1 (5) 15.1.2019 Selvitys erillisen tiedelinjan perustamisesta Lappeenrannan lukiokoulutukseen Skinnarilan kampuksen yhteyteen Yleistä Nuorten lukiokoulutuksessa noudatetaan valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaista tuntijakoa. Lukion oppimäärä on 75 kurssin laajuinen ja se on suoritettava 2-4 opiskeluvuoden aikana. Tuntijaon mukaan lukio-opiskelijan opintoihin sisältyy pakollisia kursseja 47-51 kappaletta, riippuen matematiikan opintojen tason valinnasta. Lisäksi opiskelijan tulee opiskella valtakunnallisia syventäviä opintoja vähintään kymmenen kurssin verran. Näin ollen opiskelijan täysin vapaasti valittavia opintoja on suoritettava vähintään 14-18 kurssin verran. Koulutuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään perustaa erilaisia painotuslinjoja, mutta ne tulee toteuttaa valtakunnallisen tuntijaon mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä voi myös hakea lupaa erityisen koulutustehtävän järjestämiseksi, jolloin tuntijaosta voidaan luvanvaraisesti poiketa. Erityisellä koulutustehtävällä tarkoitetaan opetusta, jossa olennaisessa määrin painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta. Erityisen koulutustehtävän myöntäminen edellyttää yleisen lukiokoulutuksen tarpeen lisäksi osaamisen syventämiseen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseen liittyvää tarvetta. Lisäksi edellytetään, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset järjestää erityisen koulutustehtävän mukaista koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisen koulutustehtävän 75 lukiolle lokakuussa 2017. Lukiokoulutuksen lainsäädäntö on uusiutumassa, mutta oppimäärän laajuuteen ja opiskeltavien aineiden välisiin suhteisiin ei ole tulossa muutoksia. Uudet lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet julkaistaan marraskuussa 2019 ja niiden mukaiset uudet paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2021. Uudessa lainsäädännössä ja opetussuunnitelman muutoksessa korostetaan mm. vahvaa korkeakouluyhteistyötä, työelämäyhteistyötä ja kansainvälisyyttä. Opetussuunnitelmassa tullaan kuvaamaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja opintojen rakenne tulee tukemaan vahvasti yksilöllisiä opintopolkuja. Samalla vahvistetaan opintojen ohjausta ja lukiokoulutukseen tuodaan erityisopetuksen käsite myös lainsäädännöllisellä tasolla. Rakenteelliset vaikutukset Lappeenrannan lukiokoulutukseen Lappeenrannan lukiokoulutuksessa on varattu aloituspaikkoja puolelle ikäluokasta. Mikäli paikat eivät täyty, alin mahdollinen sisäänpääsykeskiarvo on 7,00. Viime vuosina paikat ovat täyttyneet ja Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut 53100 Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. 05 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi
2 (5) keskiarvoraja on noussut ylemmäs. Syksyllä 2018 Lappeenrannan kaupungin ylläpitämään lukioon edellytettiin keskiarvoa 7,83. Mikäli perustetaan Skinnarilan kampuksella toimiva erillinen tiedelinja, lukioonottoa tulee joko lisätä tai nykyisistä opiskelijoista osa siirtyy opiskelemaan sinne. Lisääminen vaikuttaa keskiarvorajan laskeutumiseen ja tuo kustannuksia opetuksen lisääntyessä. Mikäli sisäänottoa ei lisätä tiedelinjan valinneiden opiskelijoiden siirtyminen yliopistokampukselle, tuo väljyyttä nykyisiin lukiorakennuksiin vähentäen samalla lukioiden tilatehokkuutta. Kustannuksia