Kansallisen soteluokitusstrategian valmistelu ja SNOMED CT - tilanne Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen käytön KA-ryhmä 19.3.2019 Sisältää luonnosvaiheen alustavaa materiaalia Juha Mykkänen, Esa-Matti Tolppanen, Mikko Härkönen, Ahmed Alkaleedy THL OPER 1
HUOM. Kahden päivän SNOMED CT seminaari, 28.-29.3.2019 Helsinki https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/- /event/4378987 osallistuminen etänä 1. päivään mahdollista kokoussivun kautta Jälki-ilmoittautuminen paikan päälle tai toiseen päivään on vielä mahdollista: ota yhteys taina.kuuva(at)thl.fi ilmoita myös mihin 2. päivän osioihin osallistut 2
Tässä esityksessä Kansallinen sote-luokitusstrategia tausta ja tavoitteet valmistelutilanne tarkennettavia kysymyksiä SNOMED CT ajankohtaista yleistietoja SNOMED CT kansallinen jakelukeskus (NRC) potilaan ongelmalista patologia 3
Taustaa ja lähtökohtia - kertaus Yhteentoimivuus ja tietoarkkitehtuurin hallinta olleet viime vuosina keskeisiä tavoitteita sekä sotepalveluissa (julkiset ja yksityiset) että julkishallinnossa Yhteiset koodistot ja luokitukset keskeinen yhteentoimivuuden mahdollistaja THL / Kela kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon koodistopalvelu ollut käytössä vuodesta 2003, Tehtävänä huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien tietorakenteiden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä varmistaa niiden laatu Useissa muissa maissa vastaavaa toimintaa tai infrastruktuuria vasta suunnitteilla Lähes 600 koodistoa / lomake- tai tietosisältömäärittelyä koodistopalvelun tuotantoympäristössä Linkitys myös sote-yhteentoimivussstandardeihin jotka käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmän (2017-) yksi keskeinen tehtävä ohjata kansallista tietoarkkitehtuurin kehittämistä Sote KA -työn aktivointi ja alaryhmät 2018-2019 / STM Kanta-palveluissa yli miljardi asiakirjaa, miljoonia lisää kuukausittain Samalla runsaasti uusia rakenteisten ja luokiteltujen sisältöjen laajentamis- ja jatkokehittämistarpeita 4
THL lakisääteisiä tehtäviä koodistoihin ja luokituksiin liittyen Laitoksen tehtävänä on 4b) vastata sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta; 5) kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan keskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia (Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 31.10.2008/668 2 ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Lisäksi se vastaa koodistopalvelun sisällöstä. Kansaneläkelaitos hoitaa koodistopalvelun tietoteknistä toteutusta. Koodistopalvelu sisältää kaikki koodistot, joita tarvitaan asiakasasiakirjojen käsittelyssä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159 14 ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi antaa tarkempia määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista sekä muusta kuin edellä tarkoitetusta tietojen luokittelusta. (AsTL 2007/159 16 ) Sosiaali- tai terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyssä käytettävän tietojärjestelmän tulee täyttää yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja tietosuojaa sekä toiminnallisuutta koskevat olennaiset vaatimukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä olennaisten vaatimusten sisällöstä (AsTL 2007/159 19 ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa tarkemmat määräykset sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista. (Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015 5 ) 5
Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon luokitusstrategia 6
