Polarisoituvatko työmarkkinat myös Suomessa? Jari Vainiomäki Fellow, Tutkijakollegium YTI luento Tampereen yliopisto 15.5.2012
Sisältö Luennon tarkoituksena on esitellä mitä polarisoitumisella tarkoitetaan, mitkä tekijät voivat aiheuttaa polarisoitumista, mitä aikaisemmat muita maita koskeneet tutkimukset ovat havainneet polarisoitumisesta ja sen syistä, esitellä uusia Suomea koskevia tutkimustuloksia polarisoitumiseen liittyen
Mitä polarisoitumisella tarkoitetaan? Työllisyyden kasvu keskittyy matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin, samalla kun keskipalkkaisten ammattien osuus työllisyydestä vähenee. Työllisyyden muutos on U-käyrän muotoinen palkan suhteen (Työllisyyspolarisaatio) (Reaali)palkkojen kasvu on voimakkaampaa matala- ja korkeapalkkaisilla verrattuna keskipalkkaisiin. Palkan kasvu on U-käyrän muotoinen palkkatason suhteen (Palkkapolarisaatio) USAssa erityisesti 1990-luvulla Ei välttämättä muissa maissa työmarkkinainstituutiot ja palkanmuodostus vaihtelee maiden välillä
Onko polarisaatiolla merkitystä? 1. Poikkeaa aikaisemmin havaituista trendeistä työllisyyden ja palkkojen rakenteessa Työllisyyden ja palkkojen kasvu ollut pitkään lineaarista henkilön tai ammatin palkkatason ja koulutuksen suhteen (vrt. palkkapolarisaatiokuvio 1973-1988 periodi) Miksi kehitystrendi muuttunut? 2. Työllisyystilanne ja palkkakehitys erilaista palkkatason ja koulutuksen tai ammatin mukaan: vaikutus eriarvoisuuteen? Työllisyyspolarisaatio: työpaikat eriytyvät matalapalkkatöihin ja huippuosaajien hyvin palkattuihin töihin => eriarvoisuus kasvaa, keskiluokka kuihtuu Palkkapolarisaatio: tuloerot palkkajakauman alapäässä PIENENEVÄT, mutta yläpäässä kasvavat => keskiluokka häviää suhteessa sekä matala- että korkeapalkkaisiin
Mikä aiheuttaa polarisoitumista? Tekninen kehitys, erityisesti tietokoneiden käyttö tuotannossa Ulkomaille ulkoistaminen/globalisaatio Kysynnän rakenne Työmarkkinainstituutioiden muutos Palkkaerot yleensä (ei käsitellä): Kansainvälinen kauppa/globalisaatio Palkkaukseen liittyvien normien muutos
Tekninen kehitys, työn kysynnän rakenne ja palkkaerot Perinteinen näkemys = skill bias: Tekninen kehitys lisää koulutettujen työntekijöiden kysyntää ja vähentää kouluttamattomien työntekijöiden kysyntää, koska koulutetuilla on suhteellinen etu uuden teknologian käytössä Kysyntä kasvaa sitä enemmän mitä enemmän koulutusta ( lineaarisesti ) Vaikutukset koulutettujen suhteelliseen palkkaan ja työllisyyteen riippuvat myös koulutettujen tarjonnan kehityksestä: Mitä vähemmän koulutettujen tarjonta kasvaa, sitä enemmän palkkaero kasvaa ja vähemmän työllisyysosuus kasvaa Race between education and technology, Jan Tinbergen
Kysyntä-Tarjonta tasapaino Jos tarjonta ei muutu, vain koulutettujen suhteellinen palkka nousee Jos koulutettujen tarjonta kasvaa voimakkaasti (täysin joustavaa), niin koulutettujen työllisyysosuus kasvaa, mutta suhteellinen palkka ei nouse Jos koulutettujen kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta, niin sekä palkkaero että työllisyysosuus kasvavat Race between education=tarjonta and technology=kysyntä
Empiirinen tutkimus (skill bias) Koulutettujen (toimihenkilöiden) osuuden kasvu tapahtunut kaikilla toimialoilla / yrityksissä, eikä ole aiheutunut tuotannon siirtymisestä toimialojen / yritysten välillä. Osuuden kasvu korreloi teknologia-muuttujien kanssa kuten R&D intensiteetti tai tietokoneiden yleisyys toimialalla / yrityksessä. Berman, Bound and Griliches (1994) ym. Koulutuksen tuottoasteen ja palkkaerojen trendin muutoksia voidaan hyvin selittää yksinkertaisella koulutuksen kysyntätarjontamallilla, jossa teknologiaa edustaa aikatrendi ja tarjontaa koulutettujen osuus työvoimasta: race between education and technology. Bound and Johnson (1992), Goldin and Katz (2008) ym. Tietokoneita työssä käyttäville maksetaan palkkapreemio, Krueger (1993). Tulos voi johtua myös valikoitumisesta eli uutta teknologiaa annetaan ensin koulutetummille ja tuottavammille työntekijöille DiNardo and Pischke (1997), Entorf, Gollac and Kramarz (1999)
