Suomi EU:n fuusioteknologiaohjelmassa



Samankaltaiset tiedostot
Fuusiotutkimuksen kuulumisia. Karin Rantamäki VTT

Fuusiolla puhtaampaa energiaa. FUSION-teknologiaohjelma

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Lasse Mattila VTT Prosessit. ATS:n syysseminaari

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

vetyteknologia Vety yleisiä näkökulmia 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia

Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi , Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

Fuusiotutkimuksen tilannekatsaus 2014 maailmassa ja Suomessa. ATS seminaari Tuomas Tala VTT Nuclear FinnFusion

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA ( )

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

Sulautettu tietotekniikka Ubiquitous Real World Real Time

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Toimintaympäristö: Fortum

Business Finland. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

XVI VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT , Lappenranta, hotelli Lappee LAAKARITYUASEMA EUROOPASSA. Tutki ja Matti Koskivirta VlT/SAI

ClimBus Business Breakfast Oulu

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Fuusiopalosta ehtymätöntä perusvoimaa

EU tutkimusrahoitus PK-yrityksille

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa

Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset Jukka Kohonen, H2020 SME NCP

Energiaa ja ilmastostrategiaa

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Päästökaupan toimintaperiaate

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto

Sulautettu tietotekniikka Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx Copyright Tekes

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)

FinNuclear -ohjelma. Keskustelutilaisuus ydinenergian toimialaryhmän perustamiseksi. Teknologiateollisuus,

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

766 M ,83%*

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab

Lämpöydinfuusio - ei skandaalinkäryisiä yrityskauppoja vaan kärytöntä energiaa. T. Kurki-Suonio Teknillinen fysiikka Aalto-yliopisto

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

Kokemuksia EU-FP7 projekteista

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable Energy. Ilari Rautanen- Tampereen kaupunki

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

* MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0460(NLE)

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Mikä on vihreä murros ja miten siinä voi olla mukana?

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT

Meriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

muutos *) %-yks. % 2017*)

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 232/ (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO. tehty 3 päivänä kesäkuuta 2002,

Transkriptio:

Suomi EU:n fuusioteknologiaohjelmassa Fuusio ITER EU:n organisoituminen Suomi ja fuusio Verkottuminen ja yhteistyö H Plit, TVO 15.10.2003

Fuusion periaate Ydinreaktiossa joko syntyy tai sitoutuu energiaa riippuen reaktio atomien massaeroista Kevyiden atomien fuusio tuottaa merkittävästi enemmän energiaa (lämpöä) kuin raskaiden atomien fissio. ½ Fuusiossa vähäinen raaka-ainetarve.

Fuusioreaktorin periaate Tuotetaan olosuhteet (lämpötila, tiheys), jossa atomien ydin ja elektronit eriytyvät ½ Syntyy plasmapalo (T>100 miljoonaa astetta), jossa ydinfuusion avulla synnytetään energiaa (neutronien liike-energia, joka muuttuu lämmöksi) Tavoitteena tuottaa nettoenergiaa (Q>10)

Miksi fuusioon kannattaa panostaa? Yksi tulevaisuuden kestävistä energiaratkaisuista ½ käytännössä rajattomat polttoainevarat vrt. fossiiliset polttoaineet, uusiutuvat energiamuodot, fissio ½ käytännössä päästötön vrt. ilmastokysymykset CO 2, NO X Perusvoimaa kilpailukykyisesti ½ turvallisuus: häiriötilanteessa fuusiopalon sammuminen -> ei sisärakenteiden sulamisriskiä ½ haitat: tritiumin käyttö, sisärakententeiden aktivoituminen ½ vastuu tulevaisuudesta: syntyvän radioaktiivisuuden häviäminen ihmissukupolven aikana