Luokitusstrategian valmistelun tavoitteet Ohjata 2025 aikajänteellä tapahtuvaa Keskeisimpien kansainvälisten luokitusten ja terminologioiden hyödyntämistä Suomessa Käyttö kansallisissa tietorakenteissa, käännökset, jne. Päällekkäisyyksien välttämistä: mitä luokituksia käytetään mihinkin tarkoitukseen? onko johonkin tarkoitukseen välttämätöntä käyttää useita? Panostuksia eri luokitusten ja luokitusperheiden kansainväliseen kehittämiseen osallistumiseen Suomessa ja muuta kansainvälistä yhteistyötä Kansallista luokitusten kehittämistä onko käyttökohteita joihin emme voi hyödyntää kansainvälisiä luokituksia? 7
Sote-tietoarkkitehtuuri tavoitetilan kuvaukset ja määrittelyt 8
Rajaukset: seuraavat eivät luokitusstrategian ydinsisältöä (mutta ko. seikkoihin kohdistuu muuta kehittämistä) Koodistopalvelun ja tietorakenteiden valmistelun ja julkaisuprosessin yksityiskohdat (kehitetään jatkuvasti edelleen) Jakelukanavien kehittäminen Codeserver koodistopalvelun tekninen ratkaisu Sosmeta ja Termieditori Sisältö- tai koodistokohtaiset kirjastot / aihekokoelmat (esim. toimintakyky) IHTSDO / SNOMED CT kansainväliset jakelukanavat Tietosisältöjen rakennemäärittelyt, käsitemallit, kokonaisarkkitehtuuri eivät osa luokitusstrategiaa mutta linkittyvät tietoarkkitehtuurin kokonaisuuteen Keskittyminen sosiaali- ja terveydenhuollon luokituksiin tietoihin sekä tarvittavissa määrin hyvinvointitietoihin, EI esim. julkishallinnon koodistokehitykseen 9
Luokitusstrategia - valmistelutilanne Varsinainen strategian laadintatyö käynnistetty tammikuussa 2019 Luokitus- ja käyttötarkoituskohtaisen tavoitetilan tarkennukset käynnissä, mm. haastattelut, hanketoimijoiden näkemykset, keskeisten luokitusten perustietojen kokoaminen Toimittajatyöryhmä Juha Mykkänen, Mikko Härkönen, Ahmed Alkaleedy Tietopyynnöt ja haastattelut eri käyttökohteiden ja luokitusten asiantuntijoilta Sidos- ja työryhmäyhteistyö, mm. Sote KA-työryhmät, kansalliset toisiokäytön hankevalmistelut 10
Strategiarunko Tausta ja johdanto Tavoitteet ja rajaukset Osa-alueet ja käyttökohteet Luokituskohtaiset osiot Muuta olennaista (toimintatavat, evästykset julkaisualustoihin jne.) Linjaukset ja kehittämistavoitteet (yhdistää käyttökohteet ja luokitukset) Toimeenpano (kanavat, yhteistyö, ohjaus) Yhteenveto 11
Merkittäviä sisältöjä ja luokituksia LUONNOS Tarpeen ottaa kantaa siihen, missä ISO-standardiluokitukset määrin, miten ja milloin hyödynnetään Apuvälineluokitus? ja otetaan käyttöön eri Kielikoodisto 2->3 merkkinen? käyttötarkoituksissa UCUM? SNOMED CT Tarpeen ilmaista selkeästi ICPC-3 (ja siirtyminen ICPC-2:sta) Päällekkäisyyksien välttäminen ICD-11 (ja siirtyminen ICD-10:sta) julkisen hallinnon yleisen koodisto- ja Muut WHO-luokitukset luokitustyön kanssa ICHI, ICNP, ICF, ICD-O morfologia ja Pohjoismainen luokitusyhteistyö topologia esim. WHO-aiheissa (collaboration LOINC centre) ja SNOMED CT kansallisten jakelukeskusten välillä (NRC) Toimenpideluokitukset Missä määrin sosiaalipalveluihin on selkeytys käyttökohteista: onko kaikki toimenpiteitä..? hyödynnettävissä tai kehitettävissä kansainvälisiä luokituksia 12