Tietokoneistuminen ja työtehtävät Autor, Levy ja Murnane (2003) tarkastelivat erityisesti tietokoneiden vaikutusta erilaisiin työtehtäviin ja niiden kautta työvoiman kysynnän rakenteeseen: Tietokoneet ovat substituutteja rutiinitehtäville (rutiinitehtävät noudattavat selkeitä sääntöjä ja samoina toistuvia vaiheita jotka voidaan ohjelmoida tietokoneen tai tietokoneohjatun laitteen tekemäksi) Tietokoneet ovat komplementteja ei-rutiinitehtäville jotka liittyvät informaation analysointiin, päätöksentekoon ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja johtamiseen (tilanteet ovat monimutkaisia ja vaihtuvia, niin että toimintaa ei voida ohjelmoida yksinkertaisiksi säännöiksi) Henkilökohtaisiin palveluihin ja hoivaamiseen liittyvät tehtävät ovat yleensä riippumattomia tietokoneista Esimerkkejä luokittelusta
ALM (2003) rutinisoitumishypoteesi Tietokoneiden hintojen voimakas lasku on johtanut tietokoneiden käytön voimakkaaseen kasvuun työelämässä Tämä puolestaan on johtanut ei-rutiinitehtävien kysynnän voimakkaaseen kasvuun ja rutiinitehtävien kysynnän voimakkaaseen vähenemiseen tuotannossa Koska koulutetuilla on suhteellinen etu eirutiinitehtävissä, tehtävärakenteen muutos heijastuu myös koulutusrakenteeseen Tutkimustulos: Muodostivat eri tyyppisten tehtävien kysyntää kuvaavia muuttujia eri ammattien tehtäväsisällön perusteella lähteenä Yhdysvaltalainen tietokanta Dictionary of Occupational Titles (DOT) Osoittivat että tietokoneiden käytön yleisyys toimialalla korreloi positiivisesti toimialan ei-rutiinitehtävien kysynnän kasvun ja rutiinitehtävien kysynnän laskun kanssa
ALM tehtävämittojen trendit Ei-rutiinitehtävät lisääntyvät erityisesti 1980-luvulta lähtien Rutiinitehtävät kääntyvät laskuun 1980-luvulta lähtien Tietokonevaltaistuminen (mikrotietokoneet) alkoi/kiihtyi 1980-luvulta
ALM tehtävämittojen korrelaatio tietokonevaltaisuuden kanssa toimialatasolla - Positiivinen eirutiinitehtävien kanssa - Negatiivinen rutiinitehtävien kanssa - Merkitsevyys kasvaa 1980 luvulta lähtien - ei merkitsevä 1960-70 luvuilla ennen tietokoneita
Rutinisaatiohypoteesi ja polarisaatio Goos ja Manning (2007) esittivät että rutinisaatiohypoteesi voi johtaa työllisyyden polarisoitumiseen: Rutiinitehtävät (ammatit) ovat historiallisesti keskipalkkaisia ja ovat vaatineet jonkin verran koulutusta Ei-rutiinitehtävät ovat joko korkeapalkkaisia ja korkeata koulutusta vaativia (analyyttiset) tai matalapalkkaisia ja vähän koulutusta vaativia tehtäviä (palvelut) Tietokonevaltaistuminen johtaa siten matalapalkkaisten ja korkeapalkkaisten tehtävien (ammattien) kasvuun mutta keskipalkkaisten tehtävien työllisyysosuuden laskuun Ei-rutiini manuaaliset ja palvelutehtävät ovat riippumattomia tietokoneista, mutta niiden kysyntä kasvaa tuloerojen kasvaessa (korkeapalkkaiset käyttävät yhä enemmän henkilökohtaisia palveluja) Työllisyysosuuksien muutokset noudattavat U-muotoista käyrää palkkatason ja/tai koulutuksen suhteen eli työllisyys polarisoituu tai keskitaso vajoaa = hollowing out of the middle Empiiriset tulokset tukivat: esimerkiksi alussa esitetty U-käyrä
Ulkomaille ulkoistaminen/globalisaatio Tuotantoprosessin vertikaalinen hajauttaminen johtaa vähän koulutettua työvoimaa käyttävien tuotantovaiheiden ulkoistamiseen ulkomaille matalan kustannustason maihin. Prosessiin liittyy usein suoria sijoituksia (FDI) ulkomaille. Kotimaahan jää korkeata koulutusta vaativat osuudet tuotannosta (erityisesti tutkimus ja tuotekehitys, johtaminen ja hallinto, myynti) Blinder ja Krueger (2009): ulkoistettavuus (offshorability) on työn ominaispiirre, ei henkilön ominaispiirre, eikä välttämättä edellytä työn tosiasiallista ulkoistamista Ulkoistettavuus