LUONNOS Turvakiellon alaisten tietojen käsittely sosiaalihuollossa Toiminnallinen määrittely, Tietopalvelut Operatiivisen toiminnan ohjaus 27.3.2019 (THL)
Toiminnallinen määrittely 2 (9) Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Turvakieltoa koskeva sääntely... 3 3 Turvakiellon alaiset henkilötiedot... 4 4 Turvakiellon alaisten tietojen luovutus väestötietojärjestelmästä... 4 5 Turvakiellon alaisten tietojen käsittelijät... 5 6 Turvakiellon alaisten tietojen tallentaminen... 6 6.1 Turvakiellon alaisten tietojen tallentaminen henkilörekisteriin... 6 6.2 Turvakiellon alaiset tiedot sosiaalihuollon asiakkuusasiakirjassa... 6 6.3 Turvakiellon alaiset tiedot ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjat... 7 7 Turvakiellon alaisten tietojen haku sta... 7 7.1 Turvakiellon alaisten tietojen haku omasta rekisteristä... 7 7.2 Turvakiellon alaisia tietoja ei luovuteta sta... 8 8 Turvakiellon alaiset tiedot Omakannassa... 8 9 Turvakielto ja puolesta-asiointi Omakannassa... 9 (THL)
Toiminnallinen määrittely 3 (9) 1 Taustaa 2 Turvakieltoa koskeva sääntely Tämä toiminnallinen määrittely on laadittu Kansa-hankkeessa osana n käyttöönottoon liittyviä määrittelytöitä. Ensimmäiset sosiaalihuollon palvelunantajat ovat liittyneet on vuonna 2018. Käyttöönotto tapahtuu vaiheissa siten, että arkiston toiminnallisuuksia lisätään vaiheittain. Toiseen vaiheeseen siirrytään vuonna 2020. Turvakiellon alaisten tietojen käsittelyn määrittely täydentää n käyttöönoton toisen vaiheen toiminnallisuuksia. Määrittelyn tarkoituksena on linjata, miten asiakkaan turvakielto huomoidaan häntä koskevien asiakastietojen käsittelyssä sosiaalihuollossa ja ssa. Määrittelyn valmistuttua sen sisältö julkaistaan osana ratkaisuarkkitehtuuria 1. Henkilö voi hakea turvakieltoa maistraatilta, jos hänellä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna. Turvakieltoa haetaan kirjallisesti ja hakemus on perusteltava. Turvakielto tarkoittaa käytännössä maistraatin määräystä siitä, että henkilön kotikunta- tai osoitetietoja ei saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille tietyin ehdoin. Turvakieltomääräys voi ensimmäisellä kerralla olla voimassa enintään viisi vuotta. Sen jälkeen sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan. Erityisestä syystä turvakielto voi olla voimassa toistaiseksi. Kuntien ja sote-kuntayhtymien sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiin haetaan väestötietojärjestelmästä henkilötietoja joko muutostietopalvelun kautta, erilliskyselyinä tai suorakäyttöliittymän avulla. Yksityiselämän suojasta säädetään Suomen perustuslaissa. EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetään henkilötietojen käsittelystä ja suojaamisesta. Tietosuoja-asetusta täydennetään tietosuojalailla ja muilla kansallisilla säädöksillä. Turvakieltoa koskevat säädökset ovat osa yksityiselämän suojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevaa kansallista sääntelyä. Turvakiellosta säädetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009). Sen 36 mukaan väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta merkitä henkilölle turvakielto, jos hänellä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä, että hänen tai hänen perheensä terveys tai turvallisuus on uhattuna. Väestörekisterikeskus on julkaissut henkilötietolain 42 nojalla Väestötietojärjestelmän turvakiellon käytännesäännöt 2. Käytännesääntöjen avulla pyritään parantamaan turvakiellon laatua ja yhtenäistämään käytäntöjä, joiden mukaisesti turvakiellon alaisia tietoja luovutetaan väestötietojärjestelmästä. 1 Nykyinen versio on julkaistu osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/kanta-palvelut/sosiaalihuollon-kantapalvelut/tietojarjestelmien-maarittelyt/vaatimukset-tietojarjestelmille 2 https://docplayer.fi/26612761-vaestotietojarjestelman-turvakiellon-kaytannesaannot-dnro-715-420-13.html (THL)