Luokitusten avainkysymyksiä SNOMED CT NRC käynnistynyt toiminnan suuntaaminen? Hyödyntäminen suhteessa MeSHiin tai muihin luokituksiin? Miten käytännössä vältetään päällekkäisyyksiä hoidon käsitteet, lääketieteen termistöt, hoidokki Käyttö modulaarisissa tietomalleissa, rinnakkain muiden koodistojen kanssa? Käyttö uusien koodistojen tai koodistoversioiden pohjana? ICPC-3 (ja siirtyminen ICPC-2:sta) Siirrytäänkö ja milloin? Onko siirtymän aikana molemmat käytössä? ICD-11 (ja siirtyminen ICD-10:sta) Milloin siirrytään / käännetään; Suomi/Ruotsi, siirrytäänkö vain kuolinsyyraportoinnissa vai myös kliinisessä käytössä, milloin eri kohteissa? Jakelukanavat Muut WHO-luokitukset ICHI, ICNP, ICF, ICD-O morfologia ja topologia LOINC Toimenpideluokitukset selkeytys käyttökohteista: onko kaikki toimenpiteitä..? ISO-standardiluokitukset Apuvälineluokitus? Kielikoodisto 2->3 merkkinen? UCUM? Tarpeen ilmaista selkeästi Päällekkäisyyksien välttäminen julkisen hallinnon yleisen koodisto- ja luokitustyön kanssa Pohjoismainen luokitusyhteistyö esim. WHOaiheissa (collaboration centre) ja SNOMED CT kansallisten jakelukeskusten välillä (NRC) Missä määrin sosiaalipalveluihin on hyödynnettävissä tai kehitettävissä kansainvälisiä luokituksia 13
Käyttökohteita ja huomioitavia seikkoja Sähköisen potilaskertomuksen ja terveydenhuollon tietomäärittelyjen jatkokehitys, päätöksentuki Sosiaalihuollon asiakastiedot Kansalaispalvelut ja hyvinvointitiedot Muut sote-yhteiset tarpeet, esim. sote-palveluluokitus muut sote-uudistuksessa (mm. seuranta ja arviointi) tarvittavat luokitukset toimintakykytiedot Toisiokäyttö: mm. laaturekisterit, tutkimuskäyttö, tiedolla johtaminen Kansainvälinen yhteensopivuus ja tiedonvaihto (mm. EU/eHDSI) Kansainvälinen tilastointi ja raportointi, mm. WHO kuolinsyyraportointi 14
Esiin nousseita yleisiä kysymyksiä Missä määrin ensiokäytössä jo käytettyjä luokituksia ei voida käyttää myös toisiokäytön tarpeisiin mm. sote-ohjaus ja johtaminen, laaturekisterien tarpeet Arvojoukot (valueset) missä luokituksissa erityisesti tarpeita tunnistaa Toimenpideluokitus (mm. suun terveydenhuolto, kuvantaminen) SNOMED CT Reference Sets (mitkä keskeisimpiä valmiita käsitejoukkoja patologian ja potilaan ongelmalistan lisäksi) Käännökset suomi ja ruotsi nykyisin kaikissa julkaistuissa koodistoissa missä erityisiä tarpeita myös muiden kieliversioiden julkaisemiselle? Sosiaalihuollon osalta keskeisiksi luokituksiksi tunnistettuja, pitkälti yhteisiä myös terveydenhuollon kanssa: ICF käsitteet ja tarkenteet, ICD (10 ja 11), Apuvälineluokitus ISO 9999 ja Audit; tilastotaustaisia kuten Pompidou, valmisteilla oleva asunnottomuuteen liittyvä luokitus 15
Esiin nousseita kv-yhteensopivuuskysymyksiä Missä käyttökohteissa kansainvälinen yhteensopivuus erityisen keskeistä? SNOMED CT -termien käyttö rinnakkaiskoodistona muille luokituksille International Patient Summary-aiheet Lääkehoito, mm. IDMP-luokitukset (identification of medicinal products) myös EMA-suuntaviivat keskeisiä LOINC-hyödyntäminen (mm. FinLOINC, Omatietovarannossa käytettävät luokitukset) Pohjoismaisen luokitusyhteistyön virkistäminen : mitkä sisältökohteet erityisen keskeisiä tämän osalta? 16
Aikataulukysymykset / luokitusstrategia Noussut esiin tarve tarkentaa keskeisten luokitusten käyttöönottoihin liittyviä aikataulukysymyksiä Nykyistä synkronoidumpi ja tarkempi uusien luokitusversioiden velvoittava käyttöönotto julkaisun jälkeen (mm. olennaiset vaatimukset, kansalliset määrittelyt), ainakin joissakin käyttökohteissa? Koodistojen rinnakkaiskäyttö onko jopa pysyviä tarpeita useiden koodistojen tai terminologioiden yhtäaikaiseen hyödyntämiseen siirtymäajat esim. ICD-10 ICD-11 (WHO-kuolinsyytilastointi ja muu käyttö) esim. lääkkeiden yksilöinnin IDMP-luokitukset (EMA aikataulusuunnitelmat) vastaavuuksien velvoitteet: onko aina esim. asiakirjan tuottajan tuotettava vastaavuudet, voiko käyttää kumpaa / mitä tahansa tietyn merkityksen kuvaavaa, osittaiset vastaavuudet jne. 17