riippuu siitä 1) onko työn tekeminen sidottu tiettyyn paikkaan (kotimaa) vai ei (voidaan tehdä ulkomailla) ja 2) voidaanko muualla tuotettu tuote tai palvelu toimittaa kuluttajalle ilman laadun menetystä. Kaikki teolliset työpaikat ovat ulkoistettavia. Palveluiden ulkoistettavuus riippuu siitä ovatko ne henkilökohtaisia palveluita (ei ulkoistettavissa) vai henkilöttömiä palveluja (ulkoistettavuuden aste vaihtelee). Esimerkiksi: Ulkoistettavia: kokoonpanotyö, puhelinkeskus/-palvelut, ohjelmointi, kirjanpito Ei-ulkoistettavia: hiustenleikkuu, hoivatyö ja sairaanhoito, autokuljetukset, puhtaanapito ja ruuan valmistus Voi selittää polarisoitumista: myös koulutusta vaativat keskipalkkaiset ja jopa korkeapalkkaiset tehtävät ovat ulkoistettavissa erityisesti ICT:n avulla, mutta monet matalapalkkaiset palvelut eivät.
Mitkä tehtävät ulkoistettavia Blinder ja Krueger (2009) tarkastelivat eri töiden ulkoistettavuutta mm. yksilötason kyselyillä. Ulkoistettavuus vaihteli taustamuuttujien mukaan yksittäin tarkasteltuna seuraavasti: Ammateista ulkoistettavimpia ovat tuotantotyö, toimisto- ja hallintotehtävät, asiantuntijatehtävät Toimialoista ulkoistettavimpia ovat tietoliikenne, rahoitus- ja vakuutustoiminta, liike-elämän palvelut Ulkoistettavuus kasvaa (jonkin verran) koulutustason noustessa (lukuunottamatta jatko-tutkintoja) Ulkoistettavuus kasvaa (jonkin verran) tulotason mukaan (lukuunottamatta ylintä tuloryhmää) Kaiken kaikkiaan n. 25 % USAn työllisyydestä on ulkoistettavissa Ulkoistettavuuden vaikutukset palkkaan ja työllisyyteen? Ainoa selkeä tulos oli että palkka on pienin vähiten ulkoistettavissa töissä olevilla Ulkoistettavuudella ei ollut merkitsevää vaikutusta työpaikan menettämiseen Kokonaisuutena tulokset eivät tue sitä että ulkoistettavuus johtaisi selkeästi polarisaatioon
Ammattien tehtäväsisältöä kuvaavat muuttujat (sininen) selittävät suuremman osan työllisyyden polarisaatiosta kuin ulkoistettavuus Lähde: Goos, Manning and Salomons, 2010 The increase in employment shares in low- wage and high- wage occupat ions compared t o middling wage occupat ions ( 1993-2006, ELFS, Goos, Manning and Salomons, 2010) 16.00 14.00 12.00 10.00 157% 68% 8.00 40% 66% 131% 57% Of f shor i ng Task-Bias 6.00 4.00 31% 51% 2.00 0.00 Fi nl and, l ow-wage EU-15, l ow-wage Fi nl and, hi gh-wage EU-15, hi gh-wage Fi nl and, l ow-wage EU-15, l ow-wage Fi nl and, hi gh-wage EU-15, hi gh-wage
Työmarkkinainsituutiot ja polarisaatio Ammattiliitot vaikuttavat palkkatason lisäksi palkkaeroihin pyrkien pienentämään eroja (ns. solidaarinen palkkapolitiikka) Voisi selittää matalapalkkaisten palkan nousua suhteessa keskipalkkaisiin, mutta ei palkkaerojen kasvua tulojakauman yläpäässä Matalapalkkaisten työpaikkojen määrän pitäisi vähentyä eikä lisääntyä kuten polarisaatiossa Jos ammattiliittojen valta pienentynyt (USA/UK) niin matalapalkkaisten palkat päinvastoin laskisivat (joka ristiriidassa palkkapolarisaation kanssa) mutta työllisyys kasvaisi Palkkojen ja työllisyyden samanaikaista nousua matalapalkkaisilla ei voi selittää ammattiliitoilla tai niiden vaikutuksen vähenemisellä. Sama pätee minimipalkoille tai työttömyyskorvauksille. Palkkajäykkyys estää palkkoja sopeutumasta kun palkkoihin laskupainetta Jos keskipalkkaisten kysyntä (muista syistä) laskee, niin palkkajäykkyys voi voimistaa keskipalkkaisten työllisyyden vähenemistä, mutta ei ole muutoksen alkusyy Jos palkkaneuvottelujen hajauttaminen (toimihenkilöillä) johtaa palkkaerojen kasvuun ja palkkajäykkyys estää palkkojen laskun alemmilla toimihenkilöillä, niin se voisi selittää osaltaan työllisyyden laskua keskipalkkaisilla. Näistä vaikutuksista ei ole kuitenkaan tutkimustietoa. Johtopäätös: työmarkkinaistituutioilla tai niiden heikkenemisellä voi olla vaikutuksia jossain kohtaa palkkajakaumaa, mutta ne eivät ole sopusoinnussa kaikkien polarisaation piirteiden kanssa.
