Kimalaisten elintavat ja lajien tunnistaminen Juho Paukkunen Pölyhyöty-hankkeen koulutustilaisuus Helsinki 27.4.2019
Esityksen sisältö Kimalaisten elintavat ja merkitys pölyttäjinä Suomen kimalaislajisto Kimalaisten rakenne ja lajien tunnistaminen Lajintunnistustentti
Kimalaiset (Apidae: Bombus) Yhteensä n. 250 lajia, Suomesta tavattu 37 lajia Sopeutuneet viileään ilmastoon Toukat syövät siitepölyä ja mettä, jota aikuiset kimalaisnaaraat kuljettavat kukista pesään Aikuiset kimalaiset käyttävät ravinnokseen pääasiassa kukkien mettä Osa lajeista muiden kimalaisten loisia Muodostavat yksivuotisia yhteiskuntia Vain kuningattaret talvehtivat
Kimalaiset kasvien pölyttäjinä Kimalaiset ovat tehokkaita pölyttäjiä johtuen mm. runsaudestaan ja kyvystään irrottaa siitepölyä heteistä värisyttämällä. Värinäpölytyksestä hyötyvät mm. ruusut, mustikka, tomaatti. Pitkäkieliset kimalaiset ovat syvätorvisten kukkien, kuten apiloiden, pillikkeiden, peippien ja ukonhattujen tärkeimpiä pölyttäjiä. Ukonhattukimalainen (Bombus consobrinus) kerää siitepölyä vain lehtoukonhatun kukista. Kimalaiset lentävät myös viileällä ja tuulisella säällä. Kasvatettuja kimalaisia hyödynnetään esim. tomaattien, mansikoiden ja hedelmäpuiden pölyttäjinä.
Kimalaispölytteisiä kasveja Tomaatti Puna-apila Kurpitsa Mustikka Ukonhatut Valkopeippi
Kimalaisten luokittelu Suomesta tavatut 37 lajia kuuluvat 10 alasukuun Loiskimalaiset (8 lajia) kuuluvat omaan Psithyrus-alasukuun Pitkäkieliset ja lyhytkieliset kimalaiset Siitepölynsäilöjät ja taskuntekijät
Varsinaiset kimalaiset Loiskimalaiset
Eteläiset lajit Pohjoiset lajit Laajasti levinneet lajit
Lajimäärä UTM-ruuduittain Havaittujen lajien osuus odotetusta lajistosta Pekkarinen, A., Teräs, I., Viramo, J. & Paatela, J. 1981: Distribution of bumblebees (Hymenoptera, Apidae: Bombus and Psithyrus) in eastern Fennoscandia. Notulae Entomologicae 61: 71 89.
Etelä-Suomen maatalousympäristöt Suomen runsaimmat kimalaislajit Helsingin kasvitiet. puutarhat Peltokimalainen Mantukimalaisryhmä Pensaskimalainen Tarhakimalainen Kartanokimalainen Sorokimalainen Kivikkokimalainen Hevoskimalainen Mustakimalainen Kanervakimalainen Mantuloiskimalainen Pensasloiskimalainen Kirjokimalainen Juhannuskimalainen Kartanoloiskimalainen Pitkäsiipikimalainen Kivikkoloiskimalainen Maakimalainen Ketokimalainen Uralinkimalainen Peltoloiskimalainen Korpikimalainen Kirjoloiskimalainen Kontukimalainen Kivikkokimalainen Kartanokimalainen Mantukimalainen Tarhakimalainen Peltokimalainen Kivikkoloiskimalainen Maakimalainen Sorokimalainen Mustakimalainen Mantuloiskimalainen Hevoskimalainen Kirjokimalainen Pitkäsiipikimalainen Pensaskimalainen 0 100 200 300 400 500 600 700 800 N = 1500 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 N = 38000
Kimalaisen rakenne
Kimalaisia muistuttavia hyönteisiä Villakärpänen (Bombylius major) Hirvennenäsaivartaja (Cephenemyia ulrichii) Narsissikärpänen (Merodon equestris) Kimalaisvieras (Volucella bombylans) Kimalaisvieras (Volucella bombylans) Koloseinämehiläinen (Anthophora furcata)
Kimalaisten määrittäminen Valtaosa yksilöistä määritettävissä lajilleen maastossa. Väritys ja koko vaihtelee paljon lajien sisällä. Joillakin lajeilla esiintyy melanismia. Koiraiden väritys vaihtelee keskimäärin enemmän kuin naaraiden. Väritys haalistuu yksilön iän myötä. Koirasgenitaalien tutkiminen on joskus tarpeen. Joitakin yksilöitä ei voi tunnistaa varmuudella ilman DNA-tutkimusta (lähinnä Bombus lucorum -ryhmä).
