuin muissa EU:n jäsenvaltioissa. Koska useimmat tuet on sidottu joko maahan tai tuotantoon, ne kannustavat maanhankintaan ja tuottavuuden parantamiseen. Maakauppamarkkinoiden muuttuminen EU2:ssa Bulgarian ja Romanian maakauppamarkkinat ovat pienet. Vuoteen 2008 mennessä Bulgariassa myytiin noin 140 000 hehtaaria maatalousmaata ja Romaniassa vuoteen 2009 mennessä noin 220 000 hehtaaria. Kuitenkin myydyn pinta-alan määrä seitsenkertaistui molemmissa maissa jaksolla 1999 2008. Liittymisajankohdan tietämissä myynti lisääntyi Bulgariassa 45 % (2006 2008) ja yli kolminkertaistui Romaniassa (2005 2009). Maakauppamarkkinoiden kehitys vaikuttaa samankaltaiselta molemmissa EU2-maissa, mutta maanvuokrausmarkkinat eroavat toisistaan huomattavasti. Vuokraus on paljon vähäisempää Romaniassa kuin Bulgariassa. Romanian osuus maanvuokrausmarkkinoista on EU27:n alhaisin 10, vaikka se onkin kasvanut viime vuosina. Kuten muissakin maissa, myös Romaniassa maanvuokraus on yleisintä suurempien yritysten kohdalla; ne vuokraavat yli kolmanneksen käyttämästään maasta (36 % vuonna 2007). Kuitenkin vuonna 2007 ainoastaan noin 35 % Romanian kokonaisviljelyalasta oli yhteistilojen käytössä, kun Bulgarian maatalousmaasta noin 53 % oli oikeushenkilöiden hallinnassa. Tutkimuksessa kerättiin kansalliset tilastotiedot maan myynti- ja vuokrahinnoista. Vuokrahinnat nousivat liittymisen jälkeen yleisesti ottaen ainoastaan hieman 11. Sitä vastoin maan myyntihintojen nousu liittymistä edeltäneinä vuosina ja liittymisen jälkeen oli huomattavaa. Maan myyntihinnat nousivat Bulgariassa liittymistä edeltävänä aikana (2004 2006) 24 % (895 euroon hehtaarilta). Liittymisen jälkeen ne nousivat 34 % suhteessa liittymistä edeltäneeseen aikaan ja olivat 2007 2008 1 202 euroa hehtaarilta. Romaniassa maan myyntihinnat nousivat ennen liittymistä (2004 2005) yli 200 % noin 900 euroon hehtaarilta; nousu oli erityisen jyrkkää liittymissopimuksen allekirjoittamisvuonna 2005. Liittymisen jälkeen ne nousivat edelleen yli 50 % suhteessa liittymistä edeltäneeseen aikaan, ja olivat vuonna 2008 1 400 euroa hehtaarilta. Edellä kuvatun maan myyntihintojen nousun seurauksena maan hintojen ero Bulgarian ja Romanian ja toisaalta EU25:n välillä on kaventunut, mutta EU2:n ja EU15:n (EU:n jäsenvaltiot ennen 1.5.2004) välinen ero on edelleen huomattava. Sitä vastoin maan myyntihinnat EU2:ssa ja EU7:ssa ovat nykyisin verrattavissa toisiinsa 12. Koska vuokrausmarkkinat ovat avoinna ulkomaalaisille molemmissa EU2-maissa, on kuitenkin pantava merkille, että vuokrahinnat eivät lähentyneet liittymisen jälkeen sen 10 11 12 Ks. CEPS:n vuonna 2010 tekemän tutkimuksen sivulla 20 oleva taulukko 4. Bulgariassa, jossa maanvuokraus on paljon yleisempää kuin Romaniassa, liittymisen jälkeiset vuokrahinnat vuonna 2008 olivat ainoastaan 17 % korkeammat kuin ennen liittymistä vuonna 2006. Ks. CEPS:n vuonna 2010 tekemän tutkimuksen sivuilla 43 44 oleva kuva 11 ja taulukko 17. FI 7 FI

voimakkaammin kuin myyntihinnatkaan. Tätä ilmiötä voidaan pitää osoituksena siitä, että maatalousmaan vuokraus ilman mahdollisuutta yhdistää siihen maataloustoiminnan edellyttämän maan hankintaa houkuttelee ulkomaisia sijoittajia ainoastaan rajoitetussa määrin. Maatalousalan sosioekonominen rakenne EU2:n käynnissä olevasta maatalouden muutosprosessista on jo saatu myönteisiä tuloksia. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Bulgarian vehnäsato oli vuonna 2008 70 % EU25:n tasosta, ja Romanian satolukemat olivat noin 60 % EU25:n tasosta. Myös EU2:n ja EU25:n välinen kuilu työvoiman tuottavuudessa kapenee, vaikka suuria eroja on edelleen olemassa. Vuonna 2008 arvonlisäyksen osuus maatalouden työpanosta kohti oli Romaniassa noin 45 % ja Bulgariassa 60 % EU25:n tasosta. On kuitenkin syytä panna merkille, että maatalouden työpanos on laskenut huomattavasti Bulgariassa ja Romaniassa (yli 40 % vuosien 2000 ja 2009 välisenä aikana) 13. Maataloudessa työskentelevien osuus kokonaistyövoimasta oli vuonna 2007 Bulgariassa 18 % ja Romaniassa 28 %, kun EU25:ssa se oli ainoastaan 5 %. Maatalouden reaalitulot työpanosta kohti kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen 2008 noin 51 % Bulgariassa ja 68 % Romaniassa. 14 Vaikka EU2:n ja EU25:n maataloustulojen välinen ero onkin kaventunut ajan myötä, se on silti edelleen merkittävä. Vuonna 2008 Bulgarian maataloustulo oli puolet EU15:n tasosta 15, mutta lähempänä keskimääräistä maataloustuloa EU7:ssä. Samana vuonna Romanian maataloustulo oli neljäsosa EU15:n maataloustulosta, ja vaikka se oli verrattavissa Latvian, Liettuan ja Puolan tasoon, se jäi silti alle EU7:n keskimääräisen maataloustulon. 16 6. Päätelmät Bulgarian ja Romanian maatalousalan kehitys ja erityisesti maataloustuotannon tehostuminen, tuottavuuden lisääntyminen sekä maataloustulon ja maan myyntihintojen kasvu osoittavat, että vaikka EU2:n ja EU25:n välillä on yhä eroja, ne ovat selvästi kaventuneet ajan myötä. Siksi liittymisneuvottelujen aikana ilmennyt huoli erityisesti siitä, että EU2:n suhteellisen alhainen tulojen ja maan hintojen taso EU25:een verrattuna saattaisi ilman maatalousinvestointeja koskevia väliaikaisia rajoituksia johtaa ulkomaalaisten laajamittaisiin maanhankintoihin, vaikuttaa nyt, kun liittymisestä on kulunut kolme vuotta, olevan edelleen perusteltu, mutta ainoastaan tietyssä määrin. Bulgarian ja Romanian maatalousalan nykytilanteen tarkastelu osoittaa, että rajoitukset eivät merkitse ulkomaalaisten maatalousmaahan tekemien investointien ehdotonta kieltoa. Lisäksi on yhä olemassa institutionaalisia tekijöitä, jotka hidastavat jossain määrin maatalouden rakenneuudistuksen edistymistä EU2:ssa. Näitä ovat muun muassa pääomamarkkinoiden puutteet, maan pirstaloituminen ja korkeat liiketoimintakustannukset. Näin ollen vaikuttaisi siltä, että väliaikaisten rajoitusten tavoite, toisin sanoen maatalouskiinteistöjen avointen markkinoiden vaikutusten lieventäminen EU2:ssa voitaisiin saavuttaa paremmin, jos myös paikallisilla viljelijöillä olisi siirtymäaikana esteetön pääsy pääomamarkkinoille. Näin he voisivat lujittaa maanomistuspohjaansa, investoida teknologiaan ja parantaa tuottavuuttaan, mikä puolestaan johtaisi maataloustulon kasvuun ja maan hintojen nousuun. Osittain talouskriisistä johtuvien pääomamarkkinoiden puutteiden vuoksi EU2:n maatalousalan kehityksen edistämiseksi tarvitaan kuitenkin ehdottomasti uutta pääomaa. Sen vuoksi on 13 14 15 16 Lähde: Eurostat (maatalouden tilinpito, maatalouden työpanosta koskevat tilastot). Maataloustuloa koskeva indikaattori A (lähde: Eurostat, maatalouden tilinpito). Ostovoimana ilmaistuna. Ks. CEPS:n vuonna 2010 tekemän tutkimuksen sivulla 54 oleva kuva 18. FI 8 FI