Kysyntätekijät Baumolin tauti (1967): jos tuottavuuden kasvu on hidasta palveluissa, niin niiden työllisyysosuus kasvaa, erityisesti jos niiden hintajousto on pieni. Voi selittää matala-palkkaisten ei-rutiini-palveluiden osuuden kasvua? Jos hyödykkeiden ja palveluiden tulojoustot ovat erilaisia, niin tulojen noustessa (tai tuloerojen kasvaessa) kysynnän rakenne voi muuttua kohti ei-rutiini-palveluita. Esimerkiksi tuloerojen kasvaessa teknisen kehityksen seurauksena, korkeasti koulutetut kysyvät enemmän kotitalouspalveluja ja muita henkilökohtaisia palveluja. Goos, Manning ja Salomons (2011): kysyntätekijöillä ja työmarkkinainstituutioilla ei juuri merkitystä polarisaation selittäjinä.
Alustavia tuloksia Suomea koskevasta tutkimushankkeesta Aineisto: Palkkarakenneaineisto, yksityinen sektori (työantajien palkkakyselyt + TK täydentää): noin 700 000 henkilöä vuosittain ja 30 000 yritystä periodilla 1995-2008 Palkkakäsite säännöllisen työajan tuntipalkka : kattava (peruspalkka, olosuhde ja vuorolisät, luontoisedut, mutta ei ylitöitä eikä harvoin maksettuja tulospalkkioita) Kuukausi- ja tuntipalkkaiset mukana Aineisto harmonisoitu sekä yli toimialojen että yli ajan jotta vertailukelpoista.
Kuviot työllisyys- ja palkkapolarisaatiosta Työllisyyden muutos palkkajakauman eri kohdissa: Desiilin mukaan ja tarkemmin (2% kvantiilit) Ammatin osaamistaso perustuu ammatin mediaanipalkkaan periodien 1995-2001 ja 2002-2008 ensimmäisenä vuonna Sovitetaan toisen asteen funktio tai tasoitetaan regressiomenetelmällä (lowess) Palkkaerojen muutos yli ajan: Prosenttipisteittäin ja palkkasuhteiden (P90/P50, P50/P10) muutos
Change in hours share by occupational wage Decile 1995-2001 change vs 1995 Decile Change in hours share -.02 -.01 0.01.02.03 0 2 4 6 8 10 Decile Change in hours share Fitted values Quadratic fit
Change in hours share by occupational wage Decile 2002-2008 change vs 2002 Decile Change in hours share -.02 -.01 0.01.02 0 2 4 6 8 10 Decile Change in hours share Fitted values Quadratic fit
Change in hours share by occupational wage percentile 1995-2001 change vs 1995 Percentile Change in hours share -.02 -.01 0.01 0 10 20 30 40 50 Percentile Change in hours share Lowess smoothed
Change in hours share by occupational wage percentile 2002-2008 change vs 2002 Percentile Change in hours share -.01 -.005 0.005.01 0 10 20 30 40 50 Percentile Change in hours share Lowess smoothed
Suurimmat muutokset työllisyysosuudessa, 1995-2001 Ammatti Nimike Tuntipalkka Koulutusvuodet (ka) Työllisyysosuuden muutos (%) Laskut 1995-2001 421 Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät 13.9 12.5-1.4 832 Moottoriajoneuvojen kuljettajat 11.9 10.8-0.8 411 Sihteerit, tekstinkäsittelijät ym. 12.3 12.7-0.7 724 Sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennelaitt. asentajat ja korjaajat 13.9 11.8-0.5 723 Koneasentajat ja -korjaajat 13.3 11.5-0.5 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 13.0 11.4-0.5 814 Puunjalostuksen ja paperinvalmistuksen prosessityöntekijät 16.3 11.1-0.4 Nousut 1995-2001 513 Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym. 10.5 11.9 0.7 311 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat 16.7 14.2 0.8 712 Rakennustyöntekijät ym. 12.9 11.1 0.8 214 Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat 21.6 15.4 0.9 522 Myyjät ja tuote-esittelijät 10.8 11.4 0.9 213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat 20.0 14.3 1.1
