VPD-aineiden päästölähdeselvitys ja toimialakohtaisten suositusten laatiminen toiminnanharjoittajien päästötarkkailuohjelmille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen OHKE-hankkeessa toteutetun ympäristölupavelvollisille toiminnanharjoittajille suunnatun kyselyn tuloksia Heidi Ahkola Suomen ympäristökeskus 12.03.2019
Mihin kemikaalit karkaavat? Mannio 11.1.2018 2
Kemikaalit puhdistamolla Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla -hankkeen loppuraportti, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 34, Helsinki 2014 Mannio 11.1.2018
Vaarallinen vai haitallinen aine VN asetuksen (1022/2006) ja Vesipuitedirektiivin mukaan: Vesiympäristölle vaarallinen aine Myrkyllinen, hitaasti hajoava ja eliöihin kertyvä aine, joka tietyin kriteerein yksilöity ja vahvistettu vaaralliseksi EU-tasolla. Vaarallisten aineiden asetuksessa vesiympäristölle vaarallisella aineella tarkoitetaan asetuksen liitteen 1 C1 ja C2 merkittyjä (X), vesipuitedirektiivin mukaisesti vahvistettuja vaarallisia prioriteettiaineita, joita on 21. Jatkuvan vähentämisen velvoite (ja pitkäaikaisseuranta) - useat ns. POP yhdisteitä, myös Hg, Cd ja TBT Vesiympäristölle haitallinen aine Vaarallisten aineiden asetuksessa liitteen 1 C ja D kohdassa lueteltuja muita kuin vesipuitedirektiivin mukaisesti vaaralliseksi vahvistettuja aineita. Haitalliset aineet voivat aiheuttaa vesiympäristön pilaantumista Mannio 11.1.2018 4
Liitteen C vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet Lisätään päästötarkkailuun, jos löytyy jäte- tai hulevedestä (1) alakloori (23) nikkeli ja nikkeli-yhdisteet (2) antraseeni X (24) nonyylifenolit X (3) atratsiini (25) oktyylifenolit (4) bentseeni (26) pentaklooribentseeni X (5) bromatut difenyyli-eetterit X (27) pentakloorifenoli (6) kadmium ja kadmium-yhdisteet X (28) polyaromaattiset hiilivedyt (PAH): bentso(a)-pyreeni, bentso(b)- fluoranteeni, bentso(k)- fluoranteeni, bentso (g,h,i)- peryleeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni X (6a) hiilitetra-kloridi (29) simatsiini (7) C10-13-kloorialkaanit X (29a) tetrakloorieteeni (8) klorfenvinfossi (29b) trikloorieteeni (9) klorpyrifossi (30) tributyylitinayhdisteet X (9a) syklodieenitorjunta-aineet: aldriini, dieldriini, endriini, isodriini (31) triklooribentseenit (9b) DDT (32) trikloorimetaani (10) 1,2-dikloorietaani (33) trifluraliini X (11) dikloorimetaani (34) dikofoli X (12) di(2-etyyli-heksyyli)-ftalaatti (DEHP) X (35) perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) X (13) diuroni (36) kinoksifeeni X (14) endosulfaani X (37) dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet X (15) fluoranteeni (38) aklonifeeni (16) heksakloori-bentseeni X (39) bifenoksi (17) heksakloori-butadieeni X (40) sybutryyni (18) heksakloori-sykloheksaani X (41) sypermetriini (19) isoproturoni (42) diklorvossi (20) lyijy ja lyijy-yhdisteet (43) heksabromisyklododekaani (HBCDD) X (21) elohopea ja elohopea-yhdisteet X (44) heptakloori ja heptakloori-epoksidi X (22) naftaleeni (45) terbutryyni
