HANKEHAKEMUS. Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä

Samankaltaiset tiedostot
KEHITTÄMINEN SAARISTOMERELLÄ

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaama toiminta

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti

Kalastuksen valvonta muuttui

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Erityisasiantuntija Jussi Laanikari Dnro 760/01.03/2019

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

Kalastusalueen vedet

Toimintasuunnitelma 2018

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

SAARISTOMEREN KALA-AITAT

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Kainuun kalatalouskeskus

Kalatalousalueiden 1. kokous

Kalataloushallinto toimialansa edistäjänä ja kalavarojen hoitajana

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Puula-forum Kalevi Puukko

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1127/01.03/2017 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari

Miksi yhteinen vesialue?

L-S Kalatalouskeskus ry: n säännöt

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Kalastuksen historiaa

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry: n säännöt

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Miksi kalastuslupia ei makseta?

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu

Puulan kalastustiedustelu 2015

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä


EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki REILA-seminaari

KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY PL JYVÄSKYLÄ Puh

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

ESR Rahoituksen hakeminen

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Yhteisten vesialueiden yhdistäminen. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät Lomakeskus Huhmari Päivi Kiiskinen P-K:n Kalatalouskeskus ry

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Paliskunnan kokoustaito

Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Suomen Kalastusopaskilta ry

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Transkriptio:

HANKEHAKEMUS Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä

Hakija ry Puutarhakatu 19 A 20500 Turku ry on alueellinen kalatalouden edistämisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1951. Tuolloin yhdistyksen nimi oli Varsinais-Suomen Kalastajaliitto r.y. Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 2001. Yhdistyksen tarkoituksena on kalatalouden yleisten edellytysten kehittäminen ja edistäminen toimialueellaan, ammattimaisen kalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen ja turvaaminen ja yleisen kalataloustietouden levittäminen. Kalatalouskeskuksen varsinaisina jäseninä on 110 jäsenyhteisöä. Jäsenyhteisöjen yhteinen jäsen/osakasmäärä on noin 9700 henkeä. Yhdistys työllistää vakituisesti kolme henkilöä ja lisäksi projektityöntekijöitä. Yhdistyksen taloudellinen tila on vakaa. Kalatalouskeskuksen toimialue käsittää Varsinais-Suomen maakunnan ja sen toimipiste sijaitsee Turussa. Hankkeen taustaa Saaristomeren alueella on vakava hyljeongelma. Suomen Luonnonvarakeskuksen mukaan useampi kuin kolmannes kalastajista oli kärsinyt hylkeiden aiheuttamista vahingoista vuonna 2015. Hylkeet aiheuttavat haittaa myös kalankasvatukselle. Hylkeiden aiheuttama suora saalismenetys kalastajille vuonna 2015 oli arviolta 453 000 euroa ja kalankasvatukselle 976 000 euroa. Suorien saalismenetysten lisäksi hylkeet haittaavat ja vähentävät kalastusta hyljeongelma-alueilla. Useat kalastajat kertovat harkitsevansa alan vaihtoa, koska elinkeinon harjoittaminen on mahdotonta hyljeongelman vuoksi. Valtaosa keväällä 2016 lasketuista hylkeistä tavattiin lounaissaaristossa. Hyljeongelman ratkaisemiseksi löytyisi metsästäjiltä halukkuutta metsästää, mutta sopivista metsästysalueista ja osin tietotaidostakin on pulaa. Keskustelukanava metsästäjien, kalastajien ja vedenomistajien väliltä puuttuu, eivätkä tarpeetkaan aina vaikuta kohtaavan. Osin tähän on syynä se, että osa vedenomistajista ei näytä vielä tiedostaneen hyljeongelman vaikutusta omien kalavesiensä tuottoon ja arvoon. Lounais-Suomen hyljekiintiöstä jää vuosittain käyttämättä valtaosa. Esimerkiksi metsästyskaudelle 2015 2016 Lounais-Suomeen myönnetystä 273 harmaahylkeen kiintiöstä käytettiin vain 52. 20.9.2018 Sivu 2