Suurimmat muutokset työllisyysosuudessa, 2002-2008 Ammatti Nimike Tuntipalkka Koulutusvuodet (ka) Työllisyysosuuden muutos (%) Laskut 2002-2008 814 Puunjalostuksen ja paperinvalmistuksen prosessityöntekijät 17.8 11.5-0.6 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 14.5 11.4-0.5 828 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 13.3 11.4-0.5 411 Sihteerit, tekstinkäsittelijät ym. 14.3 13.1-0.5 913 Sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset, siivoojat ym. 10.3 11.0-0.4 815 Kemianteollisuuden prosessinhoitajat 15.0 11.4-0.4 Nousut 2002-2008 513 Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym. 12.0 12.1 0.5 712 Rakennustyöntekijät ym. 14.7 11.2 0.6 213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat 22.7 14.9 0.6 123 Asiantuntijajohtajat 34.1 15.7 0.6 214 Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat 24.4 15.6 0.8 341 Myynnin ja rahoituksen asiantuntijat 19.1 13.7 1.0
Onko polarisaatio merkitsevää? Selitetään (regressiomallilla) ammattien työllisyysosuuksien muutoksia ammatin palkkatason (mediaanipalkan) polynomilla: 2 6occshrt 0 1waget 6 2waget 6 Timedumt t Δ = β + β + β + + ε Polariaatiota jos funktio U-muotoinen: β < 0 and β > 0 1 2 Lineaarinen riippuvuus tukee perinteistä skill bias mallia. Vaihtoehtoisesti käytetään ammatin koulutusvuosien mediaania tai keskiarvoa sen osaamistason mittarina palkan sijasta
Ammatin työllisyysosuuksien selitysmallit ammatin mediaanipalkan funktiona (periodit 1995-2001 ja 2002-2008 yhdessä ja erikseen) VARIABLES (1) (2) (3) (4) (5) (6) Pooled 1995-2001 2002-2008 Pooled 1995-2001 2002-2008 Quadratic Quadratic Quadratic Linear Linear Linear Wage(t-6) -0.0144-0.0316-0.0102 0.00647** 0.00714* 0.00603 (0.0487) (0.0717) (0.0752) (0.00275) (0.00407) (0.00371) Wage(t-6) 2 0.00392 0.00743 0.00301 (0.00874) (0.0132) (0.0134) Year dummy 0.000568 0.000521 (0.00153) (0.00151) Constant 0.0108 0.0317 0.00665-0.0166** -0.0183* -0.0150 (0.0669) (0.0964) (0.104) (0.00714) (0.0106) (0.0100) Observations 171 85 86 171 85 86 R-squared 0.084 0.088 0.065 0.081 0.079 0.063 Three digit ISCO occupations, weighted by hours worked and sampling weights. Heteroscedasticity robust standard errors in parentheses. *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1.
Ammatin työllisyysosuuksien selitysmallit ammatin keskimääräisen koulutuksen funktiona (periodit 1995-2001 ja 2002-2008 yhdessä) VARIABLES (1) (2) (3) (4) Mean Mean Median Median education education education education Education 0.00725 0.00138*** 0.00415 0.00150*** (0.00504) (0.000335) (0.00298) (0.000363) Education 2-0.000225-0.000101 (0.000187) (0.000108) Year dummy 0.000525 0.000647 0.000109 0.000217 (0.00141) (0.00143) (0.00143) (0.00143) Constant -0.0545-0.0171*** -0.0361* -0.0189*** (0.0332) (0.00430) (0.0202) (0.00467) Observations 171 171 171 171 R-squared 0.158 0.147 0.156 0.151 Three digit ISCO occupations, weighted by hours worked and sampling weights. Heteroscedasticity robust standard errors in parentheses. *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1.