SNOMED CT tilanne, maaliskuu 2019
SNOMED CT pähkinänkuoressa Kansainvälinen terminologinen järjestelmä Sisältää lääketieteen termit ja mm. hoitotyön, palvelujen järjestämisen ja potilashallinnon termejä SNOMED CT rakenne ja IHTSDO pelisäännöt mahdollistavat maa- alue- ja laitoskohtaiset laajennukset Lisäinfoa: SNOMED Starter Guide Kansainvälinen terveysviranomaisten yhdistys IHTSDO (International Health Terminology Standards Development Organisation) kehittää ja ylläpitää Yhdistys käyttää viestinnässä nimeä SNOMED International (käytetään jatkossa) Jäseninä 37 maata / terveysministeriöitä tai niiden valtuuttamia organisaatioita SNOMED CT:n käyttöoikeus on kaikilla SNOMED International yhdistyksen jäsenillä Koskee koko maata. Kaikki kehittämistyö tapahtuu avoimen lähdekoodin periaatteilla kansalliset laajennukset (mm. referenssimääritykset) ovat avoimia kaikille jäsenille. Kustannus Suomen käyttöoikeudelle noin 60 000 e/v IHTSDO edellyttää Suomessa National Release Center (NRC) toimintaa / koordinointia 19
SNOMED CT Suomessa iso kuva Suomi on SNOMED International täysivaltainen maajäsen 12.11.2018 lukien THL käynnistää SNOMED CT National Release Center (NRC, kansallinen jakelukeskus) toiminnan osana OPER Koodistopalvelua kevään 2019 aikana SNOMED CT:ta ei käännetä kokonaisuudessaan suomeksi, tehdään kansallisia laajennuksia tarpeiden mukaan Esiselvitykset loppusuoralla kahdesta kansallisesta referenssimäärityksestä: Patologian rakenteisten tietojen standardointi SNOMED CT pohjalta Potilaan ongelmalista referenssimääritys Esiselvitysten dealine 3/2019. Kts. tarkemmin alla. Toteutukset alkavat 6/2019. Selvittelyn kohteena on SNOMED CT käyttö kansalliseen tietojärjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvissa Kanta yms. järjestelmäkokonaisuuksissa Lisäksi SNOMED CT soveltuu mainiosti omaan kehittämistyöhön: tietokenttien arvojoukkojen määrittelyyn ja tietojen toisiokäytössä SNOMED CT järjestelmän hierarkioiden ja muiden ominaisuuksien hyödyntämiseen 20
SNOMED CT valmistelun ja käyttöönoton osaprojektit SNOMED CT päätöksen valmistelu STM NRC toiminnan suunnittelu ja käynnistys Esiselvitysprojektit: SNOMED CT Patologia, vaihe 1 Toteutusprojektit: SNOMED CT Patologia, vaihe 2 SNOMED CT Potilaan ongelmalista, vaihe 1 Tarkistuspiste SNOMED CT Potilaan ongelmalista, vaihe 2 Maajäsenyys 12.11. 15.8. 30.5. 2018 2019 2020 30.4. 21
Snomed ct NRC suomessa 1/2 THL:n Koodistopalvelu toimii Suomessa SNOMED CT NRC:na (National Release Centerina) NRC hallinnoi suomalaisten organisaatioiden käyttöoikeuksia (Affiliate Licence Agreements) NRC toimii yhteyspisteenä suomalaisten organisaatioiden ja IHTSDO:n välillä NRC ylläpitää ja hallinnoi SNOMED CT:n jakelua Suomessa NRC vastaa kansallisista referenssimäärityksistä ja muista laajennuksista ml. niiden laadusta NRC kerää, analysoi ja välittää SNOMED Internationalille suomalaisten käyttäjien lisäys- ja muutospyyntöjä 22
Snomed ct nrc suomessa 2/2 Koodistopalvelun tavoitteena on varmistaa käyttäjien käyttöön riittävä SNOMED CT asiantuntemus, tuki ja koulutus. Joko omana toimintana tai yhteistyökumppanien ja asiantuntijaverkoston kautta. NRC suunnittelua varten järjestetään alkuvuoden 2019 aikana työpajoja monipuolisen näkemyksen ja osaamisen hyödyntämiseksi Juuri nyt parhaan yleiskäsityksen SNOMED CT:sta saa osallistumalla SNOMED CT 2019 seminaariin 28.3. 29.3.2019 Kuntatalolla Helsingissä Kahden päivän seminaari Kansainvälisiä luennoitsijoita (Ruotsista, Englannista ja USA:sta) 1. päivä pääasiassa yhteistä asiaa 2. päivä jakautuen sessioihin: 1) potilaan ongelmalista, 2) patologia ja 3) tekninen implementaatio (alustavasti ajateltu yhteistyötä HL7 Finland kanssa) Lisätietoja osoitteesta: https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/4378987 23