Toiminnallinen määrittely 4 (9) 3 Turvakiellon alaiset henkilötiedot Turvakiellon alaisilla tiedoilla tarkoitetaan niitä tietoja, joiden käsittely on rajoitettua voimassa olevan turvakiellon takia. Samat tiedot eivät siis ole turvakiellon alaisia silloin, kun henkilöllä ei ole voimassa olevaa turvakieltoa. Turvakielto kattaa väestötietojärjestelmään henkilölle talletetut kotikunta-, asuinpaikka-, osoite- ja yhteystiedot sekä sähköpostiosoitteet. Näitä ovat: Vakinainen kotimainen osoite Tilapäinen kotimainen osoite Postiosoite Vakinainen ulkomainen osoite Tilapäinen ulkomainen osoite Sähköpostiosoite Vakinainen kotipaikkatunnus Tilapäinen kotipaikkatunnus Kotikunta Tilapäinen kunta Kunnan osa-alue Vuodenvaihteen kunta Evankelis-luterilainen tai ortodoksinen seurakunta Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai sen seurakunta Vaalitiedot; äänestyskuntiin ja -paikkoihin liittyvät tiedot Niiden lisäksi turvakielto kattaa kiinteistöä ja asuntoa koskevat tiedot, jos niihin voidaan liittää omistajaa tai asukasta koskevia henkilötietoja. Turvakiellon alaisiksi tiedoiksi saatetaan katsoa myös esimerkiksi edellinen osoite tai muu aiempi tieto. Luovutusrajoitus ei koske muita henkilötietoja kuin turvakiellon alaisia tietoja. Esimerkiksi nimien ja siviilisäädyn muutokset ja yhteysosoite voidaan luovuttaa turvakiellosta huolimatta. Tieto siitä, että henkilöllä on turvakielto voimassa, ei ole turvakiellon alaista tietoa. Lain mukaan turvakiellon hakijalla on mahdollisuus antaa väestötietojärjestelmään myös yhteysosoite, jonka voi luovuttaa muillekin kuin vain niille viranomaisille, jotka käsittelevät turvakiellon alaisia tietoja. Turvakiellon alaisten tietojen käyttöä koskevat erityisrajoitukset eivät koske yhteysosoitetta. 3 4 Turvakiellon alaisten tietojen luovutus väestötietojärjestelmästä Lain mukaan turvakiellon alaiset tiedot saa luovuttaa väestötietojärjestelmästä vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu laissa säädettyyn tai lain nojalla määrättyyn tehtävään tai toimeksiantoon, joka koskee kiellon kohteena olevaa henkilöä 4. Turvakiellon alaisia tietoja ei siis koskaan luovuteta väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Viranomaisellakaan ei ole kaikissa tilanteissa oikeutta saada turvakiellon alaisia tietoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten tehtävien hoitamista varten turvakiellon alaiset tiedot voi saada. Tiedot tulee kuitenkin erikseen pyytää maistraatista ja perustella pyyntö lakisääteisten tehtävien hoitamisella. Maistraatti harkitsee luovutuksen ja antaa tiedot viranomaistehtävien hoitamista varten 5. 3 Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2019, 36.1. 4 Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2019, 36.3. 5 https://opitietosuojaa.fi/images/tiedostot/pikakuvakkeet/ty%c3%b6kalupakki_tiedotteet_turvakielto.pdf (THL)
Toiminnallinen määrittely 5 (9) Turvakiellon käytännesääntöjen mukaan turvakiellon alaisia tietoja voidaan luovuttaa väestötietojärjestelmästä ensisijaisesti siten, että asianomaiset viranomaiset pääsevät tietoihin käsiksi vain yksittäisinä kyselyinä väestötietojärjestelmän reaaliaikaisen kyselyjärjestelmän avulla. Sovelluskyselyiden osalta tämä edellytys toteutuu, jos käsiteltävänä oleva turvakiellon alainen tieto ei yksittäisen kyselyn yhteydessä tallennu luovutuksensaajan rekisteriin. Kun rekisterihallinnon viranomainen luovuttaa toiselle viranomaiselle turvakiellon kohteena olevia tietoja, sen on samalla ilmoitettava viranomaiselle myös turvakiellosta, jollei kysymys ole