Change in occupational employment shares vs initial log hourly wage 1995-2001 and 2002-2008 change vs initial education 1995-2001 and 2002-2008 change -.01 0.01.02 -.02 -.01 0.01.02 2 2.5 3 3.5 wage6 10 15 20 edu6 D6ammshr 95% CI D6ammshr 95% CI Fitted values Fitted values Quadratic model
Change in occupational employment shares -.02 -.01 0.01.02 vs initial log hourly wage 1995-2001 and 2002-2008 change; linear model 2 2.5 3 3.5 wage6 -.02 -.01 0.01.02 vs initial education 1995-2001 and 2002-2008 change; linear model 10 15 20 edu6 D6ammshr 95% CI D6ammshr 95% CI Fitted values Fitted values Linear model
Ei palkkapolarisaatiota Change in real hourly wage by percentile of wage distribution Males and Females, 1995-2008 Change in real hourly wage (log-%).15.2.25.3.35.4 0 20 40 60 80 100 Percentile Males Females
Palkkaerot kasvaneet sekä jakauman ala- että yläosassa (Miehet) Log wage ratio (log-%).3.35.4.45.5.55 Log hourly wage ratios, P50/P10 and P90/P50 Males 1995 2000 2005 2010 Year ln(p50/p10) ln(p90/p50)
Palkkaerot kasvaneet sekä jakauman ala- että yläosassa (Naiset) Log hourly wage ratios, P50/P10 and P90/P50 Females Log wage ratio (log-%).25.3.35.4.45.5 1995 2000 2005 2010 Year ln(p50/p10) ln(p90/p50)
Kuinka ammattien työllisyysmuutokset liittyvät ammattien tehtäväsisältöön tai ulkoistettavuuteen? Liitetään aineistoon ammattien tehtäväsisältöä ja ulkoistettavuutta mittaavia muuttujia tutkimuksesta Goos, Manning and Salomons (2011) 2-numero ISCO ammattiluokituksen mukaan Tarkastellaan tehtävämittojen trendiä Selittävätkö tehtävämuuttujat ja ulkoistettavuus ammattien työllisyysosuuksien muutoksia?
Tehtäväsisältö ja ulkoistettavuus: mittarit Ammattien tehtäväsisällön mittaaminen perustuu Occupational Information Network (ONET) tietokannan muuttujiin (USA), jotka kuvaavat ammattien sisältämiä tehtäviä ja työntekijöiltä vaadittuja ominaisuuksia Muuttujista tiivistetään kolme indikaattoria jokaiselle ammatille: Abstraktien tehtävien tärkeys: kriittinen ajattelu, ongelmien ratkaisu Rutiinitehtävien tärkeys: sorminäppäryys, laitteiden ohjaaminen ja kontrollointi, tehtävien toistuvuus/ohjelmoitavuus Palvelutehtävien tärkeys: muiden hoitaminen ja avustaminen, henkilökohtainen kanssakäyminen Rutiini intensiteetti: tiivistetään edelliset muuttujat yhdeksi muuttujaksi (Rutiini tärkeys jaettuna Abstrakti ja Palvelu tärkeyden summalla) Ulkoistettavuus mittari johdetaan European Restructuring Monitor (ERM) tietokannan sisältämistä tiedoista jotka koskevat todellisia ulkoistamistilanteita: miten ulkoistaminen koski erilaisia ammatteja.
Development of Routine task intensity by skill (wage) group Routine intensity and Skill group matched from Goos, Manning and Salomons (mean) routine_intensity -1 -.5 0.5 1995 2000 2005 2010 VUOSI High wage Low wage Middle wage
Development of Offshorability by skill (wage) group Offshorability and Skill group matched from Goos, Manning and Salomons (mean) offshorability -.5 0.5 1 1995 2000 2005 2010 VUOSI High wage Low wage Middle wage
Development of Abstract, Routine and Service task importance Task importances matched from Goos, Manning and Salomons -.2 -.1 0.1.2 1995 2000 2005 2010 VUOSI Abstract importance Service importance Routine importance Tehtävämuuttujien painotetut keskiarvot 3-numeroammateittain: Routine importance laskee = työllisyys laskee ammateissa joissa rutiinitehtävien merkitys on suuri Abstract Service importance kasvavat = työllisyys kasvaa ammateissa joissa abstraktien ja palvelutehtävien merkitys on suuri
Development of Routine intensity and Offshorability Routine intensity and Offshorability matched from Goos, Manning and Salomons -.2 0.2.4 1995 2000 2005 2010 VUOSI Routine intensity Offshorability Tehtävämuuttujien painotetut keskiarvot 3-numeroammateittain: Routine intensity laskee = työllisyys laskee ammateissa joissa rutiini-intensiteetti on suuri Offshorability laskee = työllisyys laskee ammateissa joissa ulkoistettavuus on suuri (ulkoistettu?)