tulee tällöin lähinnä tilakustannuksien kasvamisesta nykyiseen verrattuna. Vaikutukset opetusjärjestelyihin Erillisen linjan tarvitsema tuntikehys, jos perustetaan yhden ryhmän kokoisena (30 opiskelijaa vuosiluokkaa kohden, yhteensä noin 90 opiskelijaa). Taulukossa on huomioitu opetuksen tarve tuntikehyksen mukaisesti siten, että opiskelijoiden oletetaan opiskelevan äidinkielessä, vieraissa kielissä matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa kaikki syventävät kurssit. Tällöin opiskelijan kokonaiskurssimääräksi tulee 77. Mahdolliset lisävalinnat lisäävät kurssimäärää. OPPIAINE TAI AINERYHMÄ PAKOLLISET SYVENTÄVÄT LUKIOKERROIN YHTEENSÄ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (tai suomi toisena kielenä) 6 3 0,9 9,9 KIELET A-kieli 6 2 0,8 8,8 B1-kieli 5 2 0,7 7,7 MATEMATIIKKA pitkä oppimäärä 10 3 1,3 13,3 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET Biologia 2 3 0,5 5,5 Maantiede 1 3 0,4 4,4 Fysiikka 1 6 0,7 7,7
3 (5) Kemia 1 4 0,5 5,5 HUMANISTIS- YHTEISKUNNALLISET TIETEET Filosofia 2 0,2 2,2 Psykologia 1 0,1 1,1 Historia 3 0,3 3,3 Yhteiskuntaoppi 3 0,3 3,3 Uskonto tai elämänkatsomustieto 2 0,2 2,2 Terveystieto 1 0,1 1,1 TAITO- JA TAIDEAINEET Liikunta 2 0,2 2,2 Musiikki * 1-2 Kuvataide * 1-2 0,2 2,2 OPINTO-OHJAUS 2 0,2 2,2 PAKOLLISET KURSSIT 51 5,1 SYVENTÄVÄT KURSSIT 26 2,6 KURSSIT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 84,7 Yhden ryhmän kokoinen yksikkö työllistää laskennallisesti noin 4 opettajaa. Tunnit jakaantuvat kuitenkin siten, että pelkästään tiedelinjan opetuksesta työllistyisi yksi kielten opettaja ja yksi matemaattisten aineiden opettaja. Muiden aineiden osalta opettajien tulisi siirtyä yksiköiden välillä.
4 (5) Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia opettajien siirtymäkorvausten muodossa. Opetusta on mahdollista järjestää myös osittain yhteistyössä yliopiston kanssa. Pedagogiset vaikutukset Koko lukioyhteisön kannalta nykyisiin lukioihin jäävien opiskelijoiden osalta ei ole odotettavissa merkittäviä vaikutuksia. Nykyinen kurssitarjonta pystytään järjestämään pitkälti samankaltaisena, mutta joidenkin koulukohtaisten soveltavien kurssien järjestäminen varsinkin matemaattisluonnontieteellisisssä aineissa vaikeutuisi näille aloille suuntautuvien opiskelijoiden siirtyessä. Lukioyhteisön koko säilyisi kuitenkin järkevänä, joten yhteisön toiminta ei vaarantuisi. Erillinen tiedelinja muodostaisi oman pienen yhteisönsä. Opiskelijoiden keskinäinen ryhmäytyminen olisi helpompaa nykylukioita strukturoidumman ja luokkamaisemman toiminnan johdosta. Opettajien opiskelijatuntemus lisääntyisi niissä aineissa joissa opetusta on paljon, mutta vastaavasti tiedelinjan parissa aktiivisesti toimivien opettajien määrä olisi pieni ja siten hyvin irrallinen lukoiden muusta toiminnasta. Tiedelinjan osalta mahdollisia vaikutuksia opiskelijan kannalta Positiivisia vaikutuksia Akateemisen ympäristön hyödyt opetukselle: tilojen hyödyntäminen (esim. laboratoriot) tiedekirjasto kielikeskuksen tarjonnan hyödyntäminen yhteistyö yliopiston kanssa opetuksessa Pienen opiskelijaryhmän hyödyt ryhmäytyminen helpompaa opiskelijatuntemus kasvaa Lukioyhteisöön kuuluminen tiivis yhteisö korkeakoulun yhteydessä Mahdollisia ongelmakohtia Opiskelijoiden kurssitarjonnan suppeneminen kampuksella tarjottavien koulukohtaisten kurssien toteutuminen epävarmaa