Kansallisessa menettelyssä määritetyt vesiympäristölle haitalliset aineet (liite D) Lisätään päästötarkkailuun, jos ympäristölaatunormi vesistössä ylittyy tai on vaarassa ylittyä 1. klooribentseeni 2. 1,2-diklooribentseeni 3. 1,4-diklooribentseeni 4. bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) 5. dibutyyliftalaatti (DBP) 6. resorsinoli 7. TCMTB 8. bentsotiatsoli-2-tioli 9. bronopoli 10. dimetoaatti 11. MCPA 12. metamitroni 13. prokloratsi 14. etyleenitiourea 15. tribenuroni-metyyli
Vaarallinen ja haitallinen aine Aineet ovat mm. alkuaineita, yhdisteitä, aineryhmiä ja isomeerien seoksia, ja ne ovat teollisuuskemikaaleja, polttoprosessiperäisiä aineita, biosidejä, kasvinsuojeluaineita tai metalleja/metalliyhdisteitä. Yhdisteryhmä Biosidit Bromatut yhdisteet Dioksiinit ja furaanit Ftalaatit Metallit Oktyyli- ja nonyylifenolit sekä niiden etoksylaatit Esimerkkiyhdisteitä Atratsiini, bronopoli, sypermetriini Heksabromisyklododekaani 2,3,7,8-T4CDD, 2,3,7,8-T4CDF Di(2-etyyli-heksyyli)-ftalaatti (DEHP) Elohopea, kadmium, lyijy ja nikkeli 4-nonyylifenoli Organotinayhdisteet Tributyylitina PAH-yhdisteet Antraseeni, naftaleeni PCB-yhdisteet PCB 118, PCB 126 PFOS ja sen johdannaiset PFOS VOC-yhdisteet Bentseeni, dikloorimetaani, tetrakloorieteeni 7
Perfluoratut yhdisteet Erittäin pysyviä Biokertyviä ja kulkeutuvia Sitoutuu proteiineihin - ei rasvaan Käytetään Sammutusvaahdoissa Pinnoitteena tekstiileissä, matoissa, nahassa Puhdistusaineissa Ruuan valmistusastioissa ja pakkausmateriaaleissa Saattavat aiheuttaa oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, maksasairauksia ja häiritä lisääntymistä Pitkäketjuisista yhdisteistä pyritään siirtymään lyhytketjuisiin Ovatko turvallisempia? Yhdisteitä löytynyt mm. jääkarhujen maksasta 8
Bromatut palonestoaineet Erittäin pysyviä Sitoutuvat rasvaan Ihminen altistuu lähinnä kalan syönnin kautta Käytetään muovituotteissa, tekstiileissä, huonekaluissa ja elektroniikassa Käyttö ja maahantuonti suurimmaksi osaksi kielletty, löytyy silti kuluttajatuotteissa, jotka valmistettu ennen käyttökieltoa Käyttö pelastaa ihmishenkiä, siksi ei voida täysin luopua Kehitetään uusia vastaavia aineita, joiden vaikutuksia ei vielä tunneta Saattavat lisätä imusolmukesyövän riskiä, olla haitallisia sikiölle, häiritä kilpirauhashormonien tasapainoa, ja ne saattavat myös aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. 9 https://is.mediadelivery.fi/img/658/9a3d9d942192457a9c695e8f3a642787.jpg
Ftalaatit Hajoavat nopeasti elimistössä Eivät kerry ravintoketjussa Käyttö: liimat, elektroniikka, rakennusmateriaalit, hygieniatarvikkeet, lääketieteelliset laitteet, saippuat, pakkausmateriaalit, lelut, vahat, maalit, painomusteet, lääkeaineet, ruoka-aineet ja tekstiilit. Laajan käytön vuoksi ihminen altistuu päivittäin Mm. hormonihäirikkö 10