vakavasti harkittava kyseisten markkinoiden hallittua avaamista ulkomaisille investoinneille jo ennen siirtymäajan päättymistä EU2:n maatalousalan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Edellä ehdotetun puitteissa voitaisiin harkita seuraavia tosin melko vähäisiä uudistuksia: EU2:n ulkopuolelle sijoittautuneiden muiden EU:n kansalaisten mahdollisuus hankkia vapaasti tietty määrä viljelyalaa kyseisistä maista; EU2:n ulkopuolelle sijoittautuneiden muiden EU:n kansalaisten mahdollisuus hankkia vapaasti tietty liiketoimikohtainen enimmäismäärä maatalousmaata, mahdollisesti yhdistettynä kunkin liiketoimen osalta vaatimukseen toteuttaa investointeja teknologiseen innovaatioon; EU2:n ulkopuolelle sijoittautuneiden mutta sieltä maatalouskiinteistöjä vuokranneiden muiden EU:n kansalaisten mahdollisuus hankkia vapaasti maatilarakennuksia ja maata, jolle ne on rakennettu. Olisi pidettävä mielessä, että ulkomaalaisten merkittävä osallistuminen Bulgarian ja Romanian maatalousmarkkinoille on jo nyt tosiasia: EU2:een sijoittautuneet, ulkomaisella pääomalla toimivat oikeushenkilöt, ulkomaalaiset, jotka vuokraavat maatalousmaata ilman rajoituksia, ja EU2-maissa asuvat itsenäiset EU:n viljelijät. Näiden EU:n sijoittajien maanhankinnoista ei ole aiheutunut näkyviä shokkivaikutuksia järjestelmälle. Niiden taloudellista toimintaa voidaan jopa pitää hyödyllisenä pyrittäessä ratkaisemaan vakiintuneita institutionaalisia ongelmia ja niihin liittyviä järjestelmän puutteita, jotka haittaavat maatalousmaan tehokasta käyttöä ja siten myös maatalouden tuottavuutta. Myöskään massiiviset maakaupat siirtymäajan jälkeen eivät vaikuta todennäköisiltä, koska tulevat sijoittajat ovat todennäköisesti periaatteessa kiinnostuneita EU2:n maatalousmarkkinoista mutta vain siinä määrin, etteivät ne tunne tarvetta sijoittautua alueelle jo siirtymäkauden aikana ja hankkia sieltä jo nyt maatalousmaata edullisempaan hintaan. Lisäksi jo nyt rajoittamattomien vuokrausmarkkinoiden hintakehitys näyttää viittaavan siihen, että maan myyntihintojen asteittainen lähentymiskehitys kohti EU25:n tasoa saattaa jatkua myös siirtymäajan jälkeen. Ulkomaisten sijoittajien odotetaan yhdistävän maatalousmaan hankintaa ja vuokrausta koskevaa toimintaansa. FI 9 FI

Vuoden 2005 liittymissopimuksessa tämän kertomuksen laatimiselle vahvistettujen määräaikojen vuoksi tarkasteltava ajanjakso 17 on liian lyhyt, jotta se mahdollistaisi laajemman empiirisen näytön keräämisen liittymisen ja väliaikaisten rajoitusten vaikutuksista maatalousmarkkinoiden kehitykseen EU2:ssa. Komission selvitys osoittaa kuitenkin, että EU2:n ja EU25:n välinen ero tulotasossa ja maan hinnoissa, joka oli liittymisajankohtana yksi näiden kahden uuden jäsenvaltion suurimmista huolenaiheista, on kaventunut viime vuosina mutta on silti edelleen kaukana täydellisestä lähentymisestä. Näin ollen täydellistä lähentymistä ei voida pitää poikkeusjärjestelyjen lopettamisen toivottuna tai välttämättömänä edellytyksenä. Myös CEPS:n vuonna 2010 tekemä tutkimus on osoittanut, että EU2:n olisi suotavaa hyödyntää jäljellä oleva siirtymäaika tehokkaasti edistämällä maatalousalan kehitystä ja valmistautumalla väistämättä edessä olevaan väliaikaisten rajoitusten päättymiseen. Koska ulkomaiset investoinnit näyttäisivät johtavan maatalousmaan käytön järkeistämiseen, tuottavuuden paranemiseen, teknologisen innovaatioasteen kohoamiseen ja maatalousmarkkinoiden kilpailukyvyn lisääntymiseen, vaikuttaa aiheelliselta suosittaa, että EU2-maat harkitsevat vapaaehtoisia toimenpiteitä maatalousalansa avaamisen jatkamiseksi. EU2:ssa vallitsevan tilanteen perusteella komissio ei päädy toteamaan maatalousmaan hankintaa koskevien siirtymätoimenpiteiden väliarvioinnissa, että väliaikaisten rajoitusten soveltamisaikoja Bulgariassa ja Romaniassa olisi lyhennettävä. 17 Useimmat tämän kertomuksen hyväksymisajankohtana saatavilla olevat tilastot rajoittuvat vuoden 2008 tietoihin. FI 10 FI