tiedon luovuttamisesta postilähetystä tai muuta vastaavaa kertakäyttöä varten 6. Turvakiellon alaisia tietoja luovutetaan viranomaiselle kuitenkin myös suorakäyttöisesti tai muutoin massamuotoisesti, mutta vain sillä edellytyksellä, että siitä on maininta tietojenluovutusluvassa tai siihen liittyvissä asiakirjoissa. Jos asiakirjoissa ei ole mainintaa suorakäyttöisestä tai massamuotoisesta luovutuksesta, tietoja ei luovuteta. Väestötietojärjestelmän muutostietopalvelussa tulisi pääsääntöisesti luovuttaa vain tieto turvakiellon olemassa olosta. Turvakiellon kohteena olevat tiedot tulisi ensisijaisesti hakea tapauskohtaisesti suorakäyttökyselyllä tai siihen rinnastuvalla sovelluskyselyllä. Väestötietojärjestelmän suorakäyttösovelluksen käyttöä seurataan muun muassa käyttäjäkohtaisesti lokitiedoston avulla. Lokitiedostoa säilytetään viiden vuoden ajan. 5 Turvakiellon alaisten tietojen käsittelijät Oikeus käsitellä turvakiellon alaisia tietoja viranomaisessa rajataan laissa vain sellaisille henkilöille, joiden tehtäviin kyseisten tietojen käsittely välittömästi kuuluu 7. Turvakiellon käytännesääntöjen mukaan luovutuksensaajana oleva viranomainen saa antaa oikeuden turvakiellon alaisten tietojen käsittelyyn vain luovutuksensaajan erikseen nimeämille, mahdollisimman harvoille vakinaisille virkamiehille, joiden tehtäviin kyseisten tietojen käsittely välittömästi ja välttämättä liittyy. Esimerkiksi päätösten postittaminen asiakkaalle saattaa edellyttää turvakiellon alaisten tietojen käsittelyä. Näistä periaatteista voidaan poiketa vain erityisistä syistä. Luovutuksensaaja vastaa työntekijöidensä luotettavuudesta ja sen tulee toteuttaa esimerkiksi mahdollisesti tarvittavat henkilöstön turvallisuus- ja luotettavuustarkastukset. Turvakiellon alaisia tietoja saavan viranomaisen tulee pitää luetteloa niistä henkilöistä, joilla on oikeus käsitellä turvakiellon alaisia tietoja viranomaisen tehtävissä. Luetteloiden on oltava ajantasaisia ja niissä on oltava sovelluskohtaiset tiedot henkilöistä, joilla on oikeus käsitellä kyseessä olevia tietoja. Käytännesääntöjen mukaan käyttöoikeuksia hallitaan niin luovutuksensaajien kuin rekisterihallinnon virkamiestenkin osalta henkilökohtaisten käyttöoikeusroolien avulla. Kun väestötietojärjestelmän turvakiellon kohteena olevia tietoja katsotaan suorakäyttökyselyllä, sovellus varoittaa ennen turvakiellon alaisten tietojen näyttämistä, että kyseessä on turvakieltotapaus. THL on antanut asiakasasiakirjalain 23.2 :n perusteella määräyksen käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin. 6 Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2019, 37.2. 7 Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2019, 37.1. (THL)
Toiminnallinen määrittely 6 (9) Käyttöoikeusmääräystä on tarkoitus päivittää, ja päivittämisen yhteydessä sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyyn määritellään muista käyttäjärooleista erillinen käyttäjärooli turvakiellon alaisten tietojen käsittelyä varten. Viranhaltija, jonka työtehtäviin sisältyy turvakiellon alaisten tietojen käsittely, voi tällä käyttäjäroolilla nähdä turvakiellon alaiset tiedot, mutta muut työntekijät eivät pääse niihin käsiksi. Turvakiellon alaisten tietojen käsittelyn käyttäjärooli tulee antaa palvelunjärjestäjän organisaatiossa mahdollisimman harvalle viranhaltijalle, jotka huolehtivat niiden käsittelyä edellyttävistä työtehtävistä. Turvakiellon alaisia tietoja käsittelevän työntekijän käyttöoikeudet muodostuvat sitä koskevan roolin ja muiden hänelle määriteltyjen roolien kokonaisuudesta. Turvakiellon alaisten tietojen käsittelyä seurataan käyttölokin avulla. Asiakastietoja käsittelevän järjestelmän käyttölokiin on tallennettava merkintä siitä, milloin turvakiellon alaisia tietoja on käsitelty ja kuka niitä on käsitellyt. 