Kysely toiminnanharjoittajille Ympäristöhallinto toteutti ympäristölupavelvollisille laitoksille vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten VPD-aineiden käyttö- ja päästölähdeselvityksen aineiden paremmaksi huomioon ottamiseksi ympäristölupavelvoitteissa ja valvonnassa. Käytössä olevat ja prosessissa muodostuvat aineet. Metsäteollisuus, kemianteollisuus, pintakäsittelylaitokset, kaivosteollisuus, metalliteollisuus, nahka- ja tekstiiliteollisuus, kaatopaikat, jätevesipuhdistamot, energiantuotanto, elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus 273 toiminnanharjoittajaa vastasi Valvojille lähetettiin kysely ovatko ilmoitetut yhdisteet mainittu Ympäristöluvassa Tarkkaillaanko niiden pitoisuuksia 163 toiminnanharjoittajaa 11
Kysely toiminnanharjoittajille Vastauksia yhteensä 163 toiminnanharjoittajalta Toimialoittain 2-36 kpl Ilmoitettuja yhdisteitä 994 kpl
Tulosten käsittelyä Toiminnanharjoittajia: 4 Ilmoitettuja yhdisteitä: 14 Ilmoitettuja yhdisteryhmiä: 4 13
Lupa ja tarkkailu
Kemianteollisuus 36 toiminnanharjoittajaa Yhdisteitä yhteensä 109 kpl Käytössä 65% Ainakin osa mainittu luvassa: 58% Ainakin osan pitoisuuksia tarkkaillaan: 50% Paljon hajontaa, sillä yhdisteet sidoksissa tarkempaan toimialaan
Mietteitä tähän mennessä Saman toimialan sisällä oli eroja siinä kuinka monta käytössä olevia tai prosessissa muodostuvia yhdisteitä on ilmoitettu Kun ihmiset kysyvät ja vastaavat niin aina on tulkinnanvaraa Jätevedenpuhdistamot ja kaatopaikat Päästömäärät tulkinnanvaraisia Suuri vesimäärä, pienikin pitoisuus kasvaa Raja-arvot? EQS-arvot? Laboratorion määritystarkkuus riittävä Yksittäisten yhdisteiden sijasta tarkkaillaan yhdisteryhmiä? Esim. naftaleeni vs. PAH-yhdisteet, bentseeni vs. VOC-yhdisteet, tributyylitina vs. organotinayhdisteet, DEHP vs.ftalaatit, bronopoli, dikofoli, terbutryyni vs. torjunta-aineet Useamman yhdisteen analysointi maksaa saman verran kuin yksittäisen yhdisteen
Alustavia mahdollisia tarkkailusuosituksia Kemianteollisuus: VOC-yhdisteet, raskasmetallit (Cd, Hg, Ni, Pb), PAHyhdisteet Tarkempi toimiala vaikuttaa Jätevedenpuhdistamot: raskasmetallit, bromatut palonestoaineet, ftalaatit, biosidit sekä oktyyli- ja nonyylifenolit. Metalliteollisuus: raskasmetallit, VOC-yhdisteet ja PAH-yhdisteet Metsäteollisuus: biosidit, raskasmetallit, VOC-yhdisteet Kaivosteollisuus: raskasmetallit, lähinnä nikkeli Kaatopaikat: raskasmetallit, VOC- ja PAH-yhdisteet Energiantuotanto: raskasmetallit Pintakäsittelylaitokset: raskasmetallit Elintarviketeollisuus: bronopoli Nahka- ja tekstiiliteollisuus: VOC-yhdisteet Rakennusteollisuus: bromatut palonestoaineet ja nonyylifenolietoksylaatit
Jatkossa Ehdotettujen yhdisteryhmien määritys kertaalleen toimialoittain Lisää tietoa päästölähteistä Laitoskohtaisia tarkkailuohjelmien mahdollisia tarkasteluja Vuoropuhelua lupa- ja valvontaviranomaisten kanssa selvityksen tuloksista Luettavaa Ympäristö ja Terveys lehden numerossa 3/2019
Kiitos! YM, SYKE, alueelliset ELY-keskukset, KEHA/TiVi, KASELY-vesienhoitoyksikkö Lisätietoja: Heidi Ahkola Suomen ympäristökeskus email. heidi.ahkola@ymparisto.fi p. 029 5251 053 Pirjo Korhonen email. pirjo.korhonen@ely-keskus.fi p. 0295 029 345