SNOMED CT kliiniset sovellukset Potilaan ongelmalista Patologia
Snomed ct sovelluskohteita Suomessa 1/2 Suomessa hyödynnetään SNOMED CT käyttöönotossa mahdollisimman paljon muualla tehtyä työtä Potilaan ongelmalista käsitteistö: Pilotti/proto isojen yhdysvaltalaisten terveydenhuollon organisaatioiden tekemän pohjatyön perustalta laaditusta CORE Problem List määrityksestä National Library of Medicine (NLM) ylläpitää referenssimääritystä Patologian referenssimääritykset: Tarkoitus hyödyntää ulkomaisia valmiita määrityksiä. Päädytty soveltamaan NHS:n käyttämää referenssijoukkoa SNOMED CT Histopathology reference set. Hyödynnetään Suomessa 1980-luvulta saakka patologian laboratorioissa käytettyä SNOMED 2:n mukaisia käytäntöjä (Eräänlainen proof-of-concept lähestymistavallemme on se, että sattumalta Ruotsissa on myös käynnissä Patologian tietojen rakenteistaminen ja Potilaan ongelmalistan määrittely SNOMED CT avulla) 25
SNOMED CT Potilaan ongelmalista
2) SNOMED CT konkreettiset käyttöönoton kohteet a) Potilaan ongelmalista Lähtökohtana kentän tarpeet / yhteydenotot: HUS, Apotti, ODA, Virtuaalisairaala Tarkemman selvittelyn kohteeksi otettiin CORE Problem list, jonka eduiksi arvioitiin: Se on uskottava ammattilaisten silmissä: alkuperäinen kehitystyö mm Kaiser Permanente, Mayo Clinic, Beth Israel Deaconess Medical Center / Harvard Medical School, VA Health Care jne. Sopii hyvin potilastietojärjestelmien tarvitseman potilaan ongelma-määrityksen pohjaksi CORE Problem list on arvion mukaan sopivan yksityiskohtainen (6 500 käsitettä), kattaa potilaan oireet sekä perussekä erikoissairaanhoidon ammattilaisten käsitteet Taustalla oleva SNOMED CT mahdollistaa monipuolisen toisiokäytön (poiminnat, tilastot) sivutuotteena Kansainvälisyys: vapaasti saatavissa (kunhan käyttäjällä on SNOMED CT), kehitetään jatkuvasti Suomessa on jo valmiiksi osaamista mm. Kustannus Oy Duodecimin sanastojen kehittämisryhmässä (jonka piiristä aloite alun perin tuli ODA ja VS hankkeita varten) 27
2) SNOMED CT konkreettiset käyttöönoton kohteet a) Potilaan ongelmalista Esiselvitys 8/2018 3/2019 Perustyö on valmis Johtopäätökset jatkon suhteen pitkälti suunniteltu Tietoaineisto tulee epäviralliseen kehittäjäjakeluun 3/2019 6152 käsitettä, joista kustakin ammattilaistermi ja kansalaistermi (kts. https://www.ebmeds.org/meta/cpl_fin.asp (huom. Taustalla oleva aineisto on välituotos, kts alla) Mahdollinen jatkotyö: kansallisen potilaan ongelmalista määrityksen kehittäminen 2019 2020 Alkaa tarvekartoituksella (suunnitelma olemassa olevien ratkaisujen huomioinnista osana kansallista referenssimääritystä) Tuotoksena valittuihin käyttötarkoituksiin sopiva referenssimääritys (kts alla) Tuloksena ensimmäinen yritys potilaan, sairaanhoitajan ja lääkärin yhteiseksi käsitteistöksi siitä mitä tässä nyt yritetään hoitaa/mihin ongelmiin haetaan vastauksia Käyttömahdollisuuksien alustava luettelo, kts. seuraava sivu