6 Turvakiellon alaisten tietojen tallentaminen 6.1 Turvakiellon alaisten tietojen tallentaminen henkilörekisteriin Turvakiellon käytännesääntöjen mukaan turvakiellon alaisia tietoja ei lähtökohtaisesti tule tallettaa luovutuksensaajan rekisteriin. Turvakiellon alaisten tietojen säännöllinen toimittaminen viranomaiselle talletettavaksi tämän pitämään henkilörekisteriin on poikkeuksellinen toimenpide, jonka yhteydessä tulee asettaa mahdollisimman täsmälliset ja tarkat tietojen käyttöä ja suojausta koskevat ehdot. Lakisääteiset viranomaistehtävät ovat kuitenkin hyväksyttävä syy turvakiellon alaisten tietojen tallentamiselle asiakastietojärjestelmään. Opi tietosuojaa tiedotteen mukaan turvakiellon alaiset tiedot voi pyytää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, ja kun tiedot on saatu, ne voidaan tallentaa käyttöoikeuksilla suojattuun asiakastietojärjestelmään ja käyttää lakisääteisten tehtävien hoitamisessa silloin, kun se on välttämätöntä. Saatuja tietoja ei kuitenkaan saa luovuttaa järjestelmästä eteenpäin. Käytännessäännöissä edellytetään, että jos viranomaisen tietojärjestelmiin on luovutettu turvakiellon alaisia tietoja, luovutuksensaajan järjestelmistä on aina ilmettävä henkilö- tai yksikkötasoisesti, että kyse on turvakiellon alaisista tiedoista. Kun asiakastietoja käsitellään ja siirretään paperilla, on huomioitava samat turvakiellon alaisten tietojen suojaamisvaatimukset. Käytännesääntöjen mukaan viranomainen voi postittaa tiedossaan olevaan turvakiellon alaiseen osoitteeseen viranomaistoimintaansa kuuluvia lähetyksiä turvakiellon omaavalle henkilölle. 6.2 Turvakiellon alaiset tiedot sosiaalihuollon asiakkuusasiakirjassa Kun henkilö tulee sosiaalihuollon asiakkaaksi, palvelunjärjestäjä luo hänelle asiakkuusasiakirjan, jota hyödynnetään asiakkuudenhallinnassa. Asiakkuusasiakirja sisältää asiakkaan yksilöintitietojen ja sosiaalihuollon asiakkuuksia koskevien tietojen lisäksi hänen yhteystietonsa, kotikuntaan liittyviä tietoja ja muita keskeisiä asiakkaan perustietoja 8. 8 https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/kanta-palvelut/sosiaalihuollon-kanta-palvelut/tietojarjestelmienmaarittelyt/vaatimukset-tietojarjestelmille (THL)
Toiminnallinen määrittely 7 (9) Asiakkuusasiakirjassa on lisäksi turvakiellon voimassaolosta kertova kytkin sekä turvakiellon voimassaolon päättymisajankohta. Jos asiakkaalla on voimassa turvakielto, asiakkuusasiakirjaan tallennetut turvakiellon alaiset tiedot erotetaan asiakastietojärjestelmässä muusta tietosisällöstä erityisesti suojattaviksi siten, että ne voidaan jättää näyttämättä tietoja hakevalle työntekijälle, ellei hänellä ole niiden käsittelyä mahdollistavia käyttöoikeuksia. palvelunjärjestäjän rekisteriin liitetty asiakkuusasiakirja tallennetaan on. Asiakastietojärjestelmän tehtävänä on tallentaa turvakieltoa koskevat tiedot asiakkuusasiakirjaan. on määritellään toiminnallisuus, jolla hallitaan ajantasaisesti tieto asiakkaan turvakiellosta. 6.3 Turvakiellon alaiset tiedot ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjat Asiakkaan yhteystietoja ylläpidetään sosiaalihuollon asiakkuusasiakirjassa eikä muihin asiakasasiakirjoihin tallenneta asiakkaan yhteystietoja. Vain asiakasasiakirjoissa, jotka laaditaan toimitettavaksi sosiaalihuollon ulkopuoliselle viranomaiselle, ilmoitetaan myös asiakkaan yhteystiedot silloin, kun ne ovat oleellinen osa asiakirjan tietosisältöä ja vastaanottajalle tarpeellisia. Esimerkiksi virka-apupyynnössä asiakkaan osoite voi olla oleellinen tieto. Jos asiakkaalla on voimassa oleva turvakielto, yhteystietoja ei merkitä niihinkään asiakirjoihin, joiden