Euroopan fuusio-ohjelma Keskittyy magneettiseen kuumafuusioon (laitetyyppeinä tokamak ja stellaraattori) Euroopan toiminnan koordinointi: Euratom ja Assosiaatiot (Suomesta TEKES) Toiminnan toteutus: EFDA (European Fusion Development Agreement) ½ pääpaino: reaktorimateriaalien kehitys, komponenttien suunnittelu ja testaus; koetoiminta: JET ½ lisäksi kansalliset ohjelmat Puiteohjelma 6 (PO6) käynnissä ½ budjetti: 750 MEUR, josta 200 MEUR on korvamerkattu ITER:in rakentamiselle

Euratom - DCU DCU, DIAS (Dublin) Euratom - FOM (Nieuwegein) Euratom - Belgian State ERM-KMS ULB-VUB SCK-CEN (Brussels) (Mol) JET Joint European Torus JET (Abingdon) Euratom - UKAEA COMPASS (Culham) Euratom - FZK TOSKA (Karlsruhe) Euratom - CEA TORE SUPRA (Cadarache) Euratom - CIEMAT TJ - IU TJ - II (Madrid) Euratom - IST ISTTOK (Lisboa) Legend : UCC (Cork) ECN (Petten) MAST E uroopan F uus iolaboratoriot ja -laitteis tot Fusion Laboratories Dublin Lisboa Madrid Stockholm København London Amsterdam Berlin BruxellesLuxembourg Bonn Paris IEA (OECD) Bern Wien IAEA (UN) Roma Helsinki Fusion Facilities Athena Euratom - NFR Extrap - T2 CTH Studsvik (Stockholm)(Göteborg) (Studsvik) Euratom - TEKES VTT, HUT, HU (Helsinki) Risø (Roskilde) TUT (Tampere) Euratom - RISØ Euratom - ZFJ TEXTOR (Jülich) Euratom - ÖAW TU TU UI ÖFZ (Wien) (Graz) Euratom - IPP ASDEX Upgrade Wendelstein 7I-AS (Garching) Berlin Branch Wendelstein 7-X (Berlin) (Greifswald) Euratom - Suisse TCV (Lausanne) SULTAN (Villigen) Euratom - Greece NTUA IESL Iannina Euratom - ENEA RFX (Padova) (Innsbruck) (Seibersdorf) (Athens) (Heraklion) FTU (Frascati, IFP Milano) * Switzerland is fully associated to the Fusion Programme

EFDA:n organisaatio

EU:n fuusio-ohjelman komitearakenne EU Komissio CFI Mäkinen FTC CCE-FU Karttunen Munther CPI Karttunen AFAL EFDA AFAC Linden Linden Salomaa (Kaikkonen) Salomaa (Kaikkonen) Administrative and Finance Advisory Committee SC EFDA Karttunen SC Munther Karttunen Munther Steering Committee EFDA STAC EFDA STAC Rintamaa Rintamaa Salomaa (Kaikkonen) (Kaikkonen) Scientific and Technical Advisory Committee Association Steering Committee (EURATOM-TEKES)

EFDA Teknologiaohjelma Teknologia-alueet: Seuraava vaihe (Next Step) Pitkä tähtäin (Long Term) Tuleva teknologia (Underlying Technology) Sopimustyypit: Article 5.1a: teknologia- ja kehitystehtävät - Komission osuus 20 %; mahdollinen lisätuki 20% Article 5.1b: suunnittelu- ja testaustehtävät - Komissio osuus 40 % Article 7: suunnittelu ja komponenttien hankinta teollisuudelta - Komissio osuus 100 % - EFET; yritykset (Fortum)

JET koelaitteisto Euroopan Tokamak-fuusioreferenssi: suurin maailmassa Sijaitsee Englannissa Koetoiminta alkoi 1983 V. 1997 saavutettiin 16 MW fuusioteho