2) SNOMED CT konkreettiset käyttöönoton kohteet a) Potilaan ongelmalista SNOMED CT Potilaan ongelmalistan jatkoprojektissa selvitellään käyttöä etenkin: Ongelmien määrittelyssä kansalaisten oma-asiointisovelluksissa / itsehoitosovelluksissa Potilaan ongelmalistan määrittelyssä potilaskertomusjärjestelmissä ml. nykyisin käytössä olevien vaivatunnusten, hoitoketjutunnusten yms. korvaaminen Kanta-järjestelmien rakenteistaminen ongelmalistan mukaan --------- Tulevaisuudessa käyttötarkoituksia voi lisäksi olla mm. Käynnin syy -luokitusten tuottaminen mappausten autta ICPC-2 Hoitoilmoitustietojen diagnoositietojen tuottaminen mappausten kautta ICD-10 Käyttö erilaisissa tuotteistuksissa (NordDRG, episodi-drg, jne.) diagnoosikomponentin osalta Käyttö palvelusuunnitelmissa: mihin ongelmaan palvelusuunnitelma tai sen osa liittyy? Vastaavuus mm. EU-tasolla edistettävän International Patient Summary SNOMED CT osajoukon kanssa
SNOMED CT Patologia
2) SNOMED CT konkreettiset käyttöönoton kohteet b) Patologian tietojen vakiointi Aloite on tullut patologeilta, onkologeilta sekä biopankkien ja laaturekisterien kanssa toimivilta henkilöiltä Referenssimääritys patologian tuottamille PAD (Patologis-anatominen diagnoosi) ja muille rakenteisille tiedoilla (jälkimmäinen vain muutamassa esimerkki potilasryhmissä) Näkökulma on etenkin laaturekisterien ja biopankkien tarpeet Sairaanhoitopiirien noin 80 potilasryhmää käsittelevissä laaturekistereissä suuri osa koskee syöpäpotilaita, kerättävien tietojen harmonisointi keskeinen haaste Suunniteltavana on myös yhteistyö laaturekisterien ja Suomen syöpärekisterin kanssa määrittelyjen synkronoimiseksi ja päällekäisen työn välttämiseksi Kartoituksen kohteena on yhteistyö Socialstyrelsenin ja Ruotsin Patologiyhdistyksen kanssa heidän vastaavan projektin tulosten hyödyntämiseksi 31
2) SNOMED CT konkreettiset käyttöönoton kohteet b) Patologian tietojen vakiointi Pääfokus on patologian laboratorioissa jo käytössä olevan SNOMED luokituksen vakiointi kansallisen referenssimäärityksen avulla Koskee nk. Topografia-, Morfologia- ja Disease- kentissä käytettyjä arvojoukkoja Pohjaksi otetaan SNOMED CT vastaavat Body Structure, Morphologic abnormality ja Disorder käsitejoukot Tekeminen on suunniteltu tehtäväksi osittain yhteistyönä ainakin tautikohtaisten laaturekisterien ja Suomen syöpärekisterin kanssa. Selvityksen kohteena on myös mahdollisuudet Pohjoismaiseen yhteistyöhön Taulukkotiedot = muut rakenteiset tiedot kuin T, M tai D -kentät Levinneisyyteen, kasvaimen luonteeseen liittyvät sellaiset tiedot, joilla tiedetään olevan vaikutusta potilaan ennusteeseen (muuten benchmarking ei ole mahdollista) Näistä tehdään muutamaa tautiryhmää koskien mallimääritykset käyttäen kansainvälisiä malleja Aikataulu: on aloitus 4/2019 ja valmistuminen 6/2020 Tärkeimmät käyttöalueet ovat suunnitelman mukaan käyttö laaturekistereissä ja biopankkien hakupalveluissa (Kts. luettelo laaturekistereistä seuraavassa kohdassa)
SNOMED CT Suomessa käyttäjän näkökulma Käyttöoikeuden hakeminen tapahtuu suoraan Snomed Int MLDS jakelupalvelimelle (mlds.ihtsdotools.org) Palvelimella haetaan käyttöoikeutta, käyttäjätunnuksen edellytyksenä on Affiliate Licence Agreementin ( kumppanin käyttöoikeussopimus ) hyväksyminen Kumppanin käyttöoikeus on maksuton niin kauan kuin Suomi on yhdistyksessä maajäsen Maajäsenyyteen liittyy myös joukko ilmaisia e-learning kursseja, joista erityisesti Foundation kurssi on suositeltava sellaiselle käyttäjälle, joka tarvitsee perustiedot SNOMED CT järjestelmän periaatteista Käyttäjän velvollisuus on raportoida vuosittain SNOMED CT käytöstä. Tämä tapahtuu myös em. MLDS palvelimella Yksittäisiin määrityksiin perehtyminen on mahdollista browser.ihtsdotools.org palvelimella (SNOMED CT perusteet kannattaa hankkia etukäteen). Varsinaiset aineistot saa käyttöönsä MLDS palvelimella. Aineistot ovat SQL lataustiedostoja ja latauksessa käytettäviä SQL-skriptejä. 19.3.2019 33
Kiitos! 34