sisältöön ne on määritelty kuuluviksi. Turvakiellon alaisia tietoja sisältävät kentät jätetään tyhjäksi ja asiakirjaan tallennetaan merkintä siitä, että kyse on turvakiellon alaisesta tiedosta. Joskus asiakas saattaa ilmoittaa sosiaalihuoltoon osoitteen, joka ei ole hänen väestötietojärjestelmään merkitty osoitteensa, mutta jossa hän tosiasiallisesti oleskelee. Osoite ei silloin ole turvakiellon alaista tietoa väestötietojärjestelmässä, mutta luonteeltaan siihen verrattava. Jos asiakkaan sosiaalihuoltoon ilmoittama osoite ei ole sama kuin väestötietojärjestelmään tallennettu yhteysosoite, asiakkaalta on aina tarkistettava, onko kyse salassa pidettävästä yhteystiedosta. Ilman tarkistusta asiakkaan itse ilmoittamaakaan osoitetietoa ei sisällytetä asiakkaan asiakasasiakirjaan, koska se vaarantaisi asiakkaan hakeman turvakiellon tarkoituksen. 7 Turvakiellon alaisten tietojen haku asiakastiedon arkistosta 7.1 Turvakiellon alaisten tietojen haku omasta rekisteristä Silloinkin, kun asiakkaalla on voimassa turvakielto, työntekijä voi hakea asiakkaan asiakkuusasiakirjan oman rekisterinpitäjän rekisteristä. Kun työntekijä tekee arkistoon kyselyn, joka koskee asiakkuusasiakirjaa, arkisto palauttaa asiakirjan sellaisenaan asiakastietoja hakevaan järjestelmään. Jos asiakkuusasiakirjaan on merkitty turvakielto voimassa olevaksi, palautetussa asiakirjassa näkyy merkintä turvakiellon voimassaolosta. Hakujen yhteydessä tarkastaa, ovatko asiakkuusasiakirjan turvakieltotiedot yhtenevät arkiston käytössä olevien VTJ-tietojen kanssa. ei tarkasta hakujen yhteydessä tietoja hakevan työntekijän käyttöoikeuksia asiakastietoihin, vaan se on (THL)
Toiminnallinen määrittely 8 (9) asiakastietojärjestelmän tehtävä. Toisin kuin muiden asiakasasiakirjojen kohdalla, asiakkuusasiakirjaa haettaessa ei tarkasta myöskään työntekijän ja asiakkaan välistä asiayhteyttä. Syynä tähän on se, että asiayhteys voi syntyä vasta silloin, kun asiakkuusasiakirjaan on merkitty palveluyksikön asiakkuus alkaneeksi. Merkinnän tekemiseksi asiakkuusasiakirja on voitava avata ilman asiayhteyttä. Asiakastietojärjestelmälle asetettaviin vaatimuksiin kuuluu sen tarkastaminen, onko asiakkuusasiakirjaa hakevalla työntekijällä asiayhteys asiakkaaseen ja oikeus turvakiellon alaisten tietojen käsittelyyn. Huolimatta siitä, että arkisto palauttaa asiakkuusasiakirjan kokonaisuudessaan, turvakiellon alaiset tiedot saa näyttää asiakastietojärjestelmässä vain työntekijälle, jolla on siihen tarvittavat käyttöoikeudet. 7.2 Turvakiellon alaisia tietoja ei luovuteta asiakastiedon arkistosta n käyttöönoton toisesta vaiheesta alkaen arkistosta voidaan luovuttaa asiakastietoja toisen sosiaalihuollon palvelunantajan toimintaan, jos tietojen hakijalla on siihen laillinen oikeus. Oikeus voi perustua sosiaaliviranomaisen laajaan tiedonsaantioikeuteen tai asiakaan antamaan suostumukseen. Lain mukaan viranomainen, jolle väestötietojärjestelmästä on luovutettu turvakiellon kohteena olevia tietoja, ei saa luovuttaa tietoja edelleen eikä antaa niitä sivullisen nähtäväksi tai käsiteltäväksi, jollei laissa toisin säädetä 9. Turvakiellon alaisia tietoja ei kuitenkaan koskaan luovuteta sta toiselle palvelunantajalle, siis tietoja, joihin voimassa oleva turvakielto vaikuttaa. Viranomaiset, jotka tarvitsevat turvakiellon alaisia tietoja, hakevat ne erikseen suoraan Väestötietojärjestelmästä maistraatin luvalla. Kun sosiaalihuollon ammattihenkilö hakee asiakasta koskevaa tietoa sta toisen rekisterinpitäjän rekisteristä, arkisto tarkastaa, onko asiakkaalla voimassa oleva turvakielto. Jos turvakielto on voimassa, asiakkuusasiakirjasta suodatetaan pois turvakiellon alaiset tiedot ennen sen palauttamista. Kun turvakiellon voimassaolo