Tavoitteet 1. Vähentää harmaahyljeongelmaa Saaristomerellä ja kiintiömetsästykseen myönnettyjen lupien käyttöasteen nosto Lounais-Suomen kannanhoitoalueella. 2. Luoda yhteys vedenomistajien, metsästäjien ja hyljeongelmista kärsivien kalanviljelijöiden ja kalastajien välille. 3. Aktivoida metsästysoikeuden haltijat ja metsästäjät. 4. Kartoittaa sopivat harmaahylkeen metsästysalueet. 5. Kartoittaa hyljeongelma-alueet. 6. Luoda säännöt ja ohjeet harmaahylkeen metsästykselle. 7. Luoda muualla sovellettava malli hyljemetsästyslupa-alueen perustamiseksi. Toimenpiteet Hankkeen kesto on 4.12.2017-31.1.2019. 1. Kartoitetaan parhaat harmaahylkeen metsästykseen soveltuvat alueet ja pahimmat hyljeongelma-alueet haastattelemalla metsästäjiä, kalastajia ja kalanviljelijöitä. 2. Otetaan yhteyttä metsästysoikeuden haltijoihin (maanomistajat ja vesialueiden omistajat) metsästysalueiden hankkimiseksi kirjeitse, puhelimitse ja osallistumalla kalastusalueiden ja osakaskuntien kokouksiin. 3. Tiedotetaan metsästysoikeuden haltijoille metsästykseen liittyvän päätöksentekoprosessin kulusta. 4. Kartoitetaan ne paikalliset metsästäjät, jotka voivat pyynnöstä tulla paikalle ampumaan elinkeinolle haittaa aiheuttavan yksilön esimerkiksi pyydyksen tai kalanviljelylaitoksen läheisyydestä. Paikalle kutsutuille metsästäjille suoritetaan metsästyksestä aiheutettujen kulujen korvaus. 5. Tiedotetaan alueista, joihin on mahdollista mennä omatoimisesti metsästämään ja näihin alueisiin liittyvistä säännöistä ja erityispiirteistä. 6. Neuvotaan ammattikalastajia hylkeenmetsästysluvan hankkimisessa ja tiedotetaan alueella toimivista hylkeenmetsästäjistä. 7. Luodaan hankkeessa syntyneiden kokemusten perusteella muualla sovellettava malli metsästyslupa-alueen perustamiseksi. Hankkeen hallinto ja henkilöstö Hankkeelle ei perusteta ohjausryhmää. Hankkeelle palkataan osa-aikainen metsästysasiantuntija hankkeen ajaksi. Palkattavan henkilön kokonaistyöaika hankkeen aikana on kaksi kuukautta. Hankkeen hallinnosta vastaa L-S Kalatalouskeskuksen osa-aikainen hanketyöntekijä. Henkilön kokonaistyöaika hankkeen aikana on yksi kuukausi. 20.9.2018 Sivu 3

Hankkeen toteuttamiseksi varataan yhteensä kolme kuukautta työaikaa jaettuna 13 kuukauden ajalle. Hanketta toteuttaa kaksi henkilöä. Hankkeen yhteys Saaristomeren kalatalousstrategiaan Hanke toteuttaa ensisijaisesti Saaristomeren kalatalousstrategian painopistettä arvoketjun kehittäminen, sillä se parantaa elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksiä, vähentää vahinkoeläinten aiheuttamaa haittaa ja turvaa ammattikalastukseen ja vesiviljelyyn soveltuvia pyyntipaikkoja. Kalatalousstrategian mukaan kyseistä painopistettä painotetaan vuosina 2017 2019, joten ajallisesti on hyvä hetki toteuttaa tällainen hanke 2017 vuoden lopusta alkaen. Hankkeen onnistumisen edellytyksenä on myös onnistunut yhteistyö paikallisten kalastajien, vedenomistajien, metsästäjien ja hankkeen toteuttajatahon välillä. Hanke toteuttaa siis myös painopistealuetta yhteistyö ja verkostoituminen. Toiminta-alue, kohderyhmä ja hyödynsaajat Hankkeen toiminta-alueena on koko Saaristomeren kalatalousryhmän toiminta-alue. Metsästysalueet tarkentuvat hankkeen aikana tehtävän kartoitustyön aikana. Kohderyhmänä on Saaristomeren merialueen elinkeinokalatalouden harjoittajat, joiden edellytyksiä harjoittaa elinkeinoaan hanke parantaa. Koska hankkeessa laaditaan myös muualla Suomessa toimiva malli, laajenee hankkeen kohderyhmä jopa koko maahan. Hyödynsaajia on sekä tuottajat että kuluttajat, sillä haittaeläinten torjunnan vaikutuksesta kotimaisen kalan saatavuus on mahdollista jatkossakin. Tällä on positiivisia vaikutuksia ympäristöön, terveyteen ja talouteen. Tiedottaminen Tiedotus on erittäin keskeisessä osassa hanketta ja sen toimenpiteitä. Toimenpiteet on eritelty hakemuksen kohdassa neljä. Tiedotusta suunnataan vesialueiden omistajille, metsästysoikeuden haltijoille, metsästäjille, kalastajille ja kalanviljelijöille. Tiedotuskanavina käytetään muun muassa metsästys- ja kalastuslehtiä, sekä esimerkiksi osakaskuntien, kalastusalueiden ja metsästysseurojen kokouksia. L-S kalatalouskeskus saa oman jäsentiedotuksensa kautta myös laajaa näkyvyyttä hankkeelle. Hankkeen päätyttyä tuloksista tiedotetaan laatimalla loppuraportti ja toimintamanuaali, joka on sovellettavissa myös Saaristomeren ulkopuolella. Kaikessa tiedotuksessa ja viestinnässä käytetään rahoittajan ohjeistuksen mukaisia logoja ja mainintoja. 20.9.2018 Sivu 4

Budjetti Hanke on yleishyödyllinen kehittämishanke, joka kohdistuu toimintaryhmän koko alueelle, ja se toteuttaa Saaristomeren kalatalousstrategian painopisteiden yhteistyö ja verkostoituminen ja arvoketjun kehittäminen - tavoitteita. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 30 000 euroa ja Saaristomeren kalatalousryhmältä haetaan 90 % tukiosuutta koko summalle. Hankkeen kuluista 14 290 euroa on henkilöstökuluja. Muut kulut koostuvat metsästäjien käyttöön hankittavasta naarauskalustosta, maanmittaustoimiston maksuista, hankehenkilöstön matkakuluista sekä metsästäjien matkakuluista ja muista kuluista. 20.9.2018 Sivu 5