Kimalaisten kastit Kuningatar Työläinen Koiras Isokokoisia Liikkeellä varsinkin keväisin Helpoimpia tunnistaa lajilleen Siitepölyvasut takajaloissa Takaruumiin kärki terävähkö Tuntosarvet lyhyet Koko vaihtelee, mutta yleensä pienempiä kuin kuningattaret Liikkeellä kesäkuusta syyskuuhun Vaihtelevat väritykseltään kuningattaria enemmän Siitepölyvasut, takaruumis ja tuntosarvet kuten kuningattarilla Keskikokoisia Liikkeellä heinäkuusta syyskuuhun Vaihtelevat paljon väritykseltään Ei siitepölyvasuja Takaruumiin kärki pyöristynyt Naama usein vaaleakarvainen Tuntosarvet pitkät
Naaras Kuningatar Työläinen Koiras Kivikkokimalainen (Bombus lapidarius) Tarhakimalainen (Bombus hortorum) Pitkäsiipikimalainen (Bombus sporadicus)
Lajinmäärityksessä käytettäviä tuntomerkkejä Keski- ja takaruumiin väritys Naamakarvojen väritys Tuntosarvien pituus ja pään muoto Karvavöiden sijainti Jalkojen rakenne ja karvoitus Käyttäytyminen
Keski- ja takaruumiin väritys Selässä keltaista ja mustaa Selkä kokonaan musta Selkä kokonaan ruskea Selässä harmaata ja mustaa Takaruumiin kärki valkoinen Takaruumiin kärki punainen Takaruumiin kärki ruskea Takaruumiin kärki mustavalkoraidallinen
Karvavöiden sijainti Keltainen vyö takaruumiin 2. jaokkeessa Keltainen vyö takaruumiin tyvessä
Naamakarvojen väritys Vaaleat karvat suukilvessä Tummat karvat suukilvessä Siitepöly voi joskus värjätä tumman karvoituksen kellertäväksi!
Jalkojen rakenne ja karvoitus Takasääri Vasukarvojen väritys Keskinilkka Naaras Loiskimalainen Koiras Loiskimalainen
Tuntosarvien pituus ja pään muoto Lyhyet tuntosarvet Pitkät tuntosarvet
Ruskeaselkäiset kimalaiset Kartanokimalainen (Bombus hypnorum) Peltokimalainen (Bombus pascuorum) Samankaltaisia lajeja: korpikimalainen, kaakonkimalainen, juhannuskimalainen, sammalkimalainen
Kivikkokimalaisen kaltaiset I Kivikkokimalainen (Bombus lapidarius) Mustakimalainen (Bombus ruderarius) Samankaltaisia lajeja: pensaskimalainen, kivikkoloiskimalainen (Lapissa useita muita lajeja)
Kivikkokimalaisen kaltaiset II Kivikkoloiskimalainen (Bombus rupestris) Pensaskimalainen (Bombus pratorum) Samankaltaisia lajeja: kivikkokimalainen, mustakimalainen (Lapissa useita muita lajeja)
Hevoskimalaisen kaltaiset Hevoskimalainen (Bombus veteranus) Kirjokimalainen (Bombus distinguendus) Ketokimalainen (Bombus sylvarum)
Mantukimalaisen kaltaiset I Mantukimalaisryhmä (Bombus lucorum coll.) Kontukimalainen (Bombus pratorum) Samankaltaisia lajeja: sorokimalainen, pitkäsiipikimalainen
Mantukimalaisen kaltaiset II Sorokimalainen (Bombus soroeensis) Pitkäsiipikimalainen (Bombus sporadicus) Samankaltaisia lajeja: mantukimalaisryhmä, kontukimalainen, tarhakimalainen
Tarhakimalaisen kaltaiset Tarhakimalainen (Bombus hortorum) Kanervakimalainen (Bombus jonellus) Maakimalainen (Bombus subterraneus) Samankaltaisia lajeja: uralinkimalainen, pitkäsiipikimalainen
Loiskimalaiset Mantuloiskimalainen (Bombus bohemicus) Pensasloiskimalainen (Bombus sylvestris) ja kartanoloiskimalainen (Bombus norvegicus) Peltoloiskimalainen (Bombus campestris) Samankaltaisia lajeja: kanervaloiskimalainen, kirjoloiskimalainen
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
1 Kivikkokimalainen
2 Kartanokimalainen
3 Kontukimalainen
4 Pensaskimalainen
5 Mantuloiskimalainen
6 Tarhakimalainen
7 Mantukimalainen
8 Sorokimalainen
9 Peltokimalainen
10 Kivikkokimalainen