päättyy, asiakkuusasiakirjan merkintä turvakiellosta poistetaan, ja turvakiellon alaisiksi aiemmin merkityt tiedot voi luovuttaa sta. 8 Turvakiellon alaiset tiedot Omakannassa Turvakiellosta huolimatta sen kohteena olevalla henkilöllä on itsellään oikeus saada häntä koskevat turvakiellon alaiset tiedot väestötietojärjestelmästä. Käytännesäännöissä viitataan sittemmin kumottuun henkilötietolakiin, mutta myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) artiklassa 15 säädetään rekisteröidylle pääsy omiin tietoihin. Käytännesääntöjen mukaan ei muutoinkaan ei ole estettä luovuttaa turvakieltoon liittyviä tietoja henkilölle itselleen. On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota turvakiellon kohteena olevaa tietoa pyytävän henkilön henkilöllisyyden varmistamiseen. Samalla perusteella kuin väestötietojärjestelmässä turvakiellon alaiset tiedot näytetään asiakkaalle itselleen myös Omakannassa. 9 Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2019, 37.1. (THL)
Toiminnallinen määrittely 9 (9) 9 Turvakielto ja puolesta-asiointi Omakannassa Väestötietojärjestelmän käytännesäännöissä ohjeistetaan, että turvakiellon tulisi koskea myös henkilön kanssa samassa taloudessa asuvaa puolisoa tai lasta, jotta turvakiellon tarjoama suoja toteutuisi täysimääräisesti. Yhdelle perheenjäsenelle tehty turvakieltohakemus ei ulotu automaattisesti muihin perheenjäseniin, vaan turvakielto on tarvittaessa nimenomaisesti haettava kaikille yhdessä. Turvakielto kuitenkin aiheuttaa rajoituksia huoltajan mahdollisuuteen asioida lapsensa puolesta Omakannassa. Omakanta käyttää puolestaasiointitilanteissa Väestörekisterikeskuksen ylläpitämää Suomi.fi-valtuuksien palvelua, josta automaattisesti tarkistetaan, onko asioivalla henkilöllä oikeutta asioida toisen henkilön puolesta. Kyseiseen palveluun on asetettu säännöstö, jonka perusteella puolesta-asiointi Omakannassa toimii. Jos lapsella on turvakielto, hänen huoltajansa eivät voi asioida lapsen puolesta Omakannassa. Jos kummallakin lapsen huoltajalla on turvakielto, ei silloinkaan kumpikaan huoltajista voi asioida lapsen puolesta Omakannassa. Jos vain toisella huoltajalla on turvakielto, huoltaja, jolla on turvakielto, voi asioida lapsensa puolesta, mutta toisen huoltajan asiointi estyy. Asiakkaan tai hänen puolestaan valtakirjalla asioivan henkilön turvakielto ei estä valtakirjaan perustuvaa puolesta-asiointia Omakannassa. 10 Lastensuojelussa voidaan joskus joutua tekemään sijoitetulle lapselle päätös olinpaikan ilmoittamatta jättämisestä. Päätös perustuu lastensuojelulain 62 pykälään, jonka mukaan lapsen olinpaikka voidaan jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille tietyin edellytyksin. Kyseinen päätös ei kuitenkaan vaikuta huoltajan oikeuteen asioida lapsensa puolesta Omakannassa. Jos sosiaalihuollon työntekijät eivät muista tehdä asiakirjakohtaisia tai asiakohtaisia näkyvyyden rajauksia lapsen asiakirjoille, olinpaikka voi selvitä vanhemmille Omakannan kautta. Siksi on suositeltavaa, että sosiaalihuollosta vastaava toimielin hakee turvakieltoa lapselle, jonka olinpaikka päätetään jättää ilmoittamatta. Tällä varmistetaan, että esimerkiksi terveydenhuollon tiedoistakaan ei selviä lapsen olinpaikka huoltajille. Sosiaalitoimi voi hakea turvakieltoa lapselle lastensuojelulain 45 :n nojalla. Kyseisen pykälän ensimmäisen momentin mukaan sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää huostaanotetun lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Tämä tarkoittaa, että sosiaalihuollosta vastaava toimielin on lapsen lailllinen edustaja myös turvakiellon hakemiseen liittyvässä asiassa. 10 Sähköinen puolesta-asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa.. (THL)