Opiskeluhuollon järjestäminen opiskeluhuollon palvelut keskitetty nyt keskustaan selvitettävä mahdollisuus järjestämiseen Skinnarilassa Erityisen tuen järjestäminen molemmissa lukioissa toimivat erityisopettajat resurssia lisättävä Opinto-ohjauksen järjestäminen tällä hetkellä 2 opinto-ohjaajaa lukiota kohden resurssia lisättävä Lukioiden välinen yhteistyö opiskelijoiden osallistuminen keskustan lukioiden kursseille hankalaa Opiskelijoiden liikkuminen alueelle ja harrastukset koulumatkaan käytettävä aika kasvaa kaikilla muilla paitsi läntisellä alueella asuvilla
5 (5) nuorten harrastustoiminta pääosin keskustassa Lukioyhteisöön kuuluminen osallistuminen opiskelijakuntatoimintaan tapahtumat (vanhojen päivä, penkkarit ) Tiedelinjan kiinnostavuus Lukiokoulutus kokonaisuutena on Lappeenrannassa vetovoimaista. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisesti kaupungin lukioihin hakeutuvia oli 423, kun aloituspaikkoja oli 360. Lappeenrannan Lyseon lukiossa on aloitettu syksyllä 2017 lukion sisäinen LUMA -linja. Linjalla on opiskelijoita noi 25-30 vuosiluokkaa kohden. Lappeenrannan perusopetuksessa on Lumate -linja Sammonlahden koululla ja Science -painotus Lauritsalan koululla. Molemmissa luonnontieteellinen painotus muodostuu käytännössä perusopetuksen opetussuunnitelman mahdollistamista valinnaisaineista. Lukioon siirtyvälle painotuslinjan oppilaalle lukion tiedelinja loisi jatkumon perusopetuksessa alkaneelle opintopolulle. Tiedelinjalle suuntautuvat opiskelijat ovat todennäköisesti opintomenestykseltään keskimääräistä parempia. Mikäli linjalle valikoituu tällaisia opiskelijoita, se vaikuttaa muiden lukioiden sisäänpääsyrajaan laskevasti. On mahdollista, että korkeakoululla toimiva tiedelinja houkuttelisi lahjakkaita lukiolaisia myös maakunnasta ja jopa sen ulkopuolelta, jolloin vaikutus olisi pienempi. Yhteenveto Lappeenrannan lukiokoulutuksen strategisessa kehittämissuunnitelmassa yhtenä painopistealueena on mahdollisuus laaja-alaisiin opintoihin. Tavoitteena on laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta, joka mahdollistaa yksilölliset opinto-polut. Laaja-alaisilla opinnoilla tarkoitetaan myös yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, kansainvälisyyttä ja työelämätaitoja. Tiedelinja vastaisi osaltaan tähän tavoitteeseen, mutta sen järjestäminen fyysisesti korkeakoulun yhteydessä samalla vaikeuttaisi siihen kuuluvien opiskelijoiden muita valintoja tuoden samalla lukiokoulutukseen lisää kustannuksia. Lappeenrannan kaupunki on käynnistänyt LUT-yliopiston kanssa Junior University -kokonaisuuden. Hanke on keskeisessä osassa kaupungin strategiaa ja koskettaa kaikkia kouluasteita. Lukioiden osalta toiminnan organisointi käynnistyy keväällä 2019 ja hanketta vetämään rekrytoidaan projektikoordinaattori. Hankkeen tavoitteena on mm. suunnitella, kehittää ja yhteensovittaa opintokokonaisuuksia lukioiden uudistuvaan opetussuunnitelmaan ja antaa mahdollisuus lukiolaisille luonnontieteellisen osaamisen syventämiseen yhteistyössä yliopiston kanssa. Tässä yhteydessä olisi luonnollista tehdä tiivistä yhteistyötä Junior University -mallin osalta ja luoda mallista sellainen, että se tuottaa tarvittavan hyödyn luonnontieteellisesti painottuville lukioopiskelijoille ja toteuttaa mahdollisuus painotukseen yksilöllisinä opinto-polkuina, jotka sisältyvät Junior University -kokonaisuuteen.