EFDA teknologia-ohjelma 2003 Tavoitteena valmistaa eurooppalainen teollisuus ITER:in rakentamiseen ja saada ITER Eurooppaan Kokonaislaajuus noin 70 M, T&K keskittyy johtoaseman hankkimiseen painopisteteknologia-alueilla (Vessel/In-vessel, uusi alue H&CD) Pitkä tähtäin (Long Term) ½ Blanketin valmistuksen ja materiaalien kehittäminen; keskittyminen heliumjäähdytteiseen konseptiin ½ IFMIF-kehitys; fuusioreaktorin säteilytysaste Uudet alueet ½ Tritium-pitoisuuksien hallinta ½ Suunnittelun ja ostotoimien tuki ½ ITER-paikan valmistelu ½ Sosiaalis-taloudelliset asiat ½ Tiedotus

Fuusiokoereaktori - ITER Yhteisprojekti: EU, Japani, Venäjä, Kanada, USA, Kiina ja Etelä-Korea Suunnittelu: alkoi 1992, 1. vaihe päätökseen -98, jatkovaihe 7/2001 Fuusioteho 500 MW; hinta n. 4,5 mrd EUR Sijoituspaikkavaihtoehdot (25.9.2003) ½ Eurooppa: Cadarache (Ranska) ½ Eurooppa: Vandellos (Espanja) ½ Kanada: Clarington ½ Japani: Rokkasho Suunniteltu rakentaminen v. 2006-2014 Koeohjelman suunniteltu kesto noin 20 v.

ITER Poloidal Field Coil Cryostat Toroidal Field Coil Vacuum Vessel Central Solenoid Blanket Modules Divertor Cassettes Feeder Lines

Suomen fuusioteknologiat Realiteetti: Pieni maa ei voi olla mukana kaikissa osa-alueissa Kaupan hyllytavaraa ei ole ostoslistalla -> Löydettävä omat erikoisosaamisalueet Suomen teknologia-ohjelman fokusointi: ½ metallirakenteet (Metso, Hollming, VTT TUO) ½ plasmapinnoitteet (Diarctec, VTT PRO, HY) ½ suprajohtimet (Outokumpu, TTY) ½ vesihydrauliikka (Adwatec, TTY/IHA, LTY, RO-Center) ½ tuotteistettu teknologia

Teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteistyö Toiminut hyvin Euroopan fuusio-ohjelmassa Korkean teknologian osaamisen kasvu Resurssien kasvattaminen kriittisen massan ylittäväksi

Suomen fuusioteknologian verkottuminen Pienen maan keskitettävä rajatut voimavarat Suomessa teollisuuden osallistumista fuusio-ohjelmiin koordinoi ja aktivoi PrizzTech:in johtama FinnFusionprojekti osana kansallista FUSION-ohjelmaa Osaamiskeskukset ½ Satakunnan oske: materiaali- ja suprajohdinohjelma

Saavutettava hyöty - välillinen High Tech -osaamisen kasvu -> voidaan käyttää ydinliiketoiminnan tukemiseen Tuotekehitys- ja tutkimustyö mahdollista ulkopuolisella rahoituksella ½ EU-rahoitus (20%, 40%, 100%) ½ kansallinen rahoitus: TEKES Arvokas referenssi

Saavutettava hyöty - suoraan ITER laitetoimitukset ½ junassa oltava jo nyt mukana Tulevaisuuden kaupalliset fuusioreaktorit Teknologiset spin-offit mahdollisuus rahassa mitattuna CERN ja ESA esimerkkeinä ½ Outokumpu: suprajohdinkaapelit, arvo n. 17 M ½ Finavicomp/Finavitec: avaruusluotaimen runko, arvo n. 12 M ½ Metso: dipolimagneetin päätykupolit, arvo n. 9 M

3LWHPPlQSllOOHRVXXYDLQVLLKHQPLKLQRQ WlKGlQQ\W-RWHQYDLNNHLHQVLPPlLVHOOl \ULW\NVHOOlRVXNDDQPDDOLLQRQK\YlHGHOOHHQ WlKGlWlNRUNHDOOH -Henry David Thoreau-