Tehtävien merkitystä mittaavat muuttujat ja ulkoistettavuus eivät selitä ammattien muutoksia merkitsevästi Dependent variable: Change in occupational employment share VARIABLES (1) (2) (3) (4) Abstract_importance 0.00158 0.00166 0.00158* 0.00166* (0.00122) (0.00120) (0.000892) (0.000866) Routine_importance -0.00124-0.00106-0.00124-0.00106 (0.00125) (0.00131) (0.000891) (0.000899) Service_importance -0.000335 0.000541-0.000335 0.000541 (0.00167) (0.00157) (0.00129) (0.00112) Offshorability -0.000862-0.000862 (0.000790) (0.000610) Year-dummy (2008) 0.000946 0.000992 0.000946 0.000992 (0.00102) (0.00102) (0.00132) (0.00133) Constant -0.000237-0.000454-0.000237-0.000454 (0.00117) (0.00113) (0.000992) (0.000965) Observations 171 171 171 171 R-squared 0.219 0.201 0.219 0.201 Three digit occupations weighted by working hours and survey weights. Columns (1)-(2) robust standard errors clustered by 2-digit occupation in parentheses. Columns (3)-(4) heteroscedasticity robust standard errors in parentheses. *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1 Explanatory variables from Goos, Manning and Salomons (2011). Standardised as mean zero, unit standard deviation.
Mutta rutiini-intensiteetti ja ulkoistettavuus yksinään selittävät: rutiini-intensiteetti merkitsevämpi mallissa (3) Dependent variable: change in occupational employment share VARIABLES (1) (2) (3) Routine_intensity -0.00228*** -0.00185* (0.000698) (0.000987) (0.000616) (0.000842) Offshorability -0.00152** -0.000724 (0.000593) (0.000868) (0.000407) (0.000592) Year-dummy (2008) 0.00107 0.00108 0.00103 (0.00103) (0.00103) (0.00103) (0.00137) (0.00146) (0.00136) Constant -0.000499-3.93e-06-0.000258 (0.00116) (0.00122) (0.00123) (0.000982) (0.00101) (0.00104) Observations 171 171 171 R-squared 0.167 0.106 0.182 Three digit occupations, weighted by working hours and survey weights. Robust standard errors clustered by two digit occupation groups in parentheses. Heteroscedasticity robust standard errors in second parenthesis. *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1. Explanatory variables from Goos, Manning and Salomons(2011). Standardised as mean zero, unit standard deviation.
Polarisaatio pohjoismaissa (n. 1995-2006): työllisyyden ja palkkojen suhteellinen muutos (% per vuosikymmen) Lähde: Asplund, Barth, Lundborg, Nilsen (FEP, 2011) Keskimäärin Ammattiryhmä Suomi Norja Ruotsi USA Korkeapalkkaiset 4.64 / 0.058 3.30 / -0.053 4.88 / 0.091 2.70 / 0.004 3.88 / 0.025 Keskipalkkaiset -3.89 / 0.005-5.48 / -0.091 1.19 / -0.042-3.64 / -0.023-2.96 / -0.038 Matalapalkkaiset -0.74 / 0.011 2.19 / -0.118 2.14 / -0.136 1.65 / -0.016 1.31 / -0.065 Palkan substituutiovaikutus ja polarisaatio: -Norjassa ja Ruotsissa matalapalkkaisten palkkataso laskenut suhteessa keskimääräiseen palkkaan, joten työllisyyden kasvu on osittain substituutiovaikutusta. Suomessa palkan muutos pieni. -Norjassa ja Ruotsissa keskipalkkaisten palkkataso laskenut, joten työllisyyden lasku vakio palkalla olisi ollut suurempi kuin havaittu lasku. Suomessa palkan muutos pieni.
Tiivistelmä Koko talouden tasolla tarkasteltuna ammattien työllisyysosuuksien muutokset ovat sopusoinnussa rutinisaatiohypoteesin kanssa (Autor, Levy and Murnane (2003)): Työllisyyden rakenne muuttuu kohti ammatteja jotka ovat intensiivisiä abstrakteissa tai palvelutehtävissä mutta vähenee ammateissa jotka ovat intensiivisiä rutiinitehtävissä Jonkin verran näyttöä työllisyyspolarisaatiosta, mutta erot eivät ole kovin merkittäviä määrällisesti tai tilastollisesti Liittyvätkö nämä muutokset teknologiseen kehitykseen tai tietokoneiden käyttöön? Tullaan selvittämään tutkimushankkeessa. Tarkoituksena tutkia polarisoitumista ja sen liittymistä teknologia-indikaattoreihin erityisesti yritystasolla, jossa työvoiman kysyntäpäätökset tehdään.
Kirjallisuutta Acemoglu D. and Autor D. (2010). Skills, tasks and technologies: Implications for employment and earnings, NBER Working Paper 16082, June 2010. Asplund R., Barth E., Lundborg P. and Nilsen K.M. (2011). Challenges of Nordic Labour Markets. A Polarization of Working Life? The Research Institute of The Finnish Economy, Discussion Papers 1252, June. Autor D., Levy F. and Murnane R.J. (2003). The skill content of recent technological change: an empirical exploration, Quarterly journal of economics, 118(4), 1279-1333. Autor D., Katz L. and Kearney M. (2006). The Polarization of the U.S. Labor Market, NBER Working Paper 11986, January 2006. Berman E., Bound J. and Griliches Z. (1994), Changes in the demand for skilled labor within US manufacturing: Evidence from the annual survey of manufactures, Quarterly Journal of Economics, CIX, 2, 367-397. Blinder A. and Krueger A. (2009) Alternative measures of Offshorability: A Survey approach, CEPS Working Paper 190, August. Bound J. and Johnson G. (1992). Changes in the Structure of Wages in the 1980s: An Evaluation of Alternative Explanations. American Economic Review, 83 (June), 371-392. DiNardo J.E. nad Pischke J.S. (1997) The returns to computer use revisited: Have pencils changed the wage structure too? Quarterly Journal of Economics, 112, p. 291-304. Entorf H., Gollac M., and Troske K.R. (1997) Workers, wages and technology. Quarterly Journal of Economics 112, p. 253-290. Goldin C. and Katz L. (2008) Race Between Education and Technology. Harvard University Press, Cambridge, Ma, US. Goos, M. and Manning A. (2007). Lousy and Lovely Jobs: The Rising Polarization of Work in Britain. The Review of Economics and Statistics, 89(1), 118-133. Goos M., Manning A. and Salomons A. (2011). Explaining job polarization in Europe: The roles of technology, Offshoring and Institutions. Manuscript, November 2011 Krueger, Alan. (1993), How Computers have changed the Wage Structure: Evidence from Microdata, 1984-89. Quarterly Journal of Economics, 108, 33-60. Michaels G., Natraj A. and Van Reenen J. (2010) Has ICT Polarized Skill Demand? Evidence from Eleven Countries ovar 25 years. Centre for Economic Performance, CEP Discussion Paper 987, June 2010. Tinbergen, J. (1974). Substitution of Graduate by Other Labor Kyklos 27 (1974), 217-226. Tinbergen, J. (1975). Income Difference: Recent Research, Amsterdam: North-Holland Publishing Company, 1975.
Työllisyyspolarisaatio (UK) Source: Goos and Manning (2007) Takaisin Takaisin2
Palkkapolarisaatio Source: Autor, Katz and Kearney (2006) Takaisin
Tietokoneiden ennustettu vaikutus eri tyyppisten tehtävien kysyntään ja esimerkkejä niistä Takaisin
Kansainvälinen kauppa/globalisaatio Perinteinen kansainvälisen kaupan teoria (H-O-S) perustuu tuotannontekijöiden runsauteen: maat erikoistuvat tuottamaan hyödykkeitä joiden tuotannossa käytetään paljon niitä tuotantopanoksia joita maalla on runsaasti Kaupan kasvu (esteiden purku, kuljetuskustannusten lasku) johtaa siihen että kehittyneissä maissa kulutetaan enemmän ulkomailta tuotuja tuotteita joiden tuotanto on työvoimavaltaista Erityisesti vähän koulutettujen työpaikat häviävät tuontikilpailun johdosta ja palkkoihin kohdistuu laskupainetta Mahdollinen selitys työllisyyden ja palkkarakenteen muutoksille jotka suosivat korkeammin koulutettuja Ongelmia: Perustuu tuotantorakenteen muuttumiseen vähemmän koulutettuja työllistäviltä aloilta korkeammin koulutettuja työllistäville aloille (between industry), kun empiirinen tutkimus osoittaa että koulutettujen kysynnän kasvu on toteutunut kaikilla tuotannonaloilla (within industry) Mallin mukaan koulutukseen liittyvän palkkaeron pitäisi laskea kehittyvissä maissa, mikä on ristiriidassa